Millaisesta oppimisen ja koulutuksen innovaatiosta sinä haaveilet? Onko sinulla jokin idis? Sitralla on meneillaan viime vuoden lopulla käynnistetty Uusi koulutus -foorumi. Sen tavoitteena on rakentaa oppimisen ja koulutuksen tulevaisuutta. Raaka-aineina olemassa olevat vahvuuksien, rajoja ylittävän yhteiskehittely ja ideat.
Foorumin yhteydessä on 1.3. saakka auki Ideakuulutus. Ideakuulutuksen sivustolle voi jättää oman idean sekä kommentoida ja peukuttaa toisten ideoita. Idean jättäminen kannattaa, sillä muutamista kuulutukseen jätetyistä ideoista muotoillaan maalis-huhtikuussa Sitran tuella toteutettavia kokeiluja. Nyt koossa on 76 ideaa.
Ideakuulutuksessa kysytään: Millainen on tulevaisuuden koulutus? Ja tässä tapauksessa ‘koulutus’ kattaa oppimisen maailman laajasti, esikoulusta ikäihmisten yliopistoon, istituutioista itse organisoitun oppimiseen. Ideat saavat olla pieniä tai isoja, tuoreita tai uudelleen lämmitettyjä. Jätä oma ideasi 1.3. mennessä, kommentoi ja peukuta toisten omia! Myös lapset ja nuoret mukaan.
Hyvistä ideoista leivotaan vielä parempia ideakokouksessa. Yleisö pääsee mukaan sparraamaan!
Ennen kokeilujaksoa järjestetään kaksi ideakokousta, ensimmäinen maanantaina 9.3. ja toinen perjantaina 13.3., molemmat klo 13:00-14:30. Kokeilujaksolle päässeille järjestetään vielä toukokuun alussa kolmas ideakokous. Yhdessä ideakokouksessa käsitellään 4 ideaa. Ideakokoukset ovat avoimia verkkotilaisuuksia. Mukana ovat:
Ideakokouksen vetäjiä, ennalta sovittuja sparraajia ja avustajia.
Yleisö, joka voi osallistua sparraukseen.
Sanoista tekoihin!
Ideakokous on Ideatarhureitten (Otavan Opisto ja Suomen eOppimiskeskus) kehittämä ideoitten jalostamisen menetelmä, jota on toteutettu elokuusta 2014 alkaen. Ideakokous toteutetaan verkossa eli osallistua voi ilman ajomatkoja.
Osallistu ideakokoukseen yleisönä. Voit saada hyviä vinkkejä ja ehkä oivallat jotain, mitä itse voisit ryhtyä toteuttamaan. Voit myös löytää idean, jonka kokeiIua kykenet tukemaan. Ideakokous on rento ja silti hyödyllinen tapa kasvattaa omaa ajatuslasta vankemmaksi ja reippaammaksi. Ks. lisätietoja ideakokouksesta Sitran sivuilta. Suora linkki ideakokouksen ennakkoilmoittautumislomakkeeseen!
Eikä tässä vielä kaikki. Foorumilaiset ovat ideoineet ja laittaneet toimintaan avautumispaikan Opetalks.com. Siellä on puhujankulman tyyliin mahdollisuus kertoa maailmalle, miten voisimme tehdä asioita paremmin.
Vuosien kulua… työnantajani Suomen eOppimiskeskus on järjestänyt bittivirtaa hyödyntävien oppimisen sovellusten ja palveluiden kisan eEemelin jo 12 kertaa.
eEemeli on valtakunnallinen interaktiivisten oppimissovellusten ja verkkopalveluiden laatukilpailu. Elämme aikamoista murrosaikaa digitalisoituvassa oppimaisemassa. Koko ihmisen elämänkaarelle sijoittuvia uudenlaisia oppimisen apulaisia kehitellään. Sisustus, vaatteet tai vaikka silmälasit voivat toimia oppimisen apuna.
Mukavuudenhaluinen ja laiska ihminen kaipaa oppimisen imua. Pelillisyys on yksi tällaisen imun synnyttäjä, vaikka oppimispelien maailma näyttää olevan kovin haasteellinen – pelin logiikka ei suoraan ole sama kuin koulutusinstituutioiden tapa opettaa. Pelillisyyden ja leikillisyyden maailma on kuitenkin valtavan laaja. Helsingin yliopisto on perustanut Leikillisen ja pelillisen oppimisen keskuksen (pääsivut in English).
Vielä ehtii ilmoittautua (28.2. saakka)! Pääsarjassa haetaan toteutusta, joka saa uppoutumaan oppimiseen? Apps4Education-sarjan aiheena on koodaus. Parasta Parasta -sarjaan voi ehdottaa minkä tahansa loistavan opetustoteutuksen. (Katso tarkemmin kilpailusäännöt.)
Espoon TVT-opettajien mainiolla MOOC-kurssilla iPadin opettajan työvälineenä otin omaksi kurssitehtäväkseni suunnitella kurssilla esitellyillä apuvälineillä pienen demokurssin. Aiheeksi valitsin ajankäytön ja MOOC:in teeman mukaisesti rajasin aiheeni siihen, kuinka omaa työajan hallintaa voisi auttaa mobiililaitteilla.
MOOC tarkoittaa massiivista avointa (open) online-kurssia. Espoon TVT-osastolla oli tarvetta kouluttaa omaa väkeä. Maailmalta napattu idea poiki huiman edelläkävijäesimerkin. Sen sijaan, että olisi perinteiseen tapaan järjestetty pienryhmien työpajoja ja koulutustilaisuuksia, laitettiin parhaat voimat tuottamaan avoin verkkokurssi, jonka ovet avattiin paitsi omalle väelle, myö kaikille kiinnostuneille. Ja kyllä ovet ovat heiluneet, mukana on 577 tyyppiä. Tietenkään jokainen ei opiskele kurssia alusta loppuun, mutta mielestäni MOOCin yksi idea onkin siinä, että opiskelija voi noukkia juuri sen opin, jota kaipaa.
MOOC antaa joustavuutta opiskeluun, sillä opintopolkua voi kulkea niin eturintamassa kuin jälkijoukoissa. Vähän laturetken tapaan siis. Avainaineistot ovat videoita ja katsottavissa pitkän aikaa. Espoon kurssilla on järjestetty myös pari verkkoluentoa.
Tärkeä osa kurssia on toki vuorovaikutus muiden osallistujien kanssa ja siinä mielessä perässä hiihtäjä jää paljosta paitsi. Tiivistahtisen työn keskellä kuulun juuri nyt näihin perässähiihtäjiin. Olen kuitenkin päässyt sujuvasti kurssin puoliväliin ja oppinut myös uusia asioita. Kirjoittelen kevyttä oppimispäiväkirjaa blogiin.
Ajankäytön hallinta mobiililaitteilla kiinnostaa verkkotuttaviani. Laadin kyselyn, jonka perusteella suunnittelen demokurssin (ja yritän saada myös ihan oikean kurssitoteutuksen aikaan jollaine keinolla). Kommenttien perusteella ajankäytön hallintaan ei juurikaan käytetä aikaa eikä apuvälineitä. Lukuisat ihmiset nykypäivän töissä tuskailevat kuitenkin sen kanssa, ettei oikein ehdi. Kuten eräs tuttavani sanoi: “On niin kiire, ettei ehdi ajatella.” Eipä silloin ehdi suunnitellakaan kunnolla ja siitä seuraa säntäilevää ajankäyttöä. Mitä tälle voisi tehdä?
Pidän MOOCia erinomaisena esimerkkinä hyvästä ajankäytöstä. Ihmisten ei tarvitse matkustaa. Oman opiskeluajan voi suunnitella omaan kalenteriin sopivasti. Kouluttajien käyttämä aika suhteessa koulutettavien määrään on hyvin pieni.
Keskeytykset haittaavat keskittymistä. Moniajo ei juurikaan onnistu.
Aivoja pitäisi ajatella työn ja työajan suunnittelussa.
Helmikuun 11. päivä pidettiin Helsingissä Opetus- ja kulttuuriministerön tiloissa AKTIIVI Plus -hankkeen Päätösseminaari. Sekaannusten välttämiseksi Loppuseminaari marraskuussa oli eri asia Päätösseminaari oli täynnä mielenkiintoisia keskusteluja avoimuudesta, tulevaisuuden aktiivisesta kansalaisuudesta ja avoimista oppimisympäristöistä, tuotteistamisen onnistumisesta sekä hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen ja … Continue reading →
Vesa Linja-aho ja Tarmo Toikkainen ovat ovat avoimuuden lähettiläitä ja opastajia, jotka osaavat perustella ja tarkastella aihetta kristallisoituneesti. Tässä kaksi hyvää ja selkeää tuoretta tuotosta. Vesa Linja-aho kertoo, miksi jakaa ja mitä sudenkuoppia avointen aineistojen suhteen on syytä ennakoida. Tarmo Toikkanen kertoo, miten Creative Commons -lisenssointi sujuu.
AVO2-hankkeen Toimikas on kokeillut ja edistänyt toiminnallisen ja aktiivisen oppimisen mallien toteuttamista opetuksessa. Hankekautena ilmiöpohjaisen oppimisen pedagogiikka on keskeisin kehittämiskohde.
Ilmiöpohjaisessa opetuksessa on muuhun integroivaan opetukseen verrattuna erityistä autenttisen oppimiskohteen rooli. Oppijat pyritään saamaan mahdollisimman hyvin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelu onkin ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttamisessa tärkeä ja keskeinen vaihe. Siihen liittyvää viisautta jaetaan ilmiöoppaan toisessa osassa: #ilmioppi – opas ilmiöpohjaisen opetuksen suunnittelijalle.
Oppimisen sitominen autenttiseen kontekstiin auttaa liittämään teoria ja omat havainnot toisiinsa. Ilmiöpohjainen työskentely tukee verkostoitumista, oppimisympäristöjen laajentamista ja yhteistyötä yli erilaisten rajojen. Opitaan ongelmanratkaisua, sisältöjen tuottamista ja sosiaalisia taitoja. Digitaalinen lukutaito kasvaa, sillä erilainen teknologian hyödyntäminen sopii ilmiöpohjaisuuteen. Blogit ja persoonalliset lopputyöt sekä niiden onnistunut esitteleminen koko koululle ilmiötapahtumassa kohottavat opiskelijan itsetuntoa ja lisäävät ilmaisutaitoja.
Ilmiöpohjainen opetus edellyttää opettajien yhteistyötä. Yhteisen ajan löytäminen on kipukohta, mutta muuten yhteistyö on koettu myönteisenä asiana. Näin luodaan myös uutta toimintakulttuuria kouluihin. Se, miten opettajat toimivat keskenään, heijastuu siihen, miten oppijat toimivat keskenään.
Kuluneella viikolla meidän yläkoululaisemme valmistautui biologian kokeeseen. Aihealueena ihmisen biologia: sydän ja verenkierto, maksa ja munuaiset ja taisi siinä jotain muutakin olla. Itsekin siinä taas sai palautettua mieleen yhtä sun toista aiheesta kun kokeeseen valmistumisessa autettiin. Jonkin verran on vettä … Continue reading →
Open Education Week valaisee jälleen maaliskuuta 9.3.2015 alkavalla viikolla. Jaa jotain -päivä kutsuu mukaan konkarijakajia ja ensikertalaisia. Internetin verkostoissa tunniste #jaajotain kokoaa päivän tiimoilta oppimista tukevaa aineistoa.
Päivitämme tälle sivulle selko-ohjeet piakkoin. Jaa jotain -päivä syntyi alunperin AVO-hankkeen tempauksena. Nyt hankkeen päätyttyä päivän organisoinnista vastaavat Suomen eOppimiskeskus ry (Anne Rongas, Twitterissä @arongas) ja Otavan Opisto (Kari A. Hintikka, Twitterissä @nethunt).
Tämän blogin kupeesta löydät linkit tempauksen verkkopaikkoihin. Valitse itsellesi mieluisin.
Kun jaat, saat. Avoimissa verkostoissa jakamisen idea on siinä, että et jää kenenkään kanssa kahdenkeskisen vaihtokaupan kaltaiseen kiitollisuudenvelkaan tai vastineen odotukseen. Kun verkostoissa moni antaa paljostaan pienen hedelmän, kaikki saavat yhteensä paljon. Tarvitaan silti vielä runsaasti jakamisen organisointia, että hedelmän löytyvät helposti, kun tarve iskee.
Tietoaineistoista tulee avointa dataa, kun niihin liitetään avoin lisenssi, yleensä Creative Commons -lisenssi. CC-lisenssin käyttö ei ole hankalaa, kun vain tiedät, miten lisenssit toimivat ja mitä ne tarkoittavat. Nopean yleiskatsauksen saat seuraavista esitysdioista, jotka Tarmo Toikkanen ja Maria Rehbinder esittelivät Avoin tieto ja tilastotoimi -seminaarissa 5.2.2015. Avointen tietoaineistojen tuottaminen – JHS 189 ja sen edellyttämä Creative Commons -lisenssi […]
Helsingin kaupunginvaltuusto teki merkittävän päätöksen, kun se päätti uuden keskustakirjaston rakentamisesta. Selvät äänestysluvut osoittivat, että tämän uuden kirjaston ja samalla myös “kirjastolaitoksen”, mikäli sanamuoto sallitaan, merkitys kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ymmärrettiin. Vaikka itse katselen maailmaan enimmäkseen Pohjois- / Itä-Suomesta, odotan mielenkiinnolla … Continue reading →
