Uusia opintoja ja oppimateriaaleja (Kokemuksia kehittämistoiminnasta)

Ennen kuin tapahtumarikas avointen ammatillisten opintojen kehittämisvuosi 2017 päättyy, kaivetaan vielä oppilaitosten arkistojen kätköistä avoimet oppimateriaalit itseopiskelun tueksi ja linkitetään ne palvelun ”Materiaalit”-sivustolle. Näin pilotoidaan myös sitä, mitkä oppimateriaalit, testit, pelit ja sanastot täydentävät luontevasti palvelua ja mitkä eivät. Lähtökohtana on linkittää palveluun materiaaleja nuorille ja aikuisille ammatillisissa opinnoisaa ja työelämässä tarvittavat osaamisen hankkimisen tueksi.

Loppuvuodesta on myös aloitettu AAVA-hankkeen sisarhankkeessa Stadin ammattiopiston vetämässä TAITAVA-hankkeessa tuotettujen avointen verkko-opintojen vieminen palveluun. Keväällä palvelusta löytyvien avointen opintokokonaisuuksien sekä opintoja tarjoavien oppilaitosten määrä on siis lähes tuplaantunut!

Projektipäällikkö Kilpinen

Tuotu lähteestä: Kokemuksia kehittämistoiminnasta

Uudet opintomoduulit – uudet haasteet (Kokemuksia kehittämistoiminnasta)

Projektiryhmä pureutui marraskuisena torstaina positiivisen ongelman äärelle – miten koordinoidaan Avoimet ammatilliset opinnot -palvelun sisältöä palvelun tuottajien ja avointen opintokokonaisuuksien määrän lisääntyessä? Mirva, Niina ja Mervi olivat ansiokkaasti valmistelleet esityksen, jonka punaisena lankana oli ajatus, että jatkossa koulutuksen järjestäjien ja asiakkaiden tulisi helposti nähdä, mihin ammatillisiin tutkintoihin/tutkinnon osiin  (ammattitaitovaatimuksiin) voi palvelun kautta jo hankkia osaamista ja mihin ei. Keskeinen idea oli linkittää palvelu yhteisten rajapintojen osalta ePerusteista löytyviin tietoihin. Päätimme pyytää apua Tmi Pandoworksin Antilta , jos hän osaisi koodata unelmastamme tulevaisuudessa totta.

Projektipäällikkö Kilpinen

Tuotu lähteestä: Kokemuksia kehittämistoiminnasta

Soitintaminen: lainvastaista, mutta silti ok (Opettajan tekijänoikeus)

Soitintaminen tarkoittaa sävellyksen teknistä sovittamista tietylle instrumenttien joukolle. Tätä tekee musiikin opettaja päivittäin. Mutta millä perusteella soitintaminen on edes sallittua koulussa? Musiikin opetuksessa käytetään kolmansien osapuolten sävellyksiä opetuksessa ja opetukseen liittyvissä konserteissa. Käytännössä aina sävellyksiä on soitinnettava, eli sovitettava kulloisessakin … Lue loppuun

SeOppi 2/2017 on ilmestynyt (eOppimiskeskus)

SeOppi022017kansieOppimiskeskuksen jäsenlehden syysnumero on ilmestynyt. Lehti sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Oppimisanalytiikka opon apuna
  • Paikkatietoa ja oppimista aidossa ympäristössä
  • DigiKilta – verkostojen verkosto
  • Developing distance learning in computer aided design

Julkaisun digitaaliseen versioon voi tutustua SlideShare-palvelussa sekä pdf-muodossa.

Seuraava SeOppi-lehti ilmestyy keväällä 2018. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näytteilleasettajaliite.

Lisätietoja
niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi
https://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi

Tuotu lähteestä: eOppimiskeskus

Osaamispassi (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Maria Jaatinen ja Riitta Kaaretkoski

Lapin matkailuopiston ruokatuotannon lehtorit Maria Jaatinen ja Teemu Raasakka lähtivät mukaan LOVO-hankkeeseen keväällä 2016. He opettavat ravintola- ja catering-alan perustutkintoon opiskelevia opiskelijoita. Hankkeessa he halusivat luoda käytännönläheisen verkko-oppimisympäristön. Teemulla oli idea osaamispassista, jonka hän esitteli kollegalleen.

Opetuksen arjesta noussut tarve ja selkeä idea tarpeen ratkaisemiseksi kohtasivat juuri oikeaan aikaan. Ajatus passin rakentamisesta digitaaliseen muotoon pystyttiin toteuttamaan LOVO-hankkeen avulla. Osaamispassi päätettiin toteuttaa RKK:ssa käytössä olevaa verkko-oppimisympäristöä Optimaa käyttäen.

Osaamispassin tavoitteena on helpottaa käytännön työtä. Passi on työkalu sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajat kokivat tarvitsevansa jonkin toimivan työkalun opiskelijan oppimisen seurantaan. Osaamispassissa tutkinnonosien toteutussuunnitelmat on viety käytännön tasolle. Opiskelijat ovat kokeneet haasteellisena ymmärtää opetussuunnitelmien sekä toteutussuunnitelmien sisällöt ja tavoitteet.

Passissa on lueteltu, mitä asioita kuhunkin tutkinnonosaan sisältyy. Opiskelijat saavat konkreettisen listan opittavista asioista. Opiskelijalle selkiytyy passin avulla, esim. mitä raaka-aineita opetellaan käyttämään sekä millaisia ruokalajeja opetellaan valmistamaan. Ideana on, että passin listan jokainen kohta on hyväksytysti suoritettu ennen ammattiosaamisen näytön antamista.

Osaamispassin rakenne on sama kuin ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa. Suunnitelma koostuu neljästä kohdasta; Työprosessin hallinta, Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, Työn perustana olevan tiedon hallinta sekä Elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Alla olevista kuvista huomaa, miten osaamispassissa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on konkretisoitu. Kyseessä on ensimmäinen pakollinen tutkinnonosa Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen.

Osaamispassi on rakennettu kaikkiin ravintola- ja catering-alan perustutkinnon pakollisiin tutkinnon osiin (Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toiminen, Lounasruokien valmistus, Annosruokien valmistus) sekä suosituimpiin valinnaisiin tutkinnon osiin (À la carte –ruoanvalmistus, Suurkeittiön ruokatuotanto, Tilaus- ja juhlaruokien valmistus).

Oppimisen seurannan lisäksi osaamispassi on osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkalu. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen myötä opiskelija tulee hakemaan koulutuksesta vain puuttuvan osaamisen. Tähän reformin mukaiseen tarpeeseen pystytään vastaamaan osaamispassia hyödyntämällä. Tutkinnonosan alkaessa opiskelijan kanssa tunnistetaan jo olemassa oleva osaaminen rastittamalla passiin listatut asiat. Osaamisen voi osoittaa monella tavalla, esimerkiksi videon avulla. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma siitä, miten puuttuva osaaminen hankitaan.

Yhdessä tutkinnonosassa voi samalla opiskelijalla olla useampi opettaja. Passin avulla opiskelija sekä eri opettajat tietävät, mitä asioita kunkin opiskelijan tulee vielä harjoitella. Opetuskeittiöllä voi myös olla yhtä aikaa opiskelijoita hankkimassa osaamista eri tutkinnonosista. Passi auttaa opettajaa suunnittelemaan opetusta sekä ohjaamaan opiskelijaa henkilökohtaisella oppimispolullaan.

Reformin myötä työpaikoilla tapahtuva osaamisen hankkiminen tulee lisääntymään. Kun opiskelija lähtee työssäoppimaan, hän ottaa mukaansa osaamispassinsa. Passi toimii ohjauksen apuvälineenä. Työssäoppimisjakson tavoitteet, olemassa oleva ja puuttuva osaaminen konkretisoituvat näin työpaikkaohjaajalle. Näin työssäoppimisjakson aikana voidaan keskittyä hankkimaan puuttuvia taitoja.

Osaamispassi on otettu käyttöön lukuvuoden alusta. Sitä on hyödynnetty majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimimisen ja annosruokien valmistuksen tutkinnonosissa. Opiskelijat ovat ottaneet passin käyttöönsä vaivatta. Elinkeinon kommentteja odotellaan meneillään olevista työssäoppimisjaksoista. Passia tullaan kehittämään saadun palautteen perusteella. Mielenkiintoinen kysymys on, koetaanko osaamispassi ohjausta tukevana vai turhana, aikaa vievänä.

Osaamispassia on esitelty jo muille koulutuksen järjestäjille, ja idea on herättänyt kiinnostusta. Lisää tietoa osaamispassista ja sen käyttökokemuksista voit saada alkuvuonna 2018 järjestettävässä LOVO-webinaarissa. Tästä tulossa tietoa myöhemmin lisäää.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Scholae Futurumin päätöswebinaari 7.12. (Matleenan blogi)

Turun yliopiston lukio-opettajille suunnattu Scholae Futurum -hanke, missä olen noin vuoden sivutoimisesti työskennellyt, päättyy vuodenvaihteesa. Ennen sitä tarjoamme kaikille kiinnostuneille avoimen webinaarin otsikolla Hyvät ideat jakoon!

Satavuotiaassa Suomessa torstaina 7.12. klo 15.15 pidettävässä webinaarissa esitellään hyviä digisovelluksia opettajan työkalupakkiin sekä annetaan vinkkejä, miten pysyä ajantasalla digin muuttaessa opettajan työtä. Webinaarissa kuulet myös, miten jakaminen on ollut tämän täydennyskoulutushankkeen keskeinen teema: Monet oppimistehtävät on jaettu avoimeen hankeblogiin ja uusia tulee vielä loppuvuoden ajan. Myös kaikki koulutusten materiaalit on jaettu avoimella lisenssillä.

Sekä osallistuminen että tallenteen katsominen edellyttävät ilmoittautumista, jotta saamme osallistujatiedot koottua rahoittajana toimivalle Opetushallitukselle.
Ilmoittautumislinkki ja tarkemmat tiedot 

Koulutuksen lähipäivät pidettiin Turussa ja Oulussa, mutta suuri osa koulutuksista järjestettiin täysin verkossa. Monet osallistuja merkitsivät asuinpaikkansa karttaa, joka on upotettu alle. Se on tehty sovelluksella www.zeemaps.com.

Tuotu lähteestä: Matleenan blogi

Poluttamo mukana SeOppi 2/2017 -lehdessä (Poluttamo)

Poluttamo-hankkeen etenemisestä SeOppi-lehdessä:

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Hyppy tuntemattomaan – lisää terveisiä Kuopion DigiKilta-seminaarista (DigiKilta)

Teksti ja kuvat: Iida Pitkänen

Lisätty todellisuus peruskoulussa ja virtuaalitodellisuuden tulevaisuus opetuskäytössä – nämä aiheet herättivät mielenkiintoni, kun huomasin, että täällä kotikulmilla Kuopiossa järjestetään DigiKilta-seminaari 15.11.2017. Lisäksi olisi oiva mahdollisuus päästä tutustumaan vastavalmistuneeseen Jynkän kouluun elämyksellisine oppimisympäristöineen ja itsepalvelukirjastoineen. Olen pian valmistuva äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaopiskelija, ja koska tilaisuus oli kaikille avoin, päätin ilmoittautua mukaan ihan mielenkiinnosta!

Iida Pitkäsen runo DigiKilta-seminaaristaSeminaarin otsikkona oli ”Virtuaalitodellisuutta, uutta esitystekniikkaa ja tilasuunnittelun huomioita kouluhankkeissa”. Päivän aikana oli asiaa ihan konkreettiselta käytännön tasolta villeihin visioihin, joissa vain mielikuvitus on rajana. Ossi Hyyti kertoikin edellisessä blogikirjoituksessa kattavasti päivän kulusta, joten tässä kirjoituksessa jatkan siitä kertoen omista kokemuksistani sekä niiden herättämistä ajatuksista. Twitteristä löytyy myös tapahtumasta syntynyt runo!

Päivän aikana pääsin mm. kuvaan dinosauruksen kanssa ja pääsin kurkistamaan elimistön sisälle. Virtuali-tee –sovelluksella pääsee näkemään kaverin ihon alle ja tutkimaan ihmiskehon anatomiaa iPadilla tai VR-laseilla, kun kaveri laittaa päälleen sovellukseen liittyvän t-paidan. Pääsimme selaamaan myös AR-kirjoja, joiden kuvat heräsivät eloon, ja esimerkiksi aurinkokunnan mallia pystyi katsomaan eri kulmista, kun sitä katsoi iPadin kameran läpi. Myös dinosaurukset heräsivät eloon samalla konstilla! Pienempiä oppilaita riemastuttavat varmasti sovellukset, joilla värityskuvat muuttuvat kolmiulotteisiksi hahmoiksi kännykän näytöllä, ja esimerkiksi eri maiden väritetyt liput alkavat liehua tuulessa. Pääsin myös kokeilemaan, miltä tuntuu VR-lasit päässä ja luurit korvilla kävellä hissiin, painaa nappia ja nousta hissimusiikkia kuunnellen yhdeksänteen kerrokseen. Sieltä piti astua tasapainoilemaan kapealla lankulla – ja pudota siltä! Onneksi kesken putoamisen saattoi muistaa, että tämä on vain virtuaalitotta ja oikeasti ollaan jalat tukevasti maan kamaralla.

Toisissa todellisuuksissa seikkailulasit päässä ei tosiaan enää ole todellisuutta pelkästään scifi-kirjallisuudessa jo vuonna 2000 julkaistussa The Simsissä vaan se on todellista totta tänä päivänä. Lisätty todellisuus (augmented reality, AR) on sitä, kun ympäristöömme lisätään esimerkiksi kännykän näytöllä näkymään jotakin. Esimerkiksi Pokémon Go ja IKEA Place ovat lisätyn todellisuuden sovelluksia. Siitä kehittyneempi muoto on yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR), jossa lasit tai tulevaisuudessa ehkä piilolinssit päässä voi nähdä digitaalisesti tuotettua kuvaa suoraan omassa näkökentässä. Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) puolestaan vie käyttäjänsä tästä todellisuudesta jonnekin aivan muualle, vaikkapa sinne pilvenpiirtäjän huipulle tai mereen sukeltamaan. VR-kokemukseen tarvitaan virtuaalilasit ja kuulokkeet, eli ympäröivä todellisuus suljetaan pois. Opetuskäyttöön tehtyjä sovelluksia ei vielä kovin paljon ole, eikä niiden koodaaminen ihan riviopettajalta onnistu – oppilailta tosin voi onnistuakin, kuten Kuopion Klassikalla saimme nähdä!

Kuopion klassillisessa lukiossa eli tuttavallisemmin Klassikalla tutustuimme rehtori Jukka Sormusen johdolla #FinEduVR-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on hankkeen nettisivujen mukaan mm. ”pilotoida virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä lukion oppiaineissa, ilmiöissä, tiimikursseilla sekä yrittäjyyskasvatuksessa”. Teknologian kehittyessä ollaan siirtymässä uudenlaiseen virtuaalisen kokemuksen aikaan, ja hankkeen myötä otetaan ensimmäisiä askeleita VR-kokemusten hyödyntämisessä opetuskäytössä ja kouluympäristössä. Yle on uutisoinut hankkeesta artikkelissa Avaruusmatkailua ja anatomiaa – virtuaalimaailmoista apua opiskeluun? Siinä mainitaan muun muassa, että koulussa opitaan nykyään paitsi lukemalla ja kirjoittamalla myös 360-videoita kuvaamalla ja virtuaalisia oppimisympäristöjä luomalla.

Florian Radke povaa TEDx Talks -esityksessään “How Augmented Reality Will Change Education Completely” virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden mullistavan ihmisten tavan ajatella, oppia ja kommunikoida. Blogikirjoituksessaan ”Why Augmented Reality Is The Next Platform for Education” hän esittää niiden olevan myös osa tulevaisuuden koulumaailmaa ja oppimisympäristöjä. Hän uskoo meidän siirtyvän kännyköistä, tableteista ja muista kaksiulotteisista laitteista VR- ja MR-laseihin tai jopa MR-piilolinsseihin jo lähitulevaisuudessa. Aika näyttää, istuuko muutaman vuoden päästä ruuhkabussissa kännyköiden ylle kumartuneiden hahmojen sijaan kypäräpäistä kansaa. Jos kännykkään puhumista bussissa pidettiin ainakin alkuun epäkohteliaana, niin mitenkähän on esimerkiksi MR-lasit päässä kaupan kassalla asioimisen laita? Saakohan MR-piilolinssit silmissä ajaa autoa? Ja jos kuulokkeet päässä oppitunnilla istuminen ei ole sallittua, niin mitenköhän minun pitäisi tulevana opettajana tervehtiä luokkaan MR-häkkyrä päässä kävelevää oppilasta?

Yksinkertaisimmillaan AR, VR ja MR ovat edistyksellisiä havainnollistamisvälineitä. Pahimmillaan ne ovat vain yksi digitaalinen härpäke lisää, jonka opetteluun, asentamiseen ja valmistamiseen kuluu enemmän aikaa ja luonnonvaroja kuin mitä siitä saatavaan hyötyyn nähden olisi järkevää. Parhaimmillaan ne avaavat täysin uusia näkökulmia, ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, joita emme ehkä osaa vielä kuvitellakaan – kuten ei kukaan osannut kuvitella, kuinka mullistava vaikutus esimerkiksi internetillä loppujen lopuksi on ollut. Ja vaikka aluksi hyöty olisi lähinnä uusia huikeita kokemuksia, kuten syvänmeren kalojen seurassa uiskentelu tai avaruuteen lentäminen, ovat nekin arvokkaita. Jokainen uusi kokemus on arvokas, sillä erilaisten kokemusten kautta opimme ymmärtämään maailmaa, erilaisia ilmiöitä ja itseämme aina vain paremmin.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Learning analytics helping study advisors (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2017.

Text: Maija Kerkola, HAMK University of Applied Sciences

I remember how I, a study advisor, walked the hallways of my university of applied sciences when the semester break approached and looked for certain students, my lost sheep. The tools with which I could have found the possible drop-outs were not many. In practice, I was relying on my eyesight, looking for and hoping to encounter students whom I did not think I had seen at school recently. I mingled and asked teachers and students if they had seen this or that other student. Universities of applied sciences do not enforce compulsory attendance, and it was only that I was worried about certain students and did not think everything was in order, fearing that they might be at risk of dropping out. There is a holistic model underlying this sort of a caring counselling culture. It means that we are genuinely interested in every single student. I find it particularly important that we detect potential drop-outs as early as possible.

Study advisors’ work at universities of applied sciences

Study advisors monitor the progress of students’ studies. In earlier times, students, teachers and advisors met face to face in classrooms and hallways, but now that teaching takes place online, advisory work takes place online as well, and learning analytics is the advisors’ new tool.

The learning analytics system collects data and is able to provide the study advisors with weekly reports concerning students who did not log in or logged in only worryingly few times to the Moodle learning platform. We know that goal-oriented studies require several logins per week. Therefore, alarm bells ring weekly, and the study advisors are notified of the possibility that certain students may be in danger of dropping out. In this way, the study advisors have the chance to act pre-emptively.

Research has shown that study advisors’ guidance work produces long-range outcomes (Helander and Kemppi 2006, 24–25). The importance of guidance is also championed in the writings of Raimo Vuorinen and Maarit Virolainen of the Finnish Institute for Educational Research at the University of Jyväskylä. They refer to recent research and note that guidance reduces drop-out rates and accelerates students’ studies. In addition, in their view, guidance is one of the indicators of the efficiency of a school system. Guidance increases students’ commitment to their studies and helps them clarify their personal study paths. (Vuorinen and Virolainen 2017, 7.)

Now that guidance has gone online, study advisors’ tools include e.g. email, Skype, WebEx, chat, WhatsApp and Snapchat. They are what the advisor will use to reach a certain student. A study advisor’s work involves a great deal of counselling and passing on sufficient and correct information. They introduce various options and assess the impacts of these options on the current points of interest. The idea is for such guidance to help students in decision making; however, study advisors are not providers of services intended to solve problems on behalf of the students themselves (Onnismaa 2007, 23-25).

Sources

Helander, J. & Kemppi, J. 2006. Jos meijät on istutettu tänne jotaki tarkotusta varte: puheenvuoroja hämeenlinnalaisten nuorten osallisuudesta ja hyvästä [If we’ve been made to sit in here for some purpose: contributions to a discussion concerning the possibilities for participation and good life for Hämeenlinna youth]. HAMK University of Applied Sciences.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta [Counselling and guidance work: time, attention and respect]. Gaudeamus.

Vuorinen, R. & Virolainen, M. 2017. Editorial. Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin [From advising about studies and study planning to improving career planning skills and assessing the quality of counselling services]. Journal of Professional and Vocational Education. 19 (2), 7.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Challenges for learning analytics (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2017.

Text: Lasse Seppänen, Häme University of Applied Sciences (HAMK)

Learning analytics is becoming very popular in student administration. Study performance and students in danger of dropping out can be monitored. If a student’s activity level decreases at some point during the school year, the monitoring of only grades and courses passed would reveal this, in the worst case, as late as the following year.

Our study monitored weekly logins to the learning platform. In the fall of 2016, the Adaptable Learning Paths project at HAMK University of Applied Sciences constructed a system that monitors students’ weekly logins and sends the study advisor weekly messages about students with reduced login rates. The target group was initially the students of computer sciences, but other students were included later.

In computer studies, if a student is to drop out, it most often takes place during the first year, or, alternatively, the student is not able to complete his or her final thesis at the end of the studies. The early detection of the potential drop-outs among first-year students is very important. The thesis process was modified in 2017 to structure it so that it would not be easy to leave it incomplete.

In computer sciences, the learning platform Moodle is in active use. Moodle is in frequent use in all studies during the first two years, and in practice, students must log in daily or almost daily. The algorithms we developed are based on this fact.

The standard working day at HAMK consists of two parts separated by the lunch break. It is natural to think that students would log in to Moodle at least twice each day, achieving a minimum of 10 logins per week. However, students are required to complete a great deal of group work and one group member may submit the work of all others as well. This may lower the login frequency of group members even if they are active in their studies.

Monitoring weekly logins, we first put the threshold at four logins. We thought it a logical conclusion that if a student logs in to Moodle only 0 – 3 times a week, all cannot be well. Later, we tentatively raised the threshold to eight logins and noticed we obtained a great deal of data concerning students who were doing just fine. We then lowered the threshold to six. That gave us a smaller quantity of data in emails, which was easier to manage. It is likely that we will study further the appropriateness of this threshold as well.

We applied the same threshold in our monitoring of the activity of online evening students and observed that the same value does not function properly. For example, we set the threshold at six for the last week of September, and the system generated alarms concerning 24 students. Of these students, only five had zero logins and eleven had 3 – 5 logins. We saw a clear difference between evening students and daytime students: evening students do more during one online session.

Challenges due to the upcoming Data Protection Regulation

The upcoming Data Protection Regulation will bring challenges to the use of learning analytics. Any list containing names of students can be classified as a personal data register – and this is in essence what the weekly email from the learning analytics system entails. The view has been proposed that analytics could be used if they do not impact any single student. However, the whole point of this analytics is that the study advisor be able to contact a single student and to do this easily. In addition, the system profiles students. We must give thought to how we make the system work in compliance with the regulation so that we may continue to support students who are encountering difficulties.

Sources

Oppimisanalytiikan keskus [Learning Analytics Centre]. Mitä on Oppimisanalytiikka? [What is learning analytics?] www.learninganalytics.fi/fi/oppimisanalytiikka

Seppänen, L. Learning analytics call out for action, SeOppi 02/2016

Tuotu lähteestä: Poluttamo