Lukuvinkkejä kesälaitumille

Mitä kirjoja sinulla on lukulistalla? Vinkkaa meillekin!

eOppimiskeskuksen kesäkorissa on ainakin seuraavaa:


Yläpalkin kuva: Kristine Lejniece, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Opintopiirit kirjastoissa – aikuisopiskelun kenttää kartoittamassa

Opintopiirit kirjastoissa eli Learning Circles in Libraries -hankkeen tavoitteena on parantaa, laajentaa ja tehostaa oppimismahdollisuuksia aikuisoppijoille. Hankkeen avulla tarjotaan hyödyllisiä oppimissisältöjä verkossa sekä toteutetaan opintopiirityöskentelyä verkko-oppimisen tueksi. Opintopiirityöskentelyä fasilitoidaan ja avustetaan kirjastotyöntekijöiden toimesta. Opintopiirimalli on kehitetty P2P-yliopistossa USA:ssa.

Hanketta toteuttavat Suomen eOppimiskeskus ry:n lisäksi The Information Society Development Foundation, FRSI (Koordinaattori, Puola), Cologne City Library (Saksa), Progress Foundation (Romania) ja Peer 2 Peer University (Yhdysvallat). Hanke toimii 3 vuotta.

Hankkeen ensimmäisen puolivuotiskauden aikana on valmisteltu aikuisopiskelun kenttää kartoittavaa tilannekuvaa kaikkien osallistujamaiden toimesta. Tavoitteena on pystyä vertailemaan eri maiden aikuiskoulutuksen rakenteita ja malleja sekä aikuisille tarjottavia opiskelumahdollisuuksia. Jo nyt on ilmeistä, että maiden välillä on suuria eroja opintoihin osallistumisessa, opintojen kestossa sekä opintomahdollisuuksissa.

Suomessa aikuisopiskelulla on pitkät perinteet ja se on hyvin suosittua. Aikuisväestöstä joka toinen ilmoittaa osallistuneensa aikuiskoulutukseen ja jopa 70% on opiskellut itseohjautuvasti esimerkiksi verkkokursseilla tai kansalaisopistoissa. Kansainvälisessä vertailussa nämä luvut ovat korkeita.

Toki Suomellakin on omat haasteensa aikuiskoulutuksessa. Näyttää siltä että koulutus kumuloituu jo ennestään korkeasti koulutetuille, kielitaitoisille ja sosio-ekonomisesti hyväosaisille. Sen sijaan niitä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta eniten ei saavuteta koulutuksen piiriin. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat mm. matalan lähtökoulutustason omaavat henkilöt, ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset.

Suomessa aikuisten opiskelu tapahtuu vielä pääsääntöisesti erilaisilla kursseilla tai muutoin lähi- ja läsnäopiskeluna. Verkko-opintoihin ja verkkopedagogiikkaan sekä kansalaisten digitaitoihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota, jotta elinikäisen oppimisen periaate aidosti toteutuu.

Hankkeessa tuotettu tilannekuva aikuisten opiskeluista julkaistaan tulevana syksynä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä mielenkiintoista ja uutta voimme oppia muilta hankkeessa mukana olevilta mailta.

Lisätietoja hankkeesta eOppimiskeskuksen sivuilla: https://eoppimiskeskus.fi/projektit/learning-circles-in-libraries


Teksti: Piia Keihäs
Yläpalkin kuva: Kuva Andrzej Rembowski, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Matkailijan digivinkkejä kesäretkille!

Jokunen vuosi sitten kävimme toimiston tiimillä testaamassa Linnanmäen Linnunradan VR-lasit. Kaisa kävi toukokuun lopussa testaamassa vieläkö ottaa mahanpohjasta – kyllä vaan ottaa 😀 Ja nyt siellä on kolme vaihtoehtoa, mistä valita ja olihan ne hienoja!

Vastaavia kokeiluja löytyy myös Tampereelta. Särkänniemen Pikselissä voit kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuusmahdollisuuksia – Mount Everestin valloituksesta erilaisiin peleihin. Portaalissa taas voit käydä pelaamassa yli 30 erilaista VR-peliä.

Suomenlinnassa lisättyä todellisuutta löytyy esittelykylteistä. Arilynin ratkaisuilla voi tutustua tarkemmin elämään linnoitusalueella, puistohistoriaan sekä telakan toimintaan. Nekin kannattaa testata, kun sinne menee.

Muutama vuosi sitten eEemeli-laatupalkinnon voitti ActionTrack. Nyt ActionTrackiä voi käydä kokeilemassa Tampereen puistoissa. Ohjeet Puisto kävelyn asentamiseen löytyy täältä.

Tampereeseen voi tutustua myös ihan kotisohvalta VirtuaaliTampereen kautta.

Sekä Helsingissä että Tampereella on käytettävissä sähköpotkulaitoja. Laudan käyttöä varten tarvitset kuitenkin Tier-sovelluksen puhelimeesi. Sovelluksen avulla saat laudan käyttöön ja sitten vain potkimaan 🙂

Helsingin retkellä puhelimeen kannattaa ladata HSL-mobiili. Appsin Reittiopas-puolelta löytyy myös neuvot, millainen lippu matkaan tarvitaan.

Jos valokuvaaminen innostaa, niin RePhotographyä kannattaa testata! Mobiilikesäkoulussa tulee aina mahtavia vinkkejä ja nyt kiitos kuuluu Toivasen Terolle! RePhotography-konseptilla tarkoitetaan vanhan ja uuden valokuvan yhdistämistä siten, että samasta kohdasta on otettu kuva esim. sota-aikaan ja tänä aamuna. Apuna voi käyttää Finnaa hyödyntävää Ajapaik-sovellusta.

Viimeisenä ja oikeastaan kaikista tärkeimpänä: jos kännykästä vielä puuttuu ilmainen 112 Suomi -sovellus, lataapa se pikimmin. Tuttavaperheen mökkiosoite saattaa unohtua hädän hetkellä ja marjametsällä tarkan sijainnin määrittäminen on hankalaa. Sovelluksen avulla pystyt tarkasti välittämään sijaintikoordinaattisi hätäkeskukseen, jolloin apu saadaan pikimmin oikeaan paikkaan.


Teksti: Kaisa Honkonen
Ylälaidan kuva: Stefan Schweihofer, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Towards inclusive eLearning – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference

During Spring 2019 the TINEL project has been collecting initiatives and practices promoting inclusive eLearning in higher education in Finland, Norway, Sweden and the UK. The best initiatives and practices collected through an Open Call will be presented at the UDeL 2019 – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference in Jyväskylä in August 2019.

Conference banner: Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education Conference 28.-29.8.2019, Jyväskylä, Finland.

Join us in this great opportunity to have innovative discussions about Universal Design for eLearning (including blended learning) in higher education. Over two days you will learn more about good educational and accessible practices from many higher education institutions and many countries including Finland, Sweden, Norway and United Kingdom.

You can also share your own ideas and initiatives related to this topic in our poster sessions.

This conference welcomes staff and teachers from higher education institutions. The programme is free of charge.

Read more on the conference website.

Quality education for all!


Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) is an Erasmus+ funded project, coordinated by Häme University of Applied Sciences (HAMK).

Logos of the participating organisations: Häme University of Applied Sciences (HAMK) from Finland, The Association of Finnish eLearning Centre (NGO), University of Jyväskylä from Finland, Lund University from Sweden, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) from Norway and University of York from United Kingdom. Erasmus+ Programme logo.

 

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus jatkuu syksyllä 2019!

Oppimisanalytiikka alkaa olla terminä tuttu monelle opetusalan ammattilaiselle. Käytännön osaaminen ja analytiikan tulosten konkreettinen hyödyntäminen osana omaa työtä kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ja opastusta.

Viime vuonna järjestimme oppimisanalytiikan käytöstä koulutuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena oli sekä luoda pohjaa oppimisanalytiikan käyttöönotolle että kiinnostuneiden opettajien verkoston muodostamiselle.

Tänä vuonna saimme jatkorahoituksen Opetushallitukselta ja pääsemme jatkamaan opetustoimen henkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen täydennyskoulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiallisesti perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajille. Toki, jos tilaa on, kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan.

Uudessa kokonaisuudessa meillä on starttikurssin ja syventävän osion lisäksi konkareiden verkostotoiminta. Tarkemmin voit tutustua eri osioihin koulutuksen omilla sivuilla.

Kouluttajina Suomen eOppimiskeskus ry:n ja Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen väen lisäksi toimivat Juuso Koponen (Koponen+Hildén Oy) sekä Kari A. Hintikka Otaviasta.

Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän toimii informaatiomuotoilun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, ja on yksi suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen, Tieto näkyväksi -kirjan kirjoittajista.

Kari A. Hintikka on pitkänlinjan konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, joka on viime vuosina erikoistunut oppimisanalytiikkaan, ja sen etiikkaan sekä bottien sielunelämään.

Koulutusten lähipäivien päivämäärät tarkentuvat kesän 2019 aikana. Starttikurssin ja syventävän osion koulutukset toteutetaan muutama poikkeusta lukuunottamatta pääosin Turussa Oppimisanalytiikan keskuksen tiloissa. Konkareiden tapaamispaikat sovitaan erikseen.

Mukaan voi jo ilmoittautua >>>

Lähetämme lisätiedot heti päivämäärien tarkennuttua kesän 2019 aikana.

Tervetuloa mukaan – nähdään syksyllä!

Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Erkki Kaila, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

DigiKilta-webinaari 8.5.2019: Esiopetus & TVT (DigiKilta)

Minkälaisia laitteita ja ohjelmistoja esiopetuksessa käytetään? Onko esiopetuksen tueksi järjestetty digitutortoimintaa? Onko sovittu yksiköille omia TVT-vastaavia?

DigiKilta-hanke järjestää toukokuussa webinaarin, jossa kurkistetaan esiopetuksen TVT-ratkaisuihin DigiKilta-kunnissa etukäteen tehdyn kyselyn sekä kolmen kuntacasen kautta. Lisäksi kuullaan varhaiskasvatuksen Opekan – eli Vopekan – esittely.

Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio

Esiopetus & TVT
8.5.2019 klo 14-15

Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta

Ohjelma

14.00 – 14.05: Esiopetus & TVT DigiKilta-kunnissa – kyselytulosten esittely
Jari Harvio, digikehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

14.05 – 14.15: Vopeka – varhaiskasvatuksen Opeka
Suvi Korenius, projektikoordinaattori, Varhaiskasvatuksen Opeka -hanke

14.15 – 15.00: Kuntacaset

Lappeenranta
Riikka Tidenberg, varhaiskasvatuksen media- ja monikulttuurisuuskoordinoija

Oulu
Johanna Pöllänen

Vantaa

15.00: Vapaata keskustelua

Ilmoittautuminen

DigiKilta-webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Webinaareihin voi osallistua myös ilman ennakkoilmoittautumista.

Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.

Webinaari-ilmoittautuminen


Yläpalkin kuva: StockSnap, Pixabay

Tuotu lähteestä: DigiKilta

CC-lisensseistä tulee EU:n standardi (Creative Commons Suomi)

Creative Commons -lisensseistä tuli Suomessa julkishallinnon standardilisenssi vuonna 2014. Nyt Euroopan komission on saanut valmiiksi oman lisenssipäätöksensä ja on päätynyt tarkalleen samaan lopputulokseen: CC BY 4.0 ja CC0.

EU-komissio on itse asiassa julkaissut suosituksen jo vuonna 2014 näiden kahden lisenssin käytöstä jäsenmaiden julkisen tiedon julkaisussa, joten Suomen JHS 189 oli juuri oikea-aikainen. Nyt komissio on päättänyt, että sen omat julkistetut dokumentit, valokuvat, videot, raportit, tutkimukset ja tietoaineistot julkaistaan samoilla lisensseillä. Perusteluina yhteinen avoin lisenssi parantaa aineistojen uudelleenkäyttöä sekä EU-komissiossa että laajemmin ja varmistaa, että EU:n viralliset dokumentit ovat laillisesti yhtälailla yhteenkäytettävissä kuin muidenkin CC-lisenssejä käyttävien valtioiden aineistot.

Komission tekemän eri lisenssien vertailun tuloksena Creative Commons -lisenssit todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä se on universaali, rajoittamaton, yksinkertainen, maksuton, puolueeton ja läpinäkyvä.

CC-lisenssejä ei ole virallisesti käännetty kaikille EU:n kielille, mutta voimme olla ylpeitä siitä, että nykyisen 4.0-version suomenkieliset käännökset valmistuivat ensimmäisinä maailmassa.

The post CC-lisensseistä tulee EU:n standardi appeared first on Creative Commons Suomi.

STEAM – täyttä höyryä & maker-kulttuuria DigiKilta-kunnissa (DigiKilta)

Science, Technology, Engineering, Arts and Mathematics – STEAM

DigiKilta-kunnista mm. Oulu ja Turku ovat lähteneet pilotoimaan STEAM-toimintaa. Turussa rakenteilla on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku, Oulussa perehdytetään opettajia STEAMiin ja maker-kulttuuriin työpajamuotoisten koulutusten kautta. Tutustu tarkemmin siihen, kuinka STEAM-toiminta on kunnissa käynnistynyt sekä toiminnan tavoitteisiin:


STEAM Turku – täyttä höyryä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin

Teksti: Salla Sissonen, koordinaattori, Turun kaupunki

Millaisen viestin voisi koodata isänpäivän binäärirannekoruun? Millainen LED-valo vastaisi parhaiten eskarin unihuoneen yövalon puutteeseen? Millainen AR-oppimisympäristö Aurajoen rantaan voitaisiin rakentaa? Miten ratkaistaan merten roskaantuminen tai hillitään ilmastonmuutosta? Mitä sitten tehdään, kun siivousrobotti Armas jää eläkkeelle? Muun muassa näihin STEAM-aiheisiin kysymyksiin ovat turkulaiset varhaiskasvatuksen lapset, koululaiset ja toisen asteen opiskelijat etsineet vastauksia tänä lukuvuonna.

Lukiolainen opastaa kahta eskari-ikäistä iPadin äärellä.
Robopäivänä lukiolaiset ohjasivat eskarilaisia robotiikan saloihin mm. Sphero-pallojen, BeeBottien, Lego-robottien ja lentävien dronejen avulla

Kokeilupilotit ovat osa STEAM Turkua, jonka puitteissa on tänä lukuvuonna tehty monipuolista yhteistyötä eri oppiaineiden ja oppilaitosten välillä. Kokeilut ovat ulottuneet pienistä yhden ryhmän hakkerointitempauksista tai 3D-työpajoista koko Turun STEAMit! –pilottirahoitukseen ja aina Lounais-Suomen yhteistyökunnat kattavaan STEAM junior -haastekilpailuun saakka.

Mikä STEAM Turku?

Yksisarvispehmo eskarin pöydällä.
4.-9.-luokkalaisten suunnittelema ja toteuttama yksisarvinen valaisee eskarin unihuonetta sarvensa kärjen LED-valolla.

Turun kaupunki solmi huhtikuussa 2018 yhdessä alueen korkeakoulujen ja Turku Science Park Oy:n kanssa Teknologiakampus-sopimuksen, joka keskittyy tekniikan alan koulutustarjonnan ja tutkimuksen lisäämiseen. Yhteistyön tavoitteena on, että Turun korkeakouluista valmistuu lisää tekniikan kandidaatteja, diplomi-insinöörejä, insinöörejä, YAMK-insinöörejä ja merenkulun ammattilaisia alueen lisääntyviin tulevaisuuden tarpeisiin.

Syksyllä 2018 käynnistynyt STEAM Turku -hanke on osa Turun kaupungin toimintakokonaisuutta tässä yhteistyössä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Turun kaupungin sivistystoimiala. STEAM Turku -hankkeeseen liittyy kokonaan tai osittain 18 erillistä projektia, joita toteutetaan koko toimialalla tai yksittäisillä palvelualueilla. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Turun kaupungin konsernihallinto ja sivistystoimiala sekä erilaiset ulkopuoliset rahoittajat (ESR, EAKR, OPH, OKM jne.).

STEAM Turku -hankkeessa rakennetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku. Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa yhteistyötä korkeakoulujen ja yrityselämän suuntaan sekä eri STEAM-työtä tukevien projektien kesken. Tavoitteena on mm. lisätä suoria väyliä toiselta asteelta jatko-opintoihin sekä kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja, opetussisältöjä, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä.


Oulun mallia kehittämässä STEAM-opinpolkuun ja makerspace-tiloihin

Teksti ja kuvat: Arto Niva, TVT-kehittäjäopettaja, Sivistys-ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunki

Kuusi oululaista koulua päätti lähteä kehittämään STEAM-henkistä opetusta keväällä 2018. Väkeä liittyi mukaan myös Oulun kaupungin Sivistys- ja Kulttuuripalveluista sekä Oulun Yliopistolta. Matkan varrelle on mahtunut monia vaiheita. Oltaessa uuden äärellä täytyy uskaltaa vain mennä eteenpäin ja kokeilla uusia asioita. Se on mukavampaa yhdessä, kokemuksia jakaen.

Hanke syntyi aidosta tarpeesta. Haluamme luoda yhteisön, joka panostaa taitopedagogiikkaan ja huomioi tulevaisuuden tuomat haasteet. Oppilaiden osallistaminen, innovointi, ongelmanratkaisu ja yhteistyö ovat kaiken tekemisen keskiössä.

Tämä kaikki vaatii paljon tekemistä, keskustelua, yhteistyötä ja verkostoitumista. Mukaan mahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Tämä kaikki on osa prosessia.

Aloitimme STEAMiin kouluttamisen pilottikoulujen rehtoreista, koska heidän tukensa muutoksessa on todella tärkeää.

Iván Sánchez Milara kertoo Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa STEAM-opettajille, miten syntyy hyvä makerspace-tila.

Alkusyksyllä 2018 kuuden koulun rehtorit kokoontuivat kolmena iltapäivänä Oulun Yliopiston Fab Labiin tekemään ohjatusti projekteja ja keskustelemaan toimintakulttuurin muutoksesta ja pedagogiikasta. Jatkumona tälle pyörähtivät opettajien koulutukset käyntiin marraskuussa. Opettajien koulutuksissa syvennytään kuudessa koko päivän mittaisessa työpajassa STEAMiin ja maker-kulttuuriin. Jokaisesta pilottikoulusta koulutuksiin on osallistunut kaksi opettajaa. Heidät on jaettu kahteen ryhmään.

Pilottiopettajan harjoitustyö Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa.

Olemme järjestäneet muutamia yhteisiä Hackathon-päiviä ja muita tapaamisia, joiden aikana paneudumme isommalla porukalla johonkin teemaan.

Ohjausryhmä, jossa on edustajia joka koululta, yliopistolta ja kaupungin kehittäjäopettaja, kokoontuu noin parin kuukauden välein. Ohjausryhmässä vaihdetaan kuulumisia, jaetaan hyviä käytänteitä ja suunnitellaan tulevaa.

Keskeisimpänä yhteisenä missiona on luoda malli, jonka avulla STEAMia ja maker-kulttuuria voitaisiin jalkauttaa muillekin kouluille.

Tällä hetkellä keräämme kouluilta prosessien kuvauksia oppimiskokonaisuuksista. Joitakin kuvauksia on myös odotettavissa koulujen makerspace-tilojen synnystä ja taustoista.

Harjoitustyön äärelle Oulun Yliopiston Fab Labin työpajassa.

Kouluilla tapahtuu paljon ja olemme huomanneet STEAMista löytyvän todella monenlaisia rajapintoja. Yhteydet yrittäjyyskasvatukseen ja kiertotalouteen löytyvät helposti ja selkeitä näyttöjä meillä on myös syrjäytymistä ehkäisevistä vaikutuksista.

Hankkeemme antia oli hyvin esillä ITK:ssa viime kuussa. Ympäri Suomea saapui ihmisiä työpajaamme. Koko päivän työpajassa käytiin todella hienoa keskustelua ja mukaan mahtui paljon STEAM-henkistä tekemistä.

Yli-Iin STEAM-toiminta ja makerspace Värkkäämö oli myös esillä ITK-foorumissa.

Lisätietoa löytyy STEAMinOulu-blogista ja useat pilottikouluistamme kertovat kuulumisistaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Merkinnällä #steaminoulu löytyy aika paljon materiaalia.


Linkkejä

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Itsearvioinnilla reaaliesseen sudenkuoppien kimppuun (Pulssi)

Arviointipalautteen yhtenä keskeisenä päämääränä on johtaa muutokseen. Palautteen avulla oppija havaitsee esimerkiksi sen, että jokin virhe toistuu yhä uudelleen. Nettilukiossa, jossa opettajan sanallinen välitön palaute ei ole opiskelijan saatavilla, vaan dialogi on lähinnä kirjallista, kiinnitettiin Pulssi-hankkeen pilotissa erityistä huomiota ohjeistuksiin.

Nettilukiossa opiskelija tuottaa portfoliotyyppisen näytön omasta osaamisestaan. Osaamisen näyttö koostuu oppimispäiväkirjasta ja arvioitavista tehtävistä. Reaaliaineissa tärkeä tehtävämuoto on essee. Esseevastauksissa toistuu usein samoja ongelmia, joista keskeisimmät liittyivät jäsentelyyn, käsitemäärittelyyn, lähteiden merkitsemiseen ja lähdekritiikkiin sekä kielenhuoltoon.

Reaaliaineissa esseen ohjeistuksen ja esseelle asetettujen tavoitteiden selkeyttäminen oli yksi toimenpide. Käteväksi apuvälineeksi esseetuotosten parantamiseen kehitettiin itsearviointilomake. Edelleen esseiden tasot vaihtelevat, mutta selkeästi pahimmat puutteet ovat vähentyneet itsearvioinnin avulla. Opiskelijat ovat myös tulleet itse tietoisiksi reaaliesseen rakenteesta.

Opiskelija täyttää itsearvioinnin esseen kirjoittamisen jälkeen. Opettaja antaa sanallisen palautteen itsearvioinnista esseen arvioinnin yhteydessä ja peilaa opiskelijan omia havaintoja esseen arviointiin. Itsearviointi on opiskelijaa itseään varten eli se ei ole arvioitava tuotos. Itsearviointi helpottaa myös opettajan palautteen antoa, sillä hän voi kohdentaa oman palautteensa niihin asioihin, joita opiskelija ei itse ole havainnut ja toisaalta hän voi myös vahvistaa opiskelijan havaintoja ja neuvoa, mitä jatkossa kannattaa tehdä.

Esseen itsearvioinnissa opiskelija pohtii esseen valmisteluun sekä kirjalliseen tuotokseen liittyviä asioita. Itsearviointi muokataan esseen tehtävänannon ja ohjeistuksen mukaiseksi. Esimerkiksi tällaisia aiheita opiskelija pohtii:

  1. Aiheen valinta
  2. Esseen rakenne
  3. Esseen jäsentely
  4. Esseen rajauksen ja käsittelyn vastaavuus
  5. Aiheen käsittely
  6. Teoriatieto ja asiasisältö
  7. Tiedonkäsittely
  8. Esseen mitta ja oikeakielisyys
  9. Lähteet
  10. Yleisarvio
Kysymysten avulla opiskelija kertaa systemaattisesti oman esseensä tuottamisen ja lopputuloksen. Hän voi vielä itsearvioinnin jälkeen muokata esseetään. Itsearvioinnin tarkoituksena on toimia yhtenä oppimisen vaiheena.

 

LINKKI: Halutessasi voit kopioida itsearviointipohjan käyttöösi.

Tuotu lähteestä: Pulssi