Ari Pikkarainen (DI), konetekniikan lehtori
Lauri Kantola (Tek.Lis), konetekniikan koulutusvastaava
Lapin AMK, Konetekniikan koulutus
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogissa.
CDIO
Lapin AMK:n tekniikan yksikkö Kemissä on ollut mukana maailmanlaajuisessa CDIO-verkostossa jo useita vuosia. CDIO on lyhenne sanoista C (conceive), D (design), I (implement) ja O (operate). CDIO sai alkunsa vuonna 1997 MIT:ssä ja sen tavoitteena on uudistaa insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Tätä varten perustettiin komitea, joka koostui teollisuuden edustajista, yrityksistä, erilaisten akateemisten instituuttien edustajista ja erityisesti insinöörikoulutukseen keskittyvistä oppilaitoksista.
Maailmanlaajuinen organisaatio koostuu tällä hetkellä 138 korkeakoulusta ympäri maailmaa.
Kuva 1. CDIO-oppilaitokset maailmanlaajuisesti (www.cdio.org)
CDIO:n keskiössä on insinöörien koulutuksen ja oppimisen viitekehys, joka nojautuu 12 eri standardiin, joita sovelletaan koulutuksen kehittämiseen sekä opetussuunnitelman sisällön luomiseen ja soveltamiseen.
Joka vuosi järjestetään CDIO-konferenssi jossain verkoston jäsenkoulussa. Vuonna 2017 kunnian sai Calgaryn yliopisto Kanadassa. Konferenssiin kokoontuu jäsenkouluista henkilöitä tarkoituksenaan jakaa hyvä käytänteitä ja kokemuksia CDIO-periaatteen soveltamisesta koulutuksessa. Konferenssit koostuvat konferenssipaperien esityksistä, posteriesityksistä sekä lukuisista työpajoista, tutustumisista ja vierailuista.
CDIO-KONFERENSSI JA LOVO-HANKE
Lapin AMK:n konetekniikan koulutus osallistuu 2016–2017 ESR–hankkeeseen nimeltä LOVO (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut), jossa on mukana Lapin AMK:n lisäksi Lapin Yliopisto, Ammattiopisto Lappia, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Tornion kansalaisopisto. Hankkeen tavoitteena on luoda Lappiin enemmän oppijakeskeisempää koulutusta, digitaalisia oppimisen välineitä sekä hyödyntää verkon mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Lapin AMK:n koulutus osallistuu hankkeeseen pilotilla, jonka tavoitteena on CAD-koulutuksen monipuolistaminen monimuotokoulutuksessa käyttäen erityisesti käänteisen luokkahuoneopetuksen (flipped classroom) periaatetta. Tämä valittiin tämän vuoden CDIO-konferenssipaperin aiheeksi, sillä CDIO -konferenssin teema oli tänä vuonna ”Engineering Education in the Digital Age”.
LOVO-pilotti soveltui mitä parhaiten CDIO-konferenssin aiheeksi ja näin saimme pilotille myös kansainvälistä näkyvyyttä. Konferenssipaperimme aihe oli ”Developing Distance Learning in Computer Aided Design”.
Paperissa käymme läpi LOVO-hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja erityisesti flipped classroom -menetelmän näkökulmasta katsottuna. Lisäksemme paperin kirjoittamiseen osallistui Anu Pruikkonen, joka toi mukanaan kaivattua näkemystä ja osaamista erityisesti etäoppimisen näkökulmiin ja teoriaan.
Matkalle Kanadaan lähdettiin Oulun kentältä lauantaina 17.6. ja lento Calgaryyn kulki Helsingin ja Lontoon kautta. Vaikka nimellisesti olimme saman päivän aikana perillä, kesti matka 9 tunnin aikaeron vuoksi noin 17 tuntia. Calgaryyn laskeuduimme kello 20:00 paikallista aikaa. Otimme taksin lentokentältä hotellille, kirjauduimme sisään, söimme illallisen ja menimme nukkumaan aikaeroa pois. CDIO-konferenssi alkoi seuraavana päivänä.
Sunnuntaina pääsimme tutustumaan Calgaryn keskustaan, josta ehkä mieleenpainuvin osa kaupungin lukuisat pilvenpiirtäjät. Illalla osallistuimme konferenssin avaustilaisuuteen, jossa puhujana oli mm. Ron Hugo, joka toimi konferenssin johtajana (Chair).
Avaustilaisuudessa pääsimme tutustumaan muiden CDIO-organisaation jäsenkoulujen edustajiin ja vaihtamaan kuulumisia erityisesti kouluissa tehtävistä käytännön CDIO-projekteista.
Kuva 2. CDIO-konferenssin avajaiset
Maanantaina konferenssi käynnistyi täydellä teholla ja pääsimme kuulemaan muiden muassa Ed Crawleytä MIT:stä. Crawley piti innostavan puheenvuoron insinöörikoulutuksesta ja sen kehittämisestä, ja hän laittoi myös kuulijat osallistumaan vuoropuheluun.
Ed Crawley on yksi CDIO-periaatteen luojista, ja hänen näkemyksensä projektikeskisestä oppimisesta antoivat uutta näkökulmaa myös uuden OPS2017-sisällön toteuttamiseen. Luento osoitti, että CDIO on erinomainen työkalu tekniikan opetuksessa ja että OPS2017 tukee tätä erinomaisesti projektien ollessa lukukauden keskiössä.
Kuva 3. Ed Crawleyn esitys
Päivä oli täynnä esityksiä erilaisista CDIO-sovelluksista, joissa organisaation jäsenkoulut esittelivät omia tapojaan soveltaa CDIO:ta käytäntöön. Tämä olikin konferenssin parasta antia, sillä tällä tavoin pääsimme näkemään, miten CDIO toteutuu muualla maailmassa.
Erittäin hienoa oli myös todeta, että me teemme täysin oikeita asioita omassa insinöörikoulutuksessamme ja että suomalainen korkeakoulukulttuuri on täysin vertailukelpoinen muun maailman kanssa. Päivä päätettiin erilliseen posterisessioon, jossa kierreltiin katsomassa postereita ja kuuntelemassa esityksiä eri aiheista. Sessiossa pääsi keskustelemaan yksityiskohdista esittäjien kanssa ja siitä, miten he ovat toteuttaneet CDIO:ta.
Tiistaina konferenssi jatkui yliopistolla, jossa avauspuheenvuorojen ja aamupäivän ohjelman jälkeen osallistuimme workshoppiin, jossa harjoiteltiin ryhmässä työskentelyä ja ryhmän johtamista. Workshop oli viihdyttävä ja se herätti runsaasti keskustelua ja ajatuksia siitä, miten voit viedä ryhmän työtä eteenpäin vain pienellä määrällä informaatiota. Ja mikä hienointa, työpajan työkaluina olivat meille kaikille tutut Legot!
Työpaja todisti myös, että ihmiset ympäri maailmaa pystyvät ja voivat työskennellä yhdessä jopa yllättävänkin aiheen parissa.
Päivän kohokohta oli kuitenkin retki Kalliovuorille Banffin kylään, joka sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päästä Calgarystä. Kalliovuoret olivat huikea kokemus suomalaiselle, joka on tottunut alaviin maihin. Kylässä oli myös vuoriston kyljessä hotelli, jossa tarjottiin varsinainen konferenssi-illallinen. Illallisella pääsimme keskustelemaan muiden osallistujien kanssa hieman vapaamuotoisemmin. Illallisen jälkeen matkustimme takaisin hotellille. Päivä oli pitkä, se kesti aamu yhdeksästä puoleen yöhön saakka, eikä unta tarvinnut houkutella.
Kuva 4. Banff, Kalliovuoret
Keskiviikko oli meille viimeinen päivä Calgaryssä. Kirjauduimme aamulla hotellista ulos ja siirryimme yliopistolle valmistautumaan omaan esitykseemme. Esitys pidettiin isossa luokkatilassa, jonne kokoontui osallistujia eri maista kuuntelemaan. Esityksen pituudeksi oli rajattu 20 minuuttia, joten se piti valmistella huolella, jotta saimme esiteltyä kaikki tärkeimmät asiat omasta hankkeestamme.
Esitys herätti paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä, joita purettiin esityksen jälkeen kyselysessiossa. Seuraavassa on lyhyesti lueteltuina pääkysymykset, joita esitys herätti:
• Onko eroa opiskelijoiden arvosanoissa, jos verrataan kontaktiopetusta ja etäopetusta?
• Miten muutokset opetuksen käytänteissä tai ohjelmistoissa vaikuttavat opintojaksoon ja oppimiseen?
• Miten oppilaan etenemistä ja opiskelua tuetaan etäluentojen aikana?
• Miksi etäopetusta tulisi kehittää, eikö voisi keskittyä vain kontaktiopetukseen?
Erityisesti keskustelu viimeisestä aiheesta oli hyvä, sillä se avasi silmiä sille, että meillä harvaan asutuilla seuduilla opetuksen haasteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi väkirikkaissa kaupungeissa maailmalla. Samalla etäopetuksen kehittäminen on jotakin sellaista, jossa voimme olla erinomaisia myös kansainvälisessä mittakaavassa.
Esityksemme jälkeen luvassa oli vielä yliopiston kampuskierros, jossa pääsimme tutustumaan kampukseen sekä erilaisiin oppimisympäristöihin ja laboratorioihin. Oli huikeaa huomata, kuinka paljon rahaa yliopisto käyttää tilojen monipuolistamiseen. Yliopistolla olikin menossa Tekniikan yksikössä iso remontti, jossa rakennetaan uusia laboratorio- ja työskentelytiloja.
Calgaryn yliopistolla on selvästi tekeminen pääkohteena, sillä useassa eri paikassa oppiminen tapahtuu juuri käytännön tekemisen kautta normaalin luokkahuoneopetuksen lisäksi.
Päivän päätteeksi lähdimme kotimatkalle ja lentokentälle, josta matka kotiin alkoi kello 22:00 paikallista aikaa. Tavoitteena oli ehtiä kotiin juhannusaatoksi ja tämä onnistuikin; pään pääsi painamaan omaan tyynyyn kello 02:30 Suomen aikaa torstain ja juhannusaattoperjantain välisenä yönä.
Konferenssi kytki CDIO:n ja LOVO-hankkeen erinomaisesti yhteen ja osoitti, kuinka LOVO:ssa tehtävällä työllä ja sen tuloksilla on selvä vaikutus pohjoisen insinöörikoulutuksen kehittämisessä. Kanadan matka antoi hyviä eväitä LOVO-pilottimme viimeistelyyn syksyn 2017 aikana. Oli hienoa olla esittelemässä pilottia ja sen alustavia tuloksia kansainväliselle yleisölle – Tästä on hyvä jatkaa.
Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut
Päivä tarjosi osallistujille paljon ajatuksia jatkon suhteen. Seuraavaksi päivään osallistuneet opiskelijat ja ohjaajat lähtevät miettimään yksilöllisiä polkuja ammattikorkeakouluopintojen rakentamiseksi osaksi Amistolaisten ja Hyrialaisten tutkintoa ja sitä kautta suoraa väylää ammattikorkeaopintoihin. Toivottavasti näemme päivän osallistujia jo pian HAMKin kampuksen käytävillä insinööriopiskelijoina! Päivä päätettiin yhden Amistolaisen sanoihin: ”Mitä tää olikaan, mihin mun pitää hakee, että mä pääse tekemään tätä työkseni?” 
