|
|
Tiedätkö, mitä Kulkuri tekee? Kuka tai mikä on Kodu? Tabletteja voi syödä, mutta onko niistä muuhunkin? Toimiiko koulurakennus muussakin roolissa kuin pitämässä sade ulkona? Webinaari- tuttu sana, mutta mitä silloin tehdään?
Jokainen meistä päässee työuransa aikana osalliseksi monestakin erilaisesta hankkeesta tai juhlallisemmin Hankkeesta isolla. Voimme olla hankkeessa vastuullisena koordinaattorina, aktiivisena tai passiivisena toimijana tai muuten vain hengailemassa porukassa. Ainakin sisäpiiriläiset tietävät, mitä hankkeessa tapahtuu tai mitä pitäisi tapahtua. Loppujen lopuksi hankkeesta kirjoitetaan raportti, jossa kuvataan yleensä kirjallisesti millaisia tuloksia tuli. Aika harvoin saa lukea raportista, mikä meni pieleen ja miten tilanne korjattiin.
Eikö olisikin mukava päästä seuraamaan hankkeen etenemistä ’kärpäsenä katossa’ lähes reaaliaikaisesti? Miltä hankevetäjästä tuntuu oltaessa innostuksen kukkuloilla tai väsymyksen vallatessa mielen. Nekin hetket kuuluvat elämään.
Tämän uusitun portaalin tarkoituksena on jakaa tietoa oppimisympäristöjen kehittämisestä ja kehittymisestä kaikille kiinnostuneille. Voit olla mukana hankkeiden arjessa, kommentoida ja kysellä tai vain seurailla asioiden etenemistä. Blogien, uutiskirjeiden, matkakuulumisten ja tapahtumien kautta ehkä juuri SINÄ saat kipinän kokeilla joitakin menetelmiä itse omassa opetuksessasi. Mikään idea ei ole niin hyvä, ettet juuri SINÄ voisi parantaa sitä vielä vähän tai toteuttaa omassa ympäristössäsi soveltaen.
Suomessa tehdään valtava määrä hienoa kehittämistyötä. Etsitään yhdessä keinoja työn tulosten ja ideoiden jakamiseksi kaikille. Alussa esitettyihin kysymyksiin ja moniin muihinkin löytyy jatkossa vastaus www.oppiminen.fi –sivustolta.
Pysy kanavalla!
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Oppiminen.
Here’s a chart that summarizes the development of OpenCourseWare (OCW); academic material in the form of films, audio, slides and texts that universities make freely available on the net. Most of the open education initiatives that I’ve been writing about recently use a lot of OCW as the content for their courses and this chart gives a welcome background to the field for those who have just discovered it.
What is amazing is that although the present OCW movement dates back to 2001 so few university teachers and leaders I meet have even heard of it. This is not a future vision or a possible scenario, this is happening now. Most of it has already happened. It’s time to step out of our academic cocoons and see the opportunities.
Via: Online College Courses Blog
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä The corridor of uncertainty.
Creative Commons on tuttavallisemmin CC. Logossa kirjainyhdistelmä on pallon sisällä ja muistuttaa paljon perinteistä copyright-merkintää © tai ©, ihan tarkoituksellakin. Moni on nähnyt CC-merkinnän YouTube-videoiden yhteydessä ja päätellyt siitä, että video olisi avoimesti lisensoitu. Valitettavasti asia ei ole näin, vaan kyseessä on … Continue reading →
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Creative Commons Suomi.
Otavan Opiston helmikuun työpajassa tarjoillaan valtakunnallisen opetussuunnitelmatyöstä tuoreita suunnitelmia, suoraan koko opetussuunitelmatyöstä vastaavalta virkamieheltä. Irmeli Halinen maalaa 16.2. Otavassa kuvan niistä haasteista, mihin työllä pyritään vastaamaan sekä tarkemmin mitä tämä tarkoittaa niin perusopetuksessa kuin lukiossakin. Tilaisuus tarjoaa samalla osallistujille mahdollisuuden vaikuttaa työhön osallistumalla keskusteluun.
Opetussuunitelmatyötä tukeva Oppimisen tulevaisuus -barometrityö on nostanut sosiaalisen median yhdeksi teemaksi, minkä merkityksellisyydestä vallitsee konsensus eri asiantuntijapaneelin jäsenten välillä. On mielenkiintoisa nähdä, miten Irmeli Halinen näkee tämän osana yleissivistävää opetusta jatkossa.
Tervetuloa osallistumaan paikan päälle tai verkossa. Koko työpajan ohjelmaan pääset tutustumaan ja ilmoittautumaan täältä.
Otavan Opiston työpaja – helmikuu
Ohjelma
TORSTAI 16.2.2012
08.30-09.45 Oppimisen tulevaisuus 2030, opetussuunnitelmien monet polut, Hannu Linturi, Otavan Opisto, Anita Rubin, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
09.45-10.45 Työelämän tarpeet ja kompetenssit kahdesta näkövinkkelistä, Satu Ågren, EK ja Inkeri Toikka, OAJ
10.45-11.30 Oppimisen tahto ja taidot, Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
11.30-12.15 LOUNAS
12.15-13.00 Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana, Irmeli Halinen, OPH
13.00-13.45 Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistus, tuntijakotyöryhmä, Irmeli Halinen, OPH
13.45-14.15 KAHVI
14.15-15.00 Lukion opetussuunnitelman kehittäminen, Irmeli Halinen, OPH
15.00-15.45 Nettilukio, rinnakkaisten reittien opetussuunnitelma
15.45-16.30 Pelurin OPS, Mauri Laakso, Otavan Opisto
16.30-17.30 PÄIVÄLLINEN
Otavan Opiston työpaja tarjoaa myös runsaasti muita puheenvuoroja ja keskusteluja opetussuunnitelman työhön liittyen. Tutustu koko ohjelmaan täältä.
Ilmoittaudu mukaan!
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Oppiminen.
Is 2012 the year of the MOOC? It certainly seems so since I’m discovering new providers of free open learning every week. The latest to turn up on the radar is a new development from Udemy offering university teachers a chance to offer courses for free. Udemy has been around for a year or two now and their main aim is to provide people with a platform for creating and marketing courses in just about anything. Create your course, place an ad for it in Udemy and see if it takes off. Courses may be free but most have small course fees attached.
The new venture for Udemy is called the Faculty Project. Here university teachers can make their own courses open to all, including video lectures, presentation material and texts. Students enroll for free and progress at their own rate through the material using a discussion forum for collaboration with other students and even with the teacher according to the information. The initial list of courses available covers a wide range of subject areas from Operations management to Ancient Greek Religion and this is planned to expand as rapidly as they can recruit new teachers. They promise to keep the courses freely available indefinitely.
Here’s yet another example of people getting together to offer free education to a global audience. The course material itself can teach you a certain amount but by adding the input of a mentor/teacher and gathering students together into study groups using discussion forums or even better through all the other collaborative learning tools available today (eg VoiceThread, Skype, Google Docs, OpenStudy etc). Different students will learn different things; some will take the whole course, others will take selected parts. You learn what you need to learn.
There may not be any university credits on offer for all these open courses but tangible rewards may still be available. The open badges initiative that I have written about several times is gaining momentum and a new article in none other than the business establishment magazine Forbes highlights the potential of alternative credentials: Why Get a Pricey Diploma When Badges Tell Employers More? They see the potential of badges to harness the energy of informal learning but point rightly to concerns about validity and quality assurance. If these concerns are addressed a real power shift in education will take place:
“… once we find empirical ways to verify competency via accredited and ranked badge providers, not only might traditional education brands and their pals in the standardized test industry lose their monopoly on credentialing, but badges themselves might gain the widespread legitimacy they currently lack. If that happens, we will be a step closer to destroying the time-consuming, budget-busting, bubble-inducing myth that everyone must have a four-year college degree to succeed in America.”
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä The corridor of uncertainty.
En rektors tankar om internationell verksamhet i den egna skolan. KSG har tre olika typer av internationaliseringsprojekt, hurdana är projekten, hur sköts de i praktiken, vad får eleven av projekten – läs om konkreta tips hur en skolas internationella verksamhet kan se ut.
”Gymnasiet skall främja en positiv kulturell identitet hos de studerande och ge dem insikter i olika kulturer. Det kan bana väg för interkulturell verksamhet och ett framgångsrikt internationellt samarbete.”
Citatet är hämtat ur Utbildningsstyrelsens Grunderna för gymnasiets läroplan 2003 (s. 29) under temaområdet ”Kulturell identitet och kulturkännedom”. Samma tema återfinns också bland tyngdpunktsområdena i läroplansgrunderna för grundläggande utbildning. Internationalisering är alltså ett viktigt tema i den finländska skolan. Det kan naturligtvis förverkligas på många olika sätt.
I Karleby svenska gymnasium är internationaliseringen en viktig del av profilen – väl sammansvetsad med inriktningen på ett brett språkprogram. Vi undervisar i franska, spanska, ryska och tyska förutom engelska och finska. För att stödja språkundervisningen har skolan tack vare energiska och initiativrika lärare byggt upp ett omfattande program av internationella projekt. Jag passar här på och lånar ett uttryck av rektor ”Paco” i vår spanska utbytesskola i Oviedo där man också har många projekt med internationella resor, ”är det här en resebyrå eller en skola?”. Ibland infaller många reseprojekt samtidigt och då kan ”Pacos” fråga bli aktuell också i vår skola.
Våra internationella projekt kunde indelas i tre olika typer. Den första typen är kortare kulturutbyten. Dessa projekt består av att en grupp ungdomar via sociala medier står i kontakt med en mottagande studerande i ett annat land och sedan flyttar hem till honom eller henne och dennes skola för ca en vecka. Vid en annan tidpunkt får man själv stå värd för den studerande man bott hos. Under själva resedelen har man en del program gemensamt för mållandets studerandegrupp och den finländska gruppen, och en del helt eget program. Vid Karleby svenska gymnasium har vi sådana projekt i Frankrike och i Spanien.
Den andra typen av kulturutbyten är lite mera krävande av den som deltar, men kanske ännu effektivare ifråga om språkinlärning. De studerande reser till mållandet, bor i en familj och arbetar på en praktikplats i ungefär två veckor. Man har inte desto mera organiserat program under dessa två veckor, allt bygger på att se och uppleva vardagen i mållandet. Senare tar den studerande emot sin värd i sitt eget hem för en tvåveckors motsvarande period i Finland. Vid Karleby svenska gymnasium har vi ett sådant utbyte med Tyskland. Hela lärarkollegiet besökte hösten 2011 samarbetsskolan i Hagenow, Tyskland. Det var ett mycket uppskattat besök. Tyvärr kommer inga studerande från Tyskland på besök våren 2012 pga brist på ekonomiska resurser.
Den tredje typen av internationella projekt är inriktade på ett specifikt tema. De förbereds i Finland genom nätkurser och närstudiedagar av olika slag, därefter infaller en resedel och till sist sprids upplevelserna till studerande i den egna och andra skolor. Vid Karleby svenska gymnasium deltar vi i sådana projekt dels med temat förintelsen (resa till Polen och ett annat land såsom Tjeckien eller Tyskland) och dels med temat bistånd (resa till Kenya eller Senegal). Dessa projekt genomförs som ett samarbete inom gymnasienätverket Team Nord.
Projekt Bistånd i Afrika våren 2011
De studerande har kompenserats för extra arbete i projekten med 1-3 gymnasiekurser och i vissa fall diplom lite beroende på vad insatsen krävt. Att resa på skoltid berättigar inte till sådan kompensation, men däremot förberedelsearbete och resor över lov (som är fallet ifråga om Afrikaprojekten).
Som tidigare framkom bygger genomförandet av projekten långt på enskilda lärares initiativ och energi. Vid sidan om sitt undervisningsarbete skall läraren sköta kontakten till målskolan, hålla studerande och föräldrar informerade, se till att bokningar av biljetter och andra praktiska arrangemang fungerar och koordinera verksamheten. De lärare som leder internationella projekt i Karleby svenska gymnasium tilldelas en liten del av gymnasieresursen och skolans utvecklingspengar per projekt. Antingen får läraren ensam lönetillägget eller så kan hon eller han välja att dela på arbetet och lönen tillsammans med en annan lärare. Lärarnas resekostnader och dagtraktamenten betalas av skolan. För resor och övernattningar finns i stadens budget internationaliseringspengar att ansöka om varje år kring jul.
För utbytet med Spanien har skolan för några år sedan erhållit Comenius-medel. För fortsatta Spanienprojekt och för Afrikaprojekten har vi också erhållit statsstöd från Utbildningsstyrelsen. Bidragen har varit kännbara och viktiga med tanke på finansieringen av projekten.
De studerande finansierar sina resor genom olika typer av insamlingar, bidrag från olika fonder och egna pengar. Projekten läsåret 2011-2012 beräknas kosta mellan 250e (Frankrike, Spanien och Tyskland) och 1000e (Senegal) per studerande. För hanteringen av bl.a. ekonomin i internationella projekt har staden Karleby utarbetat en handbok och också anställt en person på skolbyrån som sköter medelhanteringen. Totalbudgeten för ett Afrikaprojekt landar på kring 30.000e. I de gemensamma projekten är ekonomihanteringen ibland lite styv då pengarna finns på flera olika håll. Här har Kronoby folkhögskola haft rollen av en flexibel samarbetspartner.
Volymen i våra internationella projekt varierar mycket beroende på intresset från de studerandes sida. I september hade vi 19 spanjorer på svarsvisit efter vårt besök i Spanien i maj med en lika stor grupp. I mars anländer 37 franska studerande och motsvarande mängd av våra studerande åker på svarsvisit i slutet av april. I april reser också 20 studerande till Spanien. I februari åker 4 av våra studerande i en grupp på sammanlagt 21 studerande från regionen till Senegal. I april åker 9 av våra studerande i en grupp på ca 50 studerande från regionen till Polen. Detta betyder att totalt ungefär hälften av våra 170 studerande är på resande fot genom olika internationella projekt detta läsår.
De internationella projekten är väldigt viktiga för vår skola. Förutom den språkliga och kulturella aspekten gör det gott att röra på sig och få nya intryck. Jag upplever projekten som en viktig del av skolans marknadsföring till åk 9. Vi avslutar med ett citat, denna gång från en studerande. Orden uttalades när vi tidigt på morgonen såg solen gå upp över savannen i nationalparken Masai Mara våren 2011. Framför oss vandrade en grupp elefanter. Vi hade nyss sett zebror och giraffer. I det ögonblicket uttryckte en av de studerande att ”det här är det häftigaste jag upplevt hittills i mitt liv!”.
Bernt Klockars
Karleby svenska gymnasium, rektor
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Oppiminen.
Liikkeessä-hankkeessa on toteutettu “Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun” -tutkimus. Mukana oli 36 koulua eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa käytettiin Liikkeelle-hankkeessa rakennettua Linkki-oppimisympäristöä yhteisölliseen tutkimustulosten kommentointiin, vertailuun ja kysymysten esittämiseen.
Tutkimusta esitellään Maija Akselan, Johannes Pernaan ja Marja Happosen toimittamassa “Kansainvälinen kemian vuosi: Kemia osaksi hyvää elämää VI Valtakunnalliset kemian opetuksenpäivät” -symposiumkirjassa (Helsinki: Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto, 2011) s. 53-59. Kirjaan pääsee käsiksi seuraavasta linkistä: http://www.helsinki.fi/kemma/opettajille/julkaisuja.html (suora linkki julkaisuun (PDF))
Kuva via Flickr by tonylanciabeta’s
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Oppiminen.
Hannele Antikainen Pro gradu tutkielma “Liikkeelle Linkissä – Opettajien kokemuksia verkko-oppimisympäristö Linkin käytettävyydestä ja pedagogisesta hyödynnettävyydestä” (Kasvatustiede, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto, joulukuu 2011) tarkastelee monipuolisesti Linkin käyttöä.
Tutkielmaa on esitelty tarkemmin Liikkeelle-hankkeen sivulla (sivulla myös linkki itse pro gradu -tutkielmaan): http://www.liikkeelleymparisto.fi/uutiset/pro-gradu-tutkielma.
(suora linkki Graduun (PDF))
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Oppiminen.
 Etäopetuksen kehittämishankkeiden hankepäivät pidettiin Turussa 19.-20.1.2012 koordinaattorimme EKO:n siipien suojassa. Ensimmäisen päivän hanke-esittelyissä kävi jo selväksi, että koolla on melkoinen joukko yleissivistävän koulutuksen etäopetuksen edelläkävijöitä ja asiantuntijoita. Eväitä reppuunsa oli hakemassa myös Etäkoulu Kulkuri.
Etäopetuksen avulla sekä perusopetuksessa että lukiossa voidaan tarjota opetusta, joka ei muuten olisi mahdollista, ja tavoittaa oppilaita, joita ei muuten tavoitettaisi. Etäopetushankkeiden ansiosta sairaat lapset voivat tulevaisuudessa osallistua oman luokkansa opetukseen, harvinaisen kielen opiskelua varten ei tarvitse lähteä lähikoulua kauemmas ja ulkomailla asuvat suomalaiset oppilaat voivat yhdessä opiskella omaa äidinkieltään. Pienten kyläkoulujen oppilaat voivat opiskella peruskoulun omassa koulussa, ja asiantuntija pääsee oppitunnille kertomaan omasta työstään tai tutkimuskohteestaan ilman että kukaan matkustaa mihinkään (linkki: Asiantuntijaverkosto). Syrjäytymisvaarassa oleva aikuinen voi suorittaa perusopetuksen oppimäärän esim. työpajatoiminnan ohessa ohjatusti, omalla asuinseudullaan.
Päivän päätteeksi Opetushallituksen edustaja Kimmo Koskinen herätteli hankejoukkoa vertaisarviointiin, josta oppii paitsi arvioitava, myös arvioija. Tätä ja päivän muuta antia sulateltiin illalla ravintolalaivassa Aurajoen rannalla, keskellä historiallista Turkua.
Toinen hankepäivä vietettiin vielä historiallisemmissa maisemissa, Liedon Vanhalinnassa, esihistoriallisen linnavuoren kupeella sijaitsevassa museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskuksessa. Tutkija Minna Nummenmaa esitteli EKO-hankkeen teettämää etäopetustutkimusta ja ryhmätöissä kokosimme kokemuksiamme siitä, miten oppilaan ikä, ryhmän koko, käytettävä väline tai media vaikuttavat etäopetuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on koota EKO:n sivuille konkreettisia malleja ja esimerkkejä etäopetuksen käyttämisestä erilaisissa tilanteissa.
Hankepäivät päätti, ja sai ainakin allekirjoittaneen aivot mukavasti kihisemään, Markku Pelkonen Datafisheristä. Nyt pääsimme pohtimaan sitä, mitä lisäarvoa hankkeellamme on ja miten se parantaa oppijan elämänlaatua tai edistää sille asetettuja muita tavoitteita. Meille toimijoille hankkeen arvo ja edut ovat itsestään selviä, mutta miten vakuutamme rahoittajat ja yhteistyökumppanit? Miten saamme muutkin sitoutumaan hankkeeseen ja myymme sen kohderyhmälle tai rahoittajille? Paljon pohdittavaa jäi kotimatkallekin.
Hanke-esittelyjä ja varsinkin ISO-verstaan esitystä kuunnellessa heräsi myös toive yhteistyön tiivistämisestä: voisiko etäopetuksen kehittämishankkeilla olla ISO-arkiston kaltainen EKO-arkisto, jossa olisi eri hankkeissa tuotettuja videotallenteita ja muuta materiaalia, jota kaikki voisivat käyttää? Sen sijaan, että jokainen tekee omat videotallenteensa ja oppimisaihionsa, voisi käyttää jonkun jo tekemään materiaalia osana omaa opetustaan?
Etäkoulu Kulkurin reppu täyttyi hankepäivinä tiedosta, ideoista, ajatuksista ja uusista tulevaisuuden suunnitelmista. Etäopetuksen kehittämishankkeissa tehdään hienoa työtä ja koordinaattorimme EKO, Päivi Luoma peräsimessään, pitää huolta siitä, että myötätuulta riittää ja kurssi on oikea. Kulkuri kiittää!
Tuija Tammelander
koulunjohtaja
Etäkoulu Kulkuri
Kansanvalistusseura
       
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Oppiminen.
Viikon pulma: Löysin oppikirjassa olevan piirustuksen lähes samanlaisena verkosta. Selvästi se on kopioitu kirjaan vähän muokaten. Miten kustantajat kehtaavat myydä kouluille materiaalia kirjojen lisäksi myös digitaalisessa muodossa ja vaatia siitä maksun, kun he itse käyttävät verkosta maksutta saatavaa aineistoa? href=”http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/01/miksi-oppikirjan-kustantaja-saa-kopioida-kuvia-netista/”>Continue reading class=”meta-nav”>→
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opettajan tekijänoikeus.
|
|
