NOPSA:n toteutus on päättynyt (NOPSA-hanke)

NOPSA-hankkeen toteutus päättyi 31.10.2019. Hankkeen viimeinen uutiskirje julkaistiin juuri. Sen kautta pääset tutustumaan hankkeessa kehitettyihin sujuvan siirtymän malleihin sekä hyviin käytänteisiin ja hyödyntämään niitä omassa työssäsi.

 
 
Kuluva vuosi 2019 on ollut NOPSA-hankkeessa tulosten levittämisen ja hyvien käytänteiden juurruttamisen aikaa. Vuoden alussa valitsimme ne alueellisesti pilotoidut mallit, joita suosittelemme valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Kokosimme mallit NOPSA-oppaaseen, jonka toinen, ajantasaistettu ja täydennetty versio, julkaistiin lokakuussa. Oppaasta julkaistiin myös  englanninkielinen versio. Lisäksi mallit löytyvät Arjen arkki menetelmäpankista hakusanalla NOPSA. Videoklipeistä koostuvan väliraportin saaman myönteisen palautteen innoittamana tuotimme myös hankkeen loppuraporttia tukevan videon. Näihin kaikkiin pääset tutustumaan uutiskirjeen kautta:
Hankkeen arvioinnit osoittavat, että tulokset ovat olleet merkittäviä. Tulokset ovat juurtumassa ja leviämässä muillekin kuin tekniikan aloille. Malleja valtakunnalliseen levitykseen ovat tuottaneet kaikki hankkeen työpaketit ja kaikki alueelliset NOPSA-tiimit. Tuloksista ollaan kiinnostuneita ympäri valtakuntaa. Siirtymän sujuvoittaminen ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluun on ajankohtainen kehittämiskohde kaikkialla Suomessa. NOPSA:lla on ollut ilo tuottaa käytännössä testattuja, valmiita malleja näiden kehittämispyrkimysten nopeuttamiseksi. Kaikki materiaali on tarkoitettu hyödynnettäväksi. Poimihan siis haluamasi mallit ja käytänteet sovellettavaksi omassa työssäsi. Materiaaleista löytyy myös yhteystietoja, joiden kautta voit kysyä lisätietoja, ja tavoitat henkilöitä, jotka mahdollisesti jakavat kanssasi samoja kehittämishaasteita.
Lämpimät kiitokset hankkeeseen osallistuneille opiskelijoille, opettajille ja hanketoimijoille tuloksekkaasta ja mukavasta yhteistyöstä! Yhteisvoimin olemme saavuttaneet hankkeen tavoitteet ja saaneet aikaan merkittäviä tuloksia. Sujuvia siirtymiä ammattikorkeakouluun jatkossakin!
Tuotu lähteestä: NOPSA-hanke

Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutusblogi

Ammatillisen digitukimalli (Poluttamo)

Digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen sujuvoittaa työntekoa. Poluttamo-hankkeessa on luotu mallia, jossa digituen rakentaminen lähtee perusasioiden miettimisestä, jotta digivälineistä ei tule entisen toimintatavan päälle liimattu lisätyö.

Jari Välkkynen kertoo seuravassa videossa opintojen visualisoinnin merkityksestä opintojen ohjauksessa.

Seuraavien kysymysten avulla koulutuksen järjestäjä voi pohtia, millaisin järjestelyin oppimisen digituki voidaan rakentaa.

1. Miten koulutuksen järjestämisen rakenne tukee yksilöllisiä polkuja oppilaitoksessanne?
2. Miten ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden mukainen oppiminen varmistetaan oppilaitoksessa ja työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa?
Miten opiskelija järjestetään tekemään riittävä määrä käytännön työskentelyä ja reflektoimaan oppimaansa?
Miten digivälineillä tuetaan opiskelijan osaamisen hankkimista?
Miten työhön liittyvän taustatiedon ja ammattisanaston oppiminen järjestetään työvaltaisessa oppimisessa?
Miten digiaineistot ja -tehtävät rakennetaan, jotta ne ovat samat osaamisen hankkimispaikasta riippumatta?
3. Miten opettajan työaikaa rauhoitetaan työelämässä oppimisen ohjaamiseen ja sekä oppilaitoksessa että työelämässä oppivat opiskelijat kokevat opettajien olevan saavutettavissa?
4. Miten opiskelijat perehdytetään digivälineiden käyttöön osaamisen hankkimisen tukena?
5. Miten yksilöllistä etenemistä osaamisen hankkimisessa seurataan virtaviivaisesti?
6. Minkälaista tukea tarvitaan opettajille?
7. Miten opiskelijan huoltajat ja työelämän edustajat perehdytetään uuteen koulutuksen järjestämisen malliin.

Seuraavassa videossa Anu Konkarikoski kertoo digitaalisten välineiden ja oppimisanalytiikan käyttöön otosta Moodlessa.

Digituetunmallin opas on tällä hetkellä taitossa ja julkaistaa pikimmin.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Itsearviointi- ja elämänhallintasovellukset Digituikku-webinaarissa (Poluttamo)

Otavan Opiston Kari A. Hintikka vieraili Digituikku-hankkeen webinaarissa 19.11.2018 esittelemässä Poluttamo-hankkeessa tehtyä itsearviointi- ja elämänhallintasovellusten katsausta: Digituikku – älyvekottimien ja sovellusten hyöty?

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Sujuvat siirtymät ja yksilölliset opintopolut -päätöswebinaarin tallenne on julkaistu (Yksilöllisyyttä opintopoluille)

Päätöswebinaari pidettiin 21.11. yhdessä TAITAVA – tulevaisuuden osaajat -hankkeen kanssa. Webinaarin avasi ja päätti Zoomi-hankkeen projektipäällikkö Sanna Pensonen. Webinaarissa käsiteltiin Zoomi-hankkeen lisäksi seuraavia Yksilöllisyyttä opintopoluille (YPO) ja TAITAVA-hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista:

  • pelillisiä ratkaisuja peruskouluyhteistyöhön (YPO-hanke)
  • osaamispassit (YPO-hanke)
  • avoimet opinnot (Taitava-hanke)
  • pelillisiä ratkaisuja opettajuuden tueksi (Taitava-hanke)

 

Tuotu lähteestä: Yksilöllisyyttä opintopoluille

Tavoitematriisit ruotsin ja uskonnon lukiokursseilla (Poluttamo)

tavoitematriisi_bloggaus

Katkelma uskonnon tavoitematriisista

 

Pitkään on puhuttu, että lukioihinkin olisi tulossa osaamisperustainen arviointi. Poluttamo-hankkeen suunnitteluvaiheessa pohdittiin miten lukiokurssien sisältöjä voitaisiin purkaa auki siten, että niiden tavoitteet hahmottuisivat opiskelijoille paremmin. Samalla pohdittiin miten opiskelijoiden itseohjautuvuuttaa ja tavoitteiden asettamista voitaisiin vahvistaa.

Hämeenlinnan lyseon lukiossa lähdettiin rakentamaan tavoitematriisejä ruotsin ja uskonnon opettajien toimesta. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelutaitoja, jotka vaikuttavat matriisin toteuttamistapaan. Ruotsin opettajat totesivatkin, että heidän kohdallaan ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät vielä ole niin kokeneita, motivoituneita tai oman taitotasonsa tuntevia ruotsin opiskelijoita, että itseohjautuva opiskelu vielä onnistuisi. Toisaalta taas uskonnossa tarve kohdistui OPS-uudistuksen jälkeiseen ykköskurssiin, jonka sisältö oli muodostunut todella laajaksi.

Erilaisten testailujen jälkeen ruotsin tavoitematriisikurssiksi valikoitui RUB5. Pohjana käytettiin SanomaPron kirjasarjaa. Kurssin sisällöt purettiin tavoitteiksi ja tehtäviksi kurssin arvosanan mukaisesti. Mitä pitää oppia ja osata, jotta saa 5-6, 7-8 tai 9-10. (Ruotsin tavoitematriisi)

Uskonnon UE1 kuvattiin auki sisällöllisinä tavoitteina – olenko ymmärtänyt ja osaanko -näkökulmasta. Kurssin alussa opiskelijat asettivat itselleen tavoitteen taitajataso 9-10, osaajataso 8-7, harjoittelijataso 6-5. Näitä tavoitteita vastaamaan opettaja loi aineistopolun Tabletkoulun materiaalien pohjalta. (Uskonnon tavoitematriisi)

Kokemukset molemmista aineista olivat kannustavat. Opiskelijoiden arvio omasta tasosta vastasi pääsääntöisesti myös opettajan näkemystä. Uskonnossa mielenkiintoista oli kurssin lopussa järjestetty ryhmäarviointikeskustelu, jossa jokainen opiskelija kertoi oman tavoitteensa, arvionsa omasta osaamisestaan ja sekä perustelut arviolleen. Kehitettävää kuitenkin on, matriisit ovat vielä aika työläitä ja erityisesti suoritusorientoituneelle matriisi saattaa lisätä paineita. Toisaalta ne selkeyttävät mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii.

Ruotsin pilottien kokemuksista voit kuunnella podcastin, jossa Hämeenlinnan lukion apulaisrehtoria, ruotsin opettaja Tuija Tialaa haastattelee Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskuksesta.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Videot ja niiden syntytavat (Poluttamo)

Merja Saarela esittelee, miten videoita ja niiden tekstityksiä syntyy:

Videot ja niiden syntytavat -video

Videot ja niiden syntytavat – Merja Saarela – HAMK – Poluttamo-hanke, 2018, CC BY-SA

Videot ja niiden syntytavat

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Syventävä lukuohjelma (Poluttamo)

Tarjaleena Tuukkanen esittelee videolla Microsoftin syventävää lukuohjelmaa, joka mahdollistaa tekstitiedostojen kuuntelemisen ja sisältää myös lukuisia tekstin luettavuutta lisääviä toimintoja.

Microsoftin syventävä lukuohjelma -video

Microsoftin syventävä lukuohjelma – Tarjaleena Tuukkanen – Poluttamo-hanke & Digicampus-hanke, 2018, CC BY-SA

Microsoftin syventävä lukuohjelma

Tuotu lähteestä: Poluttamo

We did it together – peer-coaching in upper secondary education (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Minna Lepistö, Citizen’s Forum

Working in the Adaptable Learning Paths project gets me to reminisce about my own study years. The topmost issue that comes to my mind from upper secondary studies is my friends – the bubbly characters as well as the more reflective personalities. Going in, with wobbly legs, to take that first test of our matriculation examinations… The approving encouragement from peers, felt by the entire group of us students, forms an empowering experience that stays in my mind. “We’ll manage. We’ll pass at least”.

Upper secondary studies form a comprehensive phase in a student’s life in which it is important not only to acquire learning but also to establish networks with fellow students. During studies, it is necessary that we are allowed to take time for our personal formation processes, wondering about our own paths, tasting the different options and possibilities. On our study paths, we reach for our dreams but we also stumble; we work at fitting ourselves into our groups at school, into work placements and into our professional reference groups. We grasp at the future, aided by the staff in our school and supported by our peers. Even though peer relationships usually grow naturally and little by little in our daily student life, it is important that educational institutions support that growth.

The Adaptable Learning Paths project was a joint effort by the educational association Citizens’ Forum, Hämeenlinna Lyseo Upper Secondary School, and Omnia – the Joint Authority of Education in the Espoo Region, in which the parties developed a method for peer-coaching. Peer-coaching is based on encounters that involve action, dialogue and respect, and its purpose is to offer comprehensive support for students for their coping and progress in studies. Peer-coaches are individuals trained from among the students and staff at school, both young people and adults. The themes in the work with peers are not limited to progress in studies and students may bring up other issues they feel important. Such issues may include e.g. the significance of hobbies, daily routines and personal relationships for keeping up the motivation to study and for living a meaningful life.

In an ideal situation, we all would have the chance to shine, be seen and be heard as the persons we are. Peer-coaching brings experiences of success into our reach. We are all capable of listening to another person with respect, encouragement and support for the other’s strengths, provided that we are given sufficient time and a safe place. I hope that very many students get a happy, flying start toward their adult lives, feeling the same warmth I did when the student cap was set on my head: “We really did it – we managed, we succeeded together”.

The material Together on study paths – peer-coaching in upper secondary level [Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella] presents the work method applied in peer-coaching and gives practical suggestions for initiating such coaching in upper secondary schools. The guide is intended for teachers, career counsellors, study counsellors, workplace instructors and dormitory supervisors in vocational and general upper secondary education. It also serves as learning material for students in training for peer-coaching.

You may download the material free of charge: https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisu/vertaisvalmennus-toisella-asteella/

ePortfolio – guidance and input from the earliest moments of studies (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Jaana Kullaslahti & Tarjaleena Tuukkanen, Häme University of Applied Sciences
Illustration: Tarjaleena Tuukkanen, Häme University of Applied Sciences

Students at Universities of Applied Sciences feel they need to acquire the competences required for managing their web identities, for marketing their skills, and for building their expertise online (Kopeli 2018). One of the objectives of HAMK University of Applied Sciences in the Adaptable Learning Paths project was to help individuals demonstrate their competences through the development of their digital portfolios; the work on portfolios was emphasised particularly with groups who were at the beginning of their studies. The idea is for students to start their portfolio work at the beginning of their studies and to keep it up throughout studies, receiving continual support.

There is an awareness of digital portfolios, but they are not commonly used for comprehensively compiling evidence of competences during studies. When health care students were asked about their earlier experiences of portfolio work, approximately 40% had actually compiled a portfolio, and of those, only 16% had done it completely or partly digitally. Those portfolios had been compiled as parts of individual courses and study modules but not been made use of afterwards. Some students had compiled portfolios on their professional growth and used them in jobseeking. The elements they had included consisted mainly of text and images; however, some individual students had included videos and blogs.

To support students in their portfolio work, we asked them what kind of support they felt they needed. For some of them, portfolios were a novel concept, and they felt they required help with “everything possible”. Some hoped to have one simple place in which to compile the portfolio as well as guidance in the use of the various software. The greatest amounts of support were wanted for describing the concrete skills involved in one’s own learning and for the use of the selected portfolio service. To build their portfolios, students were also interested in making use of various tools such as Padlet, Sway, LinkedIn and MS as well as infographics and blogs. Our workshops were organised under the themes Portfolio – what, when and how; The ePortfolio service Kyvyt.fi in the structuring of your portfolio; Making use of O365 services; Easy visual tools; Using blogging services; Creating a LinkedIn profile, and Using the Open Badge Passport service for receiving and storing Open Badges. The workshops involved concrete planning and compilation work on portfolios, and students were asked in advanced to bring in material that showed their competences – CVs, pictures, video clips, certificates.

The feature in common for the workshops was deliberation: discussions about the identification and demonstration of one’s own competences and the options available for structuring a portfolio. There were ready-made questions to assist in e.g. the consideration of what a student’s competences consisted of, how the student might recognise and describe them, how to collect evidence of learning and how to make use of the portfolio during studies. Students wished for instructions from their teachers concerning the limitations on their fields due to various statutes and considerations of ethics, copyright and data protection. They hoped that portfolios would form a routine part of their studies so that their work on their assignments would produce portfolio materials, the work would be conducted together, and feedback would be regular throughout studies.

Portfolio ownerships lie with the students, and students should have the opportunity to select such tools for themselves that they themselves feel suitable. The work on portfolios falls on different academic years and it is guided by several different teachers and the study advisor as agreed for the type of degree programme. At the end, the outcome of a student’s work may be a thesis in the form of a portfolio.

Sources

Kopeli, M. 2018. Kysymys on huomisen digi- kyvykkyydestä. [The issue is the digital competences of tomorrow.] AMK-lehti 8 (3). https://uasjournal.fi/3-2018/huomisen-digikyvykkyys/