Sosiaalinen media




Tilaa Avoinvirta sähköpostiisi

Sähköposti:

Palvelun tarjoaa FeedBurner

Arkistot

Suunnittelun rooli korostuu ilmiöpohjaisessa opettamisessa (#ilmioppi)

photo-18-11-2016-22-47-42Ilmiöistä tuli vuonna 2016 ilmiö opetusalalla. Jopa valtakunnan terapeutti tohtori Raimo piti ilmiöpohjaista valmennusta kansanedustajille YLE:n radiosatiirissa. Yleistymisen myötä myös pinnalliset tulkinnat ja niistä nouseva kritiikki lisääntyivät. Ongelma syntyy yhdeltä osin siitä, että ilmiöpohjaisuus on sanana helppo ymmärtää ilman asiaan perehtymistä. Maailmassa on ihmiöitä ja niihin perustuen voidaan suunnitella opetusta. Eräässä opettajien verkkokeskustelussa kysyttiin ilmiöpohjaisuutta systemaattisesti vastustaneelta lukio-opettajalta, että mitä se ilmiöopetus oikein on. Hän kertoi sen olevan tietynlaista teemaopetusta, jossa oppilaat itsenäisesti tutustuvat johonkin ilmiöön ja tekevät siitä tuotoksen. Ei siis ihme, että ilmiöopetuksen kritiikki suuntautuu pinnallisuuteen ja puuhasteluun ja toisaalta siihen, että ilmiöjakso vie aikaa ja on opiskelijalle työläs.

Ilmiöpohjaisuus on tapa suunnitella ja organisoida opetusta ja opiskelua. Se ei ole pedagoginen malli eikä ole olemassa valmiita nuotteja, kuinka ilmiöpohjaisuutta toteutetaan. Opiskeltava aihepiiri, opettajien erityisosaamiset, käytössä olevat verkostot ja muut resurssit sekä opiskelijaryhmä vaikuttavat siihe, millaiseksi toteutus muodostuu. Ilmiötoteutusta ei siis voi sellaisenaan siirtää koulusta ja ryhmästä toiseen.

Miksi ilmiöpohjaisuutta? Siksi, että opiskelija oppisi ajattelemaan, yhdistämään asioita, luomaan systeemisiä muistirakenteita. Kokemuksellisuus ja aktiivinen työskentely valmentavat hyvin suunnitellulla kurssilla opiskelu- ja työtaitoihin ja kasvattavat laaja-alaista osaamista. Ilmiöpohjainen opiskelu ei sovi niihin tarpeisiin, kun opiskellaan muistamaan ja tunnistamaan perusasioita, vaan niihin tarpeisiin, kun opetellaan käyttämään koulussa opittua tietoa eri tavoin.

Ilmiöpohjainen opiskelu ei ole vastinpari opettajajohtoiselle työskentelylle, sillä ilmiöjaksolle sopivat aivan hyvin perinteiset luennot. Tärkeää on se, että työstettävänä kohteena on jokin maailman todellinen autenttinen ilmiö, joka on opiskelijoille merkityksellinen. Autenttisuus voi toteutua myös simulaatioiden ja eläytymisen avulla, jolloin myös historialliset, maantieteellisesti kaukaiset tai mikro- ja makrokosmokseen sijoittuvat ilmiöt voivat olla opiskelun kohteina.

Hyvin suunniteltu ilmiöjakso ei tarkoita opiskelijoitten heittämistä oman onnensa varaan teeman äärelle. Suunnittelutyön merkitys korostuu. Suunnittelua tarvitaan sekä ennen opiskelijoiden kanssa aloittamista että heidän kanssaan. Ilmiöpohjaisessa opiskelussa kohteet ovat avoimia ja niitä voidaan aidosti lähestyä monitieteisesti ja taiteen keinoin.

Ilmiöpohjaista opintojaksoa suunnitellaan aina yhdessä, vähintään opettaja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Siksi suunnittelutyö täytyy muuttaa näkyväksi. Vuosien varrella olemme keränneet erilaisissa hankkeissa ja työpajoissa viisautta ilmiöjaksojen suunnitteluun. Tässä diapaketissa on koottunut näitä hedelmiä (diapaketti löytyy myös Google-esityksenä).

Ilmiöjakson suunnittelu lukiossa from Anne Rongas

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä #ilmioppi.

Liikuta & koukuta - haussa vuoden paras digitaalinen oppimisratkaisu (eOppimiskeskus)

eEemeli2017eEemeli on valtakunnallinen laatukilpailu, jossa etsitään vuosittain parasta digitaalista oppimisratkaisua. Kilpailun tavoitteena on nostaa esille erinomaisia oppimisratkaisuja, edistää tuotteiden innovatiivisuutta ja laatua sekä kannustaa toimijoita luomaan ja kehittämään uusia oppimisratkaisuja. Vuonna 2017 kilpailu järjestetään jo 16. kerran.

Vuoden 2017 eEemeli-kilpailu etsii liikuttavia, innovatiivisia ja sekä sisällöltään että toiminnallisuudeltaan laadukkaita oppimista edistäviä tuotteita ja palveluita teemalla Liikuta & koukuta! Kilpailuun voivat osallistua niin yritykset, yhteisöt kuin oppilaitoksetkin.

Ilmoittaudu mukaan 12.2.2017 mennessä!
eEemeli-kilpailun ilmoittautuminen on käynnissä 12.2.2017 saakka osoitteessa www.eoppimiskeskus.fi/eemeli. Kilpailuun voivat osallistua Suomessa toimivat yritykset sekä organisaatiot ml. yhdistykset ja oppilaitokset, jotka ovat tuottaneet oppimisen palvelun, toimintatavan tai tuotteen. Itse tuote voi olla globaali sovellus.

Voittajat julkistetaan huhtikuussa 2017
Kilpailun tulokset julkistetaan Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2017. Kilpailun voittaja palkitaan rahapalkinnolla sekä eEemeli-kiertopatsaalla.

Kilpailussa arvioidaan, miten tuote edistää oppimista liikkumisen/toiminnan avulla. Lisäksi arvioidaan mm. yhteisöllisiä työskentelymenetelmiä, kannustavuutta, arjen hyödyllisyyttä, kaupallista potentiaalia, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, innovatiivisuutta, esteettömyyttä sekä teknistä ja pedagogista käytettävyyttä.

Yhteistyössä
Kilpailun yhteistyökumppanit: Suomen eOppimiskeskus ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinnan kaupunki, Otavan Opisto ja Teknologiateollisuus.

Lisätietoja
www.eoppimiskeskus.fi/eemeli
Suomen eOppimiskeskus ry
info@eoppimiskeskus.fi
www.eoppimiskeskus.fi

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Mobiilioppimisen verkosto vieraili Aalto-yliopistolla (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

OppimiskeskuksessaSuomen eOppimiskeskus ry:n koordinoima Mobiilioppimisen verkosto kokoontui pikkujoulujen merkeissä 25.11. Aalto-yliopiston uudessa oppimiskeskuksessa Otaniemessä. Vierailun isäntänä toimi professori Teemu Leinonen, joka esitteli verkostolle paitsi uuden oppimiskeskuksen myös rakenteilla olevan Väre-talon havainnekuvia.

Aalto-yliopiston tutkijat Marjo Virnes ja Matti Jokitulppo esittelivät verkostolle Learning Layers -hankkeessa kehitettyjä mobiilisovelluksia.

Mobiilioppimisen verkosto Ach So! -sovellus mahdollistaa videoiden tallentamisen ja annotoimisen mobiililaitteella sekä annotoitujen videoiden jakamisen – mainio reflektoinnin apuväline tekemällä oppimisen tueksi!

SoAR puolestaan on yhteisöllistä, reaaliaikaista ongelmanratkaisua tukeva videopuhelusovellus, jossa videokuvan yksityiskohtia voi korostaa piirtämällä.

Lisäksi tutustuttiin LifeLearn-alustaan Tarmo Toikkasen johdolla. LifeLearn tuo yksinkertaiset oppimispolut mobiililaitteeseen mahdollistaen maksuttoman opiskelun ja opettamisen yhteisöllisesti.

Verkosto koollaKeskustelua verkostosta ja kesäkoulusta

Esittelykierroksen ja sovellysesittelyiden jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan verkostosta sekä mobiilikesäkoulun tulevaisuudesta uuden puheenjohtajan, Pauliina Venhon johdolla. Lisätietoja tulevista tapahtumista tulossa ensi vuoden puolella!

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.

Varmuuskopio – iso pieni asia (Opeblogi)

Tapahtui viikko sitten: läppärini oli pöydällä, tytär liitti siihen puhelimensa latautumaan, vaan kas, minulla oli koneella päällä monta ohjelmaa, levytila finaalissa ja vielä optiona kaikkien uusien kuvien lataaminen pilveen. Tilt. Totaalisesti.

Olin edellisviikolla ottanut kaikki tiedostot talteen ja vähän aiemmin täyden levykuvan (eli Macin Time Machine). Vain viikon verran tiedostoja tiltin takana. Sain puhelimitse kaikenlaisia taikanäppäinyhdistelmiä neuvoksi. Niillä tutkittiin asiaa. Loppujen lopuksi neuvona oli kaapeliteitse siirtää varmuuskopiolta puuttuvat tiedot ja sepä toimi. Kaapelin hankinta tosin tuotti vähän vaivaa.

Koska olin varmuuskopioinut tiedostoni parilla tavalla ja pilvipalveluitakin kuvioissa, töihin tiltti vaikutti vähäisesti.

Siis muista: varmuuskopiot heti nyt kaikesta tärkeästä ja jatkuvasti. Pilvipalvelut auttavat asiaa, mutta niistäkin sopii ottaa varmuuskopiot.

Eipä tämä niin iso asia ole, jos ei työ ole tietotyötä ja bittien kanssa. Vaan ihan ajatuksena, mikä lovi elämääsi tulisi, jos tietokoneesi (älylaitteesi) pimenisi täysin? Varmuuskopio voisi olla ihan kiva.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opeblogi.

SeOppi 2/2016 on ilmestynyt (eOppimiskeskus)

SeOppi 2 2016 kannetSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehden kaksikielinen syysnumero on ilmestynyt.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

• Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
• Personal learning paths as visual roadmaps
• Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan
• Yhtenäinen oppimisympäristö TVT-strategian tavoitteena

Lehden digitaalinen versio löytyy SlideShare-palvelusta.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

SeOppi 2/2016 on ilmestynyt (eOppimiskeskus)

SeOppi 2 2016 kannetSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehden kaksikielinen syysnumero on ilmestynyt.

Julkaisu sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

• Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
• Personal learning paths as visual roadmaps
• Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan
• Yhtenäinen oppimisympäristö TVT-strategian tavoitteena

Lehden digitaalinen versio löytyy SlideShare-palvelusta.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Äänekästä palautetta yliopiston verkko-opintojaksolla (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

”Kenties näinä itsenäisen etäopiskelun aikoina äänipalaute muistuttaa kivasti siitä, että toisessa päässä on myös ihminen.”

Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksessa kokeiltiin opiskelijoille annettavan äänipalautteen käyttöä neljän yliopiston yhteisellä, Moodlessa toteutettavalla verkko-opintojaksolla Pedagogisia näkökulmia tieto-ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Opintojaksolle osallistui lähes sata opiskelijaa.

 

Opetuskokeilulla haluttiin vastata korkeakouluopetukseen kohdistuvan aiemman tutkimuksen esiintuomiin haasteisiin. Opiskelijat ovat kokeneet, että heidän saamansa palaute ei ole riittävää ja oikea-aikaista. Jos palautetta saa, se on yleensä kirjallista.


Miksi juuri ääni?

Aiempien tutkimusten perusteella äänipalautteen käyttöön liittyy etuja, jotka puolsivat sen testaamista verkko-opintojaksolla. Opiskelijat pitävät äänipalautetta parempana kuin tekstipalautetta. Ääni pystyy välittämään sosiaalista läsnäolon tunnetta ja tunteita. Äänen välityksellä saatu palaute on usein myös yksityiskohtaisempaa.

Haasteeksi äänipalautteen käytössä muodostuu sen seuraaminen. Kuunteleminen ja olennaisten kohtien löytäminen vaatii aikaa, mikä toisaalta voi myös tukea oppimista.


Opetuskokeilun toteutus syksyllä 2016

Opetuskokeilussamme annoimme äänipalautetta opiskelijoille opiskeluprosessin aikana. Opiskelijoiden tehtävänä oli pienryhmissä arvioida jokin olemassa oleva, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppimisympäristö mielekkään oppimisen teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Ryhmät kokosivat arvionsa raporttiin, josta me opettajina annoimme palautetta äänitiedoston välityksellä. Palautteen antoon käytimme Vocaroo-sovellusta. Tämän jälkeen ryhmät muokkasivat raporttiaan saadun palautteen perusteella ja lopuksi palauttivat muokatun raporttinsa sekä koosteen siihen tehdyistä muutoksista.


Ääni on henkilökohtaista ja tulee kohti

Keräsimme opetuskokeilusta tutkimusaineistoa, jolla selvitimme opiskelijoiden kokemuksia äänipalautteesta. Alustavien tulosten mukaan opiskelijoiden kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Äänipalaute koettiin hyvin henkilökohtaisena, eräs opiskelija kuvasi, että ”opettaja tuli ikään kuin lähemmäksi”. Äänipalautetta kuvattiin myös suhteessa tekstipalautteeseen ”humaanimpana”, ”inhimillisempänä” ja ”ystävällisempänä”.

Opiskelijat kokivat, että äänipalautteella on lisäarvoa tekstipalautteeseen nähden. Kaikki ryhmät myös kokivat palautteesta olleen hyötyä oppimisen kannalta. Tämä näkyi myös täydennetyissä raporteissa; palaute otettiin vastaan ja tehtäviä täydennettiin ehdotusten mukaan.


”Kuka näitä oikein keksii?” eli opettajan näkökulma

Myönnettäköön; äänipalautteen antaminen oli tällä ensimmäisellä kierroksella melkoisen työlästä. Totesimme, että melkoisen sopan olimme ”kehittämispäissämme” itsellemme keittäneet. Raporttien tarkastaminen, äänipalautteen tekeminen ja korjatun version tarkastaminen veivät runsaasti aikaa. Teknologia ei ollut tässä haaste; palautteenantoon käyttämämme Vocaroo-sovellus oli ilmaiseksi Internetistä saatavilla ja erittäin helppokäyttöinen.

Vaikka tehtävää riitti, tästä opetuskokeilusta muodostui syksyn todellinen valopilkku, joka motivoi jatkamaan äänipalautteen käyttöä edelleen. Työparina työskentely oli rikkaus, kun pystyimme pohtimaan oikeita suuntia yhdessä. Molemmat meistä miettivät jo, millä muilla opintojaksoilla äänipalautetta voisi hyödyntää.

Henkilökohtaisuus toistui myös meidän kokemuksissamme.


Tulevat toteutukset

Jatkamme kehittämistä ja tutkimusta design-perustaisen tutkimuksen periaatteita noudatellen. Analysoimme tämän ensimmäisen opetuskokeilun kokemukset vielä tarkemmin ja teemme tarvittavat muutokset syksyn 2017 toteutukseen. Äänen lisäksi mielessä pyörii myös videoiden testaaminen palautekanavana. Kehittämisen kohteena olevan kurssin toteutus ja työskentelytapa mahdollistavat useiden erilaisten tutkimusasetelmien rakentamisen.

Hanna Vuojärvi ja Päivi Rasi
Lapin yliopisto

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

23.3.2017 klo 15.30: itslearning apuna koulun arjessa (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

23.3.2017 klo 15.30-16.00

itslearning apuna koulun arjessa

Miia Vahlsten
itslearning

Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/eoppimiskeskus

Koulu on uuden opetussuunnitelmien kautta nyt suurien muutosten myllerryksessä. Paineet digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat nyt olemassa ja kohtaamme yhdessä tuon toimintakulttuurin muutoksen jonka edessä opettajat ja johtajat tänään ovat. Tässä webinaarissa käsittelemme käyttäjätarinoiden avulla sitä, minkälaiselta tuo digitaalinen arki oikein näyttää. Esittelyssä perusopetuksen, lukion ja ammattillisen käytännön esimerkit siitä, miten itslearning on arjessa mukana.

Tutustu myös muihin digitaalisen oppimisen webinaareihin.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.

MTI testaa arvioinnin työkaluja Moodle-ympäristössä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) / Lapin ammattikorkeakoulu osallistuu LOVO-hankkeeseen kahdella pääteemalla: kehittävä arviointi ja yhteisopettajuus sekä asiantuntijuuden (opiskelijan) brändäys personal learning environment -ratkaisuja hyödyntäen.

 

Siirrymme Lapin AMK:ssa uuteen opetussuunnitelmaan (OPS) syksyllä 2017. Pienenä ja ketteränä toimijana englanninkielinen matkailun koulutusohjelma Degree Programme in Tourism (DPT) lähti toteuttamaan uutta OPSia jo tänä syksynä. Uusin haaste on etsiä hyviä käytänteitä toteuttaa kehittävää arviointia. Opiskelija saa totutusti palautetta ja arvioinnin opintojaksoista, mutta kokonaisvaltaisemman lukukausisuunnittelun myötä oppimisen organisointi laajentuu myös oppimisprosessin arviointiin. Prosessiarvioinnissa opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan operationaalisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja reflektiivisen ulottuvuuden mukaisesti. Prosessiarviointi ei vaikuta opintojaksojen arvosanoihin, joten hieman meitä mietityttää, kuinka onnistumme motivoimaan opiskelijat palauttamaan prosessiarvioinnit, kun niiden tekeminen ei voi olla pakollista.

Opetussuunnitelmatyössä on hiottu prosessiarviointiin lomake, jonka käyttöä harjoittelimme ensimmäistä kertaa syyslukukauden puolivälissä. Ensin opiskelija arvioi matriisin avulla omaa suoriutumistaan, minkä jälkeen opettajatiimi antoi oman palautteensa opiskelijan nähtäväksi. Tein Moodlen tehtävätyökaluun kaksi palautetapaa: pdf-tiedoston annotointi sekä arviointimatriisi, joista valitsimme ensimmäiselle kierrokselle annotoinnin, koska opiskelija näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka yksiin oma ja opettajien arviointi osuvat.

Annotointi tarkoittaa sitä, että opettaja merkitsee opiskelijan palauttamaan pdf-tiedostoon omia merkintöjään. Ne voivat olla kommenttilappuja, leimoja tai erivärisiä laatikoita, joita voi piirrellä arviointilausekkeiden ympärille. Värivaihtoehdot mahdollistavat senkin, että eri opettajat voivat antaa eri palautetta vaikka eri aikaankin. Annotointityökalu ymmärtää vain pdf-tiedostoja, mutta toki opiskelija on voinut ensin tehdä arvioinnin tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallentaa valmiin arvioinnin pdf-muodossa.

Testasin palautetoimintoja outi.oppilas-profiililla. Moodlen roolinvaihtotoiminto ei riitä tällaiseen testaukseen, koska opiskelija-roolissa palautetut tiedostot eivät näy opettajan rooliin palattaessa.

Ohjeistuksesta huolimatta osa opiskelijoista palautti arvioinnin docx-muodossa, jolloin annotointi ei onnistu. Näin ensimmäisellä kerralla olisi kannattanut siis teettää arviointi yhtä aikaa, niin että opettaja olisi ollut mukana ohjaamassa palautusta. Toinen haaste oli se, että annotointityökalussa ei ole peruutustoimintoa, joten arviointien täytyy mennä kerralla oikein. Kuvassa näkyy kuvaruutukaappaus osasta Outi Oppilaan lähettämää opettajan kommentoimaa pdf-tiedostoa, sellaisena kuin myös opiskelija sen näkee. Keltaiset korostukset ovat opiskelijan itsearviointia ja muut ovat opettajien merkintöjä. Hymiöitä tuli roppakaupalla, koska peruutustoimintoa ei löytynyt.

annotointi_outi

Vaiheistamalla arvioinnin tehtävälaatikon asetuksista saimme julkistettua tulokset kaikille opiskelijoille yhtä aikaa.

Arviointimatriisi on tekovaiheessa työläs, mutta tutustumisen arvoinen työkalu yleisemminkin varsinkin, kun antaa palautetta isoille ryhmille. Jos olet tympääntynyt kirjoittamaan palautelaatikkoon 20 kertaa samat huomautukset, kannattaa tehtävälaatikon luomisvaiheessa nähdä hieman vaivaa ja päästä sitten arvioitaessa aiempaa helpommalla.

Arviointimatriisi ei sovellu monen opettajan eriaikaiseen palautteeseen, sillä vain viimeisin palaute jää näkyviin. Matriisiin voi lisätä kohdan avointa palautetta varten, jolloin palaute tuntuu yksilöllisemmältä. Ja mikä parasta, kunhan määrittelyt ovat menneet oikein, matriisin täytön jälkeen saat automaattisesti kokonaisarvosanan.

matriisi_outi

Kokeilemme arviointimatriisia lukukauden lopussa toteutettavassa seuraavassa prosessiarvioinnissa.

Mitään rakettitiedettä kokeilumme eivät siis ole, mutta olemme ottaneet käyttöön Moodlessa olevia valmiita työkaluja, joita ei ole arjen tohinassa tullut tutustuttua. Huomasimme, että nämä samat toiminnot helpottavat muutakin arviointia.

Sosiaaliseen mediaan tai pilveen emme seikkailemaan, vaikka niitä muuten käytämmekin oppimisympäristöinä ja ohjauksessa. Opiskelijoiden arvioinnit pidetään edelleen suljetussa Moodle-ympäristössä Lapin AMK:n ohjeistuksen mukaisesti.

Outi Kähkönen, lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

23.11.2016 klo 14.30: Videoiden editointi verkossa (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

23.11.2016 klo 14.30-15.00

Videoiden editointi verkossa

Laura Vaihinen
Flowbox Oy

Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/eoppimiskeskus

Webinaarissa esitellään käytännön esimerkkien avulla HTML5-videoeditorin toimintaa. Flowedit toimii web-sovelluksena ja se on käytettävissä millä tahansa laitteella. Palvelun avulla videoiden editointi ja viimeistely ääntä, kuvia ja tekstiä lisäämällä onnistuu helposti ilman erillisiä asennuksia. Valmiit videot voidaan jakaa halutuille kohderyhmille halutuissa kanavissa.

Facebook-tapahtuma

Tutustu myös muihin digitaalisen oppimisen webinaareihin.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.