Kylmä keikka ihastutti Mobiilikesäkoulussa (Poluttamo)

Poluttamo-hanke osallistui elokuussa Espoossa järjestettyyn Mobiilikesäkoulu-tapahtumaan, jossa otettiin mobiiliutta ja digitaalisuutta haltuun yhteisöllisesti osallistujien vetämissä pajoissa. Mukana oli kaikkiaan noin 60 mobiilioppimisesta kiinnostunutta opettajaa, kehittäjää, yrittäjää ja muuta toimijaa.

Poluttamo veti tapahtumassa Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu -toimintapistettä, jossa osallistujat pääsivät pelaamaan hankkeessa tuotettua tiedonhankintataitoja hiovaa peliä. Kahden päivän aikana maailma pelastui useampaan kertaan – pelaajia kertyi reilut parikymmentä.

Intensiivisen pelituokion jälkeen pelaajaryhmät antoivat myös palautetta pelin toteutuksesta ja sisällöistä. Tiedonhankintataitojen lisäksi pelaajat huomasivat treenanneensa myös ryhmätyötaitoja sekä itsehillintää.

“…menetimme pisteitä ja minulle kapteenina ja kilpailuhenkisenä ihmisenä se tuotti tuskaa sekä hieman kiristi puhetyyliäni. Mainittiin mm. toisen jäsenen lankulle kävelemään passittaminen. “

Palautteista saatiin toki paljon arvokasta evästä myös Kylmän keikan jatkokehittelyyn. Peli oli monelle uusi, mutta tervetullut tuttavuus. Vielä tapahtuman päätteeksi järjestetyssä Mobiilioppimisen verkoston kokouksessakin osallistujat nostivat Kylmän keikan esiin yhtenä tapahtuman parhaista sisällöistä.

Kylmä keikka on kehitetty ESR-rahoituksella, ja lisensoitu CC-by-SA lisenssillä. Peliä voi pelata vapaasti verkossa ja myös kaikki lisäaineistot löytyvät tulostettavassa muodossa pelin sivustolta.

Tutustu peliin: http://eoppimispalvelut.fi/poluttamo/
Bloggaus pelin tekemisestä: https://poluttamo.fi/2018/04/11/kylma-keikka-tieda-tai-tuhoudu/

Tuotu lähteestä: Poluttamo

GROW-korteilla vaihtelua valmennukseen (Poluttamo)

Kuvakaappaus GROW-korteista

Näin käytät GROW-kortteja -opas, Kansalaisfoorumi, 2018 (CC BY-SA)

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -opas on saanut rinnalleen pelikortit. GROW-korteilla valmennuskerrat saavat vaihtelua, eivätkä aiheet ala tuntua puisevilta, vaikka saman aiheen käsittelyyn palattaisiin useita kertoja uudestaan.

Lataa käyttöösi GROW-kortit käyttöohjeineen.

Pelikortteja voi hyödyntää monipuolisesti vertaisvalmennustilanteissa. GROW-pelistä on haettu virtaa ja vastauksia onnistuneesti esimerkiksi oman opiskelumotivaation palauttamiseen, työelämän haasteiden ratkomiseen kollegoiden avustuksella ja yhdistystoiminnan kehittämiseen.

Lisätietoja Kansalaisfoorumin sivuilla

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Vertaisvalmennus toisella asteella -video (Poluttamo)

Katso videolta, mistä vertaisvalmennuksessa on kyse ja kuule Poluttamon piloteissa mukana olleiden vertaisvalmentajien ajatuksia:

Tutustu myös Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -oppaaseen.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -opas (Poluttamo)

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -oppaan kansiPoluttamo-hankkeessa tuotettu opas vertaisvalmennuksen aloittamisen tueksi lukioissa ja ammattikouluissa on ilmestynyt. Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -opas on tarkoitettu opiskelijoiden vertaisuuden mahdollisuuksista kiinnostuneiden oppilaitosten henkilökunnalle ja vertaisvalmentajiksi tuleville opiskelijoille. Oppaasta löytyy vinkkejä ja aineistoa vertaisvalmentajien ja -valmennettavien valitsemiseen sekä toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Materiaalia voi soveltuvin osin hyödyntää myös yhdistys- ja harrastustoiminnassa, nuorisotyössä tai esimerkiksi ammatillisen kehittymisen tukena kollegoiden välisessä vertaisvalmennuksessa.

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella
Kansalaisfoorumi, 2018
ISBN: 978-951-9461-57-1

Lisätietoja vertaisvalmennuksesta toisella asteella Kansalaisfoorumin sivuilla.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen (Digikilta)

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

Tuotu lähteestä: Digikilta

Webinaari: Saavutettavuussovellus Blackboard Ally (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

2.10.2018 klo 14.00-14.30
Webinaarihuoneen osoite: Blackboard Collaborate -linkki lähetetään sähköpostitse ilmoittautuneille
Facebook-tapahtuma

Saavutettavuussovellus Blackboard Ally

Niko Karinen, Flowbox Oy

Blackboard Ally on työkalu, joka integroituu yleisimpiin verkko-oppimisympäristöihin (esim. Moodle) ja tekee kurssisisällöistä saavutettavampia. Ally pystyy automaattisesti luomaan opiskelijoille vaihtoehtoisia tiedostoja kurssisisällöistä (esim. pdf:stä äänitiedosto) ja toisaalta Ally neuvoo opettajaa, miten kurssisisällöistä tehdään saavutettavampia. Lisäksi Allyssa on organisaatiotasoiset raportointimahdollisuudet.

Tervetuloa webinaariin!

Blackboardin esittelyvideo Allysta

 

Taustaa

Flowbox sopi kesällä kumppanuussopimuksen kansainvälisen opetusteknologiayrityksen, Blackboardin, kanssa. Flowbox vastaa paikallisesta asiakaspalvelusta, tuesta sekä myynnistä. Blackboardin tuotteita ovat esimerkiksi:

  • Blackboard Ally (saavutettavuussovellus)
  • Blackboard Collaborate (reaaliaikainen videoneuvottelu- ja etäkoulutussovellus)
  • Blackboard Moodlerooms (Moodle-pohjainen Learning Management System)

Ilmoittautuminen

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaaritallenteen ja muut mahdolliset webinaariaineistot webinaarin jälkeen sähköpostitse.

Webinaari-ilmoittautuminen >>>


Webinaari on osa Digitaalisen oppimisen webinaarisarjaa. Webinaarisarjassa Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenet esittelevät tuotteitaan, palveluitaan sekä osaamistaan kaikille avoimissa, maksuttomissa webinaareissa. Webinaarisarjan myötä kannustamme alan toimijoita verkostoitumaan keskenään, tutustumaan toistensa osaamiseen ja ennen kaikkea jakamaan omaa osaamistaan.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Lopussa kiitos seisoo (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Helena Aho ja Sirpa Purtilo-Nieminen
Lapin yliopisto

Avoimen yliopiston Academic Study Skills –pilotille hankkeen jatkoaika tuli todelliseen tarpeeseen. Jatkoaika mahdollisti sen, että pystyimme keskittymään vielä alkuvuoden ajan kurssisisältöjen lopulliseen valintaan, kirjoittamiseen sekä käännöstöiden teettämiseen. Viimeisten toimintakuukausien aikana olemme saattaneet todeta, että saimme paljon valmista ja hyödyllistä aikaan. Ehdimme loppukeväällä järjestää pikaisella aikataululla myös suunnittelemamme testikurssin.

Testikurssille ilmoittautui viisi opiskelijaa. Valitettavasti kuitenkin vain yksi opiskelija osallistui tehtävien tekemiseen ja palautekeskustelutilaisuuteen. Pilottikurssilaisten kato lienee johtunut päättyvästä lukuvuodesta sekä samaan aikaan käynnistyneestä Academic Career Skills –kurssista.

Palautetta saimme yhteisessä keskustelutilaisuudessa, lisäksi opiskelijalla oli mahdollisuus kommentoida, kysyä ja antaa palautetta kurssiympäristön keskustelualueella.  Saimme pilottiopiskelijalta arvokasta palautetta ja huomioita kurssin jatkokehitystä varten. Opiskelijan kommentit kohdistuivat lähinnä kurssiympäristön toiminnallisuuksiin, eikä niinkään kurssin materiaaliin, asiasisältöön tai tehtäviin. Kurssimateriaali on uudistettu myös sisällöllisesti, joten toivoimme myös sitä koskevaa palautetta. Tulevien kurssitoteutuksien jälkeen kerättävän palautteen muodoissa ja tavoissa tulee siis huomioida erityisesti kurssin sisällöt ja se, miten kurssimateriaali ja -tehtävät ohjaavat opiskelutaitojen kehittymistä.

Yhden opiskelijan tekemä testaus ei anna vielä kattavaa kuvaa kurssin toimivuudesta, vaan joudumme totuttuun tapaan keräämään opiskelijapalautteen kurssin jälkeen. Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista vertailla uuden Academic Study Skills –kurssin palautetta suomenkielisen vastineensa saamaan palautteeseen.

Joka tapauksessa, olemme oppineet uutta kurssia työstäessämme. Heti hankkeen alusta saakka oli selvää, ettemme voisi suoraan kopioida englanninkielistä kurssia vanhasta tutusta Akateemiset opiskelutaidot –opintojaksosta. Vaikka teemat ja tavoitteet ovat yhteneväiset, oli otettava huomioon erilainen kohderyhmä. Ulkomailta Suomeen muuttaneella henkilöllä voi olla hyvin erilainen kokemus opiskelutavoista, opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta tai opiskelijan asemasta omassa oppilaitoksessaan.

Oman opintopolun tai opiskelutaitojen pohdiskelu saattaa eri kulttuuritaustasta johtuen olla jopa hämmentävää.  Todennäköisesti tulevien kurssien tuutorit joutuvat ohjaaman opiskelijoita kysymyksissä, jotka johtuvat juuri oppimisen erilaisista kokemuksista sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.

Academic Study Skills –kurssin tärkeä osa on omien opiskelutaitojen ja opiskelukyvyn tunnistaminen ja kehittäminen. Näitä asioita harjoitellaan pienillä pohdintatehtävillä. Kurssia varten tuotettiin esimerkiksi kaksi stressinhallintaan liittyvää videota, joiden avulla opiskelija voi pohtia tilanteita, jotka tuottavat stressiä, ja toisaalta tapoja, joiden avulla stressiä voi yrittää hallita.  Kurssimateriaalin jatkokehittäminen voisi suuntautua juuri tähän aihepiiriin.

Hankeajan päättyessä saamme tämän kurssin siihen vaiheeseen, että voimme esittää syksyllä kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle kurssin ottamista osaksi opetussuunnitelmaa. Tämän jälkeen kurssi voidaan toteuttaa ensimmäisen kerran virallisesti ja avoimena kaikille halukkaille osallistujille. Tämä toteutuu arvion mukaan keväällä 2019.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Haastavaan käyttäytymiseen toimivat myönteiset keinot ja oppimisen tuki (Erja Sandberg)

Opettajat, ohjaajat ja yleisestikin koulun henkilöstö ovat välillä ihmeissään miten saisi oppilaan käyttäytymisen haasteita vähemmäksi ja käyttäytymistä kohti toivottua. Hankalia tilanteita tulee varmasti jokaisessa koulussa päivittäin. Opettajat pohtivat omia käytänteitään ja kokevat myös riittämättömyyden tunnetta asiaa kohtaan. Myös huoltajat pohtivat samoja asioita ja kuuntelevat myös koulun toimintatapoja tarkasti.

Sain tänään yhden toimintavan ihmettelyä huoltajan taholta, jonka oma ammattietiikkani pedagogina sysäsi nyt nostamaan julki keskusteluun. Haastavasti käyttäytynyt oppilas sai heti näin lukuvuoden alkajaisiksi peruskoulusta monisteen, jossa lukee seuraavasti:

_________________________________________________________________________________

XX-luokan oppilas YY on käyttäytynyt epätoivottavalla tavalla. Ettei tällainen enää toistuisi, oppilaan on kirjoitettava 50 kertaa virke
Ajattelen, mitä sanon, etten sanoisi, mitä ajattelen.
Huoltaja kuittaa tehtävän suoritetuksi monisteen loppuun.

Tämän jälkeen monisteessa on tyhjiä numeroituja rivejä, joihin virkettä on tarkoitus kirjoittaa.
_________________________________________________________________________________

Kyselin huoltajalta hieman lisää asiasta ja hän kertoi tämän olevan yleinen koulun toimintatapa monenlaiseen oppilaiden negatiiviseen toimintaan. Oppilas siis kirjoittaa saman lauseen 50 kertaa hauki on kala –tyyppisesti ja sen katsotaan muuttavan epätoivottua käyttäytymistä. Mikäli monistetta ei täytä, on määrätty jälki-istuntoa, näin myös tällä kertaa.

Täytyy sanoa, että olen hyvin ihmeissäni näin vuonna 2018, että näen tällaisen koulun ammattilaisten toimintatavan. En millään tasolla usko kirjoittamisen muuttavan käyttäytymistä. Itsekin olen jo vuosia opettanut hyvin erilaista toimintamallia, myönteisen palautteen voimaa oppilaan käyttäytymisessä sekä toisaalta erityispedagogisia menetelmiä jokaisen opettajan työotteena.

Näytin oppilaan huoltajan luvalla kuvaa monisteesta myös muutamille erityisopetuksen kollegoille ja opetusalan asiantuntijoille. Sain heiltä samantyyppistä ihmettelyä ja epäuskoa että ei kai tämä enää ole totta.  Esimerkiksi aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen ensimmäiset kommentit olivat seuraavat:
”Kirjoittamisesta pitäisi yrittää tehdä ihan kivaa eikä käyttää rangaistuksena. Asia alkaa takkuamaan jo pelkästään siksi, että se on rangaistus. Rangaistaanko tässä myös huoltajaa: huoltaja kuittaa. Eli huoltajan tehtävä on pakottaa lapsi kirjoittamaan. Ja mitä he siinä oppivat? Parempaa käytöstä?

Kasvatustieteen tohtori Juho Honkasilta toteaa: ”Olisi pohdinnan paikka mikä on opettajan motiivi rangaistuksen taustalla: edistää oppimista ja pedagogista suhdetta vai tukahduttaa pienikin kipinä oppia kyseisen opettajan kanssa. Oletan että ensimmäinen. Silloin kehottaisin pedagogisiin ratkaisuihin oppimisen edistämiseksi ja molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvan vuorovaikutussuhteen rakentamisen aloittamiseksi.”

Opetan itse tuleville ja nykyisille opettajille tietoa ja toimintatapoja haastavaan käyttäytymiseen ja otan tästä nyt muutamia nostoja opetusmateriaalistani.

Monenlaisia selitysmalleja haastavaan käyttäytymiseen

Katsellaanpa hieman haastavan käyttäytymisen taakse erilaisia selitysmalleja. Ensinnäkin kannattaa pohtia omaa näkökulmaansa kenen mielestä käyttäytyminen haastaa ja mitä itse ajattelee asiasta. Onko haastavasti käyttäytyvä oppilas helppo ”sysätä” jonkun muun hoteisiin vai voinko itse ymmärtää haastavan käyttäytymisen taustaa paremmin ja tehdä sellaisia asioita, joilla käyttäytymistä voidaan ohjata kohti toivottavaa.

  1. Biologisessa selitysmallissa (esim. lääkärit) haastavan käyttäytymisen ongelma tai syy nähdään yksilön neurobiologiassa. Monesti katsellaan toimintaa ja käyttäytymistä jonkin lääketieteellisen luokituksen näkökulmasta (esim. ADHD) ja se toimii myös selittävänä tekijänä käyttäytymisen haasteille. Biologisen selitysmallin keinona ja ”hoitona” on usein lääkehoito.
  2. Psykososiaalisen selitysmallin (esim. psykologit) taustalla taas ajatellaan olevan vuorovaikutukselliset tekijät henkilöt ja hänen ympäristönsä välillä. Tässä mallissa helposti syyllistetään esimerkiksi huoltajien vaikutusta kasvattajina käyttäytymisen haasteisiin ja katsellaan asiaa taustan tai epätoivotun mallin oppimisen kautta.
  3. Yhteiskunnallisessa selitysmallissa (esim. sosiologit) katse kohdistuu yhteiskunnan monenlaisiin syrjiviin käytäntöihin ja yhteiskunnalliset kipukohdat siirretään yksilön kipukohdiksi. Tähän nähdään avuksi erilaisten valtarakenteiden kriittistä tarkastelua ja yhteiskunnan järjestelmien muuttamista.
  4. Erilaisten taitojen näkökulmassa (esim. pedagogit) haastavassa käyttäytymisessä taas koetaan olevan ristiriitaa henkilön taidoissa ympäristön vaatimuksiin nähden. Apuna haastavaan käytökseen on siis erilaisen toimintamallin ja taidon harjoittelu ja kehittymisestä positiivisen palautteen antaminen.

Haastava käyttäytyminen koulussa

Kun puhutaan koulukontekstista, pedagogiset toimet ovat aina ensisijaisena toimenpiteenä. Koulun henkilöstön tulee yhdessä rakentaa luottamusta oppilaisiin, kasvattaa, opettaa, ohjata ja mallittaa oppilaita kohti toivottavaa käyttäytymistä. Myönteinen palaute onnistuneesta tilanteesta muuttaa tutkimusten mukaan käyttäytymistä kaikkein tehokkaimmin.

Rankaisuista taas ei ole todettu olevan hyötyä oppilaalle. Tämän takia myös jälki-istunnot on onneksi suurelta osin korvattu kasvatuskeskusteluilla ja toisenlaisen mallin opettamisella. Pelkkä jälki-istunto ei opeta lapselle tai nuorelle mitään. Se voi jopa lisätä haastavaa käyttäytymistä. Kehotan siis olemaan käyttämättä sitä. Jälki-istunnot tulevat myös liian myöhään ja hetkessä elävät lapset ja nuoret eivät aina ymmärrä syy-seuraus -yhteyttä toiminnan ja rangaistuksen välillä.

Mikäli kyseessä on ns. tuen oppilas (kuten tässä tapauksessa on), on entistä vahvemmin mietittävä ja toteutettava pedagogisia tukikeinoja haastavan käyttäytymisen vähenemiseen ja samalla onnistumisenkokemuksien saamiseen.

Pedagogien kannattaa myös pohtia mitä on haastavan käyttäytymisen takana. Onko jokin tietty tilanne koulussa oppilaalle hankala tai epämieluinen, jolloin lapsen tai nuoren mielestä helppo ratkaisu on keskustelun sijaan epätoivottu käyttäytyminen. Myös pulmat tunnetaidoissa tai sosiaalisissa taidoissa heijastuvat niopeasti haastavana käyttäytymisenä. Tällöin on oltava tuki näiden taitojen opettelemiseen.

Kasvatustieteen tohtori Irene Rämä toteaa:

Kirjoitusharjoitusten ei ole todettu vaikuttavan käyttäytymisen muuttumiseen eikä ajattelemaan käskeminen edesauta ajattelun kehittymistä.

Olen itse vahvasti samaa mieltä. Oppilas ei opi mitään sillä, että kirjoittaa samaa lausetta 20, 50 tai 100 kertaa. Se voi aiheuttaa myös vastenmielisyyttä kirjoittamiseen.

Miten opettajana kannattaa toimia haastavan käyttäytymisen tilanteissa?

Seuraavassa esittelen pitkäaikaisen laaja-alaisen erityisopettajan KM Tiina Vitkan näkökulmia käytännön tukikeinoihin haastavan käyttäytymisen tilanteissa.

Nykyään jokaisesta luokasta löytyy haastavasti käyttäytyvä lapsi tai nuori. Vaikea on sanoa yhtä oikeaa tapaa, miten toimia mutta aivan ensimmäinen on se, ettei opettajana provosoituisi eikä olisi aikuisena hyökkäävä oppilasta kohtaan. Negatiivinen suhtautuminen tuo herkästi oppilaalle olon, ettei hänestä pidetä ja kierre on valmis. Lapset ja nuoret aistivat enemmän kuin me aikuiset tiedämmekään. Jopa se, että joutuu haastavan käytöksen takia erityisopettajalle, voi johtaa negatiiviseen kierteeseen. Mieluummin haen oppilaalle ratkaisua luokkatilanteeseen kuin eristän oppilaan erilliseen tilaan. Koen itse, koska olen toiminut entisajan – ja lakien ”klinikkamallissa” ja nykyisessä laaja-alaisen erityisoettajan työssäni, että keskustelu ja se, miten tilanteeseen haetaan ratkaisua ja miten me aikuiset voidaan oppilasta auttaa, vie huomattavasti paremmin tilannetta eteenpäin.  Olen ollut selvittelemässä haastavaa käytöstä, joka voi olla jopa heijastuma aikuisen käytöksestä tai pelkästä väärinymmärryksestä. Mikäli asiaan ei nopeasti puututa, alkaa se ilmetä opettajan ja oppilaan välisessä kemiassa, jota on vaikeampi muuttaa pitkällä aikavälillä.

Kerran selvitellessäni haastavaa käytösmallia oppilaalla, kävi ilmi niin yksinkertainen asia ettei hän ymmärtänyt opettajan puhetta. Opettajan puhetempo oli tunneilla liian nopea ja ohjeistukset liian pitkiä, jolloin oppilaan keskittyminen herpaantui tunnilla, koska hänellä ei ollut aavistustakaan mitä piti tehdä. Nuori ei osannut itse sanoa, miksi käyttäytyi jatkuvasti tietyllä tavalla, vaan tilanne piti rauhoittaa ja rauhassa positiivisessa hengessä kahdenkeskinen keskustelu. Ratkaisu oli niin yksinkertainen kuin puhetempo rauhallisemmaksi ja opettaja lyhensi ohjeitaan, laittaen ne myös visuallisesti tuntirakenteena taululle. Onhan meillä aikuisillakin koulutuksissa tieto, mitä tapahtuu. Miksei siis oppilaan koulupäivässä? Lisäksi tein lukitestaukset ja ilmeni taustalla oleen selvittämätön oppimisen haaste eli lukivaikeus, johon oppitunneille kokonaisuudessaan rakennettiin oppimisen tuki. On siis huomioitava haastavan käyttäytymisen tausta.

Kerran kokonaisen luokan ollessa todella haasteellinen, rohkeasti kokeilimme aineenopettajan kanssa uutta opetusmenetelmää luokalle (urakkamalli) ja positiivista palkkiojärjestelmää. Se oli yksinkertainen, että parhaiten onnistuneet oppilaat pääsivät vuorollaan käytävälle tekemään keskenään tehtäviä. Toki opettaja piti heitä silmällä, mutta homma alkoi pyöriä ja koko luokka rauhoittui. Positiivisuutta oikein metsästettiin kilpaa ja sitä tekemisen meininkiä. Oppilaat luottivat aikuiseen ja aikuinen oppilaisiin. Koko homma alkoi perustua luottamukseen.

Kun tiedetään luokassa oppilaat, joilla on haastavaa käytöstä, on tärkeää erityisopettajana yhdessä aineen- tai luokanopettajan kanssa luoda luokalle ennalta struktuurit sekä eriyttämisen keinot, miettiä oppimisympäristöä ja – menetelmiä jo ennalta. Positiivinen, rakentava palaute on ehdottoman tärkeää. Mietitään ennakointia ja siirtymiä. Parasta ennaltaehkäisyä luokkatilanteisiin on miettiä omaa opetustaan ja oppimisympäristöään, miten välttää ennalta mahdollisimman paljon haastavia tilanteita. Yhtä valmista ratkaisua ei ole, kun on kyse tukea tarvitsevista oppilaista.

Tarvitaan yhteistyötä ja erityisopettajan erityispedagogisia keinoja tukemaan tuntitilanteita ennalta suunnittelussa. Se ei tarkoita sitä, että erityisopettaja on luokassa kokoajan mukana, vaan luodaan mahdollisuudet yhdessä ja suunnitellaan mahdollisimman toimivaa, selkeää oppimisympäristöä ja kokeillaan sitä. Yleensä pieniä muutoksia tarvitaan eli toivon opettajien pyytävän erityisopettajien apua mahdollisimman nopeasti, mieluummin jo ennakoiden. Välillä mennään kokeiluissa suohon, mutta sitten on kokeiltava toista ratkaisua. Välillä ”strukturoin” opettajien käyttöön suoraan malleja, joita he voivat ottaa luokkiin käyttöönsä, jotta tuntitilanteet saataisiin pidettyä mahdollisimman sujuvina ja turvallisina.

Useimmiten haastavan nuoren käytöksen takana on ollut jokin selvittämätön oppimisen haaste, ehkä mahdollinen ADHD tai väärinymmärrykset. Kotona voi olla vaikea elämänvaihe kokonaisuudessaan menossa. Erityisopettajilla on tärkeä rooli selvittää pulmat taustalla ja luoda oppitunneille turvallinen oppimisympäristö yhdessä opettajan kanssa. Tässäkin hyvänä tukena on tarpeen vaatiessa koulun oppilashuoltoväki ja/tai muu ulkopuolinen taho, jos tällaisiä yhteyksiä on. Riippuu aina, millaisesta haastavasta käytöksestä on kyse. Kodin tuki ja kaikkien aikuisten yhteinen linja asiassa on ensiarvoisen tärkeää kun koulussa rakennetaan tukea oppilaalle. Mikäli luokassa on mietitty ja kokeiltu kaikki mahdolliset yleiset pedagogiset keinot eivätkä nekään toimi, olen itse käyttänyt nuorten kanssa kevyttä coachingia, jossa mietitään pienet tavoitteet (nämä löytyvät kirjasta ”Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa”). Vastaavaa mallia löytyy mm NMI:n cico-mallista, joka on jämerämpi menetelmä, mutta tukee oppilaan myönteistä käytöstä. Rinnalla on hyvä käyttää koulun oppilashuoltohenkilöstön tukea ja yhteistyötä.

Laaja-alainen erityisopettaja yleisopetuksessa on oppilaan etujen ajaja, jonka keskeinen tehtävä on löytää oikeanlainen ja mahdollisimman hyvä ratkaisu tilanteisiin oppilaiden parhaaksi. Nykykoulussa kukaan ei pärjää yksin. Onnistumisen mahdollisuus on sitä parempi, mitä enemmän yhteistyötä tehdään niin opettajien kuin vanhempien kanssa. Täytyy vain muistaa se, kun kaikki on koulun sisällä yritetty eikä muutosta tapahdu, on tärkeää hakea apua ulkopuoliselta taholta tilanteeseen ja oppilaan edun toteutumiseksi.

Tutkittua tuoretta tietoa haastavan käyttäytymisen mekanismeista

Helsingin sanomat julkaisi tiistaina 28.8.2018 tiedeosiossaan artikkelin otsikolla Lapsen biologinen alttius väkivaltaan vähenee kehumalla – myönteinen palaute vaikuttaa lapsen neurobiologiaan. Artikkelissa on haastateltu Turun yliopiston psykiatrian professoria Andre Souranderia. Hän kertoo tutkimuksesta, josta on saatu jälleen kannustavia tuloksia haastavan käyttäytymisen muuttamiseen kohti toivottua käyttäytymistä.  Artikkelissa todetaan mm. seuraavasti ”Johtuivatpa käytöshäiriöt synnynnäisistä taipumuksista, varhaislapsuuden kokemuksista tai niiden yhteispelistä, niihin voi vaikuttaa.”

Samaisessa artikkelissa on myös tärkeä viesti meille kaikille aikuisille. ”Arki perheissä on usein sitä, että torutaan ja kielletään. Kun haastava lapsi saa jatkuvasti kotona ja koulussa kuulla olevansa pahis, se muuttaa hänen aivojaan.” Suunnan voi korjata, sillä myös myönteinen palaute vaikuttaa lapsen neurobiologiaan.

Lopuksi

Haastavan käyttäytymisen tilanteet ja taustat ovat moninaisia. Yhtä oikeata ratkaisukeinoa ei ole olemassa, mutta tutkimusten mukaan myönteiset menetelmät rankaisun sijaan sekä asianmukaiset tukitoimet mahdollisiin haastavan käyttäytymisen taustasyihin ovat avainasemassa. Julkituomani tapaus ei varmastikaan ole yleistä koulussa. Korostan kuitenkin, että jokainen tapaus on liikaa. Rangaistuksilla rikomme lapsen ja nuoren psyykkistä kehitystä, aiheutamme negatiivista minäkuvaa ja ajamme alas luottamuksen aikuisiin. Toimikaamme siis jokaista lasta ja nuorta vahvistavalla myönteisellä tavalla. Lopuksi välitän Väestöliiton asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren terveiset opettajille:

”Neljä-viisivuotiaalla on maailman paras itsetunto. Sitä pitää suojata. Kuusi-seitsemän vuotiaalla on mahtava kouluinto. Sitäkin kannattaisi vaalia! Oppimisen iloa ja innostusta ruokitaan kannustuksella. Alakoulun opettaja on lapsen opintiellä avainasemassa. Yläkoululaisen itsetuntokuopassa kaikkia aikuisia tarvitaan kannattelemaan nuoren jaksamista ja luottamusta kykyihinsä.”


Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi
ADHD-asiantuntija

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

DigiKilta-seminaari Riihimäellä 27.9.2018: Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa (Digikilta)

DigiKilta-hanke järjestää robotiikkaa ja ohjelmointia käsittelevän seminaarin Riihimäellä syyskuussa.

Aika & paikka

27.9.2018 klo 8.30-16.00

Hyria Riihimäki
Sakonkatu 1

Ohjelma

8.30 – 9.00 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

9.15 Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyksiä tulevaisuudessaLeena Pöntynen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus

10.00 Robotiikka ja OPS RiihimäelläEsa Santakallio, sivistysjohtaja, Riihimäen kaupunki

10.45 – 11.45 Lounastauko

11.45 – 14.15 Työpajoja ja esityksiä

Kahvi- ja verkostoitumistauko

14.45 – 15.45 Robotit oppimisen kirittäjinäCristina Andersson, robotiikka-asiantuntija, Develor Productions Oy

15.45 – 16.00 Päivän yhteenveto ja tilaisuuden päätös – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Työpajat

Seminaarin iltapäivän ohjelmassa on 45 minuutin mittaisia työpajoja. Työpajat toistuvat ohjelmassa siten, että kukin osallistuja pääsee osallistumaan kolmeen työpajaan.

Lohjan Robopaja

Esittelyssä Lohjan malli koulutuksesta, kaupungin yhteisten Legojen kiertoprosessista sekä kaupungin välinelainaamosta.

Pajassa osallistujat pääsevät suorittamaan erilaisia Lohjan koulutuksissa käytettäviä robotiikkatehtäviä.

Pajan päätteeksi kootaan opit ja ideat: “Lohjan mallista meidän malliksi”

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja, alueellisen tutortoiminnan koordinaattori sekä digitutor Timo Pietiläinen. Timon luotsaamat oppilaat olivat voitokkaita viime kevään Innokas2018 Robotiikkaturnauksessa sekä Ylessä nähdyssä Robomestarit TV-sarjassa.

Kokemuksia robotiikan oppimisesta ja opettamisesta peruskoulussa

Pajassa kuullaan kokemuksia robotiikan opetuksesta peruskoulussa ja robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta. Riihimäellä on järjestetty viralliset robotiikan Vex IQ -kehitysalustan SM-kilpailut vuosina 2017 ja 2018 – kokemusta on myös kansainvälisistä kilpailuista.

Mukana pajassa Vex IQ -robotteja.

Pajan vetäjänä toimii Reetta Viitanen Riihimäen Harjunrinteen koululta.

Opettaja ohjelmoi – ohjelmoinnin monet ulottuvuudet

Pajassa tarkastellaan, miltä opettajien robotiikka- ja ohjelmointiosaaminen näyttää tutkimuksen valossa. Lisäksi tutustutaan DigiKilta-kunnissa tehdyn robotiikkakartoituksen tuloksiin. Minkälaisia laitteita DigiKilta-kunnista löytyy? Miten robotiikan opetuksen tuki on järjestetty? Entä minkälaista muuta toimintaa kunnissa on käynnissä teeman ympärillä?

Pajan toiminnallisessa osiossa tutustutaan Scratch-ohjelmointiin Hämeenlinnan tutoropettajien johdolla.

Pajan vetäjänä toimii tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta.

Hämeenlinnan OppilasAgentit

Minkälaisia ovat oppilaiden omat kokemukset ohjelmoinnin oppimisesta sekä robotiikasta osana perusopetusta? Tule tutustumaan hämeenlinnalaisten OppilasAgenttien ja tutoropettajan johdolla ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön opetuksessa.

Sphero-robottipallot

Pajassa tutustutaan ohjelmoitaviin Sphero-robottipalloihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin käytännön esimerkkien kautta. Ohjelmistona käytetään ilmaista Sphero Edu -sovellusta, joka kannattaakin ladata omaan mobiililaitteeseen jo ennakkoon.

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta.

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu 40 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut.

Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 20.9.2018 mennessä ilmoittautumislomakkeella >>>

Majoituskiintiö

Seminaarin osallistujille on varattu majoituskiintiö Riihimäen Scandic Hotellista.

Scandic Hotel Riihimäki
Hämeenaukio 1
+358 19 7721
riihimaki@scandichotels.com

Yhden hengen huone: 102 € / vuorokausi
Kahden hengen huone: 122 € / vuorokausi

Jokainen majoittuja maksaa oman majoituksensa sekä varaa huoneensa itse suoraan hotellin myyntipalvelusta, yllä olevia yhteystietoja sekä varaustunnusta SUO260918 käyttämällä 12.9.2018 mennessä.

Tuotu lähteestä: Digikilta

DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas (Digikilta)

20.9.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta
Webinaariosallistujan ohjeet
Facebook-tapahtuma

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä – tule siis mukaan keskustelemaan aiheesta!

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Ohjelma

14.00 Tietosuojaopas oppilaitoksille – Henriikka Hannula, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

14.15 Henriikka Hannula vastaa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin

14.45 Jälkilöylyt – vapaata keskustelua tietosuoja-asetuksesta oppilaitoksissa

Ilmoittautuminen

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumalla varmistat kuitenkin, että saat webinaarista muistutuksen sähköpostiisi ennen webinaaria sekä mahdolliset webinaariaineistot ja -tallenteet linkkinä sähköpostiisi webinaarin jälkeen.

Ilmoittautumislomakkeen kautta voit lähettää myös ennakkokysymyksiä webinaarin asiantuntijalle.

Webinaari-ilmoittautuminen >>>

Tuotu lähteestä: Digikilta