Sosiaalinen media




Tilaa Avoinvirta sähköpostiisi

Sähköposti:

Palvelun tarjoaa FeedBurner

Arkistot

MTI testaa arvioinnin työkaluja Moodle-ympäristössä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) / Lapin ammattikorkeakoulu osallistuu LOVO-hankkeeseen kahdella pääteemalla: kehittävä arviointi ja yhteisopettajuus sekä asiantuntijuuden (opiskelijan) brändäys personal learning environment -ratkaisuja hyödyntäen.

 

Siirrymme Lapin AMK:ssa uuteen opetussuunnitelmaan (OPS) syksyllä 2017. Pienenä ja ketteränä toimijana englanninkielinen matkailun koulutusohjelma Degree Programme in Tourism (DPT) lähti toteuttamaan uutta OPSia jo tänä syksynä. Uusin haaste on etsiä hyviä käytänteitä toteuttaa kehittävää arviointia. Opiskelija saa totutusti palautetta ja arvioinnin opintojaksoista, mutta kokonaisvaltaisemman lukukausisuunnittelun myötä oppimisen organisointi laajentuu myös oppimisprosessin arviointiin. Prosessiarvioinnissa opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan operationaalisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja reflektiivisen ulottuvuuden mukaisesti. Prosessiarviointi ei vaikuta opintojaksojen arvosanoihin, joten hieman meitä mietityttää, kuinka onnistumme motivoimaan opiskelijat palauttamaan prosessiarvioinnit, kun niiden tekeminen ei voi olla pakollista.

Opetussuunnitelmatyössä on hiottu prosessiarviointiin lomake, jonka käyttöä harjoittelimme ensimmäistä kertaa syyslukukauden puolivälissä. Ensin opiskelija arvioi matriisin avulla omaa suoriutumistaan, minkä jälkeen opettajatiimi antoi oman palautteensa opiskelijan nähtäväksi. Tein Moodlen tehtävätyökaluun kaksi palautetapaa: pdf-tiedoston annotointi sekä arviointimatriisi, joista valitsimme ensimmäiselle kierrokselle annotoinnin, koska opiskelija näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka yksiin oma ja opettajien arviointi osuvat.

Annotointi tarkoittaa sitä, että opettaja merkitsee opiskelijan palauttamaan pdf-tiedostoon omia merkintöjään. Ne voivat olla kommenttilappuja, leimoja tai erivärisiä laatikoita, joita voi piirrellä arviointilausekkeiden ympärille. Värivaihtoehdot mahdollistavat senkin, että eri opettajat voivat antaa eri palautetta vaikka eri aikaankin. Annotointityökalu ymmärtää vain pdf-tiedostoja, mutta toki opiskelija on voinut ensin tehdä arvioinnin tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallentaa valmiin arvioinnin pdf-muodossa.

Testasin palautetoimintoja outi.oppilas-profiililla. Moodlen roolinvaihtotoiminto ei riitä tällaiseen testaukseen, koska opiskelija-roolissa palautetut tiedostot eivät näy opettajan rooliin palattaessa.

Ohjeistuksesta huolimatta osa opiskelijoista palautti arvioinnin docx-muodossa, jolloin annotointi ei onnistu. Näin ensimmäisellä kerralla olisi kannattanut siis teettää arviointi yhtä aikaa, niin että opettaja olisi ollut mukana ohjaamassa palautusta. Toinen haaste oli se, että annotointityökalussa ei ole peruutustoimintoa, joten arviointien täytyy mennä kerralla oikein. Kuvassa näkyy kuvaruutukaappaus osasta Outi Oppilaan lähettämää opettajan kommentoimaa pdf-tiedostoa, sellaisena kuin myös opiskelija sen näkee. Keltaiset korostukset ovat opiskelijan itsearviointia ja muut ovat opettajien merkintöjä. Hymiöitä tuli roppakaupalla, koska peruutustoimintoa ei löytynyt.

annotointi_outi

Vaiheistamalla arvioinnin tehtävälaatikon asetuksista saimme julkistettua tulokset kaikille opiskelijoille yhtä aikaa.

Arviointimatriisi on tekovaiheessa työläs, mutta tutustumisen arvoinen työkalu yleisemminkin varsinkin, kun antaa palautetta isoille ryhmille. Jos olet tympääntynyt kirjoittamaan palautelaatikkoon 20 kertaa samat huomautukset, kannattaa tehtävälaatikon luomisvaiheessa nähdä hieman vaivaa ja päästä sitten arvioitaessa aiempaa helpommalla.

Arviointimatriisi ei sovellu monen opettajan eriaikaiseen palautteeseen, sillä vain viimeisin palaute jää näkyviin. Matriisiin voi lisätä kohdan avointa palautetta varten, jolloin palaute tuntuu yksilöllisemmältä. Ja mikä parasta, kunhan määrittelyt ovat menneet oikein, matriisin täytön jälkeen saat automaattisesti kokonaisarvosanan.

matriisi_outi

Kokeilemme arviointimatriisia lukukauden lopussa toteutettavassa seuraavassa prosessiarvioinnissa.

Mitään rakettitiedettä kokeilumme eivät siis ole, mutta olemme ottaneet käyttöön Moodlessa olevia valmiita työkaluja, joita ei ole arjen tohinassa tullut tutustuttua. Huomasimme, että nämä samat toiminnot helpottavat muutakin arviointia.

Sosiaaliseen mediaan tai pilveen emme seikkailemaan, vaikka niitä muuten käytämmekin oppimisympäristöinä ja ohjauksessa. Opiskelijoiden arvioinnit pidetään edelleen suljetussa Moodle-ympäristössä Lapin AMK:n ohjeistuksen mukaisesti.

Outi Kähkönen, lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

23.11.2016 klo 14.30: Videoiden editointi verkossa (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

23.11.2016 klo 14.30-15.00

Videoiden editointi verkossa

Laura Vaihinen
Flowbox Oy

Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/eoppimiskeskus

Webinaarissa esitellään käytännön esimerkkien avulla HTML5-videoeditorin toimintaa. Flowedit toimii web-sovelluksena ja se on käytettävissä millä tahansa laitteella. Palvelun avulla videoiden editointi ja viimeistely ääntä, kuvia ja tekstiä lisäämällä onnistuu helposti ilman erillisiä asennuksia. Valmiit videot voidaan jakaa halutuille kohderyhmille halutuissa kanavissa.

Facebook-tapahtuma

Tutustu myös muihin digitaalisen oppimisen webinaareihin.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.

eOppimisen neuvottelukunta 22.11.2016: Helpotusta digituskaan (eOppimiskeskus)

eOppimisen neuvottelukunta kokoontuu 22.11.2016 Hämeenlinnassa.

Aika: 22.11.2016 klo 12-15
Paikka: Crazy Town Hämeenlinna, Viipurintie 4, Hämeenlinna

Ohjelmassa mm.

  • Crazy Townin esittelykierros
  • Helpotusta digituskaan -jäsenpalvelukonseptin suunnittelua Ari-Matti Auvisen johdolla
  • ajankohtaista Suomen eOppimiskeskus ry:n toiminnasta (oppimisanalytiikkaa, visuaalista HOPSia, tekijänoikeuksia…)

Ilmoittaudu mukaan >>>

Neuvottelukunta koostuu pääasiassa Suomen eOppimiskeskus ry:n päättävistä yhteisöjäsenistä, mutta sen toimintaan voivat myös muut osallistua. Neuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Suomen eOppimiskeskuksen toimintaa.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Opiskelutaitojen kehittämistä verkossa (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Lapin yliopiston avoimen yliopiston LOVO-pilotissa kehitetään englanninkielistä akateemisten opiskelutaitojen verkkokurssia. Academic learning skills -kurssi rakentuu suomenkielisen vastineensa jatkoksi. Mukaan kurssisisältöön tulee opiskelutaitojen kehittämisen ohella osiot myös suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä sekä opiskelukyvystä. Kurssi koostuu opiskeluun virittävästä materiaalista sekä erilaisista oppimistehtävistä.

 

Opiskelutaitojen merkitys ja omien opiskelutaitojen tunnistaminen opintojen etenemiselle on suuri. Akateemiset opiskelutaidot -verkkokurssilla sekä yliopiston tutkinto-opiskelijat että avoimen yliopiston opiskelijat ovat perehtyneet opiskelutaitojen kehittämiseen. Opiskelutaitojen kehittäminen on lähtenyt liikkeelle itsestä oppijana, oman opiskelutaidon kartoittamisesta, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista.  Lisäksi kurssilla harjoitellaan omien opintojen aikataulutusta ja kirjaston tiedonhakujärjestelmien käyttöä. Perinteisten opiskelun perustaitojen, lukemisen ja kirjoittamisen ohella perehdytään myös medialukutaitoon.

Uutta sisältöä Academic learning skills -kurssille tuodaan opiskelukykyyn ja elämänhallintataitoihin liittyvillä tehtävillä mm. tunteiden säätelystä, stressin hallinnasta ja itsetuntemuksesta. Kurssin teemoja ovat myös opiskelijan rooli tiedeyhteisössä sekä suomalainen korkeakoulujärjestelmä.

Verkossa opiskeltavassa opiskelutaitokurssissa tärkeässä roolissa ovat oppimistehtävät, joiden avulla uusia opiskelutaitoja voi kartuttaa. Tuutoreiden palaute sekä säännöllisesti eri teemojen ympärillä käytävät verkkokeskustelut muodostavat tärkeän osan oppimisprosessia.

Opiskelijan saama palaute on erityisesti opintojen alkuvaiheessa tärkeää. Näin opiskelija tietää, missä hän on onnistunut, ja missä asioissa on vielä pohdittavaa. Verkkokeskusteluiden myötä opiskelijat voivat antaa vertaistukea toisilleen, ja pohtia opintojen aikana esiin tulleita ongelmia, jotka ovat yleensä kaikille yhteisiä. Verkkokeskustelut toimivat hyvin sekä vuorovaikutuksen välineenä että foorumina yhteisölliselle tiedonrakentelulle.

Kokemukset aikaisemmilta Akateemiset opiskelutaidot –kursseilta ovat osoittaneet, että moni yliopistoon hakeutuva opiskelija on varsin epävarma omien opiskelutaitojensa kanssa. Tämä tilanne korostuu niillä opiskelijoilla, joille suomalainen koulutusmaailma on uutta ja kulttuuriltaan vierasta. Uuden kurssin avulla kynnystä opintojen aloittamiseen tai niissä etenemiseen voidaan madaltaa.

Academic-learning skills -kurssilla on tavoitteena luoda oppimisympäristö, jossa vuorovaikutus on helppoa, ja jonne opiskelija voi myös koota yhteen omaa osaamistaan sekä seurata omaa oppimistaan esim. portfolion avulla. Hankeen aikana uutta kurssia ja sen toimivuutta testataan yhdessä yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Heiltä odotetaan saatavan uutta tietoa siitä, millaisena he opiskelun kokevat, ja mitä välineitä vuorovaikutteiseen ja valmentavaan verkko-opiskeluun kannattaa käyttää.

Helena Aho ja Sirpa Purtilo-Nieminen, Lapin yliopisto, avoin yliopisto

Ulapland.fi/avoin

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

Ajattelun taidot ja oppiminen – kirjaviisauden aatelia (Opeblogi)

Kirja(vinkki)viisautta kollegalta toiselle

Syyslukukauden avautuessa uuden oppiminen kutkuttaa aina. Ammatillinen oppiminen itselläni tarkoittaa hyviä kirjoja, mielenkiintoisia verkkofoorumeita, podcasteja ja radio-ohjelmia, joskus jos jaksan, myös maukkaita videoita.

Kirjojen kanssa alkaa olla heikkoa. Viime keväänä tuskastuin täysin, kun useasta kirjakaupasta yritin metsästää tuoretta kotimaista Otavan julkaisemaa oman aihepiirinsä tähtikirjaa. “Voimme tilata.” No voikaa tilata, niin minäkin voin.

Syyskauden ensimmäinen Opettajan Tietopalvelun asiakaslehdykkä ja kuukauden kirja Reseptit OPSin käyttöön (Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa) sytyttivät oppimisen intoon. Seikkailin sen verran Opettajan Tietopalvelun sivuilla, että huomasin hauskan houkutuksen: Opettajan kirjablogin. Kirjablogiin kutsuttiin alan ihmisiä kirjoittamaan kirjavinkkejä kollegoilleen. Laitoin heti matoa koukkuun ja sain kutsun joukkoon. Listalta valitsin ilman arveluita kirjoittajajoukon ja kirjan nimen perusteella aarteeksi arvelemani. Kirjakaupoissakin olen aina kulkenut haistelemassa kirja-aarteita. Eikä ollut virhearvio. Harvinaisen ravitseva kirja: Ajattelun taidot ja oppiminen (kirjoittajaryhmä Irmeli Halinen, Risto Hotulainen, Eija Kauppinen, Päivi Nilivaara, Asta Raami, Mari-Pauliina Vainikainen).

Open kirjabloggaukseni kirjasta Ajattelun taidot ja oppiminen löytyy Opettajan Tietopalvelun Open kirjablogista: Ajatuksen voima olkoon kanssasi.

Opettajan Tietopalvelu on ideoinut kaikenlaista muutakin jännää ammattikirjallisuuden kanssa. Onnekas opettaja sai lukuvuodeksi 1000 eurolla ammattikirjallisuutta. Kokeilulla tutkitaan, mikä vaikutus hyvällä ja tuoreella käsikirjastolla on opettajan työssä jaksamiseen ja mitä kirjallisuudesta saa irti omaan työhönsä. Nuori opettaja Anna Vehkala raportoi kerran kuussa kokemuksiaan.

Toinen vinkeä idea ammattikirjallisuuden äärellä on #opechat eli Twitterissä keskustellaan kuukauden kirjoista. Linjoilla ovat kirjailijat itse. Ideana on, että chatin vetäjä esittää kysymyksiä ja sitten niistä keskustellaan tovi. Twitter on vähän hämärä väline tähän. Voi kun meillä olisi edelleen Jaiku!

Ajatukset ovat kuin viherkasvit kotona tai kasvimaa tuolla pihan puolella. Sopivasti valoa, vettä ja ravinteita. Ja sitähän kirjat ovat ajatuksille. Ajattelun taidot ja oppiminen aivan erityisesti auttaa ymmärtämään sitä, mitä olen juuri nyt tekemässä itse ja sitä mihin voin johdattaa oppijoita. Meillä ei saa olla niin kiire, että emme ehdi lukea ja ajatella. Nyt vähän kuin olisi niin kiire…

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opeblogi.

Tule mukaan oppimisanalytiikkaverkostoon (eOppimiskeskus)

Keräämme yhteen oppimisanalytiikasta kiinnostuneita tutkijoita, opettajia, kehittäjiä ja yritysten edustajia.

Liity mukaan verkostoon >>>

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Teknisiä ratkaisuja pedagogiikka edellä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän pilotin tavoitteena LOVO-hankkeessa on rakentaa yhteisiin aineisiin verkossa opiskeltavat kokonaisuudet siten, että opiskelijoilla olisi paikkakunnasta ja toimipisteestä (Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Kolari ja Ranua) riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet valita opintoja joustavasti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää opettajien osaamisen lisäämistä sekä laadukkaita teknisiä ratkaisuja.

 

Toimimme Optima-verkkoympäristössä ja sen hyödyntäminen on tähän asti ollut kovin kirjavaa – opettajat ovat tuottaneet sisältöjä omaan käyttöönsä, kukin omalla tyylillään ja taidollaan. Jokaiselle opettajalle ja opiskelijaryhmälle on aiemmin tehty omat työtilat. Työtilojen määrä on ollut siten valtava. Jos/kun opiskelija on vaihtanut ryhmää tai toteutusta, on jo opiskeltujen asioiden jäljittäminen ollut hankalaa ja vaatinut tässä Optiman pääkäyttäjien panosta.

Tässä hankkeessa olemme luomassa yhteistä, kaikkien käytettävissä olevaa ympäristöä. Ensimmäiset ”mallityötilat” ovat nyt kokeilussa ja pohdinnan alla on tarjonnan rakentaminen helposti hallittavaksi, yhteistyön ja alakohtaisuuden mahdollistavaksi kokonaisuudeksi.

Rakennamme verkkoympäristöä niin, että opiskelijat toimivat toimipisteittäin samassa työtilassa. Samassa työtilassa ovat myös kaikki toimipisteen samaa ainetta opettavat opettajat. Opettajat näkevät työtilassa kaikki tehtävät ja opiskelijat, mikä tulee helpottamaan Optiman hallinnointia – opettajat voivat itse siirtää työtilassa opiskelijoita toteutuksista toisiin. Työtilassa voi muokata tehtäviä toteutuskohtaisesti ja alakohtaisesti, eikä se vaikuta muiden opiskelijoiden opintoihin. Opettajien yhteistyökin toivottavasti lisääntyy näin.

Jotta tehdyt tekniset ratkaisut tukevat opetusta ja oppimista, on opettajien verkko-osaamisen lisääminen tärkeää. Vaikka tuotamme yhteisiä opintoja, on opettajan osattava hallinnoinnin lisäksi myös alakohtaistaa opetusta ja rakentaa yksilöllisiä polkuja muuttamalla tehtäviä ja opintojakson aineistoja. Kokemukseni mukaan tehokkainta opettajien koulutus on silloin, kun se kohdistuu ajallisesti oikein ja juuri opettajan tarpeeseen. Massakoulutusten sijaan panostamme vierihoitoon eli tavoitteena on saada jokaiseen toimipisteeseen verkko-osaaja, joka voisi toimia muille innoittajana ja tukena.

Virtuaaliluokasta on jo paljon hyviä kokemuksia, kun järjestetään opetusta toiselle paikkakunnalle – erityisesti lähihoitajakoulutuksessa olemme käyttäneet iLinc-opetusta. Tämän osaamisen levittäminen hankkeen aikana toteutuu esimerkiksi niin, että pidämme kaikki projektiryhmän tapaamiset iLinc-virtuaaliluokan kautta. Jokainen toimii vuorollaan opettajana ja harjoittelee luokkatilan perustoiminnot:

  • omien tiedostojen jako
  • opiskelijoiden tiedostojen jako
  • ryhmätyöt ja ryhmätöiden ohjaus/koonti

Kokouksissa jaetaan kokemuksia siitä, mitä ovat olleet omat tehtävänantojen ”helmet” eli mikä on onnistunut erityisen hyvin, millainen tehtävänanto on motivoinut ja mikä sovellus on toiminut. Tämän lisäksi tapaamisissa tutustutaan yhdessä erilaisiin verkkosovellukseen. Näin jokainen saa kokemusta virtuaaliluokan käytöstä opetuksessa ja ideoita ja opastusta muilta. Näen vertaistuen osaamisen levittämisessä ensiarvoisen tärkeänä!

Riitta Tammenoksa, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

 

kartta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on Lapin suurin – kuuden lappilaisen kunnan yhteinen ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Kittilän, Kolarin, Ranuan ja Sodankylän kunnat

Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto, Lapin urheiluopisto ja Lapin kesäyliopisto ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksia. Oppilaitoksilla on yhteensä 10 toimipistettä viidellä paikkakunnalla.

 

 

 

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

Työpajasta taitoa tekijänoikeuksiin (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaaliset oppiaineistot tulevat nyt kovaa kyytiä opetukseen, mutta miten niitä voi hyödyntää? Miten huomioida median käyttötavat eri opetustilanteissa? Milloin saa kuvata, mitä ja miten sen julkaisemisen kanssa nyt olikaan? Ja mitä sitten jos yhdistelen kuvaa, ääntä, videota – miten tekijät mainitaan oikein?

KOTEK-logo

Työpajasta taitoa tekijänoikeuksiin -koulutus on osa KOTEK-hanketta. KOTEK on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Suomen eOppimiskeskuksen hallinnoima hanke, joka kouluttaa tekijänoikeusasioita opetushenkilöstölle.

Koulutukseen kuuluu yksi pajapäivä, jonka aikana tuotetaan oma aineisto tekijänoikeusasioiden käsittelyyn ja opettamiseen omassa oppilaitoksessa. Asiantuntija tarkistaa aineistot pajapäivänjälkeen.

Asiantuntijana toimii Tarmo Toikkanen. Tarmo on kirjoittanut Opettajan tekijänoikeusoppaan, toimii Creative Commons Suomen vetäjänä ja on lähes 10 vuoden ajan kouluttanut opettajia tekijänoikeusasioissa.

Työpajan tavoitteena on

Vahvistaa opettajien arjen tekijänoikeusosaamista,
Tuottaa opetusaineisto, jota opettajat voivat yhdessä käyttää opetuksessaan, sekä
Lisätä opettajien valmiuksia tukea oppilaita tuottamaan ja jakamaan omia aineistojaan.

Pajapäivän alustava rakenne (6h)

Ennakkotehtävä: Omat tekijänoikeuspulmat

  • Johdanto
  • Tekijänoikeuksien vaikutus opetukseen
  • Asiantuntija vastaa ennakkoon esitettyihin tekijänoikeuspulmiin
  • Oman oppimateriaalin tuottaminen asiantuntijoiden tuella

Sisällöllisiä painotuksia tehdään ryhmä- ja oppilaitoskohtaisesti.

Koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa opettajien täydennyskoulutusta. Koulutus on osallistujille maksutonta.

Kohderyhmä
Perusopetuksen, toisen asteen sekä vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen opetushenkilöstö.

Toteutusaikataulu
Toteutuksesta sovitaan oppilaitoskohtaisesti, alkaen aikaisintaan syksyllä 2016.

Lisätietoja koulutuksesta
Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry, info[at]eoppimiskeskus.fi

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma julkistettiin (eOppimiskeskus)

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottaa:

Opettajankoulutuksen uudistamiseen tähtäävä kehittämisohjelma luovutettiin torstaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Opettajankoulutuksen kehittämisen visiona on luoda yhdessä parasta osaamista maailmaan. Kehittämisohjelman toimeenpanoa tuetaan lähes 10 miljoonalla. Yhteensä opettajien osaamisen vahvistamiseen ohjataan 60 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.

Maailman parhaat opettajat ovat suomalaisen koulutuksen laadun paras tae. Meidän tulee varmistaa, että arvostus ja luottamus opettajan työtä kohtaan säilyvät vahvoina ja että ikäluokan parhaat nuoret haluavat opiskella opettajiksi. Opettajankoulutuksen kehittämiseen ja opettajien osaamisen vahvistamiseen suunnataan yli 60 miljoonaa euroa. Panostukset opettajankoulutukseen ovat paras keino vastata myös koulutusjärjestelmämme haasteisiin, kuten oppimistulosten laskuun“, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on, että opettajien uranaikaisesta osaamisen kehittämisestä rakennetaan suunnitelmallinen ja yhtenäinen kokonaisuus. Osaamisen johtamisen tulee olla tavoitteellista. Korkeakoulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatuksen yksiköt laativat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa osaamisen kehittymissuunnitelmat. Nämä perustuvat koulutuksen ja opetuksen järjestäjien strategisiin linjauksiin ja arvioon osaamisesta.

Tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.

Kehittämisohjelma

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Yhdessä kehittämistä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Etä- ja verkko-opetuksen kehittämistyössä törmää usein käsitykseen toiminnan yksisuuntaisuudesta ja vuorovaikutteisuuden puutteesta. Käsityksen taustalta löytyy perustellusti kokemuksia tilanteista, joissa verkkotyöskentely ja työvälineiden käyttö on toteutunut opettajalähtöisenä ”opetuksen välittämisenä”. On myös toisenlaisia, osallistavia ja yhteistoiminnan mahdollistavia tapoja toimia. Tällaisia suunnittelemme, kokeilemme ja jaamme Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut (LOVO) -hankkeessa.

Etäopiskelun ollessa nykyään monelle välttämättömyys esimerkiksi pitkien välimatkojen, työn ja perheen vuoksi, on äärimmäisen tärkeää panostaa sen kehittämiseen. Nykyteknologian avulla välimatkat ”taittuvat” vaivatta, mutta lisää osaamista tarvitaan siihen, miten oppimisen kannalta mielekäs ja vaikuttava verkkotyöskentely käytännössä toteutuu. Onnistumiseen tarvitaan niin pedagogista kuin teknistä tietoa ja taitoa. Oppimisen organisointi edellyttää toimivaa, kaikille osapuolille läpinäkyvää toteutussuunnitelmaa ja tätä tukevien menetelmien ja verkkovälineiden valintaa. Tarvitaan osallistamista, joka on jatkuvaa vuoropuhelua, kykyä hakea ja toteuttaa erilaisia osaamisen kasvuun tähtääviä oppimistekoja. Helppoa se ei ole. Opettajalle opiskelijoiden verkkotyöskentely erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen saattaa tuoda hallinnan puutteen tunteen. Eteen tulee luultavasti yllättäviä muutoksia niin reittisuunnitelmiin, kulkuvälineisiin kuin aikatauluihinkin. Opiskelija voi kokea yksin jäämisen ja neuvottomuuden tunteita. LOVO-hankkeessa opettajat, opiskelijat ja tukipalveluhenkilöstö toteuttavat etä- ja verkko-opetusratkaisuja yhdessä, samanaikaisesti kehittäen näitä edelleen. Työskentely etenee syklisesti ja iteratiivisesti, jolloin myös toiminnan nopea ja toistuva korjaaminen on mahdollista kunnes tavoiteltu lopputulos on saavutettu. Tai ehkä tavoittelimmekin jotain mitä ei voi saavuttaa? Olkoon sekin opiksi tulevan varalle.

Tanja Rautiainen, Lapin ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.