Tuotteistustyöpaja Helsingissä 7.6.2018 (Poluttamo)

Kuva: Raisa Laukkanen

Tervetuloa Poluttamo-hankkeen tuotteistustyöpajaan torstaina 7.6.2018 kello 9.00 – 16.30.

ESR-rahoitteisen Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeen tavoitteena on tarjota tukea toisen asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen, opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen.

Poluttamo-hankkeessa olemme suunnitelleet, toteuttaneet ja kokeilleet monia erilaisia toisen asteen opintoihin ja etenkin sujuvien siirtymien tehostamiseen suunnattuja työtapoja ja työmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtaistetut ja visualisoidut oppimissuunnitelmat, ePortfoliot, oppimisanalytiikan hyödyntäminen (opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa), osaamismerkit ja vertaisvalmennus. Haluamme hankkeessamme avata näitä mahdollisuuksia myös muiden toimijoiden hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi.

Kesäkuun työpajassa työstämme Poluttamo-hankkeen aikana tuotettujen aihioiden tuotteistamista. Päivän aikana käsittelemme mm. seuraavia teemoja:

  • Poluttamon tarjooma ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet
  • Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen: asiakastarpeesta palvelupolkuun
  • Tuotteistuscaset eli mitä voimme oppia tuotteistuksen erilaisista caseistä
  • Käytännön tuotteistus: tuotteistamispolku ideoinnista hinnoitteluun ja ansaintaan.

Tuotteistustyöpajamme järjestetään Helsingissä Regus Bulevardi​n tiloissa osoitteessa Bulevardi 7. Sinulla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua työpajaan myös verkon välityksellä, joskin suosittelemme mahdollisuuksien mukaan osallistumista Helsingissä paikan päällä.

Tuotteistustyöpajan vetää Ari-Matti Auvinen ja tilaisuus on osanottajille maksuton.

Ilmoittautumiset 1.6.2018 mennessä

Lisätietoja
ama.auvinen(at)hci.fi

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Webinaaritallenne: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen (Poluttamo)

Webinaaritallenne 8.5.2018

Miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla? Kuinka multimodaalisuutta voidaan hyödyntää aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa? Mitä apua teknologia tuo osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen?

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tarjaleena Tuukkasen osio multimodaalisista työkaluista ja ePortfolioista alkaa kohdassa 8:39. Webinaarin alussa teknisten ongelmien vuoksi katkennut Merja Saarelan osuus jatkuu kohdassa 35:25.

Esitysdiat

Multimodaalisuus ja oppiminen, Merja Saarela

Webinaarilinkkejä

Tutustuthan myös muihin Poluttamo-webinaareihin.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella (Poluttamo)

22.5.2018 klo 14.00-14.30
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Kuva: Raisa Laukkanen

Vertaisvalmennus on pari- ja ryhmätoimintaa, jossa opiskelijat tukevat toisiaan paitsi opiskeluun myös muuhun elämään liittyvissä asioissa. Vertaisvalmentajiksi koulutetaan vapaaehtoisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan tai muita oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvia. Yhdessä käsiteltävät aiheet ovat sellaisia, jotka tuntuvat valmennukseen osallistuvista opiskelijoista itsestään tärkeiltä ja joihin he haluavat tukea. Näitä voivat olla esimerkiksi opiskelumotivaatioon, arjen rytmittämiseen tai omien unelmien tavoitteluun liittyvät kysymykset.

Yhteistoiminta perustuu pareittain ja ryhmissä tehtäviin toiminnallisiin harjoitteisiin, keskusteluun ja kuunteluun. Toiminta nojaa ajatukseen, että opiskelijoiden hyvinvointi ja opinnoissa jaksaminen vahvistuu luotettavien vertaisten tuella, jolle on tärkeää raivata aikaa myös oppilaitosympäristössä.

Tule kuulemaan lisää vertaisvalmennuksesta ja sen käytännön toteutuksen mahdollisuuksista.

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautumislomake

Webinaariosallistujan ohjeet

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki (Open Knowledge Finland)

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa avoindata.eduskunta.fi. Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana.

Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa.

Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata.

Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen

Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut.

Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

 

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa.

Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä.

Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä.

Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana

Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin.

Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden.

The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Ääni ratkaisee verkko-opinnoissakin (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Hanna Vuojärvi & Päivi Rasi, Lapin yliopisto

Jos LOVO-hankkeen aikana tekemämme palautteenannon pedagogiikan kehittämistyön opit tiivistäisi yhteen ajatukseen, se olisi tämä: henkilökohtaisella äänipalautteella on väliä. Toteutimme kahden vuoden tutkimusjakson aikana kaksi design-perustaisen tutkimuksen periaatteita noudattelevaa tutkimussykliä, joissa otimme käyttöön ja edelleen kehitimme uudenlaisen formatiivisen ja eriaikaisen äänipalautteen menetelmän. Annoimme verkko-opiskelijoille palautetta kesken oppimisprosessin äänitiedostojen välityksellä. Käytimme äänipalautteen tallentamiseen Internetistä saatavaa maksutonta Vocaroo –sovellusta.

Tutkimuskokeiluista kerätyt aineistot paljastavat, että palaute jää yliopisto-opinnoissa usein numeroina annetun arvioinnin varaan. Pelkän numeron perusteella opiskelijoiden on kuitenkin vaikea hahmottaa omaa osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Äänen erityinen lisäarvo palautekanavana näyttää olevan siinä, että opiskelijat kokevat sen hyvin henkilökohtaisena ja inhimillisenä tapana saada palautetta omasta oppimisesta. Äänipalaute inhimillistää opettajaa, jota opiskelijat eivät verkkokurssin aikana tapaa kasvokkain kertaakaan.

Opettajan antamat kehut menevät äänen kautta paremmin perille kuin sivulauseena tekstissä. Korjaava palaute loiventuu puhuttuna motivoivaksi ja oppimista edistäväksi. Äänipalaute myös avasi opiskelijoille käytännössä sitä, miten opettaja työskentelee juuri heidän oppimistehtäviensä arvioinnin ja edistämisen parissa. Mielenkiintoista oli se, miten toisessa tutkimussyklissä testaamamme äänipalautteen ja lyhyen tekstipalautteen yhdistelmä oli itse asiassa se, joka tuntui opiskelijoista parhaalta ratkaisulta.

Opettajan näkökulmasta oli hyödyllistä nähdä, miten opiskelijat reagoivat saamaansa äänipalautteeseen tehtäviä täydentäessään ja muokatessaan. Palaute näytti vievän oppimista eteenpäin, mikä motivoi jatkamaan samankaltaisen pedagogisen menetelmän käyttöä myös jatkossa. LOVO-hankkeen aikana kehitetty äänipalautteen menetelmä jää pysyväksi osaksi Digitaalisen median käyttö opetuksessa ja oppimisessa -opintojaksoa.

Äänipalautteen käyttöä voisi laajentaa myös muihin kuin puhtaasti verkkotyöskentelyyn pohjautuviin opintojaksoihin. Eriaikaisella äänipalautteella voisi olla paikkansa esimerkiksi seminaarityöskentelyä tai opiskelijoiden ohjausta tukemassa. Kaiken kaikkiaan tekemässämme kehittämistutkimuksessa oli tärkeää huomata, miten tärkeä ohjauksen väline ääni on—käyttäkäämme sitä verkossakin!

Hannan ja Päivin kirjoittama artikkeli löytyy myös LOVO-hankkeen uudesta julkaisusta!

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Oppimisanalytiikka ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR (esitys) (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Pidin tänään Suomen eOppimiskeskuksen järjestämässä koulutuksessa luennon oppimisanalyytikasta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta. Esitykseni koostui GDPR:n perusteista (rekisterit, rekisterinpitäjän velvollisuudet, oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle jne.) sekä varsinaisesta oppimisanalytiikkaan liittyvästä osasta.

Avaa esitys SlideSharessa

GDPR:n kannalta oppimisanalytiikka jakaantuu kahteen osaan sen mukaan, milloin henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan rekisteröidyn suostumus tai sopimus, ja milloin oikeusperusteeksi riittää rekisterinpitäjän kuten opetuksen järjestäjän oikeutettu etu. Nyrkkisääntönä raja menee siinä, että jos oppimisanalytiikassa tehdään GDPR:n tarkoittamaa automaattista profilointia, tarvitaan rekisteröidyiltä (tai alaikäisten huoltajilta) suostumus tai toiminnan tulee perustua sopimukseen.

oppimisanalytiikka-profilointi-gdpr.png

Aika paljon voidaan kuitenkin tehdä oppimisanalytiikkaa myös oikeutetun edun perusteella, siis silloin, kun yksittäisiä oppijoita ei profiloida GDPR:n tarkoittamalla tavalla. Esimerkiksi tavanomaiset oppijaa koskevat tiedot kuten aktiivisuus, osallistuminen, pisteet ja lokitiedot eivät ole profilointia, jos niiden perusteella ei tehdä automaattisia päätelmiä kuten luokittelua tai ennusteita. Oikeutettu etu on tällöin arvioitava tapauskohtaisesti nk. tasapainotestillä (ks. slide 15)  ja siihen tulee mennä vain silloin, jos mikään muu oikeusperuste ei täyty.

Yleisiä tilastoja ja tutkimustakin voidaan tehdä GDPR:n mukaan myös henkilötiedoista, jotka on alunperin kerätty muuta käsittelyä varten. Datasta voidaan tehdä myös tiedonlouhintaa. Kummassakin tapauksessa on huolehdittava rekisteröityjen tietosuojasta ja riittävistä suojatoimista esim. anonymisoimalla tai pseudonymisoimalla data.

oppimisanalytiikka-oikeusperusteet

Luennon yhtenä lähteenä käytin Andrew Cormackin (2016) artikkelia A Data Protection Framework for Learning Analytics, jossa hän esittää yllä kuvatun jaon kahden tyyppisestä oppimisanalytiikasta sekä niihin liittyvistä GDPR:n vaatimuksista. Artikkelissa käsitellään tarkemmin aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja näkökulmia.

Tuotu lähteestä: LEHMÄTKIN LENTÄIS

Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka opiskelijaprofiloinnissa (Poluttamo)

Mitä tietoja tarvitaan opiskelijaprofiilien luomiseksi? Miten tiedosta luodaan asiakasymmärrystä lisäävät profiilit? Miten opiskelijaprofiileista saatua tietoa voidaan hyödyntää oppilaitoksessa?

29.5.2018 klo 14.00-14.45
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Webinaarissa tarkastelemme Nettilukion opintonsa päättäneiden ja nykyisten opiskelijoiden profiileja ja persoonia. Kerromme, kuinka ne luotiin ja millaisia opiskelijapersoonia oppilaitoksessa opiskelee. Lisäksi kerromme kehittämisehdotuksia profiileille ja pohdimme kuinka profiileja voidaan hyödyntää oppilaitoksen eri toimijoiden keskuudessa.

Kuvakaappaus Nettilukiolaisen monet kasvot -julkaisusta - Klaara Kettunen ja Olli Oppimummo

Kuvakaappaus Nettilukiolaisen monet kasvot -julkaisusta.

Opiskelijatietoa saimme oppilashallintojärjestelmän sisältämästä datasta sekä haastattelemalla verkko-ohjaajia. Tutkimuksen perusteella saimme luotua kuusi erilaista opiskelijaprofiilia: Tavoitteelliset, Varttuneemmat, Kotiäidit, Nuorisolukiosta Nettilukioon siirtyvät, Alaikäiset ja Keskeyttäjät. Kerätyn tiedon perusteella profiilien ominaisuuksista saatiin selville mm. todennäköisimmät valmistujat ja keskeyttäjät. Lisäksi tutkimus auttoi ymmärtämään, mikä on opiskelijan pohjimmainen tarve opiskella Nettilukiossa.

Tutkimuksen tekijät ja webinaarin asiantuntijat:
Mia Pesonen (Otavan Opisto)
Lasse Hirsjärvi

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Webinaariosallistujan ohjeet

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Pulssi-hanke mukana Poluttamo-hankkeen verkkopedapäivillä 7.4.18 (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Huhtikuinen lauantaipäivä kokosi vajaat 30 verkkopedagogiikasta kiinnostunutta opettajaa ja ohjaajaa Otavan Opistolle. Poluttamo-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa Pulssi-hanke esitteli verkko-opiskelijoiden kokemuksia arvioinnista ja palautteesta.

Keskustelussa löydettiin useita näkökulmia siihen, miten verkossa voitaisiin korvata puuttuvaa välituntikeskustelua ja muuta epävirallista puhetta, joka lähiopiskelussa auttaa opiskelijaa hahmottamaan vaatimustasoa, hyvän vastauksen piirteitä, opiskelun vaihtoehtoja ja opiskelun etenemistä. Hyvää evästä tämän keskustelun jatkamiseen antoivat HAMKin Merja Saarelan avaus multimodaalisuudesta opiskelun tukena sekä Leena Ståhlbergin päätöspuheenvuoro omannäköisestä elämästä ja toiminnan motiiveista.

Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen kirjoittivat tapahtumasta Poluttamo-hankkeen blogiin.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

10 suosittua sovellusta muuttuu tai lakkautetaan (Matleenan blogi)

Kuva: geralt, CC0, pixabay.com

Alle on koottu tietoa opetuksessa ja ammatillisessa yhteistyössä käytettävistä sovelluksista, joka ovat hiljattain muuttuneet tai joita ollaan pian lakkauttamassa.

Moneen on onneksi tarjolla vastaava sovellus, vaikkei aina ihan yhtä hyvä kuin se suosikiksi vuosien varrella kasvanut.

Tässä blogijulkaisussa keskityn muutoksiin. Moneen näistä löydät tarkempia ohjeita blogini koulutusdiojen sivulta ja sivupalkin hakukentästä tai tunnisteista.

Quizizz on monipuolistunut

Quizizz-monivalintatyökalu on tuonut huhtikuussa tarjolle hyviä uusia ominaisuuksia. Nyt kyselyssä voi olla useita oikeita vastauksia, vastausvaihtoehtoina voi käyttää tekstin ohella kuvia ja gif-animaatioita ja vastausvaihtoehtojen määrää voi vaihdella, mutta niitä voi olla korkeintaan viisi.
Quizizz-kyselyn voi avata luokassa vastattavaksi monelle tutun Kahootin tapaan, mutta sen voi myös avata koodilla korkeintaan kahdeksi viikoksi. Tein kyselyn Suomen metsäteollisuudesta demoamaan sovelluksen uusia ominaisuuksia: quizizz.com/join ja koodi 840430 (avoinna 8.5.18 asti). Sovelluksella voi myös tehdä meemipalautteita kuten esimerkissäni tein kissapetojen kuvista. Jos tätä lukiessasi kyselyn dead line on jo mennyt, katso onko se avoinna sähköisten kokeiden blogisivulla tai laita viestiä, niin avaan sen uudelleen.

Padleteja saa nykyisin maksutta vain kolme

Yksi meidän monen suosikeista on usean vuoden ajan ollut jatkuvasti paremmaksi ja monipuolisemmaksi kehittynyt Padlet, jota ajattelen sähköisenä fläppitauluna. Se on onnistunut useista muutoksista huolimatta pysymään erittäin helppona palveluna. Tästä näet julkiset Padlettini, joista osaa voit testimielessä muokatakin.

Huhtikuussa Padletiin tuli muutamia uusia ominaisuuksia: lisää taustakuvia, värin ja fontin valinta ja kirosanojen korvaaminen ystävällisillä emojeilla. Samalla ilmoitettiin, että jatkossa saa maksutta luoda vain kolme Padletia. Vanhat käyttäjät saavat kolme olemassa olevien lisäksi. Kun itselläni oli tuolloin 141 Padletia, on uusi kokonaismääräni 144. Näin ollen voin hyödyntää vanhoja Padleteja joko tyhjentämällä ne tai poistamalla kokonaan, jolloin saan luoda vastaavan määrän uusia.

Padletin hinta yksittäiselle opettajalle on 99 $/vuosi. Tarjolla on myös viikko- ja kuukausimaksullinen palvelu. Oppilaitoslisenssi (1499 $/vuosi) on ollut tarjolla jo aiemmin, mutta maksuton versio on ollut niin hyvä, että harva on lisäominaisuuksille nähnyt tarvetta. (Tätä kappaletta muokattu 27.4.18. Kiitos Facebook-kommentista asiaan liittyen Marko Mehtälä.)

Yritän jossain vaiheessa ehtiä blogata Padletin maksuttomista vaihtoehdoista. Yksi niistä on Lino-muistitaulu, jota voit testata palvelun etusivun alaosassa tai tällä testiseinälläni. Klikkaa oikeasta yläkulmasta muistilappua tai kuvaa tai videota. Jos et näe niitä, kokeile toista selainta. 

Scoop.it on karsinut maksuttomia palveluita

Scoop.it on kuratointipalvelu, jonka avulla voi koota (kommentoitujen) linkkien avulla teemasivuja. Nykyisin maksuttomalla sovelluksella voi luoda vain yhden teemasivun, minne saa 50 scoopia eli linkkiä. Vanhoilla käyttäjillä näyttävät aiemmin luodut teemaseinät olevan edelleen näkyvillä. Voit tutustua palveluun esim. Timo Ilomäen teemaseinien avulla.

Twitter pienoisohjelmien luomiseen muutos

Twitter lopettaa nykyiset aikajanapienoisohjelmat, josta näet esimerkin tämän blogin sivupalkissa. Tähän asti ne on tehty omien asetusten kautta. Tällaiset aikajanaohjelmat toimivat 27.7.18 asti.

Jatkossa ne luodaan sivulla publish.twitter.com/#. Niiden luominen on nyt entistä helpompaa eikä enää edellytetä edes Twitteriin kirjautumista.

Itse käytän tällaisia pienoisohjelmia eniten luodessani sähköisiä oppimisympäristöjä. Useimmiten luon pienoisohjelman hashtagista #tvtedu. Sitä käyttämällä myös sinun tviittisi näkyvät monien pääosin opetusalan koulutusteni blogeissa ja muillakin sivuilla.

Wikispaces poistuu kesällä

Ilmaiset Wikispaces-wikit poistuvat 31.7.18, maksullisilla on vähän enemmän aikaa. Loin ensimmäisen wikini aloittaessani PAOK-hankkeessa 2009, kun sain ensimmäiseksi työtehtäväksi kehoituksen järjestää koulutus blogien ja wikien opetuskäytöstä. Tuolloin luotiin runsaasti wikejä ja olen omistajana tai muokkaajana 22 wikissä, joskin osaan en ole päässyt vuosiin, kun ilmaisten wikien käyttöehdot muuttuivat. Päivitin vuosia aktiivisesti Wikit opetuksessa -sivustoa, mutta se jäänyt eikä minulta ole enää vuosiin wiki-koulutuksia pyydetty. Erillisten wiki-ympäristöjen tarve on vähentynyt sitä myötä, kun myös moni muu palvelu on mahdollistanut helpon yhdessä muokkaamisen.
Nykyisin käytän eniten Opeverkostojen wikiä, josta löytyy mainioita koonteja mm. opetusalan blogeista ja Facebook-ryhmistä ja -sivuista. Nämä tiedot siirretään lähiaikoina suomalaiseen Purot.net-wikiin. Sen avulla voi korvata Wikispaces-palvelun. Wiki-sisällön tuottamisen ohella Purot.netiin voi luoda esimerkiksi koko koulun sähköisen ympäristön, sillä se mahdollistaa myös mm. keskustelun ja omat suljetut ympäristöt eri ryhmille. Palvelusta on tarjolla sekä maksuton (sisältää mainoksia) että maksullinen versio.

 

Storify lakkautetaan 16.5.18

Storify lakkautetaan pian. Sovellusta on käytetty etenkin koottaessa tietyn tapahtuman tviittejä ja muita someviestejä kommentteineen yhtenäiseksi tarinaksi. Tehdyt Storify-tarinat on erittäin helppo siirtää Wakeletiin, joka on hyvin samankaltainen palvelu. Tässä tuore Timo Ilomäen Wakelet-tarina ITK-konferenssista otsikolla XR2020 – laajennettu todellisuus tänään ja tässä Storifystä siirretyt omat tarinani jo muutaman vuoden takaa.

Office Mix poistuu vappuna (ja SlideSharen muutokset vaivaavat yhä)

Microsoftin PowerPointin Office Mix -lisäosa lakkautetaan vappuna. Omat tuotokset saa talteen videomuodossa ja ne voi tallentaa esim. O365:n Streamiin tai YouTubeen. Mahdollisia interaktiivisia tehtäviä ei saa talteen.

Mixin idea jää elämään ja sen keskeisiä ominaisuuksia on luvattu osaksi Office365:n PowerPointia. Mixin poistumisesta on aktiivisesti tiedotettu käyttäjiä, toisin kuin Microsoftin syksyn merkittävästä huononnuksesta koskien SlideSharea. Siitä ei informoitu käyttäjiä lainkaan etukäteen ja kesti monta päivää, ennen kuin käyttäjille selvisi, että muutos on pysyvä eikä satunnainen häiriötila.

SlideShare muutos epäilemättä kosketti monia muitakin, sillä siitä kertova bloggaukseni nousi kaikkien aikojen luetuimmakseni ja maailmalla kerättiin Microsoftille jopa adressia. Muutoksesta johtuen ette voi ladata diojani palvelusta kuin pdf-muodossa enkä voi päivittää niitä niin, että linkit ja upotukset säilyisivät. Tästä johtuen julkaisen monesta palvelusta uuden diasarjan vain 1-2 kertaa vuodessa. Ilman SlideSharen muutoksia kaikki tämänkin bloggauksen tiedot olisi dioihin jo päivitetty. Jos tekisin sen nyt, olisi minulla pian verkossa 20 tai 100 versiota samasta diasarjasta. Nyt niitä on vähemmän, mutta määrä kasvaa koko ajan ja siksi ohjaan nykyisin SlideSharen sijaan koulutusdiojeni sivulle.

Voki korvaa Tellagamin

Animoituja hahmoja, joille voi sanella viestin, on voinut tehdä Tellagamilla (ei toimi iOS 11:ssa) ja Zoobella (lakkautettu jo aiemmin). Voki on samankaltainen sovellus. Selaimella ja mobiilisovelluksilla (Android, iOS) tarjotaan eri hahmoja ja tarjolla on myös maksullisia ominaisuuksia. Tässä esimerkki Voki-animaatiosta.

Tellagami on yksi monista sovelluksista, jota ei ole päivitetty toimimaan iOS11-käyttöjärjestelmässä. Sitä en tiedä, onko päivitys tulossa myöhemmin. Viime aikoina myös useita käyttämiäni sovelluksia on poistettu Suomen AppStoresta. Suurimpia menetykset ovat olleet lisätyn todellisuuden sovelluksissa.

Aurasma on nykyisin HP Reveal

Aurasma on vuosia ollut käytetyin ja käytännössä ainoa maksuton sovellus, jolla on voinut helposti tehdä omaa lisätyn todellisuuden sisältöä. Sovellus tunnetaan nykyisin nimellä HP Reveal. Se on saanut viimeisen vuoden aikana useita kilpailijoita, mutten sen puutteista huolimatta ole löytänyt parempaa.

Aurasman aikana tehdyt tunnukset ja sisällöt toimivat entiseen malliin, mutta palveluun on luvattu runsaasti uudistuksia vielä kevään aikana. Pikaisesti eilen tsekattuna sekä mobiilisovelluksen että Studion muutokset olivat vielä lähinnä kosmeettisia.

WordArtilla voi monipuolisesti muokata sanapilviä

On jo vuosi siitä, kun WordArt tuli Tagulin tilalle. Käytän paljon sanapilviä ja WordArt on niin hyvä, että nostan sen tähänkin bloggaukseen. Se toimii ilman kirjautumista, myös mobiililaitteiden selaimella. Toinen paljon käyttämäni sanapilvi on AnswerGarden, jonka avulla on helppo työstää isonkin ryhmän yhteistä sanapilveä, vaikka visuaalisuudessa se jääkin kauas WordArtista.

 

Tuotu lähteestä: Matleenan blogi