Johdon neuvotteluhuone (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Lahja Karjalainen, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu

Tein Moodle-työtilaan toteutuksen, joka simuloi pienen liiketoimintaa harjoittavan Digi&Data Oy:n ulkoisen laskentatoimen prosessia ja sen kytkeytymistä päätöksentekoon yrityksen tilikauden aikana. Ulkoinen laskentatoimihan huolehtii taloudellisen tiedon tuottamisesta liiketoiminnasta yrityksen sidosryhmille päätöksentekoa varten. Opiskelijoiden tehtävänä oli laatia kirjanpito tilikaudelta ja tilikauden päättyessä tilinpäätös ja tilinpäätösasiakirjat Netvisor–kirjanpito-ohjelmalla.  Lisäksi he laativat henkilöstökertomuksen, tekivät tilintarkastuksen, analysoivat liiketoimintaa sekä laativat lehdistötiedotteet sekä suomen että ruotsin kielellä. Tilinpäätös allekirjoitettiin, vahvistettiin ja päätös voitonjaosta tehtiin ryhmien valmistelemissa ja pitämissä Digi&Data Oy:n osakeyhtiölain säädösten mukaisissa hallituksen kokouksissa ja yhtiökokouksissa.

Toteutus pyrki simuloimaan niitä tilanteita, jossa opiskeltavia tietoja ja taitoja tullaan käyttämään työelämässä.  Johdon neuvotteluhuoneen tavoitteena oli motivoida opiskelijoita oppimaan tehtävillä, jotka kytkeytyvät tulevaan työhön ja haastavat opiskelijoita ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia alan ammattilaisten tapaan.

Yhtenäinen projektille varattu työtila Moodlessa auttoi siinä, ettei tieto ei leviä ympäriinsä. Kaikki projektiin liittyvä tieto, tehtävät, suunnitelmat, ajankäyttö, valmiit dokumentit jne. löytyivät yhdestä paikasta,  jonne kaikki pääsevät sekä katsomaan, lisäämään omat työnsä että tarkastelemaan toisten töitä.

Opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa on aina eritasoisia osaajia. Kun osallistujat suunnittelivat yhdessä tehtävät ja aikataulutukset Gantt-kaavioita hyödyntäen, se antoi kaikille kokonaiskuvan tehtävistä ja niiden aikatauluista. Aikataulu ja projektin lopetus sovittiin jo aloituspalaverissa.  Projekti pilkottiin osiin, jossa jokaisella oli omat tehtävänsä. Tehtävät oli selkeästi listattu, vastuutettu ja niillä oli selkeät prioriteetit eli kaikki tiesivät mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuka on siitä vastuussa.

Työtilassa hyödynnettiin Kanban-taulua, jonka  avulla kaikille hahmottuu kokonaisuus, jota ollaan tekemässä. Perusidea Kanbanissa on  työn visualisointi, käynnissä olevan työn määrän rajoittaminen sekä pyrkimys jatkuvaan kehittämiseen.  Kanbanissa työt järjestellään käyttäen Kanban-taulua. Taulussa on omat sarakkeensa kuvaamassa eri työnvaiheita, joiden kautta tehtävät kulkevat. Tämä visuaalisuus pyrkii tekemään prosessiin pesiytyneet pullonkaulat näkyviksi ja auttaa tiimiä tunnistamaan kohtia, joissa työn etenemistä voidaan kehittää.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Kansalaisopisto verkossa (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Tuija Rantamaa, Tornion kansalaisopiston kieltenopettaja

Kokemuksia Peda.net-ympäristön hyödyntämisestä kansalaisopiston kielten opetuksessa.

Kansalaisopistomme on valinnut tänä vuonna oppimisympäristökseen Peda.net – ympäristön. Tämä ympäristö vaikutti läpikäydyistä vaihtoehdoista käytännöllisemmältä ja tarpeeksi kattavalta oppilaiden ja opettajien käytettäväksi. Mielestäni ympäristö suokin opettajalle paljon erilaisia mahdollisuuksia materiaalin työstämiseen ja esille laittamiseen. Samoin se suo opiskelijoille monipuolisuuden ja helppouden opiskeluun. Opiskelijat pääsevät vain muutamalla klikkauksella tarkastelemaan omaa kurssiaan. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä asia opiskelijoiden kiireisessä elämässä.

Kurssirakenteen luominen ja esiintuominen ympäristössä onnistuu hyvin ja kurssin sisällön saa selkeästi esiin. Pidän kursseillani ympäristöä enimmäkseen materiaalipankkina, koska oppilailla on oppikirjat, jota seuraamme ja käymme ensisijaisesti läpi. Luomistani materiaalipankeista löytyy lisäharjoituksia, linkkejä esim. kielioppiympäristöihin, uutisiin opettamissani kielissä ja muihin digisovelluksiin, joissa oppilaat voivat harjoitella lisää opiskelemaansa kieltä omalla ajallaan. Lisäksi olen lisännyt kulttuuritietoutta linkein (musiikki, videot) ja kuvin. Eniten ympäristön työkaluista omassa käytössäni ovat tiedosto-, tehtävä-, teksti-, kuva-, kuvagalleria- ja ilmoitustaulutoiminto. Viimeisin on erittäin tärkeä, koska kaikki eivät ehdi aina tunneille, mutta kuitenkin ovat kiinnostuneita, mitä tehtäviä seuraavalle tunnille annettiin.

Ympäristön käyttäminen ei ole osoittanut tuovan sen suurempia haasteita omaan työhöni. Alku on aina hankalaa ja aikaa vievää, mutta rutiinit lisäävät varmuutta ja nopeuttavat toimintaa. Kaikkein haastavinta ovat linkittäminen ja lisättävien materiaalitiedostojen muotojen sopivuus ja käytännöllisyys. Ajatuksen tulee olla mukana, varsinkin tiedostojen jako-oikeuksien määrittämisessä. Kaikkea ei voi, eikä ole hyödyllistä materiaalipankkiinkaan lisätä.

Se, mikä korostuu eniten tässä muutoksen tilassa, on laaja-alainen tietoteknisten taitojen hallinta. Vaikka TVT -taitoja on hiottu pikkuhiljaa muutaman vuoden, ei kaikkea näytä oppivan ja sisäistävän ihan heti. Harjoittelu ja kokeileminen ovat ensiarvoisen tärkeää ja tuottaa pidemmän päälle varmaankin toivottua tulosta.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

SeOppi 2/2017 (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Joko olet tutustunut Suomen eOppimiskeskus ry:n julkaisemaan SeOppi-lehteen? Viimeistään nyt olisi siihen hyvä aika, sillä myös LOVO on siellä esillä! Lapin ammattikorkeakoulusta Lauri Kantola, Ari Pikkarainen ja Anu Pruikkonen artikkelillaan: Developing distance learning in computer aided design.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Osaamispassi (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Maria Jaatinen ja Riitta Kaaretkoski

Lapin matkailuopiston ruokatuotannon lehtorit Maria Jaatinen ja Teemu Raasakka lähtivät mukaan LOVO-hankkeeseen keväällä 2016. He opettavat ravintola- ja catering-alan perustutkintoon opiskelevia opiskelijoita. Hankkeessa he halusivat luoda käytännönläheisen verkko-oppimisympäristön. Teemulla oli idea osaamispassista, jonka hän esitteli kollegalleen.

Opetuksen arjesta noussut tarve ja selkeä idea tarpeen ratkaisemiseksi kohtasivat juuri oikeaan aikaan. Ajatus passin rakentamisesta digitaaliseen muotoon pystyttiin toteuttamaan LOVO-hankkeen avulla. Osaamispassi päätettiin toteuttaa RKK:ssa käytössä olevaa verkko-oppimisympäristöä Optimaa käyttäen.

Osaamispassin tavoitteena on helpottaa käytännön työtä. Passi on työkalu sekä opettajalle että opiskelijalle. Opettajat kokivat tarvitsevansa jonkin toimivan työkalun opiskelijan oppimisen seurantaan. Osaamispassissa tutkinnonosien toteutussuunnitelmat on viety käytännön tasolle. Opiskelijat ovat kokeneet haasteellisena ymmärtää opetussuunnitelmien sekä toteutussuunnitelmien sisällöt ja tavoitteet.

Passissa on lueteltu, mitä asioita kuhunkin tutkinnonosaan sisältyy. Opiskelijat saavat konkreettisen listan opittavista asioista. Opiskelijalle selkiytyy passin avulla, esim. mitä raaka-aineita opetellaan käyttämään sekä millaisia ruokalajeja opetellaan valmistamaan. Ideana on, että passin listan jokainen kohta on hyväksytysti suoritettu ennen ammattiosaamisen näytön antamista.

Osaamispassin rakenne on sama kuin ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa. Suunnitelma koostuu neljästä kohdasta; Työprosessin hallinta, Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, Työn perustana olevan tiedon hallinta sekä Elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Alla olevista kuvista huomaa, miten osaamispassissa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma on konkretisoitu. Kyseessä on ensimmäinen pakollinen tutkinnonosa Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen.

Osaamispassi on rakennettu kaikkiin ravintola- ja catering-alan perustutkinnon pakollisiin tutkinnon osiin (Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toiminen, Lounasruokien valmistus, Annosruokien valmistus) sekä suosituimpiin valinnaisiin tutkinnon osiin (À la carte –ruoanvalmistus, Suurkeittiön ruokatuotanto, Tilaus- ja juhlaruokien valmistus).

Oppimisen seurannan lisäksi osaamispassi on osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkalu. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen myötä opiskelija tulee hakemaan koulutuksesta vain puuttuvan osaamisen. Tähän reformin mukaiseen tarpeeseen pystytään vastaamaan osaamispassia hyödyntämällä. Tutkinnonosan alkaessa opiskelijan kanssa tunnistetaan jo olemassa oleva osaaminen rastittamalla passiin listatut asiat. Osaamisen voi osoittaa monella tavalla, esimerkiksi videon avulla. Tämän jälkeen laaditaan suunnitelma siitä, miten puuttuva osaaminen hankitaan.

Yhdessä tutkinnonosassa voi samalla opiskelijalla olla useampi opettaja. Passin avulla opiskelija sekä eri opettajat tietävät, mitä asioita kunkin opiskelijan tulee vielä harjoitella. Opetuskeittiöllä voi myös olla yhtä aikaa opiskelijoita hankkimassa osaamista eri tutkinnonosista. Passi auttaa opettajaa suunnittelemaan opetusta sekä ohjaamaan opiskelijaa henkilökohtaisella oppimispolullaan.

Reformin myötä työpaikoilla tapahtuva osaamisen hankkiminen tulee lisääntymään. Kun opiskelija lähtee työssäoppimaan, hän ottaa mukaansa osaamispassinsa. Passi toimii ohjauksen apuvälineenä. Työssäoppimisjakson tavoitteet, olemassa oleva ja puuttuva osaaminen konkretisoituvat näin työpaikkaohjaajalle. Näin työssäoppimisjakson aikana voidaan keskittyä hankkimaan puuttuvia taitoja.

Osaamispassi on otettu käyttöön lukuvuoden alusta. Sitä on hyödynnetty majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimimisen ja annosruokien valmistuksen tutkinnonosissa. Opiskelijat ovat ottaneet passin käyttöönsä vaivatta. Elinkeinon kommentteja odotellaan meneillään olevista työssäoppimisjaksoista. Passia tullaan kehittämään saadun palautteen perusteella. Mielenkiintoinen kysymys on, koetaanko osaamispassi ohjausta tukevana vai turhana, aikaa vievänä.

Osaamispassia on esitelty jo muille koulutuksen järjestäjille, ja idea on herättänyt kiinnostusta. Lisää tietoa osaamispassista ja sen käyttökokemuksista voit saada alkuvuonna 2018 järjestettävässä LOVO-webinaarissa. Tästä tulossa tietoa myöhemmin lisäää.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

CDIO Insinöörikoulutuksessa (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Ari Pikkarainen (DI), konetekniikan lehtori
Lauri Kantola (Tek.Lis), konetekniikan koulutusvastaava
Lapin AMK, Konetekniikan koulutus

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogissa.

CDIO

Lapin AMK:n tekniikan yksikkö Kemissä on ollut mukana maailmanlaajuisessa CDIO-verkostossa jo useita vuosia. CDIO on lyhenne sanoista C (conceive), D (design), I (implement) ja O (operate). CDIO sai alkunsa vuonna 1997 MIT:ssä ja sen tavoitteena on uudistaa insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Tätä varten perustettiin komitea, joka koostui teollisuuden edustajista, yrityksistä, erilaisten akateemisten instituuttien edustajista ja erityisesti insinöörikoulutukseen keskittyvistä oppilaitoksista.

Maailmanlaajuinen organisaatio koostuu tällä hetkellä 138 korkeakoulusta ympäri maailmaa.

Kuva 1. CDIO-oppilaitokset maailmanlaajuisesti (www.cdio.org)

CDIO:n keskiössä on insinöörien koulutuksen ja oppimisen viitekehys, joka nojautuu 12 eri standardiin, joita sovelletaan koulutuksen kehittämiseen sekä opetussuunnitelman sisällön luomiseen ja soveltamiseen.

Joka vuosi järjestetään CDIO-konferenssi jossain verkoston jäsenkoulussa. Vuonna 2017 kunnian sai Calgaryn yliopisto Kanadassa. Konferenssiin kokoontuu jäsenkouluista henkilöitä tarkoituksenaan jakaa hyvä käytänteitä ja kokemuksia CDIO-periaatteen soveltamisesta koulutuksessa. Konferenssit koostuvat konferenssipaperien esityksistä, posteriesityksistä sekä lukuisista työpajoista, tutustumisista ja vierailuista.


CDIO-KONFERENSSI  JA LOVO-HANKE

Lapin AMK:n konetekniikan koulutus osallistuu 2016–2017  ESR–hankkeeseen nimeltä LOVO (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut), jossa on mukana Lapin AMK:n lisäksi Lapin Yliopisto, Ammattiopisto Lappia, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Tornion kansalaisopisto. Hankkeen tavoitteena on luoda Lappiin enemmän oppijakeskeisempää koulutusta, digitaalisia oppimisen välineitä sekä hyödyntää verkon mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Lapin AMK:n koulutus osallistuu hankkeeseen pilotilla, jonka tavoitteena on CAD-koulutuksen monipuolistaminen monimuotokoulutuksessa käyttäen erityisesti käänteisen luokkahuoneopetuksen (flipped classroom) periaatetta. Tämä valittiin tämän vuoden CDIO-konferenssipaperin aiheeksi, sillä CDIO -konferenssin teema oli tänä vuonna ”Engineering Education in the Digital Age”.

LOVO-pilotti soveltui mitä parhaiten CDIO-konferenssin aiheeksi ja näin saimme pilotille myös kansainvälistä näkyvyyttä. Konferenssipaperimme aihe oli ”Developing Distance Learning in Computer Aided Design”.

Paperissa käymme läpi LOVO-hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja erityisesti flipped classroom -menetelmän näkökulmasta katsottuna. Lisäksemme paperin kirjoittamiseen osallistui Anu Pruikkonen, joka toi mukanaan kaivattua näkemystä ja osaamista erityisesti etäoppimisen näkökulmiin ja teoriaan.

Matkalle Kanadaan lähdettiin Oulun kentältä lauantaina 17.6. ja lento Calgaryyn kulki Helsingin ja Lontoon kautta. Vaikka nimellisesti olimme saman päivän aikana perillä, kesti matka 9 tunnin aikaeron vuoksi noin 17 tuntia. Calgaryyn laskeuduimme kello 20:00 paikallista aikaa. Otimme taksin lentokentältä hotellille, kirjauduimme sisään, söimme illallisen ja menimme nukkumaan aikaeroa pois. CDIO-konferenssi alkoi seuraavana päivänä.

Sunnuntaina pääsimme tutustumaan Calgaryn keskustaan, josta ehkä mieleenpainuvin osa kaupungin lukuisat pilvenpiirtäjät. Illalla osallistuimme konferenssin avaustilaisuuteen, jossa puhujana oli mm. Ron Hugo, joka toimi konferenssin johtajana (Chair).

Avaustilaisuudessa pääsimme tutustumaan muiden CDIO-organisaation jäsenkoulujen edustajiin ja vaihtamaan kuulumisia erityisesti kouluissa tehtävistä käytännön CDIO-projekteista.

 

Kuva 2. CDIO-konferenssin avajaiset

Maanantaina konferenssi käynnistyi täydellä teholla ja pääsimme kuulemaan muiden muassa Ed Crawleytä MIT:stä. Crawley piti innostavan puheenvuoron insinöörikoulutuksesta ja sen kehittämisestä, ja hän laittoi myös kuulijat osallistumaan vuoropuheluun.

Ed Crawley on yksi CDIO-periaatteen luojista, ja hänen näkemyksensä projektikeskisestä oppimisesta antoivat uutta näkökulmaa myös uuden OPS2017-sisällön toteuttamiseen. Luento osoitti, että CDIO on erinomainen työkalu tekniikan opetuksessa ja että OPS2017 tukee tätä erinomaisesti projektien ollessa lukukauden keskiössä.

Kuva 3. Ed Crawleyn esitys

 

Päivä oli täynnä esityksiä erilaisista CDIO-sovelluksista, joissa organisaation jäsenkoulut esittelivät omia tapojaan soveltaa CDIO:ta käytäntöön. Tämä olikin konferenssin parasta antia, sillä tällä tavoin pääsimme näkemään, miten CDIO toteutuu muualla maailmassa.

Erittäin hienoa oli myös todeta, että me teemme täysin oikeita asioita omassa insinöörikoulutuksessamme ja että suomalainen korkeakoulukulttuuri on täysin vertailukelpoinen muun maailman kanssa. Päivä päätettiin erilliseen posterisessioon, jossa kierreltiin katsomassa postereita ja kuuntelemassa esityksiä eri aiheista. Sessiossa pääsi keskustelemaan yksityiskohdista esittäjien kanssa ja siitä, miten he ovat toteuttaneet CDIO:ta.

Tiistaina konferenssi jatkui yliopistolla, jossa avauspuheenvuorojen ja aamupäivän ohjelman jälkeen osallistuimme workshoppiin, jossa harjoiteltiin ryhmässä työskentelyä ja ryhmän johtamista. Workshop oli viihdyttävä ja se herätti runsaasti keskustelua ja ajatuksia siitä, miten voit viedä ryhmän työtä eteenpäin vain pienellä määrällä informaatiota. Ja mikä hienointa, työpajan työkaluina olivat meille kaikille tutut Legot!

Työpaja todisti myös, että ihmiset ympäri maailmaa pystyvät ja voivat työskennellä yhdessä jopa yllättävänkin aiheen parissa.

Päivän kohokohta oli kuitenkin retki Kalliovuorille Banffin kylään, joka sijaitsee reilun tunnin ajomatkan päästä Calgarystä. Kalliovuoret olivat huikea kokemus suomalaiselle, joka on tottunut alaviin maihin. Kylässä oli myös vuoriston kyljessä hotelli, jossa tarjottiin varsinainen konferenssi-illallinen. Illallisella pääsimme keskustelemaan muiden osallistujien kanssa hieman vapaamuotoisemmin. Illallisen jälkeen matkustimme takaisin hotellille. Päivä oli pitkä, se kesti aamu yhdeksästä puoleen yöhön saakka, eikä unta tarvinnut houkutella.

 

Kuva 4. Banff, Kalliovuoret

Keskiviikko oli meille viimeinen päivä Calgaryssä. Kirjauduimme aamulla hotellista ulos ja siirryimme yliopistolle valmistautumaan omaan esitykseemme. Esitys pidettiin isossa luokkatilassa, jonne kokoontui osallistujia eri maista kuuntelemaan. Esityksen pituudeksi oli rajattu 20 minuuttia, joten se piti valmistella huolella, jotta saimme esiteltyä kaikki tärkeimmät asiat omasta hankkeestamme.

Esitys herätti paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä, joita purettiin esityksen jälkeen kyselysessiossa. Seuraavassa on lyhyesti lueteltuina pääkysymykset, joita esitys herätti:

• Onko eroa opiskelijoiden arvosanoissa, jos verrataan kontaktiopetusta ja etäopetusta?
• Miten muutokset opetuksen käytänteissä tai ohjelmistoissa vaikuttavat opintojaksoon ja oppimiseen?
• Miten oppilaan etenemistä ja opiskelua tuetaan etäluentojen aikana?
• Miksi etäopetusta tulisi kehittää, eikö voisi keskittyä vain kontaktiopetukseen?

Erityisesti keskustelu viimeisestä aiheesta oli hyvä, sillä se avasi silmiä sille, että meillä harvaan asutuilla seuduilla opetuksen haasteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi väkirikkaissa kaupungeissa maailmalla. Samalla etäopetuksen kehittäminen on jotakin sellaista, jossa voimme olla erinomaisia myös kansainvälisessä mittakaavassa.

Esityksemme jälkeen luvassa oli vielä yliopiston kampuskierros, jossa pääsimme tutustumaan kampukseen sekä erilaisiin oppimisympäristöihin ja laboratorioihin. Oli huikeaa huomata, kuinka paljon rahaa yliopisto käyttää tilojen monipuolistamiseen. Yliopistolla olikin menossa Tekniikan yksikössä iso remontti, jossa rakennetaan uusia laboratorio- ja työskentelytiloja.

Calgaryn yliopistolla on selvästi tekeminen pääkohteena, sillä useassa eri paikassa oppiminen tapahtuu juuri käytännön tekemisen kautta normaalin luokkahuoneopetuksen lisäksi.

Päivän päätteeksi lähdimme kotimatkalle ja lentokentälle, josta matka kotiin alkoi kello 22:00 paikallista aikaa. Tavoitteena oli ehtiä kotiin juhannusaatoksi ja tämä onnistuikin; pään pääsi painamaan omaan tyynyyn kello 02:30 Suomen aikaa torstain ja juhannusaattoperjantain välisenä yönä.

Konferenssi kytki CDIO:n ja LOVO-hankkeen erinomaisesti yhteen ja osoitti, kuinka LOVO:ssa tehtävällä työllä ja sen tuloksilla on selvä vaikutus pohjoisen insinöörikoulutuksen kehittämisessä. Kanadan matka antoi hyviä eväitä LOVO-pilottimme viimeistelyyn syksyn 2017 aikana. Oli hienoa olla esittelemässä pilottia ja sen alustavia tuloksia kansainväliselle yleisölle – Tästä on hyvä jatkaa.

 

 

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Julkaisua pukkaa! (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Syksy on jo kovassa vauhdissa ja niin on myös LOVO-hankkeen julkaisun työstäminen! LOVOssa työskentelee viidestä eri oppilaitoksesta yhteensä useampia kymmeniä opettajia. He tekevät hienoa työtä sen eteen, että uudenlaiset verkko-oppimisratkaisut saisivat yhä enemmän jalansijaa oppilaitoksissa. Tehdyn työn tulokset leviävät varmasti oman oppilaitoksen sisällä, mutta varmistaaksemme sen, että myös laajempi kohdejoukko hyötyy tuloksistamme, julkaisemme ensi vuoden alussa kirjan. Kirja tulee tarjoamaan käytännönläheisiä vinkkejä opetukseen kaikilla koulutusasteilla.

Pysy siis kuulolla!

Kuva: Maria Makkonen

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Säästä aikaa Moodlen arviointimatriisilla (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Tuntuuko, ettet ehdi antaa tarpeeksi yksityiskohtaista palautetta Moodleen palautettavista tehtävistä?

Tuntuuko, että joudut kirjoittamaan samat palautelauseet yhä uudelleen ja uudelleen Moodlen palautelaatikkoon?

Miten toteutat prosessiarvioinnin?

Ehkäpä Moodlen tehtävätyökaluun liitettävä arviointimatriisi auttaisi.

Kun arvioit tehtävää, valitset matriisin arviointikriteeristä yhden tason. Lisäksi voit kirjoittaa yksilöllistä palautetta. Moodle hoitaa loppuarvosanan laskemisen annettujen asetusten mukaisesti.

Toki arviointitaulukon laatiminen on työlästä, mutta sen käyttöönotto on ihan yksinkertaista. Katsopa videolta, miten sen voi tehdä.

Jos luet mieluummin, nämä Moodle-ohjeistukset ovat erinomaiset.

 

Outi Kähkönen, lehtori, MTI

Tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Syksyn suunnitelmia! (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Kesälomat alkaa olla lopuillaan ja syksyn suunnitelmat jo vauhdissa? No ehkä ei vielä vauhdissa, mutta käynnistetty jo kuitenkin 🙂

LOVO-hankkeen pilotit jatkavat kehittämistyötään heti lukukauden käynnistyessä. Seuraa siis blogia, jotta pysyt kärryillä mitä kaikkea hienoa teemmekään tänä vuonna. Olethan jo liittynyt LOVOn Facebook-ryhmään?

Toukokuussa järjestimme kaikille avoimen webinaarin otsikolla: Eriaikainen äänipalaute opettajan työkaluna. Asiantuntijoina Päivi Rasi ja Hanna Vuojärvi Lapin yliopistosta.

Syksylle on suunnitteilla uusia webinaareja, joissa kerromme piloteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä. Pysy kuulolla siis! Aikataulut julkaistaan sekä blogissa että Facebook-ryhmässä. Twitteriä unohtamatta!

Kevään puolella julkaistaan myös hankejulkaisu, jonka artikkelit kuvaavat käytännönläheisesti digitaalisia oppimistapoja ja sisältöjä sekä verkkotoiminnallisia ratkaisuja. Artikkeleiden kirjoitus ja koostaminen julkaisuksi on jo käynnistynyt ja valmista teosta saamme ihailla alkuvuodesta!


Aurinkoista alkusyksyä toivotellen

Kirsi Saloniemi, Lapin ammattikorkeakoulu, LOVO-hankkeen projektipäällikkö

Tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Kerro se videolla! (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Tässäpä yksi loistava esimerkki siitä, mitä me LOVO-hankkeessa tehdään! Joonas Koivumaa kertoo videolla, mitä tekikään opiskelijoiden kanssa. 70 yliopisto-opiskelijaa Yrittäminen luovilla aloilla -opintojaksolla ja tavoitteena saada opiskelijat mm. itse tuottamaan sisältöä ja jakamaan se muiden opiskelijoiden kanssa. Katso ja ihastu!

 

 

Osaamismerkit käyttöön! (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Osaamismerkki eli Open Badge on kuva, jolla henkilö voi todistaa osaamistaan verkossa. Osaamismerkkiin liittyy kuvan lisäksi aina verkossa sijaitseva metadata, jossa on kuvattu merkin sisällään pitämä osaaminen.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on suunniteltu osaamismerkkien käyttöä kolmella eri tavalla.

 

Osaamismerkki on keino tuoda esiin sellaista opintojaksorajat ylittävää osaamista, joka ei välttämättä ilmene selkeästi opintopisteissä tai todistuksissa.

Merkkejä on tähän mennessä tehty Taitaja-kisoissa ja muissa kansallisissa ammattitaitokisoissa menestyneille.

 

 

 

 

 

Näiden lisäksi laadimme opintojen ”sisälle” merkkejä, jotka mahdollistavat opintojen pelillistämisen. Opiskelija kerää merkkejä pienemmistä kokonaisuuksista ja riittävä määrä merkkejä tuottaa metamerkin. Esimerkiksi Hoito- ja huolenpito -merkin saavuttamiseksi on osoitettava neljän pienemmän kokonaisuuden hallinta.

 

 

 

 

Kolmanneksi olemme rakentaneet merkkejä, jotka on tarkoitettu maahanmuuttajien koulutukseen. He opiskelevat samoja sisältöjä kuin perusopetuksessa, mutta eivät välttämättä samassa laajuudessa. Pyrimme suunnittelemaan merkit niin, että kriteereistä ja merkkihakemuksesta on helppo nähdä, mitkä asiat on opiskeltu, kun/jos he aloittavat tutkintoon johtavan koulutuksen.

Esimerkki merkkihakemuksesta tekstinkäsittelyn osalta:

Käyttökokemuksia meillä ei vielä laajasti ole, olemme tähän mennessä myöntäneet vain yksittäisiä merkkejä. Varsinainen pilotointi alkaa siis ensi lukuvuonna.

 

Riitta Tammenoksa, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä