Opettajien ja huoltajien kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta (Erja Sandberg)

Puran hieman tätä viestitulvaa nyt ammatillisesta koulutuksesta, etenkin opiskelijoiden tukemisesta ja yksilöllisesti ”poluttamisesta”. Kiitos kaikille, viestejä on tuupannut joka kautta (se oli tarkoituskin). Kiitos kaikille! Niitä oli välillä raskastakin lukea, koska tekstistä piirtyi stressi, huoli ja epätoivo. Olin ajatellut purkaa viestien sisältöä hieman myöhemmin, mutta niin monessa viestissä kerrottiin tilanteen olevan ”akuutti”, ”kuilun partaalla” tai ”räjähdysaltis”, joten kirjoitan nyt auki ainakin osan.

Selvästi eniten ovat ottaneet yhteyttä eri alojen ammatilliset opettajat ja erityisopettajat sekä opinto-ohjaajat ammatillisista oppilaitoksista ympäri maata. Vastauksia tuli laajasti pääkaupunkiseudulta aina Lappiin saakka. Toisekseen huoltajat ja opiskelijat ja opiskelijoina olleet tai nyt olevat nuoret ovat myös kertoneet kokemuksiaan asioista.

Erilaisia asioita on viesteissä ollut hyvinkin paljon, mutta suurin yhteinen nimittäjä niistä on huoli. Huolta on monenlaista. Huoli opettajan omasta jaksamisesta, huoli työyhteisöstä ja sen jaksamisesta, ja etenkin huoli tukea tarvitsevista nuorista, jotka kärsivät tässä myllerryksessä ja säästöjen myötä. Suuri huoli on myös siitä, ettei oppilaitosten päättävillä henkilöilläkään ole keinoja ratkaista vaikeita asioita. Opettajat kaipaavat myös vastuuta ammattioppilaitosten johtamiseen.

Moni opettaja kertoi etenkin tukea tarvitsevien nuorten joutuvan nyt sijaiskärsijäksi yhteiskunnan toimille, säästöille. He olivat myös sitä mieltä, että tämä löydetään vielä edestä nuorten putoamisena koulutuksesta tai puutteellisilla tiedoilla tutkintoon valmistumisesta, mikä estää työllistymisen. Tämä on mielestäni erittäin aiheellinen huoli.

”Yksilölliset polut ovat sanahelinää”

Lähes kaikissa vastauksissa kuvastui se, ettei konkreettisia ohjeita oltu annettu poluttamiseen. Opettajat kertoivat ettei asiaan ole varauduttu eikä niihin ole varattu erillisiä resursseja ja nykyresursseilla ei ole mahdollista tehdä lisätyötä. Osa opettajista ilmoitti, etteivät aio poluttaa ketään mihinkään jos ei ala tulla tunteja lisää. Opinto-ohjaajien viesti oli samankaltainen. Pari opettajaa kertoi heille annetun ohjeen, että poluttaa voi samaan aikaan kun muu ryhmä tekee muita tehtäviä eli opetuksen aikana. Opettajat hämmästelivät ettei sen vertaa ymmärretä oppitunneilla tarvittavan ohjeistusta ja opetusta, koska tukea tarvitsevia opiskelijoita on joka ryhmässä. Silloin ei ehdi tehdä muuta työtä.

Myös ammatillisten erityisopettajien vastauksissa kaivattiin selkeitä prosessikuvauksia miten erityisopetusta annetaan toisella asteella, kuinka siirtovaihe peruskoulusta tulisi tehdä, miten yksilöllisesti polutetaan ja miten tuetaan näillä resursseilla opiskelijoita. Moni koki tuen olevan ”tulipalojen sammuttelua”, ennaltaehkäisevää riittävää ja säännöllistä opiskelijan tarvitsemaa tukea ei ehditä antaa.

Jo HOJKSien tekeminen, kuka tekee ja miten tekee, vai jätetäänkö vain tekemättä ”turhana, koska tieto ei kulje” tuntuu vastausten mukaan olevan kirjavaa. Useassa vastauksessa kerrottiin ettei niiden oikeaoppiseen täyttämiseen oltu saatu mitään koulutusta, jopa opot tekivät HOJKSeja vaikka erityisopettajalla on pedagoginen asiantuntijuus niiden täyttämiseen. HOJKSien tieto ei myöskään kulkeudu opiskelijan kaikille opettajille tukitoimia varten. Opettajat pitivät sitä tärkeänä, koska erityisopettajan tuki on minimaalista yhtä opiskelijaa kohden.

Henkilöstölle myös kaivattiin lisäkoulutusta tukea opiskelijoita, koska ammatillinen erityisopettajakoulutus on suhteellisen kevyt verrattuna perusopetuksen yliopiston pitkään erityisopettajakoulutukseen. Moni ammatillinen opettaja ilmoitti ettei osaa erityispedagogiikkaa eikä tiedä miten pitäisi tukea, kaikki opettajat eivät edes havaitse oppimisen pulmia.

”Meitä vaaditaan vaikenemaan viran menettämisen pelossa”

Osassa viesteissä on kerrottu hyvinkin selvästi, etteivät opettajat saa nostaa näitä asioita työpaikallaan ammattioppilaitoksissa esiin. Asioista tulee vaieta tai niistä ei saa välittää. Opettajia on jopa uhattu ”muistaa” seuraavalla yt-kierroksella lisätukiresursseja vaativille opettajille. Moni opettaja pelkää virkansa puolesta. Osa yrittää silti ajaa vahvasti asiaa, onnistuen tai epäonnistuen. Ilmapiiri työyhteisöissä on selvästi opettajien mukaan kiristynyt, osa kuvasi esimiesten ja opettajien ”puhuvan eri kieltä”. Työpaikan vaihto tai jopa kokonaan toiselta asteelta vaihtaminen toisaalle oli usealla opettajalla mielessä. Osa oli jo vaihtanutkin muihin työtehtäviin.

Jotkut ammatilliset opettajat ovat pyytäneet oppilaitoksen johtoa vastaamaan miten tukitoimet ja opiskelijoiden poluttaminen käytännössä toteutetaan, millä resurssilla ja työajalla, niihin koskaan saamatta vastausta. Konkretiaa kaivattiin. Sähköposteihin vain kuulemma jätetään vastaamatta tai vastataan jotain ympäripyöreää minkä perusteella opettaja ei voi toimia. Opettajille tämä kuvastuu senkaltaisena, ettei vastauksia ole. Vastuunpakoiluna.

”Yhteiskunta ruokkii epäsäännöllistä elämää”

Opiskelijoiden lukujärjestyksissä on vähemmän opettajavetoisia oppitunteja kuin aiemmin. Tunnit voi olla sijoitettu siten, että joinain koulupäivinä on vain 2-3h tai niin, että osa päivistä on normaalipituisia ja osa päivistä kokonaan ilman opetusta. Etenkin huoltajat ja opiskelijat ovat tästä uudentyyppisestä tuntien sijoittelusta huolissaan. Tukea tarvitsevat nuoret kaipaavat elämään säännöllisyyttä ja struktuuria. Mikäli on päiviä kun ei tarvitse nousta sängystä koulun takia, osa ei myös sitä tee. Samaan aikaan nuoret voivat viettää tietokoneella pelaten suuren osan illasta/yöstä.

Huoltajat ovatkin monessa vastauksessa sitä mieltä, että koulu hankaloittaa nuoren elämänhallintataitoja ja ruokkii epäsäännöllistä elämää, heikentää heikoilla olevien nuorten arkea. Useassa viestissä ollaan myös huolissaan siitä miten nuoret oppivat työelämän säännöllisyyteen ja aikatauluihin nyt kun koulua käydään miten sattuu. Opettajilla oli myös huoli lukujärjestyksistä ja sen moninaisista versioista. Jotkut oppitunnit voivat jopa yön aikana poistua tai lukujärjestykseen ilmaantua yhtäkkiä jotain lisää.

Opiskelijoiden itsenäisen työn tunnit koettiin hyvin vaikeana sekä opettajien, huoltajien ja myös opiskelijoiden taholta, koska osa nuorista ei kykene itsenäiseen työskentelyyn eikä ole resurssia ohjata tai tukea itsenäiseksi merkittyjen tuntien aikana. Monelle nuorelle ne tuntuvatkin olevan vain vapaatunteja.

”Opettajat haluavat pitää kiinni osaamistavoitteista, työnantaja ei”

Huolissaan ollaan myös mahdollisuudesta opettaa tulevaa ammattia ja esimerkiksi sen teoreettisia asioita. Oppitunnit ovat vähentyneet, mutta asia ei ole vähentynyt. Samalla osalla opiskelijoista on huomattavaa tuen tarvetta ja yksi opetuskerta asiaa kohden ei riitä. Tämä on johtanut siihen, että opiskelijat eivät ehdi oppia ja omaksua kurssien asioita määritellyssä tuntikehyksessä. Opettajat haluavat pitää kiinni osaamistavoitteista ja tulevista osaavista työntekijöistä, työnantaja taas katsoo monesti asiaa rahoituksen näkökulmasta ja kehottaa tai jopa määrää opettajan päästämään kaikki opiskelijat kurssista läpi, katsomaan läpi sormien, osaavat he tai eivät. Olipa vastausten joukossa sellainenkin, että toimialan apulaisrehtori oli määrännyt antamaan ryhmälle hyväksytyn arvioinnin kurssista, jota ei oltu koskaan pidetty opettajan sairasloman takia. Nämä opiskelijat olivat valmistumassa lähiaikoina. Tutkintotodistus ei siis kerro kaikkea opiskelijalle opetetuista asioista tai osaamisesta.

Osa opettajista on huolissaan siitä etteivät saa testata opiskelijoiden osaamista, koska kirjalliset kokeet ovat kielletty. Eräs ammattiopettaja totesi ”ei ihme ettei saada pitää kokeita, eihän niistä pääsisi kuin muutama ryhmässä läpi näillä tuntimäärillä”. Suuressa osassa vastauksia todettiin rahoituksen hallitsevan liikaa ammattioppilaitoksia. Kun raha tulee tutkinnonosittain, pitää antaa tutkinnonosan suoritukset opiskelijoille.

”Työssäoppimisen monet kiemurat”

Työssäoppimisjaksoista tuli myös paljon asiaa. Monen huoltajan mielestä nuoret ”työnnetään työpaikoille kun koululla ei ole resursseja opettaa”. Työssäoppimisjaksojen aikataulu ihmetyttää myös. Esimerkiksi tämän viikon maanantaina aloittaneet ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat joissain aloilla/oppilaitoksissa ensimmäisen työssäoppimisen ensi viikon maanantaina. Koulu ei ole järjestänyt työpaikkaa vaan nuoret joutuvat hakemaan sen itse, nyt heti. Koulusta ilmoitettiin nuorille ettei ole väliä mikä paikka se on, kunhan jonnekin menevät. Huoltajat ovat tyrmistyneitä miten ennen tuen tarpeen kartoittamista, yksilöllistä poluttamista tai edes oppilaitoksen ja tutkinnon yleisinfon antamista laitetaan heti ”kylmään veteen” ”jonnekin” pois oppilaitoksesta. Miten näiden opiskelijoiden tuen tarvetta voidaan edes ymmärtää tai tukea työssäoppimispaikoilla, jos ei opettaja tunne eikä tiedä tilannetta ensimmäisellä viikolla.

En voinut olla ihmettelemättä kun eräs äiti kertoi nuorensa tällä hetkellä ”opettelevansa huuliharpun soittoa kotona näin neljäntenä koulupäivänä, koska tunteja ei lukujärjestyksessä ole”. Nuori ei opiskele musiikkia vaan aivan toisaalla ammatillisessa oppilaitoksessa. Hänelläkin harjoittelujakso alkaa ensi maanantaina ilman mitään taustatietoa alasta.

Työssäoppimisesta tuntuu myös saavan ”huojennuksia” epämääräisin perustein. Esimerkiksi eräs opettaja kertoi niiden opiskelijoiden, joilla on omia lapsia, saavan 2 viikon työssäoppimisjakson lyhennyksen 5 viikon päiväkotiharjoittelusta. Työssäoppimisen ohjaajien opiskelijan tukemisen ja kokonaistilanteen ymmärtämisen perään kyseltiin ja toisaalta oltiin huolissaan myös työelämän edustajien jaksamisesta ohjata aiempaa enemmän ammattiin opiskelevia nuoria. Mikäli teoriaperustaa ei ole opiskeltu tai nuori lähtee heti koulun alussa työssäoppimaan, työpaikan ohjaajat joutuvat opettamaan asiat alustapitäen oman työnteon ohessa.

”Olen opettajana äärirajoilla”

Sain myös huolestuttavan paljon viestejä todella väsyksissä ja toisaalta hyvin turhautuneista opettajista. Heillä olisi osaamista ja kiinnostusta opettaa ammattia, mutta resurssit on viety ja jatkuvat kiristykset ja leikkaukset vievät myös työmotivaatiota ja työniloa. Opettajat kokivat olevansa puun ja kuoren välissä – toisaalta opiskelijoiden vanhemmilta ihmettelyjä saaden (esim. resursseista) ja toisaalta esimiehen alaisuudessa annetuissa resursseissa.

Useampi vastaaja kertoi voivansa tällä hetkellä erittäin pahoin työssään, sairaslomista mainittiin myös monessa vastauksessa. Työterveys kuulemma tietää näistä työkykyä heikentävistä asioista, muttei pysty konkreetisti auttamaan muuten kuin määräämään sairaslomalle. Työterveyskyselyjä tehdään, tosin osassa aloista johto ei halua julkaista niitä, koska opettajien väsymys ja voimavarojen vähyys ja toisaalta työpahoinvointi välittyy vastauksista.

”Jatko-opintokelpoisuus on retuperällä”

Vastauksessa myös kuvattiin tuntileikkausten merkitystä jatko-opintokelpoisuuteen. Toisen asteen jälkeen lukiosta valmistunut ja ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut nuori on aivan eri viivalla osaamisessa. Opettajat ihmettelivät miksi puhutaan vaan oikeudesta jatko-opintoihin. Miksei puhuta osaamisesta, joka tarvitaan niihin jatko-opintoihin. Esimerkiksi korkea-asteella tulee osata opiskelustrategioiden lisäksi kieliä, matematiikkaa jne. Lukiossa niitä opiskellaan intensiivisesti useampia vuosia, ammatillisessa oppilaitoksessa pari kurssia ja nekin pintaraapaisuna, koska tunteja on leikattu. ”Oppisitko itse esimerkiksi heikon peruskoulutason jälkeen ruotsin kielen tai matematiikan 28 oppitunnissa amiksessa?”

Yritin etsiä viesteistä myös positiivisia asioita. Osa niin opettajista kuin huoltajistakin ymmärsi opettajien hankalan tilanteen. Sen, että opettajat eivät voi mitään ammatillisen koulutuksen säästöille. Moni opettaja yrittää kuitenkin parhaansa ja kokee riittämättömyydentunnetta. Osa piti uutta hyväksyttyä ammatillista reformia hyvänä, osa huonona asiana.

Monessa vastauksessa kuvattiin, ettei reformi poista sitä tosiasiaa, että tukea tarvitsevia opiskelijoita on yhä enemmän, ammatillisia erityisopettajia liian vähän ja säästöt ovat menossa. Tarvitaan lisää resurssia, lisää osaamista ja lisää vastuuta kouluttaa nuoria laadukkaasti ammattiin ja työllistymään.

Ammatillinen koulutus voi tuottaa erittäin laadukkaan ja osaavan työntekijän – tai toisaalta pudottaa nuoren ja olla syrjäytymisen pontimena.

”HALOO YHTEISKUNTA! Onko ammattiin opiskelussa mitään järkee. Ei työelämä jaksa yksin opettaa nuoria työntekoon, kun muutenkin työelämä vedetty piippunsa, joilla töitä on.”

Täältä voit lukea aiheesta aiemmin kirjoittamani blogitekstin.

Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

Lukio-opettajien Scholae Futurum (Matleenan blogi)

Tykkäätkö opiskella verkossa vai kasvotusten? Syksyllä jatkuva Turun yliopiston Scholae Futurum -hanke tarjoaa lukio-opettajille molempia. Lokakuussa alkaa mobiilioppimisen koulutus (2 op) ja marraskuussa täysin verkossa toteutettava sosiaalisen median webinaarisarja (2 op).

Kokemuksia webinaareista

Kysyin yhden kevään koulutuksen päätteeksi osallistujilta kokemuksia oppimisen näkökulmasta, kun he vertasivat toteutettua webinaarisarjaa tutumpaan lähikoulutukseen. Sain mm. tällaisia vastauksia:

  • Lähipäivässä tulee jo niin paljon asiaa, että webinaarit antavat aikaa sulatella pienemmissä paloissa.
  • Webinaarit loistava juttu! Jos aika ei sovi, voi katsoa tallenteen. Oppii yhtä hyvin tai jopa paremmin, kun voi omassa tahdissa katsoa.
  • Minusta oppiminen ei kovasti eroa, koska jos vain haluaa niin myös etänä opetettuja tulee varmasti treenattua.
  • Kaikki läpikäydyt ohjelmat on kuitenkin aika maalaisjärjellä opeteltavissa, niin lyhyet esittelyt webinaareissa ovat tuntuneet riittäviltä. Vaatinut toki itseltä sitten kotona tekemistä.
  • Webinaarit hyviä, haluaisin jatkaa opiskelua näin. Näihin voi palata ja näitä saa tehdä omalla ajallaan. Näitä lisää.

Suurin osa vastanneista osallistui hankkeen muiden koulutusten lähipäiviin. Ainakin yksi piti niitä turhina, osa tykkäsi siitä, että lähipäivässä kasvot tulivat tutuiksi ja oli mahdollisuus helpommin kysyä ja keskustella. Koulutusten teemat olivat sen verran lähellä toisinaan, että lähipäivät tukivat myös muiden koulutusten verkkotyöskentelyä. Eräs osallistuja kommentoi, että jos jonkun vaikeamman ohjelman käyttöä pitäs harjotella, niin siinä lähipäivä olisi hyvä.

Työt jaettiin näkyvästi

Lähetin pikaisesti eräälle osallistujalle epävirallisen todistuksen työhaastattelua varten, kun ihan koko 10 op kokonaisuus ei vielä ollut valmis. Hän vastasi minulle viestissään: ”Suuri kiitos todistuksesta. …sain perjantaina päätöksen, että minut on valittu virkaan… Tähän en koulutustodistusta tarvinnut, sillä kaikki koulutuksen työt on toteutettu näkyvästi ja jaetusti lukiollamme.”

Tämä sama jakamisen tavoite kulkee läpi koko hankkeen. Webinaarit ovat avoimia vain osallistujille, mutta muutoin kaikki koulutusten materiaalit ja osa oppimistehtävistä jaetaan hankkeen avoimessa blogissa. Muutamia ideoita on tarjottu myös Opetushallituksen Hyvät käytännöt-sivuostolle, mistä löytyy oma osio lukioita koskeville ideoille. Monen monta kokemusta tuli kevään aikana jaettua myös webinaareissa. Yksi palaute oli: ”Kokeilin tällä viikolla koetta Quizizzin avulla. Oppilaat suorastaan riehaantuivat innosta. Se oli heidän ensikosketuksensa ohjelmaan.”

 

Ilmoittaudu syksyn koulutuksiin


Mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa 2 op
Kaksi webinaaria ja lähipäivä Turussa (loka-marraskuu)

Kuusi webinaaria (marras-joulukuu)

Hankkeen päätöswebinaari joulukuussa (ajankohta ja teema avoin)

Scholae Futurum on Turun yliopiston Brahea-keskuksen järjestämä ja Opetushallituksen rahoittama opetustoimen täydennyskoulutushanke, missä työskentelen sivutoimisesti tämän vuoden loppuun asti. Hankkeen verkkosivuilta löydät perustiedot ja hankkeen blogista myös koulutusten materiaalit, osan oppimistehtävistä ja osallistujille jaettavilla tunnuksilla webinaaritallenteet.

Tuotu lähteestä Matleenan blogi

Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! (Open Knowledge Finland)

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille.

Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö

KIRA-digi

  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa: http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/hakuilmoitus.html
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa: http://www.nessling.fi/apurahat/avoimet-haut/
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa: https://kordelin.fi/apurahat-2/
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin:

The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.

DigiKilta-webinaari 30.8.2017: OppilasAgentti-toiminta (Digikilta)

Mitä OppilasAgentti-toiminta on? Mitä toiminnan pyörittäminen vaatii? Minkälaisia hyötyjä OppilasAgentti-toiminnasta on syntynyt?

OppilasAgentti-toiminta
30.8.2017 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta

Lisätietoa: www.oppilasagentti.fi

Webinaarissa mukana OppilasAgentti-toimintaa manageroiva Riikka Marttinen sekä kuntaesimerkkejä Vantaalta, Nurmijärveltä, Kirkkonummelta ja Hämeenlinnasta.

Webinaarin ohjelma

  • Riikka Marttinen: Mitä OppilasAgentti-toiminta on ja kuinka siihen pääsee mukaan? – 10 minuuttia
  • Kuntaesimerkkejä
    • Vantaa, Timo Järvenpää – 10 minuuttia
    • Nurmijärvi, Ossi Hyyti – 10 minuuttia
    • Kirkkonummi, Antti Sankala – 10 minuuttia
    • Hämeenlinna, Sami Heino – 10 minuuttia
  • Keskustelua + chat Q&A – 10 minuuttia

Ilmoittaudu mukaan
Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.
Ilmoittaudu mukaan >>>

Tuotu lähteestä Digikilta

Mobiilia ja monilukutaitoa (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Kesäloma on taakse jäänyttä elämää ja syyskauden koulutuskeikat päässeet alkuun.

Mobiililaitteet koulunkäynninohjaajan työvälineenä

Viime viikon keskiviikkona olin Pyhäjärvellä pitämässä mobiilaitteiden käytön koulutusta kunnan koulunkäynninohjaajille. Ennen en olekaan pitänyt koulutusta tälle kohderyhmälle. Tuntuu, että koulunkäynninohjaajat ovat jääneet monesti kuin paitsioon tieto- ja viestintätekniikan käytön osalta. Kuitenkin esimerkiksi nuorten sosiaalisen median palvelujen tunteminen ja mobiilisovellusten käyttömahdollisuuksien tunteminen oppimisen tukena ovat heille erittäin hyödyllistä tietoa.

Avaa esitys SlideSharessa

Monilukutaito lukion opetuksessa

Viime perjantaina kävin Keravan lukiolla pitämässä opettajille koulutuksen monilukutaidosta. Aivan kuten peruskoulun puolella myös lukioissa riittävää työtä uuteen OPS:iin sisältyvän monilukutaito-käsitteen haltuunotossa. Käsite on hyvin laaja ja sitä voi katsoa todella monesta eri näkökulmasta.

Omassa näkökulmassani painottuu se, miksi monilukutaito on tullut mukaan opetussuunnitelmiin, ja mihin monessa aihetta käsittelevässä artikkelissa viitataan: varsinkin verkossa uusia tekstilajeja piisaa loputtomiin, ja niitä ei perinteinen äidinkielen opetus yksinään tavoita. Siksi tarvitaan koulutuksen läpilyövää monilukutaidon opetusta, joka sisältää niin uudet luku- ja kirjoitustaidot että sosiaalisia taitoja sekä näiden arviointikykyä.

Avaa esitys SlideSharessa

Aiemman sosiaalista mediaa ja monilukutaitoa käsittelevän artikkelini löydät tästä.

Tuotu lähteestä LEHMÄTKIN LENTÄIS

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? (Open Knowledge Finland)

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia.

Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf

Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista.

Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa.

Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208

Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä.

Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän!

The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

Säästä aikaa Moodlen arviointimatriisilla (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Tuntuuko, ettet ehdi antaa tarpeeksi yksityiskohtaista palautetta Moodleen palautettavista tehtävistä?

Tuntuuko, että joudut kirjoittamaan samat palautelauseet yhä uudelleen ja uudelleen Moodlen palautelaatikkoon?

Miten toteutat prosessiarvioinnin?

Ehkäpä Moodlen tehtävätyökaluun liitettävä arviointimatriisi auttaisi.

Kun arvioit tehtävää, valitset matriisin arviointikriteeristä yhden tason. Lisäksi voit kirjoittaa yksilöllistä palautetta. Moodle hoitaa loppuarvosanan laskemisen annettujen asetusten mukaisesti.

Toki arviointitaulukon laatiminen on työlästä, mutta sen käyttöönotto on ihan yksinkertaista. Katsopa videolta, miten sen voi tehdä.

Jos luet mieluummin, nämä Moodle-ohjeistukset ovat erinomaiset.

 

Outi Kähkönen, lehtori, MTI

Tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Amiksessa jokaisella opiskelijalla on oikeus tarvitsemaansa tukeen (Erja Sandberg)

Tämä kirjoitus on syntynyt tänään kuulemani asioista, jälleen kerran. Olen kirjoittanut samoista asioista jo aiemmin, myös usea muu opettaja on ilmaissut samoja asioita erilaisilla foorumeilla. Tämä kirjoitus perustuu huoleen ja tietoon, millä tolalla asiat ovat. Tiedän hyvin, että meillä on myös yksittäisiä aloja tai jopa oppilaitoksia, jotka toimivat eri tavalla, mutta samaan aikaan aivan liikaa, kymmeniä tuhansia nuoria,  ”heitteillä” toisen asteen opinnoissaan.

Huoli

Koulut ovat alkaneet, myös ammattioppilaitoksissa. Hyvä niin. Toivottavasti jokainen nuori on päässyt haluamalleen ja soveltumalleen alalle. Voisin kirjoittaa myös siitä miten kaikki ihmiset eivät sovellu kaikille aloille (kuten lähihoitajaksi), mutta jätän sen aiheen tällä kertaa. Voit lukea siitä aiheesta täältä. Voisin myös kirjoittaa siitä kuinka edesvastuutonta on poistaa pääsy- ja soveltuvuuskokeet hoitoalan koulutuksesta, mutta siitä voit lukea täältä.

Tänään minuun on ollut yhteydessä kaksi entistä kollegaani, pätevää opettajaa, ammatilliselta toiselta asteelta. Heidän sanomansa oli samankaltainen. He ovat hyvin huolissaan. Huolissaan siitä, että opiskelijat tulevat hyvin paljon peruskoulun osa-aikaisesta tai kokoaikaisesta erityisopetuksesta, opiskelijoilla on huomattavia toiminnanohjaukseen, elämänhallintaan ja oppimiseen liittyviä pulmia, kieleen liittyviä tuentarpeita (etenkin maahanmuuttajat), sosio-emotioonalisia pulmia, käytöspulmia, kokonaisuudessaan mittavia tuentarpeita. Näihin tuentarpeisiin suomalainen ammatillinen oppilaitos ei ole varautunut (esim. koulutustakuun myötä) eikä pysty tällä hetkellä tukemaan nuoria, kuten peruskoulu pystyy (ja kuten nämä nuoret ovat tuen kanssa tottuneet opiskelemaan). Meillä on siis perusopetuksen erityisopetus ja ammatillinen erityisopetus aivan eri sfääreissä (josta myöskin voisin kirjoittaa oman kirjoituksensa).

Itse olen opiskelijoista huolen lisäksi huolissani ammatillisten oppilaitoksen opettajien työhyvinvoinnista. Täytyy olla rankkaa tehdä työtään ilman tarvittavia resursseja.

Laki ja miten se toteutuu?

Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (21.8.1998/630) sanotaan seuraavasti: ”Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä”

Jokaisella opiskelijalla, jolla on kyseisiä tuen tarpeita, on siis LAKISÄÄTEINEN OIKEUS saada opetuksensa erityisopetuksena, saada suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Ja kun asia on laissa, ei ole merkitystä onko ammattioppilaitoksen erityisopetukseen rahaa tai muuta resurssia. Se on järjestettävä.

Ammatillisen koulutuksen tavoite on opettaa nuorelle ammatti, jonka avulla nuori työllistyy. Ikävä kyllä nykyään opettajia jopa painostetaan esimiesten taholta päästämään kaikki opiskelijat läpi kursseista, osaavat he tai eivät. Tämä on hyvin lyhytnäköistä toimintaa ja karhunpalvelus nuorelle ja hänen toimimiselle ammatissa (ja näkyy esimerkiksi meille kaikille jos puhutaan hoitajan työstä).

Miten tämä lakisääteinen erityisopetus toteutuu kun yhdellä ammatillisella erityisopettajalla on satoja tukea tarvitsevia opiskelijoita? Erityisopetusta ei ole se, että ”sammutellaan tulipaloja” esimerkiksi rästiin jääneiden opintojen ja tehtävien muodossa kun nuori on jo saanut epäonnistumisen kokemuksen opiskeluissaan. Tätä tapaa havaitsin itse ammatillisen erityisopettajan tekevän. Rästien ennaltaehkäisyyn ei ollut aikaa. Erityisopetus tarkoittaa, että nuori saa järjestelmällisesti erityisopetusta jokainen tunti ja jokainen koulupäivä kaikkiin asioihin, mihin hän sitä opiskelussaan tarvitsee. Myös puheet tukitoimista tulee saattaa käytäntöön.

Miten erityisopetus toteutuu 27 opiskelijan isoissa opetusryhmissä? Nuori, joka on opiskellut peruskoulussa tuen tarpeidensa takia pienryhmässä, on erittäin kovilla ja ihmeissään isossa ryhmässä. Hän ei ehkä pysty keskittymään isossa ryhmässä. Lisäksi peruskoulun pienryhmiä luotsaavat erityisopettajakoulutuksen saaneet opettajat, ammatillisissa oppilaitoksissa isoja ryhmissä luotsaavat tietenkin ammattiopettajat ilman erityisopettajan koulutusta. Nämä koulutukset ovat aivan erilaiset. Muistaahan peruskoulun opinto-ohjaajat kertoa tästä jokaiselle tukea tarvitsevalle opiskelijalle ja heidän huoltajilleen kun pohditaan elämää peruskoulun jälkeen? Ammattioppilaitoksessa, jossa työskentelin ja josta tämänpäiväiset yhteydenotot ovat, ei ole ainuttakaan pienryhmää sote-alalla eikä myöskään luokka-avustajia varmistamassa tukitoimia isoissa opetusryhmissä. Silti suuri osa nuorista on tukea tarvitsevia opiskelijoita. Joku ei toimi tässä yhtälössä.

Nuorta, jolla on erityisopetustausta ja mittavaa tuen tarvetta, ei voi velvoittaa itse vaatimaan erityisopetusta. Hän ei pysty sanoittamaan ehkä tarvitsemansa tuen tarvetta. Toisaalta teini-ikäisen voi olla vaikeata pyytää apua. Hän ei ehkä halua olla mitenkään ”erityinen” ja kertoa asiasta. Monesti myöskään hänen huoltajansa ei ehkä ole perillä ammatillisen opetuksen resursseista ja erityisopetuksesta. Huoltajat ovat ehkä aivan eri alalle kouluttautuneita. Huoltajien ei kuulukaan ajaa tätä asiaa.

Kuka sitten ajaa opiskelijoiden asiaa? Opettajat (sekä ammattiopettajat että erityisopettajat), sekä opetuksesta ja resursseista päättävät alojen koulutuspäälliköt, apulaisrehtorit, toimialarehtorit, viimekädessä ammatillisen oppilaitoksen rehtori. Osa heistä sitä ajaakin, ainakin opettajatasolla, mutta ääni ei tule kuuluviin (tai sitä ei noteerata) päättäviin tasoihin. Osa opettajista pelkää työpaikkansa puolesta ja näiden YT-neuvotteluiden aikana vaikenee, vaikka näkee epäreilun tilanteen tukea tarvitsevien nuorten kannalta. Osa esimiehistä tiedostaa ongelman, muttei uskalla toimia, koska hänen yläpuolellaan oleva seuraavan tason esimies on asiasta eri mieltä tai rahakirstun vartijana. Monenlaista kissa-hiiri -leikkiä on tullut nähtyä ja kuuluu jatkuvasti.

Lopuksi

Mikäli opettajat eivät uskalla pitää näiden tukea tarvitsevien nuorten puolia, kehotan tukea tarvitsevien nuorten vanhempia ottamaan selvää miten erityisopetus toteutetaan JÄRJESTELMÄLLISESTI nuorenne ammattioppilaitoksessa lain mukaisesti ennenkin nuori tipahtaa opetuksesta ja saa epäonnistumisen kokemuksen.

Mikäli toimit ammatillisessa oppilaitoksessa esimiestasolla etkä tiedä kuinka tämä tuki voitaisiin järjestää, voit ottaa minuun yhteyttä. Voin tulla konsultoimaan asiassa oppilaitostanne ja kouluttamaan opettajianne. Tiedosta tukitoimien toteutumattomuus ei jää kiinni.

Mukavaa opiskelu- ja työvuotta kaikille opettajille ja opiskelijoille, tuen tarpeella tai ilman.

omakuva1
Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

Verdi – vertaisoppimista digitaidoissa (Digikilta)

Kuopiossa Pyörön koulu valittiin mukaan sadan HundrED-kokeilun joukkoon VerDi – vertaisoppiminen digitaidoissa -projektilla. Pyörön VerDi -projektissa on luotu uudenlainen malli opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppimiseen. Kuudennen luokan opettajat ja koulun tieto- ja viestintätekniikasta vastaavat saavat koulutusta Kuopion kaupungin TVT-koordinaattorilta noin kerran kuukaudessa. Yhteisissä tapaamisissa suunnitellaan oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi koodaamisesta, robotiikasta, Office 365-käytöstä, kuvankäsittelystä tai iPadien erilaisista sovelluksista. Kaikki kokonaisuudet pohjautuvat Kuopion oman tvt-opetussuunnitelman sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kuudennen luokan opettaja opettaa omalle luokalleen sovitun aihekokonaisuuden ja oppilaat tietävät, että heillä on velvollisuus opettaa opittu aihekokonaisuus nuoremmille oppilaille. Olennaista on vertaisoppiminen: kuudesluokkalaiset opettavat yhteisen oppitunnin aikana sovitun asian kädestä pitäen viidennen luokan oppilaille, jotka taas aikanaan siirtävät oppimansa taidot neljännen luokan oppilaille. Tavoitteena on saada digitaitojen vertaisoppimisesta luonnollinen osa koulun arkea. Tällöin taitojen oppiminen ei ole riippuvainen yksittäisestä opettajasta ja kaikilla oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada opetusta digitaidoissa. Oppilaan näkökulmasta oppimista tehostaa tietoisuus siitä, että oman oppimisen lisäksi on vastuussa toisten oppilaiden opettamisesta. Asiat opitaan yleensä paremmin, kun ne opetetaan toiselle.

Kokemukset VerDi-hankkeen ensimmäisestä vuodesta ovat olleet erittäin myönteiset. Opettajat ovat saaneet omalla koulullaan säännöllistä tvt-koulutusta, joka on toteutettu YS-ajalla. Yhdessä tvt-koordinaattorin kanssa suunniteltu opetuskokonaisuus on ollut helpompi opettaa omille oppilaille, kun sitä on voinut ensin testata kollegojen kanssa. Oppilaat ovat ottaneet hienosti vastuuta digitaitojen opettamisesta pienemmille oppilaille. Samalla myös ne opettajat, jotka ovat arkoja tvt-taidoissa, ovat saaneet rohkaisua ja mallia digitaitojensa kehittämiseen. Kokonaisuutena koulun tvt-osaaminen on ottanut ison digiloikan kuluvan lukuvuoden aikana. Ensi lukuvuonna toimintaa jatketaan ja luodaan malleja, joissa osa taidoista opetetaan VerDi:n avulla aina ekaluokkalaisille asti.

Seuraa VerDi-hanketta HundrED:n sivuilla: https://hundred.org/fi/projects/verdi-vertaisoppiminen-digitaidoissa

Kuva: Juho Oikarinen
Teksti: Jarno Bruun ja Maarit Oikarinen

Tuotu lähteestä Digikilta

MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. (Open Knowledge Finland)

This blog post is part of our summer series featuring chapter updates from across the Open Knowledge Network and was written by the team of Open Knowledge Finland.

It’s been a busy start to the 5th year of Open Knowledge Finland as it coincides with the celebration of Finland’s 100 years of independence and 250+ years of Freedom of Information. We have so much to update about! We promise it is a good read!

MyData & GDPR – new digital rights coming up!

MyData 2017 Conference is being prepared as we speak. A Programme team of over 40 people is working night and day (no exaggeration, we operate from various time zones) to make the conference happen. The event, held in Helsinki and Tallinn on Aug 30 – Sep 1, will address various aspects of MyData and digital human rights – GDPR, Ethics, Consent, interoperability, and privacy.Read more details here. The program was just published live tMay 3rd, and early-bird tickets sales just started! Get your ticket and subscribe to the low-volume newsletter at http://mydata2017.org/!

If you would like to help with hands-on organising or with creative planning tasks, the core organising team hosts weekly Talkoot events – read more and please join us here. We would especially like to have OK chapters as communication hubs so as to get participants and volunteers for the conference and to get participants and program proposals for the conference. Last year we had visitors from 24 countries – can we do even more this year?! We award volunteers with free access to the conference – so don’t miss this opportunity!

This year’s main conference partner is the Finnish Population Register Centre. As an institution, they hold the very core personal data about every Finn; making them a vital partner. Population Register Centre is also working closely with the Ministry of Finance on a MyData-inspired pilot project and the necessary mechanisms that are needed to include MyData ideology in their Suomi.fi services. Contact the MyData 2017 team at hello@mydata.org.

P.S. If you’re wondering about the relation of MyData and open data, check out Rufus Pollock’s excellent talk at MyData 2016:

and take a peek at OK Japan, who are organising a 400-person side event in May!

Finland is 100 years! So we’re hacking our cultural heritage in May

The 3rd Hack4FI – Hack your heritage brings together artists, programmers, designers, humanists, educators and others interested in digital cultural heritage and multi-professional collaboration between 5th – 7th May 2017 at YLE (Finnish Broadcasting Corporation) to create new cultural works, services and concepts in an international and inspirational surroundings.

Participants can explore with virtual technology, remix archival films, travel through time (!) by choosing one of the hosted tracks or choose their own directions and do with the material whatever they like!  Hack4FI 2017 hackathon will be organised in co-operation with AvoinGlam network and YLE whose premises will serve as the venue for the event together with partners in the GLAM sector. We expect some 80-100 hackers again!

Follow #Hack4FI//hack4.fi or contact Sanna [sanna.marttila@okf.fi] to get involved and for information.

Is it bedtime for democracy? We’d like to think not! [Hacking the future of democracy]

What does democracy look like in ten years? How can we increase people’s participation? Join Democracyhack to work on solutions and provoke discussion around democracy, participation and politics in future Finland! Open knowledge Finland, in conjunction with the Tulevaisuuden valtiopäivät event (Future Parliament) and the Finnish Independence Fund – Sitra are organising a democracy seminar and hackathon Democracyhack from  4th – 5th May. The hackathon is open to all, even non-Finnish speakers participants!  Contact the Democracyhack team [democracyhack@okf.fi] for more information.

Creating a lobby register in Finland – our FOI work continues

OKFI just received a grant from The Helsingin Sanomat Foundation to work on the freedom of information. Our first task is to open the data on meetings with Finnish civil servants and members of Parliament so they can be used by journalists, researchers, activists and other non-governmental organisations. The Parliamentary visitors’ log was classified as public information by the Supreme Administrative Court on 20.12.2016, in a case, the Open Ministry took to court. The decision is crucial in helping to identify the extent of lobbying towards Parliament – and later, in other ministries, public bodies and authorities.

The next step will be creating transparency in the comprehensive and systematic collection of data through freedom of information requests, as well creating a database out of its responses. We are working together with the Data Protection Ombudsman to determine which data are not publishable (for example, family members or other representatives will not be published). Some personal guest information will be released after appropriately anonymizing the data (e.g. for statistical purposes). The data is published using the open CC-BY 4.0 license, so scientists, journalists and others can use it.

Our goal is to produce data visualisations, that concisely indicate connections between the visitors and the drafting of laws. We also aim to produce a short report about practical experiences and challenges in the systematic gathering of information based on freedom of information requests.

Monitoring hate speech in municipal elections 

As we headed towards the local elections, the topic of online hate speech once again raised its ugly head. So, we are learning and testing tools for hate speech by monitoring about 6,000 candidates, out of total 33,000 – using open data and artificial intelligence to analyse tweets and posts by the candidates. Social media posts were analysed in real time by an AI algorithm. If the messages were predicted to contain hate speech, messages were forwarded to the Non-discrimination Ombudsman. There, employees analysed the posts, and if they confirmed the content as hate speech, they contacted the political party in question (all parties had signed a European agreement against discrimination) or, in some cases, the public prosecutor. Unfortunately, some candidates will be taken to court for their racist misbehaviour.

This was a pilot project in partnership with The Finnish Non-discrimination Ombudsman, Finnish League for Human Rights, Ministry of Justice / Ethnic relations (ETNO), Academy of Finland Research projects from University of Helsinki, Aalto University and Tampere University (HYBRA, Citizens in the Making), Open Knowledge Finland, Futurice and others! Final results are due in May, the elections were held early in April. The source code is available at https://github.com/futurice/spice-hate_speech_detection/

Other activities and projects that may be of interest

Citizen science – recommendations to the Ministry of Education and Culture

Citizen science has most notably, been used as a method for creating observational data for life science research. Against the backdrop of current technological advancement, we need to create Citizen Science v 2.0 – open, diverse, responsible, dialogic and academically excellent. Regarding outcomes, we envision a set of concrete recommendations for national stakeholders; we will create understanding, awareness and discussion about citizen science as a scientific method and community; and we will catalyse a research agenda for a new kind of open citizen science. Contact: heidi.laine@okf.fi for more information. You can also watch a youtube video about the project here [in Finnish]:

For more information about the Citizen Science, see The European Citizen Science Association (ECSA) website.

Protesting against the rising costs of scientific publishing 

Major international scientific publishers are currently enjoying remarkable profit margins. The scientific community produces research, usually publicly funded, edits the publications as unpaid volunteers, and then buys back the scientific publications. Publishers have increased the price of publications significantly year by year although in this digital era the trend should be the opposite. Through FOI requests and court cases by OKFI, we found out just how bad the situation was.

Now, seven active Open Science enthusiasts gathered support for the cause in Finland – and as a result, some 2800 academics are declining to peer review scientific journals, until proper agreements are held, and the situation is in control. This is a pan-European topic, and collaboration here could be fruitful, also within the Open Knowledge family. Contact Heidi [Heidi.laine@okf.fi] and read more here: http://tiedonhinta.fi/en/

Government’s analysis, assessment and research activities

Open Knowledge Finland delivered its first two commissioned projects for the Government’s analysis, evaluation and research activities, coordinated by the Prime Minister’s Office.

  1. Together with ETLA (Research Institute of the Finnish Economy), we implemented a project called “cost-effective utilisation of open data”. The project’s goal was to better understand and measure the impacts of open data and the use of the necessary public registers. We studied the relationship between the use of open data in companies and their innovation production and financial success. Furthermore, we proposed 10 concrete means of increasing the impact of open data in our society. Read the report here.
  2. In partnership with the National Institute of Health and Welfare (THL) and Oxford Research, we implemented the Yhtäköyttä project (Common Knowledge Practices for Research and Decision Making). The project studied how to support evidence-based decision-making with wide participation. The objective was to design a systematic method with roles, practices, information structures and IT infrastructure that support each other. Read more about it here.

Unfortunately, information on both projects is not available in English.

MyData Muutosvoimana

MyData Muutosvoimana (“MyData as a force of change”) is a new project launched under the stewardship of Aleksi Knuutila.

The project seeks to create modes of operation for opening up Finnish public administration data by MyData principles.

Other OKFI plans in 2017

Stuff we are working on: Creative Commons, Open Data Business cases, the impact of open data…and much more. For a comprehensive insight of Open Knowledge Finland, kindly have a look at http://www.Okf.fi/general.

A new board & chairman for 2017

The start of 2017 saw a few organisational shifts and rule changes in OKFI to allow for scaling and more efficient operations for the future. We will now organise two general meetings per year. We also held our autumn meeting in December and voted for the new board to lead our efforts in 2017 – making this the second time within a year the board was elected :)!

Previous vice chairman Mika Honkanen took the lead as of January 1, 2017. Best wishes to Mika! Other re-elected previous board members are Susanna Ånäs, Liisi Soroush, Jessica Parland-von Essen, Raoul Plommer, Mikael Seppälä. And, nice to have two new members of the board, Aki Saariaho and Oskari Lappalainen!

The long-term chairman Antti Jogi Poikola stepped aside as the lead – but thankfully continues as the treasurer (as an external advisor to the board) – and of course as one of the leading masterminds and visionaries on MyData. Congratulations to all!

New employees – new office!

Viivi Lähteenoja started as MyData 2017 producer (1-10/2017) and Aleksi Knuutila started as project manager for MyData Muutosvoimana (1-9/2017).

Teemu continues as full-time (executive director), just starting his third year. Sanna Marttila continues as part-time project manager (Creative Commons support -project, Hack4FI 2017 -project).

Pia Adibe’s contract was extended, as she continues to steer our HR and Finance management. Liisi Soroush, Mikael Seppälä, Aki Saariaho, Raimo Muurinen, Kari Hintikka and Salla Thure are also employed in a 1-6 month part-time jobs.

We have submitted over 10 different project proposals this year – so we sure hope some funding is coming our way. New ideas always welcome – get in touch with teemu.ropponen@okf.fi

We also just relocated! Our new office is at Maria 0-1 startup centre, not far from the centre of Helsinki – a former hospital that now houses well over 300 people. It is exciting to be part of the Maria 01 community, where every day is a buzz!

Read More: Blog posts in English

Rebooting nations – what would states and democracy look like if we invented them today? In a series of democracy and Democracyhack-related posts, this one looks at what we in welfare states could learn from the libertarian, tech-loving anarcho-capitalists of Liberland!

Why Design for Data? Design for Data is one of our topics at Open Knowledge Finland. If interested, join the Design for Data Facebook group.

Collaborate with Open Knowledge Finland

We have submitted over 10 different project proposals, including work with OK Germany and OK Greece – so we sure hope some exciting cross-border work is coming our way. New ideas for collaboration always welcome – get in touch!

For any further information on OKFI activities, kindly contact raoul.plommer@okf.fi (international activities contact point) and/or teemu.ropponen@okf.fi (Executive Director). Follow OKFI at @okffi (https://twitter.com/OKFFI).

The post MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. appeared first on Open Knowledge Finland.