Webinaari 9.3.2020: Kokemuksia OppilasAgentti-toiminnasta (DigiKilta)

OppilasAgentti-toimintamallissa valjastetaan oppilaiden teknologiaosaaminen koko koulun TVT-käytön hyväksi. Webinaarissa kuullaan Kangasalan, Hämeenlinnan ja Kirkkonummen kokemuksia OppilasAgentti-toiminnasta.

Webinaarin järjestää DigiKilta-verkosto.

OppilasAgentti-webinaari
9.3.2020 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta
Webinaariosallistujan ohjeet

Puheenvuorot

14.00 Webinaarin avaus – Jari Harvio, digikehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

14.05 Vesa Hursti, Kangasala – johdatus aiheeseen

14.15 SuperAgentin tervehdys – Aaro Riponiemi, SuperAgentti, Kangasala

14.30 Kuntarajat ylittävää OppilasAgentti-toimintaa – Sami Heino, Hämeenlinna

Sami Heino kertoo Hämeenlinnan OppilasAgentti-vierailuista sekä kevään messusuunnitelmista yhteistyössä Pirkanmaan agenttien kanssa.

14.45 Digiagentti-toiminta valinnaisaineena – Petra Dobrev, opettaja, Kirkkonummi

Gesterbyn koulussa on aktiivista digiagenttitoimintaa. Digiagentit ovat 5.-6. luokan oppilaita, jotka valitaan vuosittain erillisen haun kautta. Digiagentit auttavat koulun opettajia ja oppilaita digiopetusvälineiden, Lego-robottien sekä opettavaisten aplikaatioiden käytössä.

15.00 Vesa Hursti, Kangasala – loppusanat

Ilmoittautuminen

DigiKilta-webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Webinaareihin voi osallistua myös ilman ennakkoilmoittautumista.

Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.

Webinaari-ilmoittautuminen

Tuotu lähteestä: DigiKilta

NOPSA:n toteutus on päättynyt (NOPSA-hanke)

NOPSA-hankkeen toteutus päättyi 31.10.2019. Hankkeen viimeinen uutiskirje julkaistiin juuri. Sen kautta pääset tutustumaan hankkeessa kehitettyihin sujuvan siirtymän malleihin sekä hyviin käytänteisiin ja hyödyntämään niitä omassa työssäsi.

 
 
Kuluva vuosi 2019 on ollut NOPSA-hankkeessa tulosten levittämisen ja hyvien käytänteiden juurruttamisen aikaa. Vuoden alussa valitsimme ne alueellisesti pilotoidut mallit, joita suosittelemme valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Kokosimme mallit NOPSA-oppaaseen, jonka toinen, ajantasaistettu ja täydennetty versio, julkaistiin lokakuussa. Oppaasta julkaistiin myös  englanninkielinen versio. Lisäksi mallit löytyvät Arjen arkki menetelmäpankista hakusanalla NOPSA. Videoklipeistä koostuvan väliraportin saaman myönteisen palautteen innoittamana tuotimme myös hankkeen loppuraporttia tukevan videon. Näihin kaikkiin pääset tutustumaan uutiskirjeen kautta:
Hankkeen arvioinnit osoittavat, että tulokset ovat olleet merkittäviä. Tulokset ovat juurtumassa ja leviämässä muillekin kuin tekniikan aloille. Malleja valtakunnalliseen levitykseen ovat tuottaneet kaikki hankkeen työpaketit ja kaikki alueelliset NOPSA-tiimit. Tuloksista ollaan kiinnostuneita ympäri valtakuntaa. Siirtymän sujuvoittaminen ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluun on ajankohtainen kehittämiskohde kaikkialla Suomessa. NOPSA:lla on ollut ilo tuottaa käytännössä testattuja, valmiita malleja näiden kehittämispyrkimysten nopeuttamiseksi. Kaikki materiaali on tarkoitettu hyödynnettäväksi. Poimihan siis haluamasi mallit ja käytänteet sovellettavaksi omassa työssäsi. Materiaaleista löytyy myös yhteystietoja, joiden kautta voit kysyä lisätietoja, ja tavoitat henkilöitä, jotka mahdollisesti jakavat kanssasi samoja kehittämishaasteita.
Lämpimät kiitokset hankkeeseen osallistuneille opiskelijoille, opettajille ja hanketoimijoille tuloksekkaasta ja mukavasta yhteistyöstä! Yhteisvoimin olemme saavuttaneet hankkeen tavoitteet ja saaneet aikaan merkittäviä tuloksia. Sujuvia siirtymiä ammattikorkeakouluun jatkossakin!
Tuotu lähteestä: NOPSA-hanke

Yhteisökehittäminen haastaa älykkäät kaupungit ja kunnat (DigiKilta)

Lähes kaikki kunnat ja kaupungit pohtivat kiihtyvällä tahdilla, mitä älykkyys oikein tarkoittaa kunkin kaupungin ja kunnan osalta. Kuntatalouden haasteet eivät tulevaisuudessa tule vähentymään, vaan kunkin kunnan ja kaupungin on omalta kohdaltaan mietittävä, miten älykäs teknologia ja älykkäät palvelut voivat auttaa järjestämään joustavampia, parempia ja laadukkaampia palveluita kuntalaisille. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä isoilla kaupungeilla on erilaisia haasteita verrattuna pienempiin kuntiin jo kokoeron vuoksi. Lisäksi resurssit ja toimintaympäristöt vaihtelevat paljon monestakin tekijästä johtuen.

Eroista huolimatta myös yhteisiä haasteita on löydettävissä. Kuntien ja kaupunkien välinen yhteistyö teknologia- ja ohjelmistohankinnoissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Olen itse useasti miettinyt, miksi kunnat ja kaupungit eivät rakenna kiinteämmin yhteistyöverkostoja, joissa älykkään teknologian ja ohjelmistojen avulla pyrittäisiin yhdessä ratkaisemaan kaikille yhteisiä haasteita. Toimintaprosessit ovat kunnilla ja kaupungeilla suhteellisen samantyyppisiä, jolloin olisi järkevää yhdistää voimia ja osaamista sekä pyrkiä avoimen teknologian avulla yhteiskehittämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin sekä julkaisemaan ne avoimella lisenssillä kaikkien käyttöön. Tämä lisää resurssitehokkuutta sekä hyödyntää usean kunnan ja kaupungin osaamista laajasti yhteiseksi hyväksi.

Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupungin Turku.fi-palveluun pohjautuva kuntien avoin verkkopalvelualusta, jota myös Kuntaliitto aktiivisesti edistää. Samoin Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa kehitetty Tavastia Events -konsepti on lähtenyt leviämään myös muualle maahan. Tavastia Events perustuu Helsingin kaupungin avoimella lähdekoodilla julkaisemaan Linked Events -tapahtumarajapintaan. Avoimen lähdekoodin hankkeita on löydettävissä myös osoitteessa www.avoinkoodi.fi, johon on koottu Suomen valtionhallinnossa, opetusalalla ja kuntasektorilla käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt ekosysteemiohjelman, jossa älykkäät palvelut -ekosysteemissä edistetään teemaa OpenHämeenlinna niin avoimen hallinnon kuin avoimen teknologian osalta. Ekosysteemissä on kymmeniä toimenpiteitä (roadmap), joilla Hämeenlinnan alueen yhteisöä pyritään saamaan mukaan yhteisölliseen kehitykseen niin yleisesti kuin teknologian alueella. Espoossa kehitetään varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmää (eVaka) ja haetaan yhteistyöhön muita kuntia ja kaupunkeja. Yhteisökehittämistä ei tapahdu vain maansisäisesti vaan Suomi ja Viro vievät eteenpäin kahta yhteiskehityshanketta. Tunnetuin on ehkä X-Road, jossa pyritään avoimen lähdekoodin mallilla helpottamaan tiedonsiirtoa julkisessa hallinnossa. X-Road on käytössä laajasti sekä Suomessa että Virossa ja sitä edistää yhdistysmuotoisesti NIIS. Samoin yhteiskehitetään VOLIS-järjestelmää, joka on tukijärjestelmä kokousten päätöksentekoa varten. Järjestelmä on suunniteltu tukemaan esim. lautakuntien ja valtuuston jäsenten julkista päätöksentekoa kokouksissa.

Esimerkkejä yhteisöllisistä kehityskonsepteista on paljon lisää ja kaikkia yhdistää ajatus siitä, että yhteiskehittäminen edistää kaikkien etuja ja antaa mahdollisuuksia resurssitehokkuuteen. Laajemmassa mittakaavassa samaan asiaan yhdistyy digitaalinen itsemääräämisoikeus, josta puhutaan erityisesti EU-tasolla. Julkiset toimijat ovat heränneet ajatukseen, että tietystä näkökulmasta on hyödyllistä pyrkiä digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen, missä digitaalisista ohjelmistoista sekä datasta ja niiden käytöstä voidaan päättää itse. On nähtävissä, että yhteisökehittämisen trendi on voimistumassa ja siihen liittyy voimakkaasti digitaalinen itsemääräämisoikeus sekä laajasti avoimen teknologian konseptit ja trendit. Meidän tulisi julkisissa organisaatioissa, yrityksissä ja myös yksilöinä miettiä, miten tämä tulee vaikuttamaan ohjelmistojen ja datan käyttöön tulevaisuudessa sekä miten itse voimme parhaiten hyödyntää yhteiskehittämisen malleja.

Timo Väliharju
Toiminnanjohtaja
COSS ry – Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus


Tutustu myös näihin

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutusblogi

Iloa arviointiin ITK-webinaarissa (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Miten arviointiin saadaan sykettä, kannustavuutta ja iloa? 

Pulssi-hanke oli mukana ITK-webinaarissa 1.10.2019, kun Otavian ideatarhuri Anne Rongas esitteli arviointiaihepiirin hankkeita sekä niistä saatuja kokemuksia:

Tutustu myös Sykettä arviointiin ja Arviointiklubi-hankkeisiin.
Lisätietoja

Maantiedon oppiaine digitalisoitiin Tampereen seudun alakouluissa (DigiKilta)

Digitalisaatio on muuttanut monta osa-aluetta yhteiskunnassamme, eikä peruskoulu ole mikään poikkeus. Vaikka helmitauluilla laskemisesta on kulunut pitkä aika, perinteinen kirja on sitkeästi pysynyt yleisimpänä oppimateriaalina. Tähän on pian tulossa Pirkanmaalla muutos, ja tulevaisuudessa ehkä koko maassa.

Mediamaisteri on yhdessä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa toteuttamassa ennennäkemätöntä verkko-oppimisen hanketta. Aivot yhdessä käyttöön -hankkeessa lähdettiin selvittämään, miten kokonaisen oppiaineen opetussuunnitelman digitalisoiminen onnistuu. Aiheeksi valittiin ympäristöoppi, ja tavoitteena on täysin digitaalisen oppimateriaalin luominen 3 – 6 luokille vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisenä hankkeessa tuotettiin 4. luokan Eurooppa -oppimateriaalit, jotka otettiin käyttöön alkuvuodesta.

Hanke tähtää opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin tuottamiseen, joka tukee niin oppimisen kuin opettamisen kehittämistä. Lisäksi edelleen muokattavien materiaalien odotetaan tuovan kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Hankkeessa yhdistyy innovatiivisuus ja intohimo verkko-oppimiseen, ja Mediamaisteri on ylpeänä mukana luomassa tulevaisuuden koulua.

Kuin oppikirja, mutta verkossa

Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen oppimateriaali tulee käsittämään koko ympäristöopin opetussuunnitelman digitaalisessa muodossa. Materiaali löytyy verkko-oppimisympäristöstä, jota Tampereen seudulla kutsutaan Repuksi. Reppu on Mediamaisterin tuottama oppimisympäristö, joka pohjautuu moodle -teknologiaan.

Mediamaisteri on toiminut hankkeen teknisenä asiantuntijana sekä pääyhteistyökumppanina sisällöntuotannossa. Hankkeen aineisto on eräänlainen interaktiivinen diasarja, joka on tuotettu H5P-nimisellä sisällöntuotantotyökalulla. H5P:llä pystytään luomaan valmiiden pohjien päälle interaktiivista ja aktivoivaa sisältöä. H5P-sisältöpohjat toimivat sapluunana, jonka päälle opettajat voivat luoda ja kehittää laadukasta sisältöä edelleen. H5P-oppimateriaali on visuaalista ja mukaansatempaavaa, aktivoivat tehtävät innostavat ja mittaavat opittua.

Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P diasarjasta, teemana kartat.
Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P-diasarjasta, teemana kartat.
Kuva: Mediamaisteri

Yhteistyön voimaa

Kokonaisen oppiaineen digitalisointi on ollut jättimäinen projekti, ja se on vaatinut kaikilta osanottajilta sitoutumista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut sujuva yhteistyö.

Työskentely Aivot-hankkeen parissa on ollut todella mielenkiintoista. Usein isot projektit ovat haastavia, mutta tämä hanke on hyvän yhteistyön ja yhteisen tavoitteen takia ollut yllättävän sujuvaa. Hienointa on ollut tiedonjako, ja avoimuus projektissa.

Alexandra, Mediamaisterin graafinen suunnittelija

Kun digitaaliset aineistot on valmiiksi rakennettu opetussuunnitelman mukaisiksi, opettaja voi joko käyttää niitä opetuksessaan sellaisenaan, tai muokata niitä omien painotustensa mukaan. Aineistot toimivat avoimen lähdekoodin mukaan, ja ne ovat yhteisöllisesti edelleen muokattavissa. Näin ollen maailman ja samalla faktatiedon muuttuessa ei tarvita uusia kirjoja kaikille oppilaille, vaan muutokset voidaan tehdä digitaalisiin versioihin, joita kehittää yhdessä eteenpäin.

Syksyllä käyttöön uudet oppimateriaalit

Kun koulut avasivat ovensa syksyllä 2019, toteutetut Aivot yhdessä käyttöön -oppimateriaalit julkaistiin Tampereen, sekä Tampereen seutukuntien alueella neljäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa käyttöön. Julkaistuista materiaaleista tullaan keräämään palautetta ja aineistoja kehitetään sen perusteella eteenpäin.

Laakereille ei ole jääty lepäilemään muutenkaan, vaan uusia oppimateriaaleja tuotetaan kovaa vauhtia. Tulevan lukuvuoden aikana niitä julkaistaan myös muiden vuosiluokkien käyttöön sitä mukaa kun ne valmistuvat ja läpäisevät tarkistuskierrokset niin ulkoasujen, kuin sisältöjen osalta.

Aivot-oppimateriaaleista ollaan tuottamassa myös yhteen paikkaan koottuja julkisia versioita, jotta oppilaiden vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan materiaaleihin entistä helpommin.

Vastaisuudessa yhä suurempi osa peruskoulutuksesta on verkko-oppimista, ja Mediamaisteri on intohimolla mukana muokkaamassa tulevaisuuden koulua muuttuviin tarpeisiin.

Lue lisää Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen esitteestä sekä Mediamaisterin blogista.


Yläpalkin kuva: Michael Gaida, Pixabay

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Pulssi-podcast – OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle” on Spreaker.

Lukiossa psykologian 1. ja 3. kurssissa käsitellään aivojen toimintaa ja oppimista. Näihin kursseihin kannattaa tutustua – nuorisolukiossa 1. kurssi on pakollinen. Ihmisen aivot ovat edelleen kivikautiset. Tarkkaavaisuutemme herää, kun jotain muuttuu ympäristössä: onko se uhka? Muutos keskeyttää työmuistin työskentelyn, keskittyminen suuntautuu toisaalle. Esimerkiksi mobiililaitteiden viestiäänet ja erilaiset hälytykset häiritsevät opiskelua. Työmuisti kuormittuu. Katkoksen jälkeen kuluu aikaa, kun käsittelyssä ollut asia pitää palauttaa uudelleen mieleen.

Digitaalisia laitteita käytettäessä on tärkeää osata välillä sulkea ilmoitukset pois. Kun luet mobiililaitteelta, kytke lentokonetila päälle. Työskentelyä on hyvä jaksottaa niin, että intensiivinen työskentely ja vapaa ajatusten joutokäynti vuorottelevat. Aivotutkimus suosittelee tätä alkujaan koodareitten kehittämää Pomodoro-tekniikkaa: keskity työskentelyyn 15-20 min kerrallaan, pidä tauko ja tee jotain ihan muuta 5-10 minuuttia ja aika ajoin pidä pidempi tauko.

Muista myös säätää näytön kirkkaus mahdollisimman himmeäksi. Jos kärsit migreenistä, käytä näytöllä sinisen valon suodatusta, jonka voi aktivoida mobiililaitteiden asetuksista (punainen maski). Kokeile muitakin keskittymisen apukeinoja, sopiiko sinulle tietty musiikki tai liike, kuten pallon puristelu kädessä.

Lisätietoa aivoista ja oppimisesta kiinnostuneille:
Minna Huotilainen ja Mona Moisala, 2018: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus.
Minna Huotilainen, 2019: Näin aivot oppivat. PS-kustannus.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen” on Spreaker.

Kurssi kannattaa aloittaa koko oppimateriaalin silmäilyllä, sillä näin aktivoit aiemmat tietosi ja orientoidut opintoihin. Käy sisäistä keskustelua oppimateriaalin kanssa: onko aine kokonaan uusi, millaisia muistiinpanoja sinulla on aikaisemmista kursseista, millaista palautetta sait aikaisemmista opinnoista? Pohdi, millainen perusosaaminen sinulla on. Kertaa tarvittaessa aiemmin opiskeltua.

Hyvä opiskelutapa on opiskella parin tai pienryhmän kanssa. Yhdessä voitte käydä aineiston läpi ja ajatuksia mitä edessä on. Kun osaat keskustella opiskelun kohteesta toisen kanssa, olet jo hyvällä matkalla ajattelun taitoihin. Saatat huomata, että toiselle selittäessä itsekin oivaltaa lisää opiskelun kohteesta.

Käsitteet ovat tärkeä osa lukiokursseja. Tutki otsikoita, väliotsikoita ja sanastoja. Opiskele tietoisesti käsitteitä ja ole tarkkaavainen tiedepohjaisten oppiaineiden kohdalla arkikielen ja tieteellisen käsitteen merkityksestä. Käsitteiden opiskelussa Flashcard-sovellukset auttavat. Niitä löytyy mobiililaitteen sovelluskaupasta, esimerkkinä ilmainen ja helppokäyttöinen Quizlet.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

DigiKilta-seminaari 8.-9.10.2019: Avoimet oppimisympäristöt (DigiKilta)

DigiKilta-hanke järjestää lokakuussa Turussa kaksipäiväisen seminaarin avoimista oppimisympäristöistä. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä kouluvierailut Maskussa ja Turussa.

Ohjelma

Tiistai 8.10.2019

Seminaari

Paikka: Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-teatteri, Lemminkäisenkatu 12b, Turku

10.00 – 14.00

  • Avaus
  • Kohti avoimia oppimisympäristöjä yhteisöllisellä suunnittelulla – Marko Kuuskorpi
  • Fyysinen oppimisympäristö osana digitaalista oppimista – Aleksi Lahti & Jukka Rauvola
  • Lounas
  • Esimerkki yritysten tarjoamista uusista palvelukokonaisuuksista: Atea Smart School

14.00 Lähtö kouluvierailulle, bussikuljetus

Kouluvierailu

14.30 – 16.30

Kurittulan koulu, Masku
rehtori Hannu Lehto & TVT-vastaava Riku Heinonen

16.30 Paluu Turun keskustaan lähtee


Keskiviikko 9.10.2019

8.45 Bussi kouluvierailulle lähtee Turun keskustasta

Kouluvierailu

9.00 – 11.00

Syvälahden koulu, Turku
rehtori Jarmo Salo

11.00 Bussikuljetus Logomoon

Seminaari

11.30 – 15.00

Paikka: Logomo, kokoustila GOTO33, Köydenpunojankatu 14, Turku

Lyhyitä case-esimerkkejä Koulurakentamisesta ja esitystekniikasta

  • Kaarinan AV-suunnitelma – Keijo Sipilä
  • Uramon koulu, Riihimäki – Riitta Tuorila

Lounastauko, ravintola Logomo Kitchen

  • Demotila osana koulurakennushanketta – case Uusikaupunki – Markku Lang
  • Suomalainen digioppimistutkimus 2019 – tilannekuvan arviointia – Jaakko Vuorio & Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, TRIM-tutkimuskeskus
  • Kahvi kokoustilassa
  • Yrityspuheenvuoro: Esitystekniikka menee verkkoon – tulevaisuuden näkymiä (vahvistamatta)
  • Yhteenveto ja kotia kohti – Jari Harvio & Titi Tamminen

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu 100 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma ja kouluvierailut sekä bussikuljetukset ja ruokailut kumpanakin seminaaripäivänä.

Mukaan mahtuu 50 osallistujaa. Mikäli ilmoittautumisia tulee yli 50, kahden päivän osallistujat ovat etusijalla.

Ilmoittautumislomake >>


Hotellit

Lisätietoa majoitusvaihtoehdoista ja hotellikiintiöistä tulossa pian.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Pulssi-podcast – OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun?” on Spreaker.

Jokaisen oma asenne vaikuttaa motivaatioon, kiinnostukseen ja työskentelyyn. Pitkällä tähtäimellä se, millä tavalla luomme merkitystä omalle opiskelulle, vaikuttaa oppimistuloksiin. Pintasuuntautunut pänttääminen voi auttaa selviytymään seuraavan päivän kokeesta, mutta syvälliset muistijäljet vaativat sisäistämistä. Siksi on väliä sillä, miten suhtaudumme itseemme opiskelijana; aktiivisena tiedonrakentajana vai passiivinen vastaanottaja.

Lukio-opinnot ovat todella laajoja kokonaisuuksia ja välillä täytyy tehdä valintoja, mitä painottaa. Harva pystyy keskittymään kaikkeen samalla innokkuudella ja intensiteetillä. On ihan hyväksyttävää ja usein järkevää jakaa aikaa omien tavoitteiden mukaan. Aina on mahdollista kerrata ja opiskella myöhemmin lisää.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin