Sosiaalinen media




Tilaa Avoinvirta sähköpostiisi

Sähköposti:

Palvelun tarjoaa FeedBurner

AVO-hankkeessa tapahtuu

Avoinvirta-blogin tuoreimmat blogikirjoitukset voit tilata myös sähköpostiisi.

AVO-julkaisuja

Lisää AVO-aineistoja AVO-wikissä


AVO-hankkeen tapahtumia

Lisää AVO-tapahtumia AVO-kalenterissa ja AVO-webinaarit-sivulla


Suomen julkisen avoimen datan virallinen lisenssisuositus on nyt CC Nimeä 4.0 (Creative Commons Suomi)

Parin vuoden JHS-työn sekä CC 4.0 -lisenssien käännöstyön jälkeen olemme valmiita. CC BY 4.0 -lisenssi on nimetty Suomen julkishallinnon avointen tietoaineistojen lisenssisuositukseksi JHS 189. Tällä päätöksellä Suomi astuu mukaan kansainvälisesti yhteensopivan avoimen datan ekosysteemiin. Toivomme seuraavaksi näkevämme, että jo aiemmin avointa dataa julkaisseet organisaatiot vaihtavat lisenssinsä ripeässä tahdissa CC BY 4.0 -lisensseiksi. Suomessa avointa dataa […]

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Creative Commons Suomi.

Interaktiivinen CC-esite, parkkikiekko (Creative Commons Suomi)

Creative Commons -lisenssit ovat melko helppoja ymmärtää, mutta niiden selittämiseen menee monta sivua tekstiä. Koska CC Finlandissa totesimme, että monisivuisten esitevihkojen jakelu erilaisissa tilaisuuksissa ei ole kovin hyödyllistä, käytimme jonkin verran design-osaamista ja paketoimme tämän tietopaketin interaktiiviseksi painotuotteeksi. CC-parkkikiekko sisältää perustiedot kaikista CC-lisensseistä ja vertaa niitä tavalliseen tekijänoikeudella suojattuun aineistoon sekä Public Domain -aineistoon. Parkkikiekon […]

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Creative Commons Suomi.

Avoimia aineistoja: vapaamatkustaminen sallittu (#opus2015)

Aloitin opettajana syksyllä 2001. Pääsin tuntiopettajan opettamaan myös aineita, jotka eivät olleet pääaineitani, joista opinnot olivat vähän vaiheessa, varsinkin didaktisen työstämisen osalta. Opetin päivälukiossa, aikuislukiossa ja etälukiossa. Samalle jaksolle osui 6 eri kurssia. Eksoottisin niitä yhdisti päivälukion kolmen pakollisen kurssin sisällöt yhteen etälukiokurssiin, johon kuului kolme 70 minuutin lähitapaamista. Opetin luokassa, jonka takaseinällä vitriinissä lasiovien takana oli konkarikollegan vuosikymmenten kartuttamat kansiot. Kaikenlaisia kivoja havainnollistuksia ja harjoituksia, veikkasin. Lukkojen takana.

tunnilla

 Ja niin minä väsäsin omiani koulujen välillä seikkallessa välillä autossa parkkipaikalla viime tipassa. Kokemus jätti hyvin vahvan jäljen: opettajan paras osaaminen ei saa olla sitä, että hän tekee samankalaisia aineistoja kuin sadat kollegansa. Voi kyllä tehdä omia, mutta jotain pohjaa ja alkua. Opettajan oppaisiin en innostunut koskaan, vaikka niihin sitten tietysti turvauduin. Siihen aikaan kollegalta kollegalle jakaminen oli hyvin vähäistä. Sijaiselle tietenkin. Mutta ei muuten, vaikka sitä aineverkostoissa yritettiin sitten muutamien vuosien aikana oikein maakunnallisesti, salasanojen takana tietenkin.

Kevättalvella 2002 ryhdyin jakamaan kaikki aineistoni verkkoon, lähinnä opiskelijoille helposti saataville, kirjoitin jakamisen perusteluiksi: ”Näillä sivuilla tarkoitukseni on ensisijaisesti tukea opiskelijoitani kurssien sisällön hahmottamisessa, rikastamisessa ja vaihtoehtoisten opiskelutapojen toteuttamisessa. Sivuilla on myös avointa aineistoa netin mahdollisuuksista kiinnostuneille opettajille sekä linkkejä omaan käyttööni.”

Lukuisia kertoja minulta on kysytty, mitä ajattelen siitä, jos joku hyötyy nettiin jakamastani aineistosta. Olen vastannut, että se ei ole minulta pois. Ja totta totisesti, työ ei ole paennut minua, sitä on tullut päin vastoin lisää. MUTTA korostan: on myös opettajia, joilla edelleen on niin ainutlaatuista osaamista, että heidän ei kannata jakaa aineistojaan nettiin. Jokainen punnitsee asian itse. Kun olen omista aineistoistani muokannut kustannettavia oppisisältöjä, olen joutunut tekemään ison työn. Harvoin opetuksessa käytettävät aineistot ovat sellaisenaan hyödynnettävissä kaupallisesti, edes aineistojen tuottajalla itsellään.

Opus-webinaarissa 3.12. tutustumme OnEdun sähköisiin aineistoihin (webinaaritallenteen linkki tulee tähän ja löytyy myös Webinaarit-sivulta). OnEdun julkaisujärjestelmä MobieZine mahdollistaa opetusaineistojen tuottamisen eri päätelaitteilla käytettävään muotoon. Palvelussa julkaistuna löytyy maksullisten aineistojen lisäksi avoimesti lisenssoituja sisältöjä, esimerkiksi Marika Toivolan ja Tiina Härkösen yläkoulun Avoin matematiikka: Tilastoja ja todennäköisyyksiä.

Omat vuosikymmenen takaiset muistot palasivat mieleeni, kun katselin, miten Kuopion Klassillisen lukion lehtorin virasta äskettäin eläkkeelle siirtynyt Aarne Hagman oli jättänyt perintöä jälkipolville. Aarne on ollut avoimuuden ja jakamisen pioneeri. Hänen aineistonsa eivät odota lasivitriinissä siivoojaa ja paperinkeräystä. Ne ovat kaikkien halukkaitten ilona, rikastuttavana aineistona, kuten Aarne jokaisen kurssinumerolla nimetyn lehden loppuluvussa nimeää. Hänen aineistonsa saa huokaisemaan. Tällainen rikastava aineisto olisi keventänyt aikanaan omaa polkuani opettajana (vaan en ole katkera, se lukittu vitriinihän oli oivallinen katalyytti):

Laitan tähän vielä linkit, joiden takaa noita OnEdun avoimia aineistoja löytää:

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä #opus2015.

Suoraan e-oppisisällöiksi tehty: e-Opin aineistot Peda.netissa ja OnEdussa (#opus2015)

Muokattava, mediarikas ja vuorovaikutteinen. Siinä adjektiiveja, joilla Simo Veistola kuvasi 26.11. Opus-webinaarissa e-Opin sähköisiä oppimateriaaleja. e-Opin aineistot on tehty suoraan digitaaliseen muotoon. Yhteistyötä on tehty Jyväskylän yliopiston kanssa ja aineistot toimivatkin yhteen yliopiston kehittämän Peda-Net-ympäristön kanssa. e-Opin aineistot toimivat sekä Peda.Net- että OnEdu-ympäristössä. OnEdun toiminnallisuudet ovat esittelyssä 3.12. webinaarissa, jolloin vieraanamme on Jukka Sormunen.

Voila_Capture 2014-12-02_02-39-13_ip

e-Opin kurssiaineistot korvaavat kokonaan oppikirjat. Opettaja voi muokata oppiaineen tai kurssin lähdeteosta eli ns. Master-kirjaa. Hän voi antaa myös oppijoille muokkausoikeudet omiin kirjoihinsa. Tätä ominaisuutta on esimerkiksi hyödynnetty kotitalouden opetuksessa. Opiskelun jälkeen jokaisella on oma henkilökohtainen kotitalouden kirja, joka jää käyttöön myös koulun jälkeen. Tällä hetkellä kirjoja on saatavilla hiukan yli 20. Lisäksi OnEdu-pohjalla on julkaistu mm. avoimia matematiikan kirjoja.

Peda.Net-ympäristössä opettajat voivat tehdä keskenään yhteistyötä, joko niin, että jakavat saman työtilan tai niin, että kollega voi seurata toisen työskentelyä ja tilata kurssiaineistot vaikkapa omalle etusivulleen.

Tuntumaa e-Opin aineistojen käyttämisestä Peda.Net-ympäristössä saa webinaaritallenteen lisäksi YouTube-videolta.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä #opus2015.

Lumipeite ja akateemista juhlaa (eOppimaan)

Löysin Kuopista valoa marraskuun viikonloppuun: kevyt lumipeite maassa,  joulutorin avajaiset sekä hyvän kollegan väitöstilaisuus ja karonkka. Elina Rajalahti väitteli terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisesta Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuudessa keskusteltiin ajankohtaisista asioista kuten tiedonhallinnasta, tietotyövälineiden haltuunotosta sekä hoitotiedon informaation hallinnasta.
Elina nostaa tutkimuksessaan esiin tiedonlukutaidon (information literacy), medialukutaidon (media literacy) ja terveydenlukutaidon (healt literacy). Itseäni alkoi erityisesti kiinnostaa terveydenlukutaito, jonka tärkeys tulee varmasti kasvamaan sekä terveysalan opettajien osaamisalueena että ihan kansalaistaitona. Terveyteen liittyvää informaatiota on tarjolla joka puolella. Ihmiset voivat itsenäisesti seurata omaa terveyttään monenlaisilla välineillä sekä tulevaisuudessa lukea tietojaan myös kansallisesta terveysarkistosta. Tämä luo väitöskirjan mukaan paineita terveysalan ammattilaisille hallita sähköinen kirjaaminen, tiedonhaku ja asiakkaiden opastus erilaisissa palveluissa.
Kuva: Kännykän Adobe Readerilla luettu sivu väitöskirjasta
Hienoa, että väitöskirjat ovat monessa yliopistossa saatavilla digimuodossa jo ennen väitöstilaisuutta. Paperisia kirjoja onkin aivan turha painattaa kovin monia kappaleita. Jos väitöstilassa olisi tarjolla yleisölle langaton verkko, niin kaikki halukkaat voisivat seurata väitöskirjan käsittelyä omalta mobiililaitteeltaan.  E-kirjanlukijoissa voi yleensä myös tehdä omia muistiinpanoja tekstiin tai sivun reunaan. Väitöstilaisuuksia voisi alkaa striimata verkkoon, jolloin useammat aiheesta kiinnostuneet ihmiset pääsisivät seuraamaan akateemista argumentointia.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimaan.

Hyvästi, Ville (Opettajan tekijänoikeus)

Opettajan tekijänoikeusoppaan toinen kirjoittaja Ville Oksanen on kuollut 23.11.2014. Ville on vuosia puolustanut yksilön oikeuksia yhä teknistyvässä maailmassa, sekä yksityisyydensuojan että tekijänoikeuksien alueilla. Siitä syystä hän varmaan lähti mukaan ideaan tehdä opettajille tekijänoikeusopas, jossa asiat oikeasti avataan käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi. Villellä … Lue loppuun

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opettajan tekijänoikeus.

Lauantaisin opettelen uutta rennoilla keinoilla (Opeblogi)

Yhdistän hyötyä ja hupia lauantaisaunan jälkeen. Luen hyödyllistä kirjaa, neulon ja tasapainoilen laudalla. Työviikot ovat olleet viime aikoina täynnä välttämätöntä tekemistä. Jotta se ei kävisi rasittavaksi, pitää olla henkistä ilmatilaa.

Mieltä pitää ruokkia, mutta millä ajalla ja voimilla – näin kysyy moni kaltaiseni tietotyöläinen. Veikkaan, että tämä oma tapani puolittain opiskella uutta ja kuitenkin rentoilla kotioloissa on hieman erikoinen. Aivoni saivat hyödyllisiä virikkeitä, suoraan seuraavalla työviikolla käytettävää polttoainetta, mutta kuitenkin samalla tein myös jotain ihan muuta, enkä mitenkään hypertehokkaasti, vaan ihan leppoisasti. Kas näin:

1. Sattumahdollisuudesta oppimisen ilo irti

Etsin erääseen kirjoitelmaani siteerausta Alf Rehnin kirjasta Vaaralliset ideat. Koska kirja on paperinen, etsi-toiminto toimi muistin varassa ja silmillä. Ahmin uudelleen kirjan sivuja, lyijykynämerkintöjäni. En ihan löytänyt etsimääni, joten kokeilin googlausta ja löysin ammatillisesti erittäin kiinnostavan kirjan, jonka Sonera oli julkaissut toissa vuonna: Uuskasvun anatomia – opas parempaan tuottavuuteen. Julkaisijasta ja nimestä huolimatta hurjan kiinnostava. Työteliään viikon päälle en halunnut istua lukemaan. Istuttu oli taas ihan liikaa.

2. Korvilla lukemisen kätevyys

Noukin kirjan linkin puhelimellani leikepöydälle, avasin Voice Dreamissa sen (kerroin tästä mainiosta lukijarobotista äskettäin tässä blogissa).  Yhdistin puhelimen kaiuttimiin ja laitoin Sannan lukemaan.

Puhelimessa Sanna lukee ääneen PDF:ää, puhelin kiinni kaiuttimissa.
Tältä lukeminen näyttää puhelimella, luettava alue keltainen.

3. Vapailla käsillä ja jaloilla mukavaa tekemistä

Otin neulomuksen esille. Villapusero vaavalle, etukappaleen miehustassa jo mennään. Neulominen on niin mukavaa. Rentouttaa. Saa mielen tyyneen tilaan. Kuunteleminen sopii hyvin neulomisen kaveriksi. Ja koska ei tehnyt yhtään mieli istua, nousin tasapainolaudalle. Seisten neulominen sujuu hyvin, nehän esiäiditkin neuloivat kävellessään.

Neulomus edistyi mukavasti.
Tasapainolaudalla seisten.

4. Muistiinpanoja hipaisemalla

Minulla on hyvä kuulomuisti. Silti tekee mieli aina tehdä merkintöjä kirjaan. Nyt lyijykynän korvasi Diigon PDF-annotointi. Kun Sanna luki jotain erityisen kiinnostavaa, hyvän lauseen tai kappaleen, astahdin tasapainolaudalta pöydällä olevalle koneelle ja maalasin kuulemani kohdan. Voice Dreamissakin voi maalata siteerauksia, mutta tein tämän Diigossa. Diigoon tallennetut PDF-linkit muuttavat asiakirjan editoitavaksi. Tyydyin pelkkiin maalauksiin, olisin toki voinut myös kirjoittaa omia ajatuksiani, mutta neulomisen ja kuuntelun rytmiin se ei sopinut. Kaikki maalaamani sitaatit löytyvät kätevästi Diigosta.

Kiinnostavat kohdat kävin hipaisten maalaamassa talteen.
Ja tältä ne hipaisut näyttävät Diigossa.

Tässäpä maistiaisiksi minua viehättänyt pohdinta kirjan sivulta 27:

“Uhkakuvana on, että kun siirrämme arjen yksinkertaisten merkityksien rakentamisen ulkoiselle apuvälineelle, niin emme harjaannuta aivokapasiteettiamme jatkuvasti arjessa. Kykenevätkö ihmiset luomaan tietoelementtien välille uusia yhteyksiä enää silloin, kun edessä on merkityksellisiä uusia haasteita? Tyhmistymmekö kansakuntina ja tyhmistyvätkö kansakunnat eri aikaan?”

Tämä ei ollut siis mitään yltiötehokasta moniajoa. Jokainen neuloja tietää, että neulominen auttaa keskittymään. Jokainen tasapainolaudan käyttäjä tietää, ettei laudalla seisominen vaadi aivoja, eikä käsiä. Usein harrastan lauantaisin pitkään nukkumisen jälkeen jotain tällaista erilaista oppimista.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opeblogi.

The art of engagement design (previously known as gamification) (tarmo.fi)

What’s the difference between a boring tool or game, and an engaging one? For something to be engaging, it needs to be easily understandable, and appealing; it needs to provide various different mechanics that appeal to different people, without forcing all of them on anyone. In a word, it needs engagement design, the concious act of designing […]

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä tarmo.fi.

Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo (AKTIIVI Plus)

Alun perin jo 2008 AKTIIVI-hankkeena alkanut ja sen jälkeen 2012 AKTIIVI Plus -hankkeena jatkunut koordinaatiohanke on lähenemässä loppuaan nykyisen hankekauden päättyessä. ESR-rahoitetun hankkeen ydin on ollut koordinoida ja mahdollistaa yhteistyötä samassa rahoitusohjelmassa ajan saatossa olleiden peräti 27 hankkeen välillä. 19.11. … Continue reading

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä AKTIIVI Plus.

Sähköiset kokeet kehityskohteina (#opus2015)

Voila_Capture 2014-11-20_11-08-23_apNurmijärven yhteiskoulun Opus-piloteissa on kokeiltu sähköisiä kokeita ja kokeiluja aiotaan jatkaa. Viime kevään kemian kokeesta Sanna Metsä raportoi:

”Sähköisestä kemian kokeesta muodostui positiivisia elämyksiä sekä opettajalle että oppilaalle. Päädyimme sähköisen kokeen testaamiseen kahdella rinnakkaisryhmällä seitsemännen luokan kemiassa. Kokeen laadinta toteutettiin Peda.net-lomakkeen pohjalle. Kokeessa oli mukana tehtävätyyppeinä oikein/väärin-väittämiä, avoimia kysymyksiä ja videon tulkinta. Kokeen laadinta oli sujuvaa ja etukäteisvalmisteluiksi jäi oikeastaan eri Peda.net sivujen julkisuusasetuksista huolehtiminen ja iPadien verkkosivujen rajoitusten asettaminen ennen kokeen alkua. Tällä vältettiin se, että oppilaat eivät googlettaisi esimerkiksi alkuaineiden kemiallisia merkkejä, jotka kuuluivat osaksi tätä koetta.

Kokeen tehtävistä kaksi oli sellaisia, että Peda.net-lomake korjasi ne automaattisesti. Lopun kokeen korjaamiseen käytin Notability-appsia, jolloin kokeen korjaaminen sujui helposti sähköisesti. Ohjelma on myös Google Driven kanssa yhteentoimiva, työskentely oli sujuvaa.

Kokeen jälkeen oppilaat arvioivat kokeen suorittamista sähköisesti. Yli 90 % koki sähköisen kokeen positiivisena. Kävimme oppilaiden kanssa yhteistä palautekeskustelua kokeesta ja pääosin palaute oli positiivista tai neutraalia. Matematiikan kokeeseenkin toivottiin sähköistä versiota. Mietintään tämän pohjalta jää myös sähköinen koe ilman tuota verkkosivujen rajoituksen käyttöä.”

Sähköisten kokeitten laatimisessa oppiaineella on väliä. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa käytetään paljon erikoismerkkejä, kaavoja ja tehdään laskuja. Seuraavana kohteena on 8-luokan fysiikka. Suunnitelmiin kuuluvat sähköiset tehtävänannot ja pistokokeitten tyyliset testit. Kokeilussa on tehtäväkirjan korvaaminen, kokeellisia töitä dokumentoidaan digitaalisilla apuvälineillä, kuten videoimalla ja mittaustulosten taulukoinnilla.

Voionmaan lukiolla Sirpa Suontausta oli fysiikan kokeissa kokeillut videoita ja raportoi positiivistista kokemuksista. Hän vinkkasi myös, että varakoneita on syytä olla, jos video ei jollakin laitteella suostu toimimaan. Matleena Laakso on koonnut hyvän diaesityksen sähköisistä kokeista.

- – – – -

Hauska sivuhuomautus: Pidimme tänään nurmijärveläisten kanssa suunnittelutuokion Google-dokumentin avulla. Minun oli määrä käydä paikan päällä tapaamassa uusia hankeopettajia, mutta äänen menetyksen vuoksi jouduin perumaan matkustamisen eikä puhuminenkaan siis onnistunut. Emme silti peruneet tapaamista. Avasin Google-dokumentin, laitoin lyhyen rungon ja juttelimme dokumentin chatin avulla yhtä aikaa kun kirjoitimme. Vaikka emme olleet tavanneet kasvotusten, olimme heti asian ytimessä. Tehokkaasti mutta kevyellä tunnelmalla saimme seuraavien kuukausien suunnitelmat hyvälle mallille. Juttelumme näytti tällaiselta:

Voila_Capture 2014-11-20_09-33-05_ap

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä #opus2015.