Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutusblogi

Maantiedon oppiaine digitalisoitiin Tampereen seudun alakouluissa (DigiKilta)

Digitalisaatio on muuttanut monta osa-aluetta yhteiskunnassamme, eikä peruskoulu ole mikään poikkeus. Vaikka helmitauluilla laskemisesta on kulunut pitkä aika, perinteinen kirja on sitkeästi pysynyt yleisimpänä oppimateriaalina. Tähän on pian tulossa Pirkanmaalla muutos, ja tulevaisuudessa ehkä koko maassa.

Mediamaisteri on yhdessä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa toteuttamassa ennennäkemätöntä verkko-oppimisen hanketta. Aivot yhdessä käyttöön -hankkeessa lähdettiin selvittämään, miten kokonaisen oppiaineen opetussuunnitelman digitalisoiminen onnistuu. Aiheeksi valittiin ympäristöoppi, ja tavoitteena on täysin digitaalisen oppimateriaalin luominen 3 – 6 luokille vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisenä hankkeessa tuotettiin 4. luokan Eurooppa -oppimateriaalit, jotka otettiin käyttöön alkuvuodesta.

Hanke tähtää opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin tuottamiseen, joka tukee niin oppimisen kuin opettamisen kehittämistä. Lisäksi edelleen muokattavien materiaalien odotetaan tuovan kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Hankkeessa yhdistyy innovatiivisuus ja intohimo verkko-oppimiseen, ja Mediamaisteri on ylpeänä mukana luomassa tulevaisuuden koulua.

Kuin oppikirja, mutta verkossa

Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen oppimateriaali tulee käsittämään koko ympäristöopin opetussuunnitelman digitaalisessa muodossa. Materiaali löytyy verkko-oppimisympäristöstä, jota Tampereen seudulla kutsutaan Repuksi. Reppu on Mediamaisterin tuottama oppimisympäristö, joka pohjautuu moodle -teknologiaan.

Mediamaisteri on toiminut hankkeen teknisenä asiantuntijana sekä pääyhteistyökumppanina sisällöntuotannossa. Hankkeen aineisto on eräänlainen interaktiivinen diasarja, joka on tuotettu H5P-nimisellä sisällöntuotantotyökalulla. H5P:llä pystytään luomaan valmiiden pohjien päälle interaktiivista ja aktivoivaa sisältöä. H5P-sisältöpohjat toimivat sapluunana, jonka päälle opettajat voivat luoda ja kehittää laadukasta sisältöä edelleen. H5P-oppimateriaali on visuaalista ja mukaansatempaavaa, aktivoivat tehtävät innostavat ja mittaavat opittua.

Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P diasarjasta, teemana kartat.
Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P-diasarjasta, teemana kartat.
Kuva: Mediamaisteri

Yhteistyön voimaa

Kokonaisen oppiaineen digitalisointi on ollut jättimäinen projekti, ja se on vaatinut kaikilta osanottajilta sitoutumista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut sujuva yhteistyö.

Työskentely Aivot-hankkeen parissa on ollut todella mielenkiintoista. Usein isot projektit ovat haastavia, mutta tämä hanke on hyvän yhteistyön ja yhteisen tavoitteen takia ollut yllättävän sujuvaa. Hienointa on ollut tiedonjako, ja avoimuus projektissa.

Alexandra, Mediamaisterin graafinen suunnittelija

Kun digitaaliset aineistot on valmiiksi rakennettu opetussuunnitelman mukaisiksi, opettaja voi joko käyttää niitä opetuksessaan sellaisenaan, tai muokata niitä omien painotustensa mukaan. Aineistot toimivat avoimen lähdekoodin mukaan, ja ne ovat yhteisöllisesti edelleen muokattavissa. Näin ollen maailman ja samalla faktatiedon muuttuessa ei tarvita uusia kirjoja kaikille oppilaille, vaan muutokset voidaan tehdä digitaalisiin versioihin, joita kehittää yhdessä eteenpäin.

Syksyllä käyttöön uudet oppimateriaalit

Kun koulut avasivat ovensa syksyllä 2019, toteutetut Aivot yhdessä käyttöön -oppimateriaalit julkaistiin Tampereen, sekä Tampereen seutukuntien alueella neljäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa käyttöön. Julkaistuista materiaaleista tullaan keräämään palautetta ja aineistoja kehitetään sen perusteella eteenpäin.

Laakereille ei ole jääty lepäilemään muutenkaan, vaan uusia oppimateriaaleja tuotetaan kovaa vauhtia. Tulevan lukuvuoden aikana niitä julkaistaan myös muiden vuosiluokkien käyttöön sitä mukaa kun ne valmistuvat ja läpäisevät tarkistuskierrokset niin ulkoasujen, kuin sisältöjen osalta.

Aivot-oppimateriaaleista ollaan tuottamassa myös yhteen paikkaan koottuja julkisia versioita, jotta oppilaiden vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan materiaaleihin entistä helpommin.

Vastaisuudessa yhä suurempi osa peruskoulutuksesta on verkko-oppimista, ja Mediamaisteri on intohimolla mukana muokkaamassa tulevaisuuden koulua muuttuviin tarpeisiin.

Lue lisää Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen esitteestä sekä Mediamaisterin blogista.


Yläpalkin kuva: Michael Gaida, Pixabay

Tuotu lähteestä: DigiKilta

DigiKilta-seminaari 8.-9.10.2019: Avoimet oppimisympäristöt (DigiKilta)

DigiKilta-hanke järjestää lokakuussa Turussa kaksipäiväisen seminaarin avoimista oppimisympäristöistä. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä kouluvierailut Maskussa ja Turussa.

Ohjelma

Tiistai 8.10.2019

Seminaari

Paikka: Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-teatteri, Lemminkäisenkatu 12b, Turku

10.00 – 14.00

  • Avaus
  • Kohti avoimia oppimisympäristöjä yhteisöllisellä suunnittelulla – Marko Kuuskorpi
  • Fyysinen oppimisympäristö osana digitaalista oppimista – Aleksi Lahti & Jukka Rauvola
  • Lounas
  • Esimerkki yritysten tarjoamista uusista palvelukokonaisuuksista: Atea Smart School

14.00 Lähtö kouluvierailulle, bussikuljetus

Kouluvierailu

14.30 – 16.30

Kurittulan koulu, Masku
rehtori Hannu Lehto & TVT-vastaava Riku Heinonen

16.30 Paluu Turun keskustaan lähtee


Keskiviikko 9.10.2019

8.45 Bussi kouluvierailulle lähtee Turun keskustasta

Kouluvierailu

9.00 – 11.00

Syvälahden koulu, Turku
rehtori Jarmo Salo

11.00 Bussikuljetus Logomoon

Seminaari

11.30 – 15.00

Paikka: Logomo, kokoustila GOTO33, Köydenpunojankatu 14, Turku

Lyhyitä case-esimerkkejä Koulurakentamisesta ja esitystekniikasta

  • Kaarinan AV-suunnitelma – Keijo Sipilä
  • Uramon koulu, Riihimäki – Riitta Tuorila

Lounastauko, ravintola Logomo Kitchen

  • Demotila osana koulurakennushanketta – case Uusikaupunki – Markku Lang
  • Suomalainen digioppimistutkimus 2019 – tilannekuvan arviointia – Jaakko Vuorio & Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, TRIM-tutkimuskeskus
  • Kahvi kokoustilassa
  • Yrityspuheenvuoro: Esitystekniikka menee verkkoon – tulevaisuuden näkymiä (vahvistamatta)
  • Yhteenveto ja kotia kohti – Jari Harvio & Titi Tamminen

Ilmoittautuminen

Tapahtuman osallistumismaksu 100 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma ja kouluvierailut sekä bussikuljetukset ja ruokailut kumpanakin seminaaripäivänä.

Mukaan mahtuu 50 osallistujaa. Mikäli ilmoittautumisia tulee yli 50, kahden päivän osallistujat ovat etusijalla.

Ilmoittautumislomake >>


Hotellit

Lisätietoa majoitusvaihtoehdoista ja hotellikiintiöistä tulossa pian.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

DigiKilta-webinaari 25.9.2019: Digiportfoliot (DigiKilta)

DigiKilta-hanke järjestää webinaarin digitaalisista portfolioratkaisuista. Tule mukaan kuulemaan, minkälaisia kasvunkansioita ja portfolioratkaisuja kunnista löytyy. Esittelyssä myös opettajille suunnattu portfoliojärjestelmä Bulb.

DigiKilta-webinaari
25.9.2019 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta

Webinaariosallistujan ohjeet

Ohjelma

Muutokset mahdollisia.

14.00-14.15: Bulb – digitaalinen portfolio opettajille, Risto Korhonen, Ilona IT Oy

Bulb-portfoliojärjestelmän avulla opettajat voivat luoda kokoelmia opetusideoistaan, jakaa materiaalejaan haluammallaan tavalla, luoda oppimistehtäviä opiskelijoilleen, seurata osaamisen kehittymistä ajan kanssa sekä näyttää oppimaansa ja osaamismerkkejään.

14.15-14.30: Lohja: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen portfolioratkaisut, Lotta Sandberg-Nyman & Reetta Juden

Esittelyssä Peda.netiin rakennettu varhaiskasvatuksen kasvunkansiomalli sekä poimintoja perusopetuksen opettajien portfoliokäytänteistä.

14.30-14.45: Kirkkonummi: Portfoliot varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, Jani Kuosmanen

Kokemuksia Diggaa mun digimatkaa -hankkeesta.

14.45-15.00: Avointa keskustelua

Webinaarin puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio. DigiKilta-hankkeen tapahtumia fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

Ilmoittautuminen

DigiKilta-webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Webinaareihin voi osallistua myös ilman ennakkoilmoittautumista.

Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.

Webinaari-ilmoittautuminen

Tuotu lähteestä: DigiKilta

ITK-konferenssi kutsuu – tule mukaan syksyn webinaareihin! (DigiKilta)

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa – ITK-konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen noin 2 000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita. Myös DigiKilta on ollut aktiivisesti mukana konferenssissa foorumiesitysten, työpajojen sekä verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen kannustavien ITK-olohuoneiden muodossa.

ITK-ystävät kokoontuvat Hämeenlinnassa jälleen 1.-3.4.2020 konferenssin 30-vuotisjuhlien merkeissä. Konferenssitunnelmaan pääset virittäytymään jo tämän vuoden puolella, kun ITK-webinaarisarja pyörähtää käyntiin 24.9.2019. Webinaareja on luvassa aina tiistaisin klo 14-15 lokakuun loppuun saakka.

ITK-konferenssi kutsuu mukaan 15 minuutin puheenvuoroja digitaalisen koulutuksen ja oppimisen maailmasta. Ehdota kiinnostavaa webinaaripuheenvuoroa 17.9. mennessä!

Tervetuloa mukaan ITK-juhlavuoteen. Aloitetaan webinaareilla, joissa toivottavasti myös sinä olet mukana! Konferenssin CFP on 30.9. – 31.10.2019.

Jarmo Viteli
ITK-konferenssin johtaja

Lisätietoja
https://itk-konferenssi.fi/
ohjelma@itk-konferenssi.fi

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Lukuvinkkejä kesälaitumille

Mitä kirjoja sinulla on lukulistalla? Vinkkaa meillekin!

eOppimiskeskuksen kesäkorissa on ainakin seuraavaa:


Yläpalkin kuva: Kristine Lejniece, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Opintopiirit kirjastoissa – aikuisopiskelun kenttää kartoittamassa

Opintopiirit kirjastoissa eli Learning Circles in Libraries -hankkeen tavoitteena on parantaa, laajentaa ja tehostaa oppimismahdollisuuksia aikuisoppijoille. Hankkeen avulla tarjotaan hyödyllisiä oppimissisältöjä verkossa sekä toteutetaan opintopiirityöskentelyä verkko-oppimisen tueksi. Opintopiirityöskentelyä fasilitoidaan ja avustetaan kirjastotyöntekijöiden toimesta. Opintopiirimalli on kehitetty P2P-yliopistossa USA:ssa.

Hanketta toteuttavat Suomen eOppimiskeskus ry:n lisäksi The Information Society Development Foundation, FRSI (Koordinaattori, Puola), Cologne City Library (Saksa), Progress Foundation (Romania) ja Peer 2 Peer University (Yhdysvallat). Hanke toimii 3 vuotta.

Hankkeen ensimmäisen puolivuotiskauden aikana on valmisteltu aikuisopiskelun kenttää kartoittavaa tilannekuvaa kaikkien osallistujamaiden toimesta. Tavoitteena on pystyä vertailemaan eri maiden aikuiskoulutuksen rakenteita ja malleja sekä aikuisille tarjottavia opiskelumahdollisuuksia. Jo nyt on ilmeistä, että maiden välillä on suuria eroja opintoihin osallistumisessa, opintojen kestossa sekä opintomahdollisuuksissa.

Suomessa aikuisopiskelulla on pitkät perinteet ja se on hyvin suosittua. Aikuisväestöstä joka toinen ilmoittaa osallistuneensa aikuiskoulutukseen ja jopa 70% on opiskellut itseohjautuvasti esimerkiksi verkkokursseilla tai kansalaisopistoissa. Kansainvälisessä vertailussa nämä luvut ovat korkeita.

Toki Suomellakin on omat haasteensa aikuiskoulutuksessa. Näyttää siltä että koulutus kumuloituu jo ennestään korkeasti koulutetuille, kielitaitoisille ja sosio-ekonomisesti hyväosaisille. Sen sijaan niitä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta eniten ei saavuteta koulutuksen piiriin. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat mm. matalan lähtökoulutustason omaavat henkilöt, ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset.

Suomessa aikuisten opiskelu tapahtuu vielä pääsääntöisesti erilaisilla kursseilla tai muutoin lähi- ja läsnäopiskeluna. Verkko-opintoihin ja verkkopedagogiikkaan sekä kansalaisten digitaitoihin tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota, jotta elinikäisen oppimisen periaate aidosti toteutuu.

Hankkeessa tuotettu tilannekuva aikuisten opiskeluista julkaistaan tulevana syksynä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä mielenkiintoista ja uutta voimme oppia muilta hankkeessa mukana olevilta mailta.

Lisätietoja hankkeesta eOppimiskeskuksen sivuilla: https://eoppimiskeskus.fi/projektit/learning-circles-in-libraries


Teksti: Piia Keihäs
Yläpalkin kuva: Kuva Andrzej Rembowski, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Matkailijan digivinkkejä kesäretkille!

Jokunen vuosi sitten kävimme toimiston tiimillä testaamassa Linnanmäen Linnunradan VR-lasit. Kaisa kävi toukokuun lopussa testaamassa vieläkö ottaa mahanpohjasta – kyllä vaan ottaa 😀 Ja nyt siellä on kolme vaihtoehtoa, mistä valita ja olihan ne hienoja!

Vastaavia kokeiluja löytyy myös Tampereelta. Särkänniemen Pikselissä voit kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuusmahdollisuuksia – Mount Everestin valloituksesta erilaisiin peleihin. Portaalissa taas voit käydä pelaamassa yli 30 erilaista VR-peliä.

Suomenlinnassa lisättyä todellisuutta löytyy esittelykylteistä. Arilynin ratkaisuilla voi tutustua tarkemmin elämään linnoitusalueella, puistohistoriaan sekä telakan toimintaan. Nekin kannattaa testata, kun sinne menee.

Muutama vuosi sitten eEemeli-laatupalkinnon voitti ActionTrack. Nyt ActionTrackiä voi käydä kokeilemassa Tampereen puistoissa. Ohjeet Puisto kävelyn asentamiseen löytyy täältä.

Tampereeseen voi tutustua myös ihan kotisohvalta VirtuaaliTampereen kautta.

Sekä Helsingissä että Tampereella on käytettävissä sähköpotkulaitoja. Laudan käyttöä varten tarvitset kuitenkin Tier-sovelluksen puhelimeesi. Sovelluksen avulla saat laudan käyttöön ja sitten vain potkimaan 🙂

Helsingin retkellä puhelimeen kannattaa ladata HSL-mobiili. Appsin Reittiopas-puolelta löytyy myös neuvot, millainen lippu matkaan tarvitaan.

Jos valokuvaaminen innostaa, niin RePhotographyä kannattaa testata! Mobiilikesäkoulussa tulee aina mahtavia vinkkejä ja nyt kiitos kuuluu Toivasen Terolle! RePhotography-konseptilla tarkoitetaan vanhan ja uuden valokuvan yhdistämistä siten, että samasta kohdasta on otettu kuva esim. sota-aikaan ja tänä aamuna. Apuna voi käyttää Finnaa hyödyntävää Ajapaik-sovellusta.

Viimeisenä ja oikeastaan kaikista tärkeimpänä: jos kännykästä vielä puuttuu ilmainen 112 Suomi -sovellus, lataapa se pikimmin. Tuttavaperheen mökkiosoite saattaa unohtua hädän hetkellä ja marjametsällä tarkan sijainnin määrittäminen on hankalaa. Sovelluksen avulla pystyt tarkasti välittämään sijaintikoordinaattisi hätäkeskukseen, jolloin apu saadaan pikimmin oikeaan paikkaan.


Teksti: Kaisa Honkonen
Ylälaidan kuva: Stefan Schweihofer, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Towards inclusive eLearning – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference

During Spring 2019 the TINEL project has been collecting initiatives and practices promoting inclusive eLearning in higher education in Finland, Norway, Sweden and the UK. The best initiatives and practices collected through an Open Call will be presented at the UDeL 2019 – Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education conference in Jyväskylä in August 2019.

Conference banner: Best Practices in Universal Design for eLearning in Higher Education Conference 28.-29.8.2019, Jyväskylä, Finland.

Join us in this great opportunity to have innovative discussions about Universal Design for eLearning (including blended learning) in higher education. Over two days you will learn more about good educational and accessible practices from many higher education institutions and many countries including Finland, Sweden, Norway and United Kingdom.

You can also share your own ideas and initiatives related to this topic in our poster sessions.

This conference welcomes staff and teachers from higher education institutions. The programme is free of charge.

Read more on the conference website.

Quality education for all!


Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) is an Erasmus+ funded project, coordinated by Häme University of Applied Sciences (HAMK).

Logos of the participating organisations: Häme University of Applied Sciences (HAMK) from Finland, The Association of Finnish eLearning Centre (NGO), University of Jyväskylä from Finland, Lund University from Sweden, Norwegian University of Science and Technology (NTNU) from Norway and University of York from United Kingdom. Erasmus+ Programme logo.

 

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa