Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! (Open Knowledge Finland)

 

 

Learn, think and do #opendata 360 degrees! How are the tech giant Tencent and City of Helsinki using open data to create a Helsinki city guide to the Chinese WeChat platform. How is Whim  revolutionizing transportation with their Mobility as a service thinking, using open data, open APIs. Why did the National gallery release 12000 fine art images for free reuse. And, how can YOU create a more transparent, effective, creative and well-being world. Join us for three days of open data extravaganza!  Open knowledge, open collaboration, open society!

Each year, on March 3, the international open day is celebrated across the world. This year, we are planning to be quite active and take a 360-degrees approach, and invite you to take part in some of the events. As the open data day is a Saturday, we thought it could be useful to have some program in the preceding days, too – to make sure have also the public sector and businesses involved. Hope you can pop in anytime at a time convenient for you – bring a friend, too!

Day 1: Kickoff to Open Data Day by Helsinki Loves Developers & Open Knowledge Finland

Thursday March 1, 2018 at 3-6 PM, The Shortcut Lab at Maria 01 (Door 15B)

The first meetup that will be organized as a part of Open Data Day 2018 event series in Finland on 1st – 3rd March! During this Helsinki Loves Developers & OKFI event you will get a great view what has happened during the past years in terms of open data in Finland and which are the outcomes and benefits, what is happening at the moment and which are the next steps. This event is a great place to meet and discuss with open data advocates, users and other stakeholders. The aim of the event is to promote awareness and use of open data – especially to new audiences, like the startups at Maria 01.

Meet new folks, hear cases like Whim (Mobility as a service, using open data and open APIs in transport) and Energy and climate atlas and solar energy potential (3D open data models).

15 – 15.45 What is open data? Where are we at, why should we care?

  • Open Data in a nutshell – what’s in it for me?
  • The Finnish Open Data Ecosystem is amazing!

15.45 – 17.15 Using open data for your business –

  • How Tencent and Helsinki worked together to bring a Helsinki guide to the Chinese WeChat platform
  • Whim – Mobility as a service revolutionizes public transport – using open data, open APIs, Jonna Pöllänen/MaaS Global
  • Energy and climate atlas and solar energy potential (3D) as open data – https://kartta.hel.fi/3d/atlas/ and https://kartta.hel.fi/3d/solar/ , Petteri Huuska
  • DOB for data-driven business, Jyrki Koskinen
  • How the National Gallery released 12000 artworks for free reuse

17.15 -> Dialogue and workshopping

  • What data do YOU need? How to make collaboration smoother Challenges in using open data

More cool surprises likely! The event space is The Shortcut Lab at Maria 01 – Door 15B.
Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:

Facebook: https://www.facebook.com/events/940493522793115/

Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/247800446/

Day 2: Hands-on sessions and meetups of the projects and working groups of Open Knowledge Finland

Friday March 2, 2018 at 10 AM – 7 PM at Maria 01 (Door 15E)

The day will end with the session #4 for the OKFI Strategy 2018-2023. Topics may include e.g. MyData, Lobbaus läpinäkyväksi – Transparency of Lobbying, new projects (Avoimet juuret, Wikidocumentaries, New Digital Rights), Open Science, AvoinGLAM, MyData, etc. Suggestions for specific activities are still welcome!

Schedule 

  • 10 – 12.30 Project sessions, parallel tracks
  • 12.30 – 13.30 Lunch session on ResponsiveORG and open collaboration.
  • 13.30 – 15.30 Project sessions, parallel tracks
  • 16  – 17 AvoinGLAM working group meet
  • 17 – 19 Joint Open Knowledge Strategy session
  • 19 -> Open Beers?!

Lunch and snacks are on the house! Co-create the agenda at http://okf.fi/odd-2018

The event spaces are 2 large meeting rooms at Maria 01 – Door 15E.
Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:

Facebook: https://www.facebook.com/events/172198743543043/

Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/246875734/

Day 3: Open Data Jam: Mapathons, Democrathon and Lightning Talks

Saturday March 3, 2018 at 10 AM – 4 PM at Maria 01 event space (Main door 15C, 2nd floor)

This is the official Open Data Day. For us, it would be a combination of brunch, mapathons, wikidata democrathon and other stuff we co-create! Feel free to pop by when you have a chance! The programme will include at least the following:

  • Democratic Commons Democrathon

    The Democrathon, or Democratic commons workshop, is a session with the intention of adding and improving various national, regional and/or municipal political and legislative data in Wikidata for Finland. This builds nicely on the Vaalidatahack that YLE organized about a year ago, and is based on MySociety’s Democratic Commons project, see https://www.mysociety.org/2017/11/22/democratic-commons-open-data-infrastructure-for-democracy/. We will have a visiting expert from the UK hosting the event. Tony Bowden works for mySociety, he’s the project lead on mySociety’s  EveryPolitician/Wikidata project. EveryPolitician is Tony’s brainchild coming from his deep understanding that it’s impossible to create services to hold politicians to account if you’re not starting with good quality, consistent data.
  • Three  mapathons for OpenStreetMap (OSM): Humanitarian OpenStreetMap (HOT-OSM), street views for OSM with Mapillary, and OSM mapping for local purposes.In mapathons people gather together to improve open maps. Experience in mapping is not needed, each mapathon includes guidance throughout the event. You may attend just a single mapathon or all of them – or just come to meet and chat with people in Finnish mapping communities, Humanitarian OpenStreetMap Team and OSM Finland. Most of the time is used for hands-on mapping or photographing outdoors.
    • The Mapillary mapathon takes us outdoors and allows anyone to share their street level photos to create street views or to help, for example, in OpenStreetMap editing.
    • In the Humanitarian OSM mapathon, a vulnerable area of the world is mapped, in order to support disaster risk reduction and response efforts, typically done using aerial images.
    • The OSM mapping for our local needs, for example Digitransit Journey Planner (HSL Reittiopas and opas.matka.fi) and your specific interests, utilizes aerial images and other data sources such as Mapillary photos. It is useful if you bring your own smartphone, laptop and mouse.

The event space are event space and meeting rooms on the 2nd floor of Maria 01, MAIN ENTRANCE. Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:

Facebook: https://www.facebook.com/events/532955153746624/

Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/246875754/

 

The Open Data Day activities are brought to you by Open Knowledge Finland, City of Helsinki – Hel <3 Developers, Wikimedia Finland, MySociety, The Shortcut, The Shuttleworth Foundation and of course Open Knowledge International. THANK YOU <3

The post Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! appeared first on Open Knowledge Finland.

Pulssin konehuoneesta: Anne Rongas esittäytyy (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Aloitan hankkeemme naamat esiin sarjan. Meillä tämän hankkeen hemmoilla on omat innostuksen lähteemme, joiden vuoksi olemme mukana viemässä juuri tätä asiaa eteenpäin.

Oma opintieni oli suora, mutta mutkikas. Suora siinä mielessä, että olen aina ollut nopea ja innokas oppimaan. Mutkat veivät elinikäisen oppimisen polulle, sillä en lähtenytkään lukiosta yliopistoon vaan kultivoin ensin maita ja mantuja, kasvatin pieniä ja isoja possuja ja varsinkin omia pikku palleroita (heitä on nyt 3 omaa + 3 seuraavaa polvea).

Lukiokoulutus Suomessa on hieno, aikuisenakin voi jatkaa eteenpäin. Lähdin uudelleen opintielle kuopus vatsassani. Mutkat johtivat aikuiskasvatustieteen pääaineopintoihin Helsingin yliopistoon, opettajan pedagogisissa perehdyin vuosituhannen taitteessa verkkopedagogiikkaan. Kotkan kautta koukaten tieni johti nykyiseen toimeeni Otavan Opistolle, jossa päivän viikossa olen psykologian opettaja verkossa ja lopun viikkoa yritän parhaani mukaan edistää koulumaailman asioita, kuten tässä Pulssi-hankkeessa, jonka vetovastuussa olen. (CV:n tapainen kertoo mutkista enemmän.)

Arviointi kiinnostaa minua siksi, että se on ollut pitkään sivuasia ja kuitenkin keskeinen. Sivuasia siinä mielessä, ettei siitä ole juuri puhuttu. Keskeinen siksi, että arvosanat ovat olleet portteja eteenpäin.

Dialogipedagogiikka innostaa minua, sillä siinä pyritään purkamaan valtasuhteita ja kohtaamaan kuunnellen, vastavuoroisesti. Arviointikin on parhaimmillaan dialogista, oppimaan auttavaa ja oppimista edistävää. Karuimmillaan se on valtaa ja vallankäyttöä.

Olen huippuiloinen siitä, miten hieno tiimi meillä on tässä hankkeessa. Ja mikä parasta, opiskelijoita liittymässä vähän kerrassaan mukaan. Pulssi sykkii.

Etäopiskelu on tuttua. Noin reilut 300 op yliopistossa etänä.

Jos en olisi ollut lapsesta saakka kirjojen rakastaja, en olisi tässä. Lukeminen kannattaa. Tai ihan mikä vain harrastus, jolle sydän sykkii. Intohimoisuus vie läpi ja yli esteiden.

Meikä netissä, saa klikkailla:

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

”Mitä mä tääl oikeen teen?” – tätä pohdin ammatillisen koulutuksen opettajana (Erja Sandberg)

Tänään annan blogissani puheenvuoron ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syitä tutkineen,  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta sosionomiopintojen lopputyön tehneelle Sari Laiholle. Ole hyvä Sari.
____

Vastausta kysymykseen etsin tutkimalla ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syitä ja ohjauksen tarpeita laadullisen haastattelututkimuksen menetelmin. Haastattelin ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä nuoria, jotka luokittelivat itse itsensä syrjäytyneiksi.

Faktaa keskeyttämisten takana

Nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden prosentuaalinen määrä tuoreimpana tilastointivuonna 2015 oli 7,6 %, mikä lukumääräisesti tarkoittaa noin 9400 nuorta ihmistä. Näistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan noin 8400 opiskelijaa. Vain pieni osa siis vaihtoi koulutussektoria ja jatkoi opintojaan toisella alalla. Suurin osa keskeytti ja keskeyttää edelleen ammatillisen koulutuksen ns. negatiivisesti eli vailla tietoa jatkosta.

Vaikuttaa siis siltä, että opiskelijan mitta tulee täyteen jossakin vaiheessa koulutusta niin, että pois on päästävä hinnalla millä hyvänsä. Miksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelusta muodostuu kestämätön taakka? Tutkimuksessani haastattelemani nuoret eivät kokeneet valitsemaansa substanssia vaikeaksi, epämiellyttäväksi tai vääräksi, vaan pulmat olivat ohjauksessa, käytänteissä ja laajemmissa elämään liittyvissä kokonaisuuksissa.

Ammatillisen koulutuksen opettajana koen itse vastuun keskeyttämisen ehkäisemisestä olevan varsinkin minulla, joka tunnen opiskelijan parhaiten ja joka työskentelen hänen rinnallaan arjessa. Otsikon kysymys ”Mitä mä tääl oikeen teen?” onkin nimenomaan minulle itselleni opettajana esittämäni kysymys. Onko perimmäinen tehtäväni opettaa ainetta vai ohjata opiskelijaa?

Miksi nuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen?

Keskeyttämistä tarkasteltiin pitkään väärien alavalintojen tulokulmasta, koska ammatillisissa oppilaitoksissa kerätyn tiedon perusteella voitiin todeta, että tavanomaisin, opiskelijan itsensä ilmoittama keskeyttämisen syy oli ”väärä alavalinta”. Tutkimuksessani kävi ilmi, että opiskelijat kokivat tuon syyn hyväksyttävimmäksi syyksi keskeyttää opinnot. Todellinen syy jäi kuitenkin käsittelemättä ja istahti elefantiksi nuoren harteille. Tämän tutkimukseni haastateltavat kokivat hyvin ratkaisevana heidän tulevaisuuden valintojaan ajatellen.

Voidaksemme opiskelun arjessa entistä paremmin ennaltaehkäistä ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä, tarvitsemme lisää tietoa todellisista keskeyttämisen syistä. Itse ajattelen, että viisaus asuu nuorissa itsessään. Opettajana ja ohjaajana minun täytyy uskaltaa kuunnella sekä myös uskoa opiskelijoita eli onnistua dialogissa heidän kanssaan. Huolestun usein siitä, että kohtaako oma ammatillinen kieleni enää ihmisen kieltä ja säilyykö tasa-arvo dialogissa ohjattavan kanssa.

Tutkimukseni mukaan nuoret kokivat olevansa hyvin motivoituneita opiskelemaan ja työllistymään. Minun tehtäväni opettajana ja ohjaajana on mahdollistaa noiden maalien saavuttaminen ja tehtävässäni onnistumista varten minulla on oltava tarpeeksi laaja-alaista ohjauksen osaamista. Tänä päivänä kuumana puheenaiheena on ammatillisen opettajuuden muuttuminen ohjaajuudeksi, jolloin pedagogisen, erityispedagogisen sekä sosiaalipedagogisen osaamisen kombinaatio opettajuuden uutena, tuoreena käyttöteoriana tuntuisi toimivalta.

Tutkimukseni nuoret olivat koulutuksen keskeyttämisen prosessissaan saaneet omasta mielestään riittävästi opiskeluhuollon palveluita, kuten kuraattorin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan ja psykologin ohjausta. Saamistaan palveluista haastateltavillani ei ollut mitään negatiivista sanottavaa, päinvastoin, mutta he eivät kokeneet saaneensa konkreettista apua pulmiinsa mm. keskeyttämisen ehkäisemiseksi.

No miksi eivät? Ajanvaraus, ajanrajaus ja ammattilaisen ammatillisuus koettiin kylmäksi ja viralliseksi ja ”työn puolesta” tapahtuvaksi kohtaamiseksi sekä kiinnostukseksi. Tutkimukseni nuoret kaipasivat kokemusta henkilökohtaisemmasta kohtaamisesta aikuisen kanssa.

Minkälaista ohjausta ja keneltä opintonsa keskeyttämistä pohtivat nuoret sitten haluaisivat?

Tutkimukseni mukaan tukea ja ohjausta kaivattiin joltakulta yhdeltä, tutulta aikuiselta, joka luontevalla tavalla arjessa on oppinut tuntemaan nuoren haasteet, pulmat ja ilon aiheet koskien koko elämänkenttää ja opiskelua. Tätä aikuista ohjaa holistinen ihmiskäsitys ja hänellä on mahdollisuus kädestä pitäen ohjata nuorta juuri siinä ajassa, hetkessä ja paikassa, jossa nuori ohjausta ja tukea tarvitsee.

Lopuksi

Aikuisen koulutuksella, sukupuolella, iällä tai työtehtävällä oppilaitoksessa ei tutkimukseni mukaan ole merkitystä eikä sillä, minkä tyyppisessä tilassa ohjausta annetaan. Koulun talkkarin rappukäytävässä antama tuki ja ohjaus voivat olla kohdalleen osuessaan nuoren näkökulmasta kaikkein merkityksellisintä ohjausta, jota hän on ammatillisessa oppilaitoksessa saanut. Tutkimuksessani löytämiäni avainsanoja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisessä ovat tuttuus, arkisuus, turvallisuus, ajantasaisuus ja jatkuvuus.

– Omalta osaltani vastaan otsikossa asettamaani kysymykseen, että nyt teen talkkarin hommia.

14.2.2018

Sari Laiho

P.S. Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Tuotu lähteestä: Erja Sandberg

ITK-workshop: Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa (Poluttamo)

Poluttamo on mukana Hämeenlinnassa 11.-13.4.2018 järjestettävässä ITK2018 – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa.

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi – 11.-13.4.2018, Hämeenlinna

Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa -workshop

Aika: 11.4.2018 klo 10-17
Ilmoittautuminen

Koe ja oivalla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa osaamisen kasvattamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Tule mukaan osallistumaan ja keskustelemaan pedagogiikan ja ohjauksen tulevaisuudesta. Fasilitaattorit ovat itse olleet kehittämässä ja pilotoimassa menetelmiä aidoissa tilanteissa omien opiskelijoidensa kanssa. Lisäksi pääset kokeilemaan Vive-VR-maaliruiskusimulaattoria. Päivästä saat osaamismerkin.

Työpaja on tarkoitettu opetushenkilöstölle, opoille, suunnittelijoille sekä oppilaitosjohdolle.

Työpajat
Kukin osallistuja voi valita kolme työpajaa kuudesta. Työpajoja on käynnissä aina kaksi rinnakkain.

  1. Multimodaalisuudesta oppimisessa ja portfolioissa
  2. Merkityksellistä osaamista osaamismerkeillä
  3. Vertaisvalmennuksella suuntia tulevaisuuteen
  4. Tee tutkinnon osaa monimuotoisesti ViLLEssä ja tutustu analytiikkaan
  5. Kylmää kyytiä -escape room – tiedonhallintataidot kuntoon
  6. Opintojen visualisoinnilla ryhtiä opiskeluun

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

Tervetuloa mukaan!

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Tule tapaamaan DigiKiltalaisia ITK-konferenssissa (DigiKilta)

DigiKilta-hanke on mukana 11.-13.4.2018 Hämeenlinnassa järjestettävässä ITK-konferenssissa. Tule vierailemaan DigiKillan olohuoneessa tai tutustu DigiKilta-verkoston toimintaan työpajassa ja foorumiesityksessä.

DigiKilta-workshop

11.04.2018 klo 14-17

DigiKilta löytöretkeilee tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisen maastoissa ja maailmoissa ja kutsuu ITK-vieraat löytöretkilleen mukaan!

Workshopissa ideoidaan pienryhmissä ja yhdessä, miten hankeverkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista synnyttää pysyvää toimintaa: millaisia haasteita ja mahdollisuuksia verkostomaisella kehittämisellä on, mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa on mahdollista levittää verkoston ulkopuolelle ja miten verkostoja voi pitää yllä ja laajentaa sekä hankekauden aikana että hankerahoitusten päättymisen jälkeen. Workshopissa esitellään DigiKilta-verkoston toimintaa, johon osallistujan on mahdollista itsekin päästä mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

DigiKilta – Verkostojen verkosto -foorumiesitys

12.04.2018 klo 15.30-16.00
Esityssali 23

DigiKilta-verkosto esittäytyy – pääset tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.

Lisätietoja ITK:n sivuilla >>>

ITK-olohuone

12.-13.4.2018
Tila A6, 1. krs

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Olohuoneessa pääset keskustelemaan DIgiKilta-verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan erilaisiin DigiKilta-hankkeessa käsiteltyihin teemoihin. Mukaan on kutsuttu myös yhteistyökumppaneiden edustajia esittelemään toimintaansa. Teemojen ja esittelyiden tarkempi aikataulutus julkaistaan lähempänä konferenssia.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

eOppimisen neuvottelukunnan tuotteistamistyöpaja 15.3.2018

Suomen eOppimiskeskus ry:n neuvottelukunta kokoontuu 15.3.2018 kello 14-16.

Paikka: Eteläranta 10, Helsinki

Kokous keskittyy jäsentemme mahdollisuuksiin tuotteistaa Suomen eOppimiskeskuksen erilaisissa hankkeissa ja projekteissa kartuttamaa osaamista. Muun muassa Poluttamo-hankkeessa, AVO-hankkeissa ja eOppimisen laatumerkki -kehityshankkeessa on kehitetty monipuolisesti toimintamalleja, kriteeristöjä, aineistoja ja käsikirjoja, jotka antavat hyvän pohjan jatkokehittelylle. Tarkoitus on, että nämä resurssit ovat jäsenistömme käytettävissä ja hyödynnettävissä.

Neuvottelukunnan kokous pidetään tuotteistamistyöpajana, jota vetää yhdistyksen puheenjohtaja Ari-Matti Auvinen.

Ilmoittautumiset 7.3.2018 mennessä: https://goo.gl/forms/4zvn4ZbMPxsj8n6u1

Tervetuloa!

Tuotu lähteestä: eOppimiskeskus

Arviointi näkyy ja kuuluu kevään ITK-konferenssissa (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Hämeenlinnan Aulangolle kokoontuu jälleen huhtikuussa (11.-14.4.) perinteisesti yli tuhatpäinen joukko sinivuokkojen ystäviä… no monella taitavat Aulangon rinteiden vuokot vilahtaa ohi ajaessa vain silmäkulmassa.

ITK eli interaktiivinen teknologia koulutuksessa on pohjoismaalaisittain merkittävä tapahtuma, juuret kaukana yli 20 vuoden takana. Konferenssin kuhinassa kohtaavat ihmiset toisiaan, paikalla on käytännön opetustyön tekijöitä, oppilaitosjohtoa, aihepiirin opiskelijoita ja tutkijoita sekä järjestö-, hanke- ja yritysmaailmaa.

Tänä vuonna teemana on Digiajan löytöretkeilijät. Ilmoittautuminen on avautunut ja webinaari-sarja starttaa 14.2. klo 14.

Kuinka ollakaan, arviointi on myös hyvin edustettu aihepiiri ITK-päivillä – peräti 19 arviontiin liittyvää esitystä. Poimi tästä heti omalle ohjelmakartallesi kohteita. Myös ITK Areenalla puhutaan arvioinnista, sillä onhan ilmassa Arvioinnin (t)aikaa. Jos et pääse paikan päälle, nimet ja naamat löytyvät muutakin kautta.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

SeOppi-lehti jaossa ITK-konferenssissa (eOppimiskeskus)

netti seoppiSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi ilmestyy maalis-huhtikuun vaihteessa. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näyttelyjulkaisu eli lehti on tuttuun tapaan jaossa osana Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssin messuaineistoja huhtikuussa.

Lehdestä on mahdollista varata sekä artikkeli- että ilmoitustilaa. Aineistojen deadline on 5.3.2018.

Lisätiedot sekä artikkeli- ja ilmoitustilavaraukset: niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi

Artikkeli- ja ilmoitushinnat

ARTIKKELIT   ILMOITUKSET  
Artikkelisivu A4 995 € + alv Etusisäsivu 1 150 € + alv 
1/1 sivu 995 € + alv
Aukeama A4 1 790 € + alv 1/2 sivu 550 € + alv
1/4 sivu 250 € + alv

Suomen eOppimiskeskus ry:n päättäville yhteisöjäsenille artikkeli- ja ilmoitushinnoista 10 % jäsenalennus.

Tarkemmat mediatiedot >>>

Aikaisemmin ilmestyneet lehdet >>>

Tuotu lähteestä: eOppimiskeskus

Digistrategioita ja tutoropettajia (DigiKilta)

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa (Open Knowledge Finland)

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 31.1.2018

Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja.

Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen.

Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä.

“Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti.

Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun.

“Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi.

Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta:
http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut

Suora URL: https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992

Lisätietoja selvityksestä:

Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija
Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry.
leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872
http://www.iki.fi/Leo.Lahti

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja,
Open Knowledge Finland ry.
teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153

Anna Björk, YTT, analyytikko
Oxford Research Oy
anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017.
Web: www.okf.fi

Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille.
Web: www.oxfordresearch.fi

Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta.
Web: www.avointiede.fi

The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.