Sosiaalinen media




Tilaa Avoinvirta sähköpostiisi

Sähköposti:

Palvelun tarjoaa FeedBurner

Arkistot

Jaa jotain -päivä on tänä vuonna Jaa jotain -viikko (Opeblogi)

Suomalaiset opetusalan ihmiset ovat ahkeria auttamaan toinen toisiaan. Suosiaalisen median rantautuessa Suomeen reilu 10 vuotta takaperin Jaikun, Qaikun ja Sometun kautta verkostoitui laaja joukko opettajia ja opetusalaa lähellä olevia ihmisiä. Jaiku ja sen seurannainen Qaiku lopetettiin, Sometu-verkosto teki tehtävänsä. Laajimmillaan Otavan Opiston tapahtumasta ponnahtaneessa Sometussa (= sosiaalinen media oppimisen tukena) oli yli 5 000 Ning-sivustolle liittynyttä seuraajaa.

Näiden pioneeriverkostojen jälkeen Facebook ja Twitter valtasivat verkostoitumisen kanavapaikat. Suomalaiset opetusalan ihmiset ovatkin todella aktiivisia ammatillisesti Facebookissa. Erilaisia kohdennettuja keskustelun, vinkkaamisen ja keskinäisen avunannon ryhmiä löytyy kymmenittäin.

Jaa jotain -viikko 27.-31.3.2017

Suomen eOppimiskeskuksen luotsaaman AVO-hankkeen aikana kannustettiin oppimisalan verkostoitumista ja keskinäistä avunantoa. Kun yksilö antaa vähän verkostoon, näistä vähistä muodostuu mittava varanto. Toki ongelmaksi muodostuu varannon kasvaessa oikean avun löytäminen. Siihen tarpeeseen vastaavat ihmiset eli kun kysyn verkostolta, se usein vastaa nopeasti, koska aina joku tietäjä on online. Etsimisen tarpeeseen vastaa myös mahdollisuus luokitella eli tägätä jaettuja aineistoja. Yhä useammin verkostoissa häärii myös erilaisia botteja eli koodin pätkiä, jotka auttavat löytämään juuri oikeita verkostoon jaettuja hedelmiä.

Tämän kuun viimeisellä viikolla vietetään Avoimen opetuksen viikkoa eli kansainvälistä Open Education Week -tapahtumaa.

Viikon kunniaksi tempaisemme jälleen suomalaisissa opetusalan ja kouluttajien verkostoissa avoimen jakamisen Jaa jotain -tapahtuman. Vinkkaamme toinen toisiamme siitä, miten Creative Commons -lisenssejä hyödyntäen sisältöjen julkaisija voi määritellä toisille oikeuksia käyttää julkaisuja. Jaettuja aineistoja kerätään tunnuksella #jaajotain ja kootaan ScoopIt-palvelussa Jaa jotain -koosteena.

Jaa jotain -päivän juuret ovat Suomen eOppimiskeskuksen koordinoimassa AVO Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hankkeessa. Tuolloin Otavan Opiston luotsaama Nettikansa-osahanke käynnisti vuonna 2013 Jaa jotain -tapahtuman suomalaisena avoimen opettamisen viikon tempauksena. Kari A. Hintikka keksi oivallisen nimen, Tarmo Toikkanen jakoi ohjeita ja opastusta ja Anne Rongas tiedotti ja kokosi. Nyt Jaa jotain -tapahtumaa jatkaa Otavan Opiston Suunta-tiimi.

Jakamista tapahtuu luontevasti suomalaisten opetusalan ihmisten kesken lukuisissa opetusalan verkostoissa Facebookissa.

OSALLISTU VIIKON AKTIVOINTIIN

Ilmoittaudu mukaan edistämään suomalaista Jaa jotain -tapahtumaa 27.-31.3.2017. Lähetä sähköpostia os. anne.rongas /ät/ otavanopisto.fi. Ennakkoilmoittautuneille lähetetään 20.3. alkaen vinkkipaketti, kuinka edistää asiaa.

Mukana:

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opeblogi.

Nettitestistä on moneksi (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

LOVO-hankkeen puitteissa ollaan kehittämässä nettitestikysymyspankkia hoitotyön koulutusohjelmaan. Kohdeaiheina ovat anatomia ja fysiologia sekä lääkehoito. Erityisenä tarpeena hyvinvointialalla on englanninkielisen kysymyspankin synnyttäminen. 

Nettitestillä tarkoitetaan tässä yhteydessä tietokoneella tehtävää testiä, jossa on monivalinta-, yhdistelmä-, oikein-väärinkysymyksiä tai aukkotehtäviä monivalinnalla. Eli ei avoimia kysymyksiä, koska pienikin kirjoitusvirhe aiheuttaa opiskelijalle väärän vastauksen.

Hyville ja laadukkaille nettitestikysymyksille olisi kysyntää. Ja niitä voi hyödyntää pedagogisesti monella tapaa.

Itsenäistä opiskelua etäpäivinä

Laajasta nettitestikysymyspankista voi koota hyvän itsenäisen opiskelun materiaalin tietystä rajatusta aiheesta tai isommastakin kokonaisuudesta.  Käytettäessä nettitestiä opiskelumateriaalina pitää opiskelijan pystyä tekemään sama testi ainakin kaksi kertaa, mielellään kolme.

Itsenäisessä opiskelussa nettitestin oikeat ja väärät vastaukset pitää näkyä heti testin tekemisen jälkeen. Ja yleensä opiskelija koukuttuu toistamaan testin saman tien uudestaan, koska hän haluaa ”kaikki oikein”.

Nettitestitehtävällä opiskelija voi opiskella kurssin kannalta oleelliset perustiedot, jolloin nettitestin tekeminen voi olla ehto kurssille osallistumiseen. Itsenäisellä nettitestillä opiskelija voi myös valmistautua etukäteen seuraavien tuntien aiheeseen, ja valmistautuminen näkyy myös opettajalle.

Nykyisille ”diginatiiviopiskelijoille” nettitestit ovat näyttäytyneet mielekkääksi tavaksi opiskella tai testata omaa osaamista. Siinä on ehkä jotain tuttua pelimaailmastakin. Opiskelijat kyselevät, etteikö tästäkin osiosta voisi olla testi, jolla harjoitella/ kerrata asiaa.

Parhaimpana houkuttimena opiskelijoille itsenäisten nettitestien tekemiseen on näyttäytynyt olevan lähtöpisteiden kerääminen kurssin lopputenttiin tai loppuarvosanaan.

Itsenäistä opiskelua kontaktipäivinä

Toinen hyvin tärkeä tapa hyödyntää nettitestien kysymyspankkia, on tehdä kysymyspankin avulla itsenäisen opiskelun rasteja kontaktipäiville. Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelijan harjoitellessa kädentaitoja, mm. injektion antamista, on opettajan oltava konkreettisesti vieressä. Opiskelijaryhmät ovat suuria ja opettajat joutuvat kehittämään monenlaisia itsenäisen työskentelyn muotoja, jotta opiskelijat eivät turhautuisi odottaessaan omaa vuoroaan.

Kysymyspankista voi esimerkiksi valita luustokysymyksiä ja hakea luokkaan luurankomalli, johon on pysyvästi merkattu luiden latinalaiset nimet, jotka ovat lähes samat englanniksi.  Opiskelijat täyttävät 6-8 hengen ryhmissä nettitestin, luurankoa pyöritellen. Siinä menee hienosti 45-60 minuuttia, eikä opiskelijoille tule oloa turhasta jonottamisesta.

Osana tenttiä

Kolmas tapa nettitestikysymyspankin käyttöön on luonnollisesti tentin pitäminen pankista kerättyjen kysymysten avulla. Koko tentti voi koostua nettitestikysymyksistä.

Olen kehitellyt myös hiukan monipuolisempaa tenttimallia. Siinä tehdään ensin yksilönettitesti. Nettitestitulosten mukaan opettaja jakaa opiskelijat pareihin niin, että pariksi saa samalla tavalla testissä menestyneen. Opiskelijoiden tietosuoja säilyy, koska parit ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä; ei ”menestysjärjestyksessä”.

Parit kirjoittavat yhdessä kaksi esseetä. Tentin arvosana koostuu siis 1/3 nettitestistä, 2/3 esseistä. Esseevastaukset kertovat selkeämmin onko opiskelija jaksanut opiskella vaikeita syy-seuraus suhteita, jotka mm. ihmisen fysiologiassa ovat avainasemassa.

Mutta ennen kaikkea näin tenttistä tulee oppimistilanne, kun esseitä kirjoitetaan yhdessä. Nettitestikysymyspankki mahdollistaa oikeudenmukaisten parien muodostamisen, mikä on näyttäytynyt olevan opiskelijoille äärimmäisen tärkeä ja positiivinen asia.

Osana osaamisen näyttöä

Neljäs tapa hyödyntää nettitestikysymyspankkia siintää tulevaisuudessa. Hoitotyön koulutusohjelman kansainväliseen ryhmään tulee opiskelemaan yhä enemmän EU:n ulkopuolisista maista valmiita sairaanhoitajia. He hakevat pätevyyttä toimia sairaanhoitajana Eu-maissa. Heidän opintojen hopsaaminen on haasteellista.

Hoitotyön  osaamista opiskelija voi osoittaa näytöillä, joiden järjestäminen vaatii kuitenkin paljon resursseja. Suuri nettitestikysymyspankki mahdollistaisi niin opiskelijalle kuin amkille nopean ja resursseja säästävän tavan näyttää osaamistaan. Nettitestit voisivat olla seulova tekijä osaamisen näyttöön pääsemiseen, ja helpottaisivat erilaisten opintopolkujen rakentamista ilman korvaavuuksia.

Nettitestistä on moneksi.

Annette Sjöman FM
Anatomian ja fysiologian lehtori
Lapin AMK, Hyvinvointialat

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

Blogi osaamiskansiona (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Ammattiopisto Lappian kauneudenhoitoalalla verkko- ja mobiilisovelluksia käytetään aktiivisesti oppimisessa. Muun muassa opiskelijablogit ovat olleet käytössä jo yli kolmen lukuvuoden ajan. Jokainen opiskelija kirjoittaa omaa blogia. Blogien avulla opiskelijat tuovat oppimistaan näkyväksi. Esimerkiksi jalkojen hoidon opintojaksolla opiskelija on kerännyt valokuvia iho- tai kynsisairauksista, etsinyt niistä teoriatietoa ja kirjoittanut niiden perusteella blogikirjoituksia. Ehostuksen opintojakson aikana opiskelijat ovat valokuvanneet tekemänsä ehostukset ja kirjoittaneet niistä blogiinsa pohdintaa.

LOVO-hankkeen myötä opettajien on mahdollista kehittää opetuksen sisältöjä, laatia oppimistehtäviä, jotka tuovat mahdollisimman laajasti näkyväksi opiskelijan kehittymistä. Tavoitteenamme olisi, että opiskelijoiden blogit toimisivat sähköisinä osaamiskansioina, joita he voisivat käyttää apuna esimerkiksi työnhaussa.

Opiskelijat ovat hyödyntäneet sosiaalisen median välineitä vapaa-aikana, mutta vain vähän opintojen yhteydessä. Osa seuraa blogeja, mutta vain harvat ovat itse kokeilleet bloggaamista. Tekstin tuottaminen voi olla hankalaa. Olemme korostaneet opiskelijoillemme, että jokainen tekee oman näköisensä blogin. Keskeinen ajatus blogityöskentelyssä on aktiiviseen, omaehtoiseen ja itsenäiseen työskentelyyn kannustaminen. Opiskelijan olisi hyvä löytää omat mielenkiinnonkohteet, silloin kirjoittamisesta tulee luontevampaa. Olemme kuitenkin havainneet, että kannustamista ja motivointia on tehtävä säännöllisesti. Parhaimmillaan opintojen päättyessä opiskelijalla on koossa portfolio, josta näkyy hänen ammatillinen kasvunsa.

Blogin luomiseen ja ulkoasun räätälöintiin tarvitaan usein apua. Perehdyttäminen blogin käyttöön ja sen avaamiin oppimismahdollisuuksiin on tärkeää. Kokemus on osoittanut, että aika ajoin on koko opiskelijaryhmän hyvä kokoontua ”blogitunnille”, jossa voidaan yhdessä pohtia blogin tekemisessä eteen tulleita pulmia tai ongelmatilanteita. Tarvittaessa opettaja on voinut kutsua tukihenkilön paikalle ohjaamaan sellaisissa kysymyksissä, mihin opiskelijaryhmä tai opettaja eivät ole keksinyt ratkaisua.

Opettajien yhteinen suunnitteluaika verkko- ja mobiilisovelluksien opetuskäytössä on erityisen tärkeää. Yhdessä mietitään, mitä opetussuunnitelman sisältöjä on tarkoituksenmukaista opiskella blogien avulla. Blogit soveltuvat hyvin opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn. Opintokokonaisuudet on syytä jäsennellä blogissa kategorioiden ja asiasanojen avulla, mikä helpottaa olennaisen tiedon löytämistä ja kokonaisuuksien hallintaa. Olemme käyttäneet opetussuunnitelman osa-alueita kategorioiden otsikkoina (esimerkiksi käsien hoito, jalkojen hoito, ihon hoidon ohjaus jne.)

Hankkeen pilotointivaiheen jälkeen tiedämme tarkemmin, miltä blogi sähköisenä osaamiskansiona näyttää.

Susanna Kouri
Ammattiopisto Lappia

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

Kolme videota, mutta saatko esittää niitä opetuksessa? (Opettajan tekijänoikeus)

Viimeisen vuosikymmenen yleisin pulma opettajilla on ollut, voiko verkkovideoita esittää opetuksessa. Ongelma on siinä, että opetuksessa saa esittää julkaistuja teoksia, mutta ei elokuvateoksia. Mutta mikä on elokuvateos? Tein tästä Tekijänoikeusneuvostolle (TN) syksyllä 2015 lausuntopyynnön. Nyt sain vastauksen. Mutta sen sijaan, että … Lue loppuun

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Opettajan tekijänoikeus.

eOppimisen neuvottelukunta 16.3.2017 (eOppimiskeskus)

Aika: 16.3.2017 klo 14-16
Paikka: HUB13, Kaisaniemenkatu 13 A, Helsinki

Suomen eOppimiskeskus ry täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Verkko-oppiminen on monessa kohdassa sulautunut osaksi arjen oppimista, pitkät kurssitukset muuttuneet nopeiksi tilannekohtaisiksi oppimistuokioiksi mobiililaitteiden avulla. Mutta mikä on todella muuttunut? Millaista ja mitä on oppiminen työelämässä? Mitä hyötyä tai haittaa, mahdollisuuksia, haasteita digitaalisuus tuo oppimiseen?

Juhlavuoden neuvottelukunnan kokouksessa saamme vieraaksi Katri Saarikiven, joka pohjustaa keskusteluamme.

Tervetuloa mukaan!

Tilaisuus on avoin, mutta tarjoiluja varten pyydämme ilmoittautumiset etukäteen 6.3. mennessä >>>

Keskusteluun voi osallistua myös verkossa Adode Connect -yhteyden kautta. Lähetämme osallistumisohjeet kaikille etukäteen etäosallistujiksi ilmoittautuneille.


Neuvottelukunta koostuu pääasiassa Suomen eOppimiskeskus ry:n päättävistä yhteisöjäsenistä, mutta sen toimintaan voivat myös muut osallistua. Neuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Suomen eOppimiskeskuksen toimintaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Tarmo Toikkanen.

Lisätietoja eOppimisen neuvottelukunnasta >>>

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Kuulumisia Valtakunnallisilta virtuaaliopetuksen päiviltä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Joulukuun alun valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät olivat jälleen käsillä Helsingin messukeskuksessa ja osallistuin päiville tavoitteena saada ideoita omaan kehitystyöhömme LOVO-hankkeessa. Kehitämme verkko-opintoja mm. yhteisiin aineisiin ja joihinkin ammatillisiin aineisiin esim. sotealalle.

Tablettikoulu oli minulle uusi tuttavuus. Tablettikoulun tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kirjallisuutta ja toimintaympäristöä virtuaalisesti lukion lisäksi myös ammatillisiin aineisiin. Tämän hetkisestä materiaalista voisi hyödyntää Terveystiedon sisältöä kaikille pakollisessa Terveys ja työkyky -opinnossa.

Virtuaaliopetuksen päivillä pelillisyyden koettiin olevan hyvä ja kannustava keino hankkia osaamista. Olemme kokeilemassa osaamismerkkejä ja näkemäni vahvisti ajatuksiamme.  Pelillisyyttä esiteltiin lähinnä kaupallisen alan opetukseen liittyen, mutta mielestäni pelillisyys ja simulaatiot yhdistettynä ovat myös hyvä keino hankkia osaamista myös sote-alalla. Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksen sairaanhoidon ja huolenpidon tutkinnon osaan voidaan laatia caseja, joissa opiskelija hankkii osaamista sairauksista, lääkehoidosta, ravitsemuksesta yms. sairauskohtaisesti ja saa osaamismerkkejä hankitusta osaamisesta. Lisäksi hän simuloiden (simulaattori ja/tai käsikirjoitettu ja videokuvattu tilanne) osoittaa osaamisen kokonaisuudessaan kustakin aihepiiristä. Tämä lisää potilasturvallisuutta, kun tiettyjä tilanteita on pelillisyyden nimissä harjoiteltu ennen ”kentälle” menemistä.

Ajatuksia herätti myös Saimaan ammattiopiston esittelemä videoitu oppimistilanne, jossa he ovat käyttäneet simulaatiota. Oppimistilanteena oli muistisairaan asiakkaan kotiin tehty kotihoidon käynti. Yksi opettajista oli maskeerattu ikääntyneeksi henkilöksi ja kaksi opiskelijaa simuloi kotihoidon työntekijöitä eli lähihoitajia. Heillä ei ollut käsikirjoitusta muistisairaan asiakkaan käyttäytymisestä, vaan heidän tuli vuorovaikutuksen keinoin edetä hoitotilanteessa asiakaslähtöisesti. Toki heillä oli tieto asiakkaan hoidon tarpeista, niin kuin oikeastikin kotihoidossa, mutta kukaanhan ei meistä voi toisen käyttäytymistä ennakoida, eihän? Oppimistilanne on videoitu, ja se analysoitiin opiskelijaryhmän kanssa. Analysointiin on selkeä sabluuna ja ennalta sovitut tarkkailijat, jotka tarkkailevat vuorovaikutusta, ammatillisuutta, asiakaslähtöisyyttä, eettisyyttä jne. Palautetta antavat kaikki osallistujat; asiakas, lähihoitajat, tarkkailijat. Palautteen antaminen on juuri se tilanne, missä oppiminen tapahtuu, ei niinkään itse tilanne.

Simulaatioita kyllä toteutetaan, mutta usein niihin liittyy ajatus, että toiminnassa täytyy olla mukana simulaattori. Simulaatio voidaan toteuttaa ihmistenkin kesken. Se edellyttää vain ennalta suunnitellun tilanteen ja roolit, sekä tarkkailtavien aiheiden sopiminen. Itse olen käyttänyt simulaatioita simulaattorinuken avulla mm. sairauksien opiskelussa ja opettamisessa, mutta myös hoitosuunnitelmaan liittyvän hoidon tarpeen arvioinnissa. Simulaation suunnittelu vaatii tosin hieman aikaa, mutta jos ne olisivat opetusmenetelmänä enemmän käytettyjä, suunnitteluakaan ei lopulta enää niin paljoa tarvitsisi.

Oheisessa padletissa on koostettuna sisältö vuoden 2016 Valtakunnallisilta virtuaaliopetuksen päiviltä: https://padlet.com/anu_suopanki2/virtuaali2016

Anu Suopanki
Lehtori, Lapin ammattiopisto

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

eEemeli 2017 oppii liikkuen (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Kuudettatoista kertaa lähdetään etsimään Suomen parasta digitaalista oppimista edistävää ratkaisua. Tänä vuonna teemaksi on valittu Liikuta & koukuta!

Miksi tälläinen teema ja mitä sillä haetaan?

stocksnap_49ja3pcv2xAivot tarvitsevat erilaisia ärsykkeitä toimiakseen aktiivisesti. Ajatellaanpa retkeilijää syysmetsässä: kävellessään pientä metsäpolkua pitkin, kunnellessaan linnun laulua, tuntiessaan tuulen ihollaan, tuoksutellessaan metsän tuoksuja, huitoessaan hyttysiä ja noukkiessaan mustikan sieltä täältä suuhunsa – retkeilijä tulee käyttäneeksi kaikkia aistejaan vähän kuin vahingossa. Viiden perusaistin – näkö-, haju-, maku-, kuulo- ja tuntoaisti – avulla ihminen havainnoi ympäristöään. Näiden lisäksi metsäretkellä aktivoituvat tasapaino- ja asentoaisti, jotka kertovat kehon sijainnista ympäristössään. Mitä aktiivisemmin aistimme toimivat, sitä enemmän työtä aivot koko ajan tekevät.

Oppiminen on täyttä työtä. Aivoilta vaaditaan uusia linkityksiä, kykyä yhdistää kokonaisuuksia toisiinsa ja luoda uusia yhdistelmiä vanhan tietämyksen pohjalle. Liikkuminen, liikuttaminen ja liikuttuminen aktivoivat aivoja.

stocksnap_ewqyyb0g5aLiikkumisesta on tullut monelle suoritus – jotain sellaista, mitä tehdään vain jumppatunnilla tai pakon edessä. Hissin, jonka ovella on lappu “Ei käytössä”, pitäisi olla liikuntakykyiselle ihmiselle aina mahdollisuus käyttää portaita, ottaa muutama lisäaskel päivään. Sen sijaan useimmat lähtevät huokaisten portaita kipuamaan voivotellen vaivaa ja hukkaan menevää energiaa.

Joulupukki toi monelle uuden älykellon tai aktiivisuusrannekkeen. Yksi kävelee 10 000 askelta päivässä, toinen yrittää päästä liikkumaan edes kerran viikossa, kolmas ehkä tähtää kahvin juonnin vähentämiseen. Jokaisella on oma tavoitteensa.

Muksuilla mahdollisuudet monipuoliseen arkiliikuntaan tuntuvat kaventuneen. Pihoilla tuntui pitkän aikaa olevan kovin hiljaista. Pokémon Go toi viime vuonna muutosta tähän. Sekä aikuiset että lapset lähtivät ulkoilemaan.

Pokémon Go tarjosi mahdollisuuden aikuiselle lähteä lenkille, vaikkei koiraa omistaisikaan. Yhdelle ulkona olo on kivempaa, kun on jotain tekemistä askelien metsästyksen lomassa, toista ei askeleet taas kiinnosta pätkääkään, vaan peli itsessään koukuttaa kävelemään muutaman lisäkilometrin. Enpä muista kuulleeni ikinä ennen vanhempien valittavan, että lasten kengänpohjat ovat menneet rikki, kun viikossa on kävelty niin paljon.

stocksnap_y8jjnjqitnLuonto ja luonnolliset muodot tutkitusti rauhoittavat meitä. Verenpaine laskee, tyynnymme luonnon ääressä. Rauhoitumme. Annamme aivoille mahdollisuuden löytää reittejä yhdistää tietoja toisiinsa rauhassa, tilaa oppia. Aina luontoon ei tarvita lisävirikkeitä, mutta oppimisen kannalta tekniikka tuo myös uusia mahdollisuuksia oppia ja virittäytyä oppimiseen. Uusilla oppimisen ratkaisuilla myös liikutetaan mieltä – saadaan uusia virikkeitä.

eEemeli-kilpailussa haetaan siis tuotteita ja palveluita, jotka liikuttavat meitä fyysisesti ja henkisesti ja koukuttavat meitä liikkumaan ja oppimaan. Auttavat meitä kokonaisuutena toimimaan aktiivisesti ja siten tukee meitä oppimisen polulla.


eeemeli2017eEemeli on valtakunnallinen laatukilpailu, jossa etsitään parhaita digitaalisia oppimisratkaisuja. Kilpailun tavoitteena on kannustaa toimijoita luomaan ja kehittämään uusia e-oppimisratkaisuja sekä löytää uusia hyviä käytänteitä ja menestystarinoita. Kilpailun ilmoittautuminen on käynnissä 12.2.2017 saakka.

www.eoppimiskeskus.fi/eemeli

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.

Digitaalisen oppimisen webinaarit 2017 (eOppimiskeskus)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja jatkuu keväällä 2017, jolloin tutustutaan mm. verkkovuorovaikutukseen, oppimisanalytiikkaan, oppimissisältöihin ja oppimisympäristöihin. Webinaarisarjan myötä kannustamme alan toimijoita verkostoitumaan keskenään, tutustumaan toistensa osaamiseen ja ennen kaikkea jakamaan omaa osaamistaan.

 

2.2.2017 klo 15.00-15.30
Kun oppilaitos meni verkkoon
Soili Meklin, Snellman-kesäyliopisto

2.2.2017 klo 15.30-16.00
Tavoitteena joustava digitaalinen oppimisympäristö
Päivi Timonen, Humak

15.2.2017 klo 15.00-15.30
Tekniikan koulutuksen verkko-opetussisältöihin tutustuminen
Festo Didactic

15.3.2017 15.00-15.30
Teknologiakasvatuksen verkko-opetussisältöihin tutustuminen
Festo Didactic

23.3.2017 klo 15.00-15.30
Verkkovuorovaikutus – tapahtumat verkossa
IlonaIT

23.3.2017 klo 15.30-16.00
itslearning apuna koulun arjessa
itslearning

26.4.2017 klo 15.00-15.30
Oppimisen kehittäminen analytiikan avulla
Mediamaisteri & IntelliBoard


Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/eoppimiskeskus

Webinaarisarja Facebookissa

Lisätietoja webinaarisarjasta:
niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä eOppimiskeskus.

Kokemuksia testattavista oppimisympäristöistä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Olemme Tornion kansalaisopistolla saaneet päätökseen oppimisalustojen testaukset. Näiden testausten tarkoituksena oli löytää kansalaisopistolle sopiva oppimisympäristö tukemaan opiskelua kansalaisopiston tarjoamilla verkkokursseilla ja miksei myös ”kontaktitunneillekin”.

Oppimisalustaa tullaan käyttämään kaikessa kansalaisopiston tarjoamassa koulutuksessa niin taide-aineissa, kädentaidoissa, kansalaisvalmiuksissa kuin kielissäkin. Kansalaiopiston opettajat ovat suuremmalta osin noviiseja verkko-opettamisessa, mutta mukana on opettajia, jotka ovat jo pitäneet verkkokoulutuksia.

Testiryhmä asetti heti alkuun omat vaatimuksensa oppimisalustan valinnalle. Alustan tuli olla mm. helppokäyttöinen, suomenkielinen, ei pelkkä materiaalipankki. Halusimme myös alustan, jonka käyttöönottokynnys on mahdollisimman matala niin opettajille kuin opiskelijoille.

Testasimme viittä eri oppimisalustaa: ItsLearning, Moodle, Peda.net, Eliademy ja Google Cafe. Kaikkia muita alustoja, paitsi Eliademyä, käytiin esittelemässä meille paikan päällä kansalaisopistolla. Kokoonnuimme testaamaan yhdessä edellä mainittuja alustoja ja tämän lisäksi jokainen testiryhmän jäsen testasi alustoja itsekseen.

ItsLearning -oppimisalustan koimme heti alussa hankalaksi ja liian monikerroksiseksi kansalaisopiston tarpeisiin. Itse alustassa oli vähän käytettäviä työkaluja ja siihen joutui linkittämään paljon esim. omia tiedostoja. Suurin osa opettajista käyttää kuitenkin omaa materiaalia, jonka vieminen tähän oppimisalustaan oli turhan vaikeaa. Mielestämme ItsLearning sopii kuitenkin yksittäisten kurssien pohjaksi. ItsLearning ei hintansa puolestakaan sopinut kansalaispistolle, koska se oli liian kallis.

Moodle oli meille kaikille tuttu opiskelijan näkökulmasta, sillä jokainen oli käyttänyt Moodlea omien opintojensa aikana. Tämän vuoksi osasimme arvioida Moodlea myös oppilaan näkökulmasta ja pystyimme miettimään, miten esim. iäkkäämmät opiskelijat oppisivat käyttämään tätä oppimialustaa. Opettajan rooli Moodlessa oli kuitenkin kaikille uutta. Moodle on mielestämme oppilasystävällinen, koska oppilas saa vain omat kurssinsa näkymään ja sitä saa muokattua kurssikohtaisesti. Moodle soveltuu ehkä parhaiten materiaalipankiksi selkeille kurssikokonaisuuksille. Koimme, että Moodlea on hankalampi käyttää opettajan näkökulmasta, työkaluja on tarjolla todella runsaasti ja niiden käytössä on paljon muistettava esim. kurssien aikataulutus. Koimme myös navigoinnin hieman hankalaksi, jos esim. kurssilla on paljon materiaalia. Moodlessa on tuki saatavilla myös illalla ja se todella toimii!  Tuen mahdollisuus illalla on iso turva opettajalle, sillä koskaan ei voi tietää, miten tekniikka toimii. Verkko-opettaja ei välttämättä hallitse tekniikkaa, vaikka opettaakin verkkokursseja.

Eliademy oli ainoa oppimisalusta, jota testasimme ilman ulkopuolista ohjausta. Tässä sovelluksessa kursseja pystyy ajoittamaan ja sovellus toimii myös tabletilla. Keskustelualusta toimii, mutta ei ole selkein ja helpoin käyttää. Lisäksi Eliademyyn on helppo luoda kurssikokonaisuuksia ja toimii myös materiaalipankkina. Yhteisöllisessä verkko-oppimisessa Eliademy on haasteellinen monimutkaisen keskusteluosion vuoksi, joten ei paras mahdollinen oppimisalusta kielten opiskeluun. Lisäksi alustan ylläpito on itsellä ja tämä lisää opettajan työmäärää. Eliademy on ilmainen 30 päivän ajan, jonka jälkeen sivuille tulee mainoksia. Eliademyyn on saatavilla myös maksullinen versio.

Google ClassRoomin otimme testaukseen aivan loppumetreillä. Halusimme perehtyä tähän oppimisalustaan tarkemmin, koska se on käytössä kaikissa Tornion peruskouluissa ja lukiossa, tällöin myös osalla kansalaisopiston opiskelijoista on jo tunnukset valmiina. ClassRoom on selkeä ja helppokäyttöinen, lisäksi saatavilla on paljon eri lisäominaisuuksia tarpeen mukaan. ClassRoomissa on helppo aikatauluttaa kurssit ja soveltuu materiaalipankiksi ja tehtävänatoon. Totesimme testausten jälkeen, että hyvistä puolista huolimatta ClassRoom soveltuu paremmin koulumaailmaan kuin kansalasiopiston käyttöön. kuten muissakin alustoissa vastavuoroinen reaaliaikainen keskustelutoiminto puuttuu kokonaan.

Päädyimme lopulta valitsemaan jatkotestaukseen Peda.net-oppimisympäristöä, jota lähdemme jatkotestaamaan yhdessä oppilaiden kanssa. Peda.net on käyttäjäystävällinen, monipuolinen ja sitä on helppo räätälöidä erilaisten kurssien tarpeisiin ja riittävän selkeä sekä opettajalle että oppilaalle. Tähän oppimisympäristöön pystymme kokoamaan myös opistomme opetustarjonnan yhdelle koolle. Lisäksi pystymme käyttämään Peda.nettiä kaikessa muussa kansalaisopiston luonnollisessa toiminnassa kuten hankkeiden ympäristönä sekä yhteistyöympäristönä muiden kansalasiopistojen välillä.  Tokihan Peda.netissä on huonoja puoliakin, ulko-asun muokkaaminen on hieman kankeaa ja alustassa olevalle vasemman puoleiselle palkille voisi keksiä enemmän käyttöä. Hyvät puolet painoivat vaakakupissa enemmän, joten nyt lähdemme innoissamme testaamaan Peda.netiä yhdessä oppilaidemme kanssa.

Kaikkia opiston kursseja ei olla viemässä verkkokursseiksi vaan pyrimme siihen, että tarjolla on monipuolisesti  sekä verkkokursseja että perinteisiä kursseja.

Arja Jaako, Tornion kansalaisopisto

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

15.3.2017 klo 15: Teknologiakasvatuksen verkko-opetussisältöihin tutustuminen (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

15.3.2017 klo 15.00-15.30

Teknologiakasvatuksen verkko-opetussisältöihin tutustuminen

Festo Didactic

Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/eoppimiskeskus

Esittelemme peruskouluille soveltuvia verkko-opetussisältöjä luonnontieteiden ja teknisen työn opetukseen. Sisältöjä mm. teknologian perusteiden, sähkötekniikan, työstötekniikoiden ja uusiutuvien energioiden opetukseen.

Tutustu myös muihin digitaalisen oppimisen webinaareihin.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa.