Yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa – Mikä on sinun hyvä käytäntösi? (NOPSA-hanke)

Yrittäjyys on yhteiskunnallinen ilmiö. Se on motivaation lähde.  Se on voima, joka aikaansaa tuotantoa. Yrittäjyyttä ilmenee, kun joku omistaa yrityksen ja vastaa sen toiminnasta. Sitä ilmenee myös niin sanottuna sisäisenä yrittäjyytenä, mutta rajoitun tässä ymmärtämään yrittäjyyden sen ulkoisessa ilmenemismuodossa. Yrittäjyys on siis sitä, että yksittäinen ihminen tai yksittäisten ihmisten muodostama ryhmä perustaa tai ostaa yrityksen ja antaa työpanoksensa tavoitteenaan yrityksen kannattava liiketoiminta.


Ammatillisen koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena on yhtäältä tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittyä ja kehittää omaa osaamistaan ja toisaalta varmistaa, että yrityksillä ja muilla työnantajilla on käytössään lisäarvoa tuottava ja osaava työvoima. Opiskelijoiden ja työelämän ohella ammatillisen koulutuksen kolmas asiakasryhmä on yhteiskunta. Pyöriäkseen se tarvitsee tuotantoa, joka voidaan jakaa yksityiseen ja julkiseen tuotantoon. niiden avulla tuotetaan niin konkreettisia ja materiaalisia tuotteita kun immateriaalisia palveluita. Yksityisestä tuotannosta huolehtivat yritykset. Suurimmassa osassa yrityksiä omistus on keskittynyt yrittäjille. Nämä useimmiten pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina käytännössä vastanneet myös lähes kaikkien uusien työpaikkojen syntymisestä (Yrittäjät.)     


Ammatillinen opettaja on oman alansa rautainen ammattilainen. Hän tietää, miten sillä alalla on ollut tapana tehdä töitä, miten niitä tehdään nyt ja miten tulevaisuudessa. Hänen tulee tunnistaa alan tuotannon muodot: millaiset organisaatiot tuotannosta vastaavat? Hänen tehtävänsä on valmistaa opiskelijansa kohtaamaan työelämä. Yritysten osuus tuotannosta ja sitä myötä myös yrittäjyyden merkitys vaihtelevat aloittain, mutta suuntaus on selvä: yritysten ja yrittäjyyden merkitys tuskin tulee ainakaan pienenemään millään alalla.


Yhteiskunnan näkökulmasta pelkkä osaamisen kehittäminen ei riitä. Koulutusjärjestelmän on pystyttävä tuottamaan myös yhteiskuntaa kehittävää ja sen ulkomaisen kilpailukyvyn varmistavaa toimintaa. Uudet innovaatiot ja yrittäjyys ovat avainasemassa.


Yrittäjyydelle on paljon määritelmiä. Niille yhteisiä määreitä ovat ainakin vastuullisuus, tavoitteellisuus, oma-aloitteisuus ja uskallus. Opetus- ja kulttuuriministeriön uusien linjaustenmukaan ”yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa.” yhdessä maamme koulutusjärjestelmän muiden osien kanssa ammatillisen koulutuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää opiskelijoissa määritelmän mukaisia ominaisuuksia. Tarvitaan siis työkaluja, joilla ammatilliset opiskelijat kehittävät mahdollisuuksien havainnointiin ja niihin tarttumiseen liittyvää osaamista sekä kykyjään muuttaa ideat toiminnaksi. Lienee itsestään selvää, että näitä ei opita kirjasta lukemalla, vaan tekemällä.


Parasta yrittäjyyskasvatusta on tarjota mahdollisuuksia oppimiseen autenttisissa oppimisympäristöissä. Niissä opitaan alan keskeiset tuotannontekijät, niiden väliset suhteet ja trendit, jotka puolestaan ovat edellytyksiä yllä mainitulle mahdollisuuksien havaitsemisemiselle ja edelleen myös toimeen tarttumiselle ja ideoiden hyödyntämiselle. Aina ei ole kuitenkaan mahdollisuutta viedä oppimista täysin aitoihin tilanteisiin, vaikka ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuvan oppimisen uskotaankin lisääntyvän. Siksi on erinomainen asia, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada oppimiskokemuksia aitoja tilanteita mahdollisimman hyvin jäljittelevissä oppimisympäristöissä.


Ammatillisen koulutuksen parissa on viimeisten vuosien aikana kehitetty lukuisia toimivia malleja yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen tueksi. En halua nostaa tässä esiin yksittäisiä malleja. Sen sijaan haastan tämän blogiartikkelin lukijan tuomaan esiin oman hyvän mallinsa. Toivon siis, että kuvaat tämän blogin keskustelualueella lyhyesti oman mallisi ja tarjoat meille muille toimijoille tarvittavat linkit malliin tutustumiseksi. Jatketaan rakentavaa keskustelua niiden pohjalta.

Tuotu lähteestä: NOPSA-hanke

Spotify-palvelua saa käyttää opetuksessa musiikin esittämiseen (Opettajan tekijänoikeus)

Vuosia sitten musiikinopettajat totesivat Spotifyn käteväksi palveluksi musiikin esittämisessä. Vihdoin raskaista cd-salkuista pääsisi eroon. Spotify-palvelu oli kuitenkin vuosia pannassa. Lakitulkinnat ovat onneksi muuttuneet nettipalveluiden käytön eduksi. operight.fi-sivusto ratkoo tekijänoikeuspulmia kiitettävän neutraalisti. Sivustolla on ollut vuoden 2015 lopusta asti ohje, jossa … Lue loppuun

Peruskouluyhteistyön kehittäminen käytännössä (Yksilöllisyyttä opintopoluille)

Peruskoulun ja ammattiopiston opinto-ohjaajien säännölliset yhteistyöpalaverit, joissa ammattiopisto on aktiivinen koolle kutsujana, on havaittu erittäin hyväksi käytännöksi. Saimaan ammattiopistossa yhteistyöpalavereja järjestetään 3-4 kertaa lukuvuoden aikana ja ne ovat selkeästi lisänneet vuoropuhelua oppilaitosten välillä sekä sujuvoittaneet peruskoululaisten siirtymistä ammatillisiin opintoihin.

Yhteistyöpalaverit tarjoavat hyvän mahdollisuuden molemmin puoliseen ajankohtaisten asioiden ja muutosten tiedottamiseen, esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvät muutokset ja eri alojen soveltuvuus- ja pääsykoekäytänteiden muutokset. Yhteistyöpalavereissa keskustellaan mm. tapahtuneista ja tulevista muutoksista, ammatillisen koulutuksen tavoitteista, sujuvien opintotaitojen edellyttämistä taidoista ja työelämän vaatimuksista. Lisäksi kuullaan, mitä peruskoulu odottaa ammatilliselta oppilaitokselta oppilaan ohjauksen tueksi ja perusopetuksen näkökulmaa päättövaiheen oppilaiden valmiuksista. Sujuva peruskouluyhteistyö on erittäin tärkeää myös opiskelijoiden jälkiohjauksessa syyslukukauden alkaessa. Yhteistyöpalavereita on hyödynnetty myös eri koulutusalojen sekä yhteisten tutkinnon osien esittelytilaisuuksina.

Peruskoulun opinto-ohjaajille on järjestetty toiminnallisia tutustumispäiviä eri aloille, jolloin opinto-ohjaajille on tarjottu mahdollisuus kokeilla eri koulutusalojen opintoja aidossa ympäristössä oikeiden työtehtävien parissa. Tutustumispäivien tavoitteena oli selkiyttää peruskoulun opoille, miten samankaltaisten alojen (esim. ICT-asentaja/datanomi ja Hotelli-, ravintola- ja cateringala/Elintarvikkeiden valmistaja) työtehtävien vaatimukset ja edellytykset poikkeavat toisistaan.

Useat alat ovat nopeasti muuttuvia aloja, joten peruskoulun opoille on tarpeellista konkretisoida ja osoittaa käytännössä alan uusia vaatimuksia ja välittää todellista tietoa, jotta opiskelijoiden ohjaus ”väärälle alalle” vähenisi. Tutustumispäivistä saatiin positiivista palautetta ja tapahtuma koettiin hyödylliseksi, opot saivat vastauksia kysymyksiinsä ja moni asia selkiytyi. Samankaltaisia tutustumispäiviä kaivattiin myös muille aloille. Peruskoulun opojen mielestä erityisen ilahduttavaa oli, että ammattiopiston kolmannen luokan opiskelijat ohjasivat opoja erilaisissa työtehtävissä, mm. tietokoneen kasaamisessa. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa omasta opiskelustaan.

Tuotu lähteestä: Yksilöllisyyttä opintopoluille

Ohjausryhmän ensimmäinen kokous (MPASSid®)

Perjantaina 27.10. pidettiin MPASS-ohjausryhmän ensimmäinen järjestäytymiskokous Opetus- ja kulttuuriministeriön tiloissa.  MPASS-ohjausryhmä on opetus- ja kultuuriministeriölle neuvoa-antava elin, joka tukee MPASS-tunnistusratkaisuun perustuvan tunnistuspalvelun tuotantoon viemistä. Ohjausryhmä seuraa projektin etenemistä, ja antaa tukea johtamiseen ja kehittämiseen.

Laajan tietämyspohjan varmistamiseksi ministeriö kutsui ohjausryhmään toimijoita mahdollisimman monilta sidosryhmäalueilta. Ohjausryhmän jäsenet aakkosjärjestyksessä ovat Jari Harvio, Petri Ihantola, Janne Kanner, Antti Korhonen, Minna Lindberg, Marko Leppänen, Manne Miettinen, Terhi Nissinen, Erja Nokkanen, Riitta Partala, Titi Tamminen, ja Timo Väliharju.

Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmä järjestäytyi, ja kokous käsitteli seuraavia kiireellisimpiä toimenpiteitä joita tarvitaan MPASSin tuotantoon viemisen edistämiseksi. Ohjausryhmä päätti kokoontua noin kahden kuukauden välein, ja seuraava kokous pidetään 4.12. OKM:n tiloissa. Tässä kokouksessa esitellään luonnos projektisuunnitelmaksi 2018, käsitellään hallintamallia ja esitellään sopimusluonnokset eri tahoille (palveluntarjoaja ja opetuksen järjestäjä) keskusteltavaksi.

Tuotu lähteestä: MPASSid®

DigiKilta-webinaari 7.11.2017: Verkko digiajan opetuksen selkärankana

Webinaarissa tutustutaan perusopetuksen verkkojen toteuttamisratkaisuihin kuntien ja koulujen case-esimerkkien kautta, pedagogisten tarpeiden näkökulmasta. Mukana Cisco Systems Finlandin asiakasvastaava Emmi Lajunen sekä kuntien asiantuntijoita.

Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio.

7.11.2017 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta

Ohjelma

Asiantuntijapuheenvuoro

14.00 – 14.20 Verkko digiajan opetuksen selkärankanaEmmi Lajunen, asiakasvastaava julkishallinto sekä koulut, Cisco Systems Finland Oy

Kunta-caset

14.20 – 14.30 Kaarina: Tunnistautuminen langattomissa ja lankaverkoissa – ICT-pääsuunnittelija Mika Vuorinen

14.30 – 14.40 Rovaniemi: Langaton esitystekniikka – kurkistuksia Kuopion DigiKilta-saminaarin teemoihin – TVT-koordinaattori Petteri Kartimo

14.40 – 14.50 Espoo: Oppilaitosten verkot ja niiden ylläpito –  sekä varautuminen tulevaan – digikehittämispäällikkö Harri Luttinen

14.50 – 15.00 Hämeenlinnan kaupunki – ICT-suunnittelupäällikkö Aki Autiomäki

Ilmoittautuminen

Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.

Ilmoittautuminen >>>

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä (Poluttamo)

Jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa HOPSin, jonka mukaisesti opinnot hiljalleen etenevät. Teknologian kehittymisen myötä HOPSista on tullut opintojen tiekartta, roadmap, joka hakee tietoa oppilaitoksen erilaisista varannoista. Tai siis voisi hakea. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty erilaisia visuaalisia HOPS-malleja toiselle asteelle, joiden tavoitteena on selkeyttää opiskelijan kuvaa siitä, missä opintojen suhteen olla menossa ja mihin ollaan suuntaamassa.

Lainsäädännön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mitä tietoja kerätään, miten, kenen toimesta, miten tietoja käytetään ja mihin analysoitu tieto päätyy?

COSS ry:n koostama selvitys keskittyy tuomaan esiin seikat, joita henkilökohtaistaisprosessissa tulisi huomioida.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Robotiikkaa ja virtuaalilaseja (NOPSA-hanke)

Amiston ja Hyrian opiskelijat pääsivät tiistaina 26.9. tutustumaan ammattikorkeakouluopintoihin ja erityisesti konetekniikan insinööriopintojen saloihin Riihimäellä, kun NOPSA-hanke kokosi 27 opiskelija ja 6 opettajaa ja ohjaajaa saman katon alle. Ennakkoon ilmoittautuneet ja kiinnostuksensa insinööriopintoihin osoittaneet nuoret saivat ensin lyhyen läpileikkauksen HAMKista ja insinööriopinnoista sekä perehdytyksen siihen, mistä NOPSAssa on kyse – nopeammasta ja sujuvammasta siirtymisestä ammattikorkeakouluopintojen kautta työelämään. 

Ennen HAMK-kierrosta konetekniikasta valmistunut Reetta Karjalainen kävi kertomassa osallistujille omista opinnoistaan sekä nykyisestä työstään NHK Oy:llä. Reetta on unelmatyössään ja ratkoo muun muassa lypsyrobottien teknisiä ongelmia. Havainnollisen ja innostavan Reetan esityksen jälkeen päästiin tutustumaan käytännössä insinööriopintoihin. Konetekniikan henkilökunta ja opiskelijat olivat järjestäneet neljä erilaista rastia, joilla havainnollistettiin sekä insinöörin työssään tarvitsemia taitoja että niitä käytännön projekteja, joita insinööriopiskelijat pääsevät opintojensa aikana toteuttamaan.  
3D –skanneri, 3D –tulostin, vetosauvakoe sekä virtuaalilasit kirvoittivat keskustelua ja saivat myös opettajat keksimään ja yhteisiä projekteja. Mahdollisesti kehitettävät yhteiset projektit ja mahdollisuus opettaa Amiston opiskelijoita 3D-skannerin käytössä herättivät keskustelua vierailevan opetushenkilöstön kanssa. Kiinnostusta oli myös robotiikan ja sen hyödyntämiseen, esimerkiksi robotilla liikuteltava jyrsin/työstöpää kirvoitti keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä. Vaikka keskustelu oli varsin yksityiskohtaista, voi vetää johtopäätöksiä, että eri oppilaitosten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä opetuksessa ja erilaisten hankkeiden kautta. Samalla toisen asteen opiskelijoilla on mahdollista tehdä yhteistyötä HAMK:n kanssa ja mahdollisesti suorittaa opintoja jo tulevaisuutta varten.  Ja mikä parasta, henkilökunta pääsi tutustumaan toisiinsa päivän aikana niin, että henkilökohtaiset yhteydenotot sujuvat jatkossa jouhevasti. 
Päivän päätteeksi konetekniikasta tuotekehityspuolelta valmistunut Jari Pudas kertoi oman uratarinansa suunnittelutoimisto Deemecin ja Martelan palkkalistoilla. Jari antoi paljon käytännön vinkkejä sekä töiden etsimiseen että siihen, miten insinööriopinnot kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. 
Päivä tarjosi osallistujille paljon ajatuksia jatkon suhteen. Seuraavaksi päivään osallistuneet opiskelijat ja ohjaajat lähtevät miettimään yksilöllisiä polkuja ammattikorkeakouluopintojen rakentamiseksi osaksi Amistolaisten ja Hyrialaisten tutkintoa ja sitä kautta suoraa väylää ammattikorkeaopintoihin. Toivottavasti näemme päivän osallistujia jo pian HAMKin kampuksen käytävillä insinööriopiskelijoina! Päivä päätettiin yhden Amistolaisen sanoihin: ”Mitä tää olikaan, mihin mun pitää hakee, että pääse tekemään tätä työkseni?” 
HAMKin ja Amiston mallin mukaan ammattikoululainen voi suorittaa jo ammattikouluopintojen aikana – ja ammattikouluopintoihinkin kuuluvia – insinööriopintoja, jotka määritellään yhdessä opiskelijan, Amiston ja HAMKin kanssa. 30op suoritettuja opintoja hyväksytään myös HAMKiin sellaisenaan ja ne toimivat pääsylippuna suoraan ammattikorkeakouluopintoihin ilman pääsykoetta. 
 
Artikkelin kirjoittaja:
Johanna Nikkola
Opintoneuvoja ja opinto-ohjaaja (liikenneala, tieto- ja viestintätekniikka)
HAMK Riihimäki
 

Tuotu lähteestä: NOPSA-hanke

DigiKilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa

Avoinkoodi.fi

DigiKilta on valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hanke keskittyy tiedolla johtamiseen sekä hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen. Sen toiminnasta vastaavat Hämeenlinnan johdolla 12 kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry. Tärkeä osa hanketta on avoin tietopankki, jossa julkaistaan hankkeen kuluessa kertyneitä tietoja ja kokemuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia. Lisäksi kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään DigiKillan järjestämissä teemapajoissa, tapahtumissa ja webinaareissa.

Avoinkoodi.fi on puolestaan Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen avoimena lähdekoodina julkaistut julkishallinnon IT-hankkeet. Palvelua on nyt laajennettu käsittämään opetuksessa ja oppilashallinnossa käytettävät järjestelmät, joita oppilaitokset ja kunnat voivat hyödyntää. Avoinkoodi.fi siirtyi Solitalta COSSin jatkokehitykseen vuoden 2017 alussa.

COSSia ja DigiKiltaa yhdistää yhteinen tavoite saattaa avoimen lähdekoodin ratkaisut helpommin niitä etsivien saataville. Siinä missä DigiKilta tuntee oppilaitosten käyttämät avoimen lähdekoodin ratkaisut, pystyy COSS tarjoamaan näille toimivan julkaisualustan Avoinkoodi.fi-palvelussa. COSS ja DigiKilta ovatkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja julkaista avoimen lähdekoodin oppimisalan hankkeet ja järjestelmät Avoinkoodi.fi-sivustolla erillisessä oppilaitoksille suunnatussa osiossa. Sivusto löytyy myös DigiKilta.fi-tietopankista. Tarkoituksena on säästää oppilaitosten edustajien aikaa ja karsia avoimen lähdekoodin ratkaisujen etsimiseen ja käyttöönottoon liittyvää päällekkäistä työtä tarjoamalla lista saatavilla olevista palveluista. Tutustu palveluun osoitteessa avoinkoodi.fi ja ilmoita meille puuttuvista järjestelmistä GitHubin kautta tai sähköpostitse avoinkoodi@coss.fi.

Lisätiedot
Timo Väliharju, Toiminnanjohtaja, COSS ry, timo.valiharju@coss.fi, 050 330 3339
Jari Harvio, Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki, DigiKilta-verkosto, jari.harvio@hameenlinna.fi, 050 594 7883

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Tuotu lähteestä: DigiKilta

CDIO Insinöörikoulutuksessa (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Ari Pikkarainen (DI), konetekniikan lehtori
Lauri Kantola (Tek.Lis), konetekniikan koulutusvastaava
Lapin AMK, Konetekniikan koulutus

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogissa.

CDIO

Lapin AMK:n tekniikan yksikkö Kemissä on ollut mukana maailmanlaajuisessa CDIO-verkostossa jo useita vuosia. CDIO on lyhenne sanoista C (conceive), D (design), I (implement) ja O (operate). CDIO sai alkunsa vuonna 1997 MIT:ssä ja sen tavoitteena on uudistaa insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Tätä varten perustettiin komitea, joka koostui teollisuuden edustajista, yrityksistä, erilaisten akateemisten instituuttien edustajista ja erityisesti insinöörikoulutukseen keskittyvistä oppilaitoksista.

Maailmanlaajuinen organisaatio koostuu tällä hetkellä 138 korkeakoulusta ympäri maailmaa.

Kuva 1. CDIO-oppilaitokset maailmanlaajuisesti (www.cdio.org)

CDIO:n keskiössä on insinöörien koulutuksen ja oppimisen viitekehys, joka nojautuu 12 eri standardiin, joita sovelletaan koulutuksen kehittämiseen sekä opetussuunnitelman sisällön luomiseen ja soveltamiseen.

Joka vuosi järjestetään CDIO-konferenssi jossain verkoston jäsenkoulussa. Vuonna 2017 kunnian sai Calgaryn yliopisto Kanadassa. Konferenssiin kokoontuu jäsenkouluista henkilöitä tarkoituksenaan jakaa hyvä käytänteitä ja kokemuksia CDIO-periaatteen soveltamisesta koulutuksessa. Konferenssit koostuvat konferenssipaperien esityksistä, posteriesityksistä sekä lukuisista työpajoista, tutustumisista ja vierailuista.


CDIO-KONFERENSSI  JA LOVO-HANKE

Lapin AMK:n konetekniikan koulutus osallistuu 2016–2017  ESR–hankkeeseen nimeltä LOVO (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut), jossa on mukana Lapin AMK:n lisäksi Lapin Yliopisto, Ammattiopisto Lappia, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Tornion kansalaisopisto. Hankkeen tavoitteena on luoda Lappiin enemmän oppijakeskeisempää koulutusta, digitaalisia oppimisen välineitä sekä hyödyntää verkon mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Lapin AMK:n koulutus osallistuu hankkeeseen pilotilla, jonka tavoitteena on CAD-koulutuksen monipuolistaminen monimuotokoulutuksessa käyttäen erityisesti käänteisen luokkahuoneopetuksen (flipped classroom) periaatetta. Tämä valittiin tämän vuoden CDIO-konferenssipaperin aiheeksi, sillä CDIO -konferenssin teema oli tänä vuonna ”Engineering Education in the Digital Age”.

LOVO-pilotti soveltui mitä parhaiten CDIO-konferenssin aiheeksi ja näin saimme pilotille myös kansainvälistä näkyvyyttä. Konferenssipaperimme aihe oli ”Developing Distance Learning in Computer Aided Design”.

Paperissa käymme läpi LOVO-hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja erityisesti flipped classroom -menetelmän näkökulmasta katsottuna. Lisäksemme paperin kirjoittamiseen osallistui Anu Pruikkonen, joka toi mukanaan kaivattua näkemystä ja osaamista erityisesti etäoppimisen näkökulmiin ja teoriaan.

Matkalle Kanadaan lähdettiin Oulun kentältä lauantaina 17.6. ja lento Calgaryyn kulki Helsingin ja Lontoon kautta. Vaikka nimellisesti olimme saman päivän aikana perillä, kesti matka 9 tunnin aikaeron vuoksi noin 17 tuntia. Calgaryyn laskeuduimme kello 20:00 paikallista aikaa. Otimme taksin lentokentältä hotellille, kirjauduimme sisään, söimme illallisen ja menimme nukkumaan aikaeroa pois. CDIO-konferenssi alkoi seuraavana päivänä.

Sunnuntaina pääsimme tutustumaan Calgaryn keskustaan, josta ehkä mieleenpainuvin osa kaupungin lukuisat pilvenpiirtäjät. Illalla osallistuimme konferenssin avaustilaisuuteen, jossa puhujana oli mm. Ron Hugo, joka toimi konferenssin johtajana (Chair).

Avaustilaisuudessa pääsimme tutustumaan muiden CDIO-organisaation jäsenkoulujen edustajiin ja vaihtamaan kuulumisia erityisesti kouluissa tehtävistä käytännön CDIO-projekteista.

 

Kuva 2. CDIO-konferenssin avajaiset

Maanantaina konferenssi käynnistyi täydellä teholla ja pääsimme kuulemaan muiden muassa Ed Crawleytä MIT:stä. Crawley piti innostavan puheenvuoron insinöörikoulutuksesta ja sen kehittämisestä, ja hän laittoi myös kuulijat osallistumaan vuoropuheluun.

Ed Crawley on yksi CDIO-periaatteen luojista, ja hänen näkemyksensä projektikeskisestä oppimisesta antoivat uutta näkökulmaa myös uuden OPS2017-sisällön toteuttamiseen. Luento osoitti, että CDIO on erinomainen työkalu tekniikan opetuksessa ja että OPS2017 tukee tätä erinomaisesti projektien ollessa lukukauden keskiössä.

Kuva 3. Ed Crawleyn esitys

 

Päivä oli täynnä esityksiä erilaisista CDIO-sovelluksista, joissa organisaation jäsenkoulut esittelivät omia tapojaan soveltaa CDIO:ta käytäntöön. Tämä olikin konferenssin parasta antia, sillä tällä tavoin pääsimme näkemään, miten CDIO toteutuu muualla maailmassa.

Erittäin hienoa oli myös todeta, että me teemme täysin oikeita asioita omassa insinöörikoulutuksessamme ja että suomalainen korkeakoulukulttuuri on täysin vertailukelpoinen muun maailman kanssa. Päivä päätettiin erilliseen posterisessioon, jossa kierreltiin katsomassa postereita ja kuuntelemassa esityksiä eri aiheista. Sessiossa pääsi keskustelemaan yksityiskohdista esittäjien kanssa ja siitä, miten he ovat toteuttaneet CDIO:ta.

Tiistaina konferenssi jatkui yliopistolla, jossa avauspuheenvuorojen ja aamupäivän ohjelman jälkeen osallistuimme workshoppiin, jossa harjoiteltiin ryhmässä työskentelyä ja ryhmän johtamista. Workshop oli viihdyttävä ja se herätti runsaasti keskustelua ja ajatuksia siitä, miten voit viedä ryhmän työtä eteenpäin vain pienellä määrällä informaatiota. Ja mikä hienointa, työpajan työkaluina olivat meille kaikille tutut Legot!

Työpaja todisti myös, että ihmiset ympäri maailmaa pystyvät ja voivat työskennellä yhdessä jopa yllättävänkin aiheen parissa.

Päivän kohokohta oli kuitenkin retki Kalliovuorille Banffin kylään, joka sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päästä Calgarystä. Kalliovuoret olivat huikea kokemus suomalaiselle, joka on tottunut alaviin maihin. Kylässä oli myös vuoriston kyljessä hotelli, jossa tarjottiin varsinainen konferenssi-illallinen. Illallisella pääsimme keskustelemaan muiden osallistujien kanssa hieman vapaamuotoisemmin. Illallisen jälkeen matkustimme takaisin hotellille. Päivä oli pitkä, se kesti aamu yhdeksästä puoleen yöhön saakka, eikä unta tarvinnut houkutella.

 

Kuva 4. Banff, Kalliovuoret

Keskiviikko oli meille viimeinen päivä Calgaryssä. Kirjauduimme aamulla hotellista ulos ja siirryimme yliopistolle valmistautumaan omaan esitykseemme. Esitys pidettiin isossa luokkatilassa, jonne kokoontui osallistujia eri maista kuuntelemaan. Esityksen pituudeksi oli rajattu 20 minuuttia, joten se piti valmistella huolella, jotta saimme esiteltyä kaikki tärkeimmät asiat omasta hankkeestamme.

Esitys herätti paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä, joita purettiin esityksen jälkeen kyselysessiossa. Seuraavassa on lyhyesti lueteltuina pääkysymykset, joita esitys herätti:

• Onko eroa opiskelijoiden arvosanoissa, jos verrataan kontaktiopetusta ja etäopetusta?
• Miten muutokset opetuksen käytänteissä tai ohjelmistoissa vaikuttavat opintojaksoon ja oppimiseen?
• Miten oppilaan etenemistä ja opiskelua tuetaan etäluentojen aikana?
• Miksi etäopetusta tulisi kehittää, eikö voisi keskittyä vain kontaktiopetukseen?

Erityisesti keskustelu viimeisestä aiheesta oli hyvä, sillä se avasi silmiä sille, että meillä harvaan asutuilla seuduilla opetuksen haasteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi väkirikkaissa kaupungeissa maailmalla. Samalla etäopetuksen kehittäminen on jotakin sellaista, jossa voimme olla erinomaisia myös kansainvälisessä mittakaavassa.

Esityksemme jälkeen luvassa oli vielä yliopiston kampuskierros, jossa pääsimme tutustumaan kampukseen sekä erilaisiin oppimisympäristöihin ja laboratorioihin. Oli huikeaa huomata, kuinka paljon rahaa yliopisto käyttää tilojen monipuolistamiseen. Yliopistolla olikin menossa Tekniikan yksikössä iso remontti, jossa rakennetaan uusia laboratorio- ja työskentelytiloja.

Calgaryn yliopistolla on selvästi tekeminen pääkohteena, sillä useassa eri paikassa oppiminen tapahtuu juuri käytännön tekemisen kautta normaalin luokkahuoneopetuksen lisäksi.

Päivän päätteeksi lähdimme kotimatkalle ja lentokentälle, josta matka kotiin alkoi kello 22:00 paikallista aikaa. Tavoitteena oli ehtiä kotiin juhannusaatoksi ja tämä onnistuikin; pään pääsi painamaan omaan tyynyyn kello 02:30 Suomen aikaa torstain ja juhannusaattoperjantain välisenä yönä.

Konferenssi kytki CDIO:n ja LOVO-hankkeen erinomaisesti yhteen ja osoitti, kuinka LOVO:ssa tehtävällä työllä ja sen tuloksilla on selvä vaikutus pohjoisen insinöörikoulutuksen kehittämisessä. Kanadan matka antoi hyviä eväitä LOVO-pilottimme viimeistelyyn syksyn 2017 aikana. Oli hienoa olla esittelemässä pilottia ja sen alustavia tuloksia kansainväliselle yleisölle – Tästä on hyvä jatkaa.

 

 

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Otavan Opiston VOPS pilottikäyttöön (Poluttamo)

Otavan Opisto on ottamassa pilottikäyttöön visuaalista HOPSia eli VOPS:ia. Sitä on demottu konseptitasolla aiemminkin avoimesti internetissä, mutta parhaillaan sitä ollaan integroimassa ”Muikku”-verkko-oppimisympäristöömme ja aidoksi työkaluksi.

VOPSin eri toiminnallisuuksia (www-selaimessa välilehtiä) on testattu muutamalla testiopiskelijalla ja saatujen kokemusten perusteella on vielä kesän ja alkusyksyn aikana viimeistelty nettilukiossa VOPSin toiminnallisuuksia. VOPSin ulkoasusta on pyydetty kommentteja ohjaustiimin jäseniltä ja esimerkiksi omalta välilehdeltään löytyvän HOPS-lomakkeen tekstiä on muokattu toiveiden mukaan.

Muikku-kuva

Näkymä testiopiskelijan Opiskelusuunnitelmani-sivusta Otavan Opiston VOPS:issa.

”HOPS-lomake” -välilehdellä tehdään opintosuunnitelmaan keskeisesti vaikuttavia valintoja. Näihin kuuluvat mm. opiskelijan suomen kielen valinnat, matematiikan laajuus, ylimääräiset kielet, katsomusaine sekä luonnontieteiden valinnat. Lisäksi välilehdellä määritellään opintojen tavoite (lukion päättötodistus tai ylioppilastutkinto tai molemmat). ”HOPS-lomake” -välilehdellä ei ole vielä mahdollista tehdä yo-kirjoitusvalintoja, mutta lukiovalinnat ovat jo kunnossa.

VOPSin ”Opiskelusuunnitelmani”-välilehdellä näkyvät opiskelijan ”HOPS-lomakkeelle” täyttämät valinnat sekä nettilukiossa tällä hetkellä saatavilla olevat uuden OPSin mukaiset kurssit. Tällä välilehdellä on merkitty erilaisilla symboleilla erityyppiset kurssit (lukion valtakunnalliset pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät). Opiskelijalle näytetään myös suunnitellut ja jo suoritetut kurssit arvosanoineen. VOPS ilmoittaa myös jo suoritettujen kurssien määrän ja suoritettujen pakollisten kurssien määrän. Tällä välilehdellä on mahdollista tehdä vielä valinnaisainevalintoja tai valita pakollisista aineista syventäviä kursseja.

Verkko-ohjaajan on mahdollista nähdä opiskelijan ”HOPS-lomake” ja ”Opiskelusuunnitelmani”-sivu ”Ohjaamo”-työkalun kautta. Ohjaajalla ei vielä ole mahdollisuutta muokata opiskelijan tekemiä valintoja ja tämän toiminnon mahdollisuutta tarkastellaan myöhemmin. Ohjaamossa ohjaajan näkymä jäi maksatuskaudella vielä hieman keskeneräiseksi, mutta se ei estä VOPSin käyttöönottoa.

Ensimmäiset oikeat opiskelijat saivat VOPSin käyttöönsä viikolla 40. Innokkaana odottelemme opiskelijoiden kommentteja uutukaisesta. Saatujen palautteiden perusteella teemme tarvittaessa muutostöitä ennen kuin annamme VOPSin isomman opiskelijajoukon käyttöön.

Tuotu lähteestä: Poluttamo