Edtech ja oppijan menestys – näkökulmia toimialan tilanteeseen (Digikilta)

Vierailin kesällä EduCloud Alliancen edustajana Barcelonassa DXtera-verkoston järjestämässä Next Generation Student Success Symposiumissa, johon oli kutsuttu opetus- ja oppimisteknologian alan asiantuntijoita Euroopasta ja Yhdysvalloista. Symposiumin keskeisiä teemoja olivat oppimisanalytiikka, uuden sukupolven oppimisympäristöt sekä kansalliset mallit teknologian standardeissa sekä niiden kehittämisessä.

Erot Yhdysvalloissa ja Saksassa

On sanottava, että kansallinen tilanne eri maissa vaihtelee suuresti. Yhdysvalloissa oppijan menestystä tarkastellaan oppimisanalytiikan näkökumasta. Keskeinen ajatus on, että käyttämällä oppimisanalytiikkaa voidaan ennustaa tiettyjen kurssien menestyksen pohjalta miten opiskelija suoriutuu jatkossa opinnoista sekä antaa välineitä oppijan tukemiseen. Kyse on myös oppilaitoksen liiketoiminnan varmistamisesta oppimisanalytiikan avulla. Mitä tehokkaammin oppilaitos pystyy ennustamaan oppijoiden menestystä opintojen kuluessa sekä sen jälkeisessä työelämässä sen houkuttelevampi oppilaitos on uusille maksaville asiakkaille. Tässä kontekstissa keskustelu tietosuojasta ei ole kovin merkittävässä roolissa vaikkakin on sanottava, että keskustelu tästä on selvästikin aktivoitumassa.

Saksassa keskustelua hallitsee enemmän ekosysteemin rakentaminen ja yhteisten standardien hakeminen sekä oppijan tietosuoja. Saksa on opetusteknologiaan keskittyville yrityksille houkutteleva, mutta vaikea markkina-alue. Osansa haasteista tulee osavaltioiden välillä tapahtuvan oppijan tietojen siirtämisen hankaluus. Oppijan siirtyessä osavaltiosta toiseen tietojen siirtäminen oppijasta on hyvin hankalaa tietosuoja-asetusten vuoksi. Yksilön ja oppijan tietosuoja otetaan hyvin vakavasti usein niin, että se määrittelee miten eri asioissa voi edetä vai voiko. Myös osavaltioiden itsenäinen rooli opetuksen järjestämisessä lisää osavaltioiden roolia opetusteknologian kehittämisessä. Eri osavaltioilla on esimerkiksi käynnissä oppimisportaalien kehityshankkeita omien kumppaniensa kanssa.

Tilanne Suomessa

Sekä Saksassa että Yhdysvalloissa ollaan selkeästi takamatkalla suhteessa Suomen tilanteeseen. Keskustelu muualla liikkuu ekosysteemin kehittämisessä sekä yleisissä opetusteknologiaan liittyvissä standardeissa sekä pelisäännöissä. Suomessa on saatu aikaan merkittäviä askeleita yhteisen toiminnan edistämisessä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii MPASS-tunnistautuminen kansallisena ratkaisuna. Samoin OID oppijan yksilöivänä tunnuksena on hyvä esimerkki siitä kuinka pitkällä olemme yhteisten toimintamallien ja standardien luomisessa. Jos verrataan muuhun maailmaan (esim. Saksa ja USA) vastaavissa olemme 2-3 vuotta edellä kehityksessä. Myös lainsäädännön muuttamisessa tukemaan tätä on tehty erinomaista työtä. Muualla nämä hankkeet ovat vasta käynnistymässä.

Vahvuutemme ei tässä kuitenkaan ole perinteinen teknologiaosaaminen vaan toimijoiden välinen yhteistyö. Olemme kyenneet näkemään yhdessä astetta pidemmälle ymmärtäen, että yhteisistä pelisäännöistä koko ekosysteemi oppimisen toimialalla hyötyy.

Entäs sitten seuraavaksi?

Olemme kyenneet hoitamaan asian Suomessa hyvin. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole kyenneet luomaan oppimisteknologian vientiin järkevää ekosysteemitason mallia, joka kykenisi rakentamaan vientimahdollisuuksia suomalaisille opetusteknologian yrityksille. Pöhinää on alalla paljon, mutta kukin pyrkii viemään ymmärrettävästi omia tuotteitaan ja toimintamallejaan kansainvälisimme markkinoille. Jonkin verran itsekin tätä vientiä koittaneena voisi ehkä todeta, että suurin haaste suomalaisessa toimintatavassa on itse ekosysteemikonseptin puuttuminen. Tällä tarkoitan sitä, että puhumme kyllä Pisa-menestyksestämme, mutta emme itse ekosysteemistämme ja siitä miten me olemme kyenneet sopimaan yhteisistä pelisäännöistä kuten esimerkiksi yhteisestä tunnistautumisesta. Tätä näkökulmaa olisi helppo käyttää edistämään koulutusvientiä, koska asiakas ymmärtää ostavansa kyseisen maan oppimisjärjestelmän kehittymisen mahdollistavaa ekosysteemitason palvelua eikä yksittäistä tietyn asian mahdollistavaa tuotetta tai palvelua. Tässä kilpailijat etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ovat meitä edellä. Siellä ekossyteemitason tarina sisältää Oxfordin, Cambridgen, Stanfordin, Berkleyn ja Harvardin. Meillä on mietittävä jotakin muuta. Yhdistettynä koulujärjestelmämme menestys ekosysteemitason teknologiastandardien hyödyntämiseen kansallisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla se tarina millä seuraavaksi menestystä voidaan saavuttaa.

Timo Väliharju
Puheenjohtaja, EduCloud Alliance

Tuotu lähteestä: Digikilta

DigiKilta-seminaari Riihimäellä 27.9.2018: Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa (Digikilta)

DigiKilta-hanke järjestää robotiikkaa ja ohjelmointia käsittelevän seminaarin Riihimäellä syyskuussa.

Aika & paikka

27.9.2018 klo 8.30-16.00

Hyria Riihimäki
Sakonkatu 1

Ohjelma

8.30 – 9.00 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

9.15 Osaajatarpeeseen vastaaminen luo onnistumisen edellytyksiä tulevaisuudessaLeena Pöntynen, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus

10.00 Robotiikka ja OPS RiihimäelläEsa Santakallio, sivistysjohtaja, Riihimäen kaupunki

10.45 – 11.45 Lounastauko

11.45 – 14.15 Työpajoja ja esityksiä

Kahvi- ja verkostoitumistauko

14.45 – 15.45 Robotit oppimisen kirittäjinäCristina Andersson, robotiikka-asiantuntija, Develor Productions Oy

15.45 – 16.00 Päivän yhteenveto ja tilaisuuden päätös – Riitta Tuorila, pedagoginen suunnittelija, Riihimäen kaupunki ja Jari Harvio, opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Työpajat

Seminaarin iltapäivän ohjelmassa on 45 minuutin mittaisia työpajoja. Työpajat toistuvat ohjelmassa siten, että kukin osallistuja pääsee osallistumaan kolmeen työpajaan.

Lohjan Robopaja

Esittelyssä Lohjan malli koulutuksesta, kaupungin yhteisten Legojen kiertoprosessista sekä kaupungin välinelainaamosta.

Pajassa osallistujat pääsevät suorittamaan erilaisia Lohjan koulutuksissa käytettäviä robotiikkatehtäviä.

Pajan päätteeksi kootaan opit ja ideat: “Lohjan mallista meidän malliksi”

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja, alueellisen tutortoiminnan koordinaattori sekä digitutor Timo Pietiläinen. Timon luotsaamat oppilaat olivat voitokkaita viime kevään Innokas2018 Robotiikkaturnauksessa sekä Ylessä nähdyssä Robomestarit TV-sarjassa.

Kokemuksia robotiikan oppimisesta ja opettamisesta peruskoulussa

Pajassa kuullaan kokemuksia robotiikan opetuksesta peruskoulussa ja robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta. Riihimäellä on järjestetty viralliset robotiikan Vex IQ -kehitysalustan SM-kilpailut vuosina 2017 ja 2018 – kokemusta on myös kansainvälisistä kilpailuista.

Mukana pajassa Vex IQ -robotteja.

Pajan vetäjänä toimii Reetta Viitanen Riihimäen Harjunrinteen koululta.

Opettaja ohjelmoi – ohjelmoinnin monet ulottuvuudet

Pajassa tarkastellaan, miltä opettajien robotiikka- ja ohjelmointiosaaminen näyttää tutkimuksen valossa. Lisäksi tutustutaan DigiKilta-kunnissa tehdyn robotiikkakartoituksen tuloksiin. Minkälaisia laitteita DigiKilta-kunnista löytyy? Miten robotiikan opetuksen tuki on järjestetty? Entä minkälaista muuta toimintaa kunnissa on käynnissä teeman ympärillä?

Pajan toiminnallisessa osiossa tutustutaan Scratch-ohjelmointiin Hämeenlinnan tutoropettajien johdolla.

Pajan vetäjänä toimii tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta.

Hämeenlinnan OppilasAgentit

Minkälaisia ovat oppilaiden omat kokemukset ohjelmoinnin oppimisesta sekä robotiikasta osana perusopetusta? Tule tutustumaan hämeenlinnalaisten OppilasAgenttien ja tutoropettajan johdolla ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöön opetuksessa.

Sphero-robottipallot

Pajassa tutustutaan ohjelmoitaviin Sphero-robottipalloihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin käytännön esimerkkien kautta. Ohjelmistona käytetään ilmaista Sphero Edu -sovellusta, joka kannattaakin ladata omaan mobiililaitteeseen jo ennakkoon.

Pajan vetäjänä toimii luokanopettaja Mikko Horila Tampereen yliopiston Normaalikoululta.

Ilmoittautuminen

Osallistumismaksu 40 € (alv 0 %) per henkilö. Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma sekä ruokailut.

Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 20.9.2018 mennessä ilmoittautumislomakkeella >>>

Majoituskiintiö

Seminaarin osallistujille on varattu majoituskiintiö Riihimäen Scandic Hotellista.

Scandic Hotel Riihimäki
Hämeenaukio 1
+358 19 7721
riihimaki@scandichotels.com

Yhden hengen huone: 102 € / vuorokausi
Kahden hengen huone: 122 € / vuorokausi

Jokainen majoittuja maksaa oman majoituksensa sekä varaa huoneensa itse suoraan hotellin myyntipalvelusta, yllä olevia yhteystietoja sekä varaustunnusta SUO260918 käyttämällä 12.9.2018 mennessä.

Tuotu lähteestä: Digikilta

DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas (Digikilta)

20.9.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta
Webinaariosallistujan ohjeet
Facebook-tapahtuma

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä – tule siis mukaan keskustelemaan aiheesta!

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Ohjelma

14.00 Tietosuojaopas oppilaitoksille – Henriikka Hannula, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

14.15 Henriikka Hannula vastaa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin

14.45 Jälkilöylyt – vapaata keskustelua tietosuoja-asetuksesta oppilaitoksissa

Ilmoittautuminen

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumalla varmistat kuitenkin, että saat webinaarista muistutuksen sähköpostiisi ennen webinaaria sekä mahdolliset webinaariaineistot ja -tallenteet linkkinä sähköpostiisi webinaarin jälkeen.

Ilmoittautumislomakkeen kautta voit lähettää myös ennakkokysymyksiä webinaarin asiantuntijalle.

Webinaari-ilmoittautuminen >>>

Tuotu lähteestä: Digikilta

DigiKilta-hankkeelle jatkoa (Digikilta)

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.

Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.

Tuotu lähteestä: Digikilta

DigiKilta-webinaari 5.4.2018: GDPR perusopetuksessa (Digikilta)

Tietosuoja-asetus perusopetuksessa – mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

5.4.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta
Webinaariosallistujan ohjeet

Ohjelma

Uuteen tietosuoja-asetukseen varautuminen perusopetuksessa
Teemu Lehtonen, opetusteknologiapäällikkö, Vaasan kaupungin tietohallinto/sivistystoimi

Miten Vaasan kaupunkin opetustoimi on varautunut tulevaan tietosuoja-asetukseen ja millaista materiaalia on tuotettu koulutuksien tueksi.

GDPR:n huomiointi Office 365 Education -palvelussa – Timo Hänninen, Microsoft

GDPR Googlen edu-palveluissa – Christian Komonen, Google

GDPR-valmistelut – sisällön- ja palveluntuottajan näkökulma 2016-2018 – Markku Pelkonen, liiketoimintajohtaja, Otava Oppimisen palvelut

Esityksessä läpikäydään esimerkkien kautta kysymyksiä ja skenaarioita, joihin on valmistauduttu osana GDPR-valmisteluja.

Tietosuojauudistus ja sähköiset palvelut opetuksen järjestämisessä – Henriikka Hannula, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

DigiKilta-webinaaria fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry ja puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio.

Ilmoittautuminen

Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.

Ilmoittautumislomake

Tuotu lähteestä: Digikilta

Tule tapaamaan DigiKiltalaisia ITK-konferenssissa (DigiKilta)

DigiKilta-hanke on mukana 11.-13.4.2018 Hämeenlinnassa järjestettävässä ITK-konferenssissa. Tule vierailemaan DigiKillan olohuoneessa tai tutustu DigiKilta-verkoston toimintaan työpajassa ja foorumiesityksessä.

DigiKilta-workshop

11.04.2018 klo 14-17

DigiKilta löytöretkeilee tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisen maastoissa ja maailmoissa ja kutsuu ITK-vieraat löytöretkilleen mukaan!

Workshopissa ideoidaan pienryhmissä ja yhdessä, miten hankeverkostosta ja hyvistä käytänteistä on mahdollista synnyttää pysyvää toimintaa: millaisia haasteita ja mahdollisuuksia verkostomaisella kehittämisellä on, mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa on mahdollista levittää verkoston ulkopuolelle ja miten verkostoja voi pitää yllä ja laajentaa sekä hankekauden aikana että hankerahoitusten päättymisen jälkeen. Workshopissa esitellään DigiKilta-verkoston toimintaa, johon osallistujan on mahdollista itsekin päästä mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

DigiKilta – Verkostojen verkosto -foorumiesitys

12.04.2018 klo 15.30-16.00
Esityssali 23

DigiKilta-verkosto esittäytyy – pääset tutustumaan verkostoon sekä verkoston rakentamaan avoimeen tietopankkiin.

Lisätietoja ITK:n sivuilla >>>

ITK-olohuone

12.-13.4.2018
Tila A6, 1. krs

DigiKillan ITK-olohuoneessa on kahvipannu kuumana koko torstain ja perjantain. Olohuoneessa pääset keskustelemaan DIgiKilta-verkoston jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja tutustumaan erilaisiin DigiKilta-hankkeessa käsiteltyihin teemoihin. Mukaan on kutsuttu myös yhteistyökumppaneiden edustajia esittelemään toimintaansa. Teemojen ja esittelyiden tarkempi aikataulutus julkaistaan lähempänä konferenssia.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Digistrategioita ja tutoropettajia (DigiKilta)

Teksti: Erika Tanhua-Piiroinen

Digiajan peruskoulu -hankkeen vuoden 2017 välitulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta tekemistä riittää vielä. Uusien opetussuunnitelmien myötä digitalisaatio on entistä selvemmin läsnä koulujen toiminnassa. Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, miten opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden osaaminen sekä koulujen toimintatavat vastaavat tähän haasteeseen ja miten hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet näkyvät kouluyhteisöissä. Yhtenä esimerkkinä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, joka on käynnistynyt monissa kunnissa.

Vuoden 2017 selvityksessä digitalisaation tilaa arvioitiin strategian, toimintaympäristön, opettajien ja oppilaiden digitaalisen osaamisen, digiresurssien hyödyntämisen sekä kehittymisen ja tuen näkökulmista. Aineisto koottiin keväällä 2017 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laatiman 68 kunnan otoksen kouluista. Otos muodostettiin aluehallintovirastojen alueilta tasaisesti, erikokoiset kunnat huomioiden. Rehtorit (n=217), opettajat (n=1990) ja oppilaat (n=25838) vastasivat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen ylläpitämiin itsearviointikyselyihin (Opeka.fi, Ropeka.fi ja Oppika.fi) verkossa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kehittämään opettajien ICT-taitotestiin vastasi 2162 opettajaa ja 9.-luokkalaisten osuuteen 5455 oppilasta. Koko raportti löytyy Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminta -sivustolta.

Strategia

Aikaisemmissa tutkimuksissa selkeän strategisen johtamisen on todettu vaikuttavan positiivisesti opettajien asenteisiin digitaalisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan ja edesauttavan teknologian monipuolista hyödyntämistä opetuksessa. Rehtorien vastausten perusteella kouluilla onkin jo laadittuina digistrategioita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta niiden jalkauttaminen koulun arkeen, käytäntöjen systemaattinen kehittäminen ja strategian toteutumisen seuranta ovat vielä työn alla.

Kuva 1. Rehtorien vastauksia digistrategiaan liittyviin kysymyksiin.

Digitaaliset ja muut oppimisresurssit

Digiresursseja käytetään kouluissa vaihtelevasti. Sekä opettajat että oppilaat ilmoittivat keskeisinä ja jokapäiväisinä oppimisresursseina oppikirjat, vihot ja monisteet. Digiresurssien käyttö on vielä monessa oppilaitoksessa verrattain vähäistä. Oppilaat ovat aktiivisia digilaitteiden käyttäjiä vapaa-ajallaan, mutta koulussa niitä hyödynnetään vielä varsin satunnaisesti. Selvityksen perusteella opettajat käyttävät tietokoneita ja tabletteja opetuksessa oppilaita enemmän ja ovat oppitunneilla pääasiallisia teknologian käyttäjiä.

Kuva 2. Opettajien ja oppilaiden oppmisresurssien käyttäminen, ICT-taitotestin taustakyselystä

Osaaminen

Itsearvioinnin perusteella opettajien osaaminen on kehittynyt myönteisesti perustaitojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna, ja puutteellisiksi taitonsa arvioineiden osuus on vähentynyt. Sen sijaan monipuolisten osaajien ja kehittyneiden digipedagogien määrä ei ole juuri lisääntynyt. Testitulosten perusteella opettajat hallitsevat parhaiten tiedonhaun ja viestinnän, merkittävimmät puutteet löytyvät laitteiden peruskäytön ja digitaalisen sisällön tuottamisen hallinnasta.

Kuva 3. Osaamisen taso rehtorien ja opettajien itsearviointikyselystä, Opeka ja Ropeka.

ICT-taitotestissä oppilaiden osaaminen on monella osa-alueella tyydyttävää, mutta jää heikoksi esimerkiksi esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmistojen sekä yllättäen tietokoneiden perustoiminnallisuuksienkin hallinnassa. Hyvälle tasolle oppilaiden osaaminen ei yllä vielä millään osa-alueella. Ohjelmointiosaaminen on sekä opettajilla että oppilailla varsin heikkoa.

Digitalisaation suuntaviivoja

Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että perusopetuksen digitalisaation suunta on oikea. Tutoropettajatoiminta on käynnistynyt jo suuressa osassa kouluja ja sen vaikutuksia opettajien osaamiseen on mielenkiintoista arvioida jatkossa. Miten tutoropettajatoiminta ja muu vertaistuki koulun arjessa vaikuttavat tulevaisuudessa täydennyskoulutuksen järjestämiseen, jää nähtäväksi. Vuonna 2016 kerätyn Opeka-aineiston avoimissa vastauksissa koulutukseen pääseminen koettiin yhtenä merkittävistä digitalisaation etenemisen esteistä.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna digiresursseissa ja opettajien ja oppilaiden osaamisessa ei ole suuria eroja. Kuntien sisällä esiintyy kuitenkin suurtakin vaihtelua, mikä saattaa aiheuttaa eriarvoistumista koulujen välillä. Tilannetta onkin tärkeä seurata sekä valtakunnan että kuntatasolla ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen korjaavin toimin. Näin huolehditaan edellytyksistä edistää koulujen digitalisaatiota, pedagogiikan muutosta ja oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää tulevaisuudessa tärkeää osaamista osana kaikille yhteistä perusopetusta.

TOIMENPIDESUOSITUKSIA:

  • Koulujen opetuksen digistrategiat tulee laatia tukemaan pedagogisia toimintasuunnitelmia. Strategiset tavoitteet pitää jalkauttaa koko kouluyhteisöön ja muuttaa ne toimiviksi käytänteiksi. Strategioiden laadintaan olisi hyvä saada suuntaa antavia kansallisia linjauksia ja koulutusta.
  • Rehtoreille ja koulun johtajille tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää koulutusta ja työkaluja.
  • Koulujen laite- ja digioppimateriaalihankintojen tulee tukea digistrategiaa ja hankintatarpeiden perustua pedagogisiin lähtökohtiin.
  • Opetuksessa tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia digiresurssien hyödyntäjinä. Viihdepainotteiseen mobiililaitekäyttöön tottuneille oppilaille tulee tarjota niin erilaisten laitteistojen peruskäyttöön kuin monipuolisiin sisältötaitoihin liittyvää opetusta ja kokemuksia.
  • Digitaalisten peruskäyttötaitojen integroimista osaksi oppiaineita on syytä jatkossa tarkastella kriittisesti ja pohtia olisiko digitaitojen opetukseen syytä varata oma opintokokonaisuutensa.
  • Opettajien digiosaaminen tulee huomioida osana henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia ja kehityskeskusteluja.
  • Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun digistrategiaa sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Erityisesti opetussuunnitelman edellyttämään ohjelmoinnin opetukseen tulee jatkossa tarjota opettajille riittävästi täydennyskoulutusta.
  • Opettajat tulee sitouttaa digiosaamisensa kehittämiseen ja tarjota monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia opetushenkilöstölle tasapuolisesti.
  • Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa.

Selvityksessä käytetyt kyselyt ja testit:
http://opeka.fi
http://ropeka.fi
http://oppika.fi
http://rosa.utu.fi/taitotesti/

Yhteystiedot:
jarmo.viteli(at)uta.fi
erika.tanhua-piiroinen(at)uta.fi

Tuotu lähteestä: DigiKilta

DigiKilta-webinaari 8.2.2018: Leasing vai osto – kuntien laitehankintamallit

Osto vai leasing – mitä tulee huomioida oppilaitosten laitehankinnoissa?

DigiKilta-webinaari
8.2.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta

Ohjelma

14.00 Osto vai leasing? Digikillan hankekuntien kartoituksen tuloksia – Keijo Sipilä, Digikehittämispäällikkö, Kaarinan kaupunki

14.15 Vinkkejä laitehankintamalleihin ja kilpailutuksiin – Risto Korhonen, myyntijohtaja, Ilona IT Oy

14.30 Kokonaisuus ratkaisee – osto, leasing vai palvelumalli oppimisen tukena – Olli Rannisto, Solution Manager, Education, Atea Finland Oy

14.45 Osto vs. leasing elinkaarimallilla – Erkki Kondelin, julkishallinnon toimialajohtaja, 3 Step IT Oy

15.00 Yhteenveto

Webinaarin puheenjohtajana toimii DigiKilta-verkoston puolesta Hämeenlinnan kaupungin opetusteknologiapäällikkö Jari Harvio.

Tapahtuman fasilitoi Suomen eOppimiskeskus ry.

Ilmoittautuminen

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ennakkoon ilmoittautuneet saavat webinaarilinkin ja mahdolliset webinaariin liittyvät ennakkoaineistot etukäteen sähköpostiinsa. Lähetämme ilmoittautuneille myös linkin webinaarin tallenteeseen webinaarin jälkeen.

Ilmoittautuminen >>>

Tuotu lähteestä: DigiKilta

DigiKilta-seminaari Oulussa 13.2.2018: Tekoälyä, lohkoketjuja sekä yritysyhteistyötä ja kokeilutoimintaa koulumaailmassa (DigiKilta)

Minkälaisia muutoksia tekoäly tuo oppimiseen ja opettamiseen? Entä työelämään? Onko lohkoketjuteknologia koulutusmaailmalle uhka vai mahdollisuus?

DigiKilta-hanke järjestää oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuuteen kurkistavan seminaarin Oulussa helmikuussa.

Aika

13.2.2018 klo 8.30 – 16.00

Tapahtumapaikat

Metsokankaan koulu
Metsänhoitajantie 5, Oulu

Hotelli-ravintola Lasaretti
Kasarmintie 13b, Oulu

Tapahtumapaikat kartalla

Ohjelma

8.00 – Bussikuljetus osallistujille Oulun keskustasta Metsokankaan koululle

Metsokankaan koulu

Metsänhoitajantie 5, Oulu

8.30 – 9.00 – Aamukahvi

9.00 – 9.05 – Alkusanat – päivän ohjelma alkaa – Juha Alatalo, Projektisuunnittelija, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

9.05 – 9.45 – Metsokankaan koulun esittelyKalle Komulainen, rehtori, Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yritysyhteistyö ja kokeilutoiminta Metsokankaalla

9.45 – 9.55 – Tauko

9.55 – 10.15 – Opetuksen digistrategiatyö Oulussa – Digiloikka2020-hankkeen esittely – Ville Lankinen ja Anssi Tossavainen, Digiloikka2020-hanke, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut

10.15 – 10.45 – Koulukierros Metsokankaalla

10.45 – Aamupäivän ohjelma Metsokankaalla päättyy

Bussikuljetus Metsokankaan koululta Hotelli-ravintola Lasarettiin

Hotelli-ravintola Lasaretti

Kasarmintie 13b, Oulu

11.15 – 12.15 – Lounas

12.15 – 12.30 – Uusi peruskoulu -ohjelman kuulumisia – Tavoitteista toimintaanSanna Vahtivuori-Hänninen, Projektipäällikkö, Uusi peruskoulu -ohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö

12.30 – 13.30 – Tekoäly opetuksessa ja oppimisessaHarri Ketamo, Tutkija, yrittäjä, Headai

13.30 – 14.00 – Lohkoketjut: uhka vai mahdollisuus koulutusmaailmassaJarmo Viteli, Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

14.00 – 14.30 – Iltapäiväkahvi

14.30 – 15.15 – Tekoäly ja työelämän muutosOlli Koski, Johtaja, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, Työ- ja elinkeinoministeriö

15.15 – 15.45 – Kuullun ja nähdyn kommentointia: trendejä vai todellisuutta? Oppimisen ja opettamisen lähitulevaisuusJari Laru, Yliopistonlehtori, Oulun yliopisto

15.45 – 16.00 – Loppusanat Jari Harvio, Projektipäällikkö, DigiKilta-verkostohanke – Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

Osallistumismaksu

60 € (alv 0 %) per henkilö.

Hintaan sisältyy tapahtuman ohjelma, ruokailut sekä bussikuljetukset.

Ilmoittautuminen

Tapahtumaan ilmoittaudutaan verkkolomakkeella 5.2.2018 mennessä.

Mukaan mahtuu 60 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Mahdollisista peruutuksista voi ilmoittaa sähköpostitse: niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi 5.2.2018 mennessä tehdyt ilmoittautumisten peruutukset huomioidaan laskutuksissa.

Majoitus

DigiKilta-hanke on varannut tapahtuman osallistujia varten majoituskiintiön muutamasta hotellista 12.-13.2.2018. Alla hotellien tiedot ja majoituksen varausohjeet.

Huomaathan, että huoneita on tarjolla rajallinen määrä.

Majoitus on omakustanteinen.

Hotelli Lasaretti

Kasarmintie 13b, Oulu
www

  • 1 hengen huone 110 €
  • 2 hengen huone 120 €

Hintaan sisältyy buffetaamiainen ravintolassa, aamu- ja iltasauna uinteineen sekä kuntosalin käyttö aamulla ja illalla.

Varaukset koodilla DigiKilta. Koodi on voimassa niin kauan kuin huoneita riittää, kuitenkin korkeintaan 28.1.2018 saakka.

Hinnat ovat voimassa ainoastaan hotellista suoraan varattaessa p. 020 7574700 tai lasaretti@lasaretti.com.

Scandic Oulu

Saaristonkatu 4, Oulu
www

  • 1 hengen huone 108 €
  • 2 hengen huone 128 €
  • 3 hengen huone 148 €

Hintaan sisältyy luomutuotteita sisältävä aamiainen sekä langaton internet.

Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse suoraan hotellista varaustunnusta DIG120218 käyttämällä. Koodi on voimassa niin kauan kuin huoneita riittää, kuitenkin korkeintaan 29.1.2018 saakka.

Hotellin puhelinnumero +358 8 5431 000 ja sähköposti oulu@scandichotels.com.

Radisson Blu Hotel Oulu

Hallituskatu 1, Oulu
www

  • 1 hengen huone 120 €
  • 2 hengen huone 140 €

Hintaan sisältyy runsas buffetaamiainen, aamu- ja iltasauna, langaton laajakaista sekä kuntosalin käyttömahdollisuus. Hinnat sisältävät ALV:n.

Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse suoraan hotellista varaustunnusta DIGIKILTA käyttämällä. Koodi on voimassa niin kauan kuin huoneita riittää, kuitenkin korkeintaan 30.1.2018 saakka.

Hotellin puhelinnumero 020 1234 730 ja sähköposti sales.oulu@radissonblu.com.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Joulukuun webinaaritallenteita (Matleenan blogi)

Suomessa järjestetään viikottain useita maksuttomia webinaareja eli verkkoseminaareja opettajille. Niistä suurin osa myös tallennetaan, joten ne ovat katsottavissa silloin kun itselle parhaiten sopii. Tämän lisäksi mm. kesäyliopistot järjestävät edullisia webinaarisarjoja ja lisää valikoimaa löytää suuntaamalla katseet Suomen ulkopuolelle.

Tieto webinaareista on hajallaan eri oppilaitosten, verkostojen, hankkeiden ja yritysten sivuilla, mutta aktiivisena somen seuraajana oli ylläpitänyt opetusalan webinaarien listausta. Aloitin sen noin kuusi vuotta sitten PAOK-hankkeen sivulla ja sen jälkeen olen jatkanut sitä tämän blogin webinaarit-sivulla.

Vedän webinaareja lähes viikottain ja jotakuinkin yhtä usein niihin myös itse osallistun. Alla on kolmen joulukuisen esitykseni tallenteet ja diat. Kahdessa ensimmäisessä on muitakin puhujia, joten niistä saa laajemman kattauksen käsillä olleesta teemasta.

Maksuttomat verkkotyökalut arviointiin ja osallistamiseen

Digikilta on laaja verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Se järjestää kaikille avoimia webinaareja. Joulukuun kahden tunnin webinaarissa esillä oli seitsemän näkökulmaa sähköiseen arviointiin asiantuntija- ja yrityspuheenvuorojen kautta.Digikillan sivulta löydät tallenteet kustakin osuudesta erikseen. Oman osuuteni otsikkona oli Maksuttomat verkkotyökalut arviointiin ja osallistamiseen. Esitykseni diat ja lisämateriaalit löydät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta.

Digitaalisuus osana opetusta

Seminaarin päätteeksi palkittiin 21 opettajaa, jotka olivat suorittaneet kaikki kahdeksan osaamimerkkiä. Kuva: Matleena Laakso CC BY

LAMKissa järjestettiin Opettajuuden valmennusohjelma LOVE-päätöstilaisuus, missä pidin puheenvuoron teemasta Digitaalisuus osana opetusta (tallenne ja diat).

Tilaisuuden päätteeksi kerrottiin valmennusohjelmassa tehdyistä osaamisen näytöistä. LAMKissa 92 opettajaa oli suorittanut kaikkiaan 409 osaamismerkkiä. Suosituin oli tiimiopettajuus (90 kpl), toiseksi suosituin uudistava oppiminen ja uudet opetusmenetelmät (66 kpl) ja kolmanneksi suosituin tulevaisuusajattelu (60 kpl).

Hyvät ideat jakoon!

Olen tehnyt noin vuoden ajan sivutoimisesti töitä Turun yliopiston lukio-opettajille suunnatussa Scholae Futurum -hankkeessa. Sen päätöswebinaarin ja tallenne, linkit ja diat löytyvät tältä hankesivulta.Tutustu myös näihin

Suuri osa täydennyskoulutuksesta on siirtynyt verkkoon, mutta onneksi kasvokkaisiakin koulutuksia järjestetään. Tässä Alajärven ja Vimpelin lukioiden opettajat harjoittelevat mm. Padlettia, Adobe Sparkia ja Notegraphya. Kuva: Matleena Laakso CC BY. Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella (Android, iOS).

Tuotu lähteestä: Matleenan blogi