Yrittäjyyskasvatus ammatillisessa koulutuksessa – Mikä on sinun hyvä käytäntösi? (NOPSA-hanke)

Yrittäjyys on yhteiskunnallinen ilmiö. Se on motivaation lähde.  Se on voima, joka aikaansaa tuotantoa. Yrittäjyyttä ilmenee, kun joku omistaa yrityksen ja vastaa sen toiminnasta. Sitä ilmenee myös niin sanottuna sisäisenä yrittäjyytenä, mutta rajoitun tässä ymmärtämään yrittäjyyden sen ulkoisessa ilmenemismuodossa. Yrittäjyys on siis sitä, että yksittäinen ihminen tai yksittäisten ihmisten muodostama ryhmä perustaa tai ostaa yrityksen ja antaa työpanoksensa tavoitteenaan yrityksen kannattava liiketoiminta.


Ammatillisen koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena on yhtäältä tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittyä ja kehittää omaa osaamistaan ja toisaalta varmistaa, että yrityksillä ja muilla työnantajilla on käytössään lisäarvoa tuottava ja osaava työvoima. Opiskelijoiden ja työelämän ohella ammatillisen koulutuksen kolmas asiakasryhmä on yhteiskunta. Pyöriäkseen se tarvitsee tuotantoa, joka voidaan jakaa yksityiseen ja julkiseen tuotantoon. niiden avulla tuotetaan niin konkreettisia ja materiaalisia tuotteita kun immateriaalisia palveluita. Yksityisestä tuotannosta huolehtivat yritykset. Suurimmassa osassa yrityksiä omistus on keskittynyt yrittäjille. Nämä useimmiten pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosina käytännössä vastanneet myös lähes kaikkien uusien työpaikkojen syntymisestä (Yrittäjät.)     


Ammatillinen opettaja on oman alansa rautainen ammattilainen. Hän tietää, miten sillä alalla on ollut tapana tehdä töitä, miten niitä tehdään nyt ja miten tulevaisuudessa. Hänen tulee tunnistaa alan tuotannon muodot: millaiset organisaatiot tuotannosta vastaavat? Hänen tehtävänsä on valmistaa opiskelijansa kohtaamaan työelämä. Yritysten osuus tuotannosta ja sitä myötä myös yrittäjyyden merkitys vaihtelevat aloittain, mutta suuntaus on selvä: yritysten ja yrittäjyyden merkitys tuskin tulee ainakaan pienenemään millään alalla.


Yhteiskunnan näkökulmasta pelkkä osaamisen kehittäminen ei riitä. Koulutusjärjestelmän on pystyttävä tuottamaan myös yhteiskuntaa kehittävää ja sen ulkomaisen kilpailukyvyn varmistavaa toimintaa. Uudet innovaatiot ja yrittäjyys ovat avainasemassa.


Yrittäjyydelle on paljon määritelmiä. Niille yhteisiä määreitä ovat ainakin vastuullisuus, tavoitteellisuus, oma-aloitteisuus ja uskallus. Opetus- ja kulttuuriministeriön uusien linjaustenmukaan ”yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa.” yhdessä maamme koulutusjärjestelmän muiden osien kanssa ammatillisen koulutuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää opiskelijoissa määritelmän mukaisia ominaisuuksia. Tarvitaan siis työkaluja, joilla ammatilliset opiskelijat kehittävät mahdollisuuksien havainnointiin ja niihin tarttumiseen liittyvää osaamista sekä kykyjään muuttaa ideat toiminnaksi. Lienee itsestään selvää, että näitä ei opita kirjasta lukemalla, vaan tekemällä.


Parasta yrittäjyyskasvatusta on tarjota mahdollisuuksia oppimiseen autenttisissa oppimisympäristöissä. Niissä opitaan alan keskeiset tuotannontekijät, niiden väliset suhteet ja trendit, jotka puolestaan ovat edellytyksiä yllä mainitulle mahdollisuuksien havaitsemisemiselle ja edelleen myös toimeen tarttumiselle ja ideoiden hyödyntämiselle. Aina ei ole kuitenkaan mahdollisuutta viedä oppimista täysin aitoihin tilanteisiin, vaikka ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikalla tapahtuvan oppimisen uskotaankin lisääntyvän. Siksi on erinomainen asia, että opiskelijoilla on mahdollisuus saada oppimiskokemuksia aitoja tilanteita mahdollisimman hyvin jäljittelevissä oppimisympäristöissä.


Ammatillisen koulutuksen parissa on viimeisten vuosien aikana kehitetty lukuisia toimivia malleja yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen tueksi. En halua nostaa tässä esiin yksittäisiä malleja. Sen sijaan haastan tämän blogiartikkelin lukijan tuomaan esiin oman hyvän mallinsa. Toivon siis, että kuvaat tämän blogin keskustelualueella lyhyesti oman mallisi ja tarjoat meille muille toimijoille tarvittavat linkit malliin tutustumiseksi. Jatketaan rakentavaa keskustelua niiden pohjalta.

Tuotu lähteestä: NOPSA-hanke

Peruskouluyhteistyön kehittäminen käytännössä (Yksilöllisyyttä opintopoluille)

Peruskoulun ja ammattiopiston opinto-ohjaajien säännölliset yhteistyöpalaverit, joissa ammattiopisto on aktiivinen koolle kutsujana, on havaittu erittäin hyväksi käytännöksi. Saimaan ammattiopistossa yhteistyöpalavereja järjestetään 3-4 kertaa lukuvuoden aikana ja ne ovat selkeästi lisänneet vuoropuhelua oppilaitosten välillä sekä sujuvoittaneet peruskoululaisten siirtymistä ammatillisiin opintoihin.

Yhteistyöpalaverit tarjoavat hyvän mahdollisuuden molemmin puoliseen ajankohtaisten asioiden ja muutosten tiedottamiseen, esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvät muutokset ja eri alojen soveltuvuus- ja pääsykoekäytänteiden muutokset. Yhteistyöpalavereissa keskustellaan mm. tapahtuneista ja tulevista muutoksista, ammatillisen koulutuksen tavoitteista, sujuvien opintotaitojen edellyttämistä taidoista ja työelämän vaatimuksista. Lisäksi kuullaan, mitä peruskoulu odottaa ammatilliselta oppilaitokselta oppilaan ohjauksen tueksi ja perusopetuksen näkökulmaa päättövaiheen oppilaiden valmiuksista. Sujuva peruskouluyhteistyö on erittäin tärkeää myös opiskelijoiden jälkiohjauksessa syyslukukauden alkaessa. Yhteistyöpalavereita on hyödynnetty myös eri koulutusalojen sekä yhteisten tutkinnon osien esittelytilaisuuksina.

Peruskoulun opinto-ohjaajille on järjestetty toiminnallisia tutustumispäiviä eri aloille, jolloin opinto-ohjaajille on tarjottu mahdollisuus kokeilla eri koulutusalojen opintoja aidossa ympäristössä oikeiden työtehtävien parissa. Tutustumispäivien tavoitteena oli selkiyttää peruskoulun opoille, miten samankaltaisten alojen (esim. ICT-asentaja/datanomi ja Hotelli-, ravintola- ja cateringala/Elintarvikkeiden valmistaja) työtehtävien vaatimukset ja edellytykset poikkeavat toisistaan.

Useat alat ovat nopeasti muuttuvia aloja, joten peruskoulun opoille on tarpeellista konkretisoida ja osoittaa käytännössä alan uusia vaatimuksia ja välittää todellista tietoa, jotta opiskelijoiden ohjaus ”väärälle alalle” vähenisi. Tutustumispäivistä saatiin positiivista palautetta ja tapahtuma koettiin hyödylliseksi, opot saivat vastauksia kysymyksiinsä ja moni asia selkiytyi. Samankaltaisia tutustumispäiviä kaivattiin myös muille aloille. Peruskoulun opojen mielestä erityisen ilahduttavaa oli, että ammattiopiston kolmannen luokan opiskelijat ohjasivat opoja erilaisissa työtehtävissä, mm. tietokoneen kasaamisessa. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa omasta opiskelustaan.

Tuotu lähteestä: Yksilöllisyyttä opintopoluille

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä (Poluttamo)

Jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa HOPSin, jonka mukaisesti opinnot hiljalleen etenevät. Teknologian kehittymisen myötä HOPSista on tullut opintojen tiekartta, roadmap, joka hakee tietoa oppilaitoksen erilaisista varannoista. Tai siis voisi hakea. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty erilaisia visuaalisia HOPS-malleja toiselle asteelle, joiden tavoitteena on selkeyttää opiskelijan kuvaa siitä, missä opintojen suhteen olla menossa ja mihin ollaan suuntaamassa.

Lainsäädännön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mitä tietoja kerätään, miten, kenen toimesta, miten tietoja käytetään ja mihin analysoitu tieto päätyy?

COSS ry:n koostama selvitys keskittyy tuomaan esiin seikat, joita henkilökohtaistaisprosessissa tulisi huomioida.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Robotiikkaa ja virtuaalilaseja (NOPSA-hanke)

Amiston ja Hyrian opiskelijat pääsivät tiistaina 26.9. tutustumaan ammattikorkeakouluopintoihin ja erityisesti konetekniikan insinööriopintojen saloihin Riihimäellä, kun NOPSA-hanke kokosi 27 opiskelija ja 6 opettajaa ja ohjaajaa saman katon alle. Ennakkoon ilmoittautuneet ja kiinnostuksensa insinööriopintoihin osoittaneet nuoret saivat ensin lyhyen läpileikkauksen HAMKista ja insinööriopinnoista sekä perehdytyksen siihen, mistä NOPSAssa on kyse – nopeammasta ja sujuvammasta siirtymisestä ammattikorkeakouluopintojen kautta työelämään. 

Ennen HAMK-kierrosta konetekniikasta valmistunut Reetta Karjalainen kävi kertomassa osallistujille omista opinnoistaan sekä nykyisestä työstään NHK Oy:llä. Reetta on unelmatyössään ja ratkoo muun muassa lypsyrobottien teknisiä ongelmia. Havainnollisen ja innostavan Reetan esityksen jälkeen päästiin tutustumaan käytännössä insinööriopintoihin. Konetekniikan henkilökunta ja opiskelijat olivat järjestäneet neljä erilaista rastia, joilla havainnollistettiin sekä insinöörin työssään tarvitsemia taitoja että niitä käytännön projekteja, joita insinööriopiskelijat pääsevät opintojensa aikana toteuttamaan.  
3D –skanneri, 3D –tulostin, vetosauvakoe sekä virtuaalilasit kirvoittivat keskustelua ja saivat myös opettajat keksimään ja yhteisiä projekteja. Mahdollisesti kehitettävät yhteiset projektit ja mahdollisuus opettaa Amiston opiskelijoita 3D-skannerin käytössä herättivät keskustelua vierailevan opetushenkilöstön kanssa. Kiinnostusta oli myös robotiikan ja sen hyödyntämiseen, esimerkiksi robotilla liikuteltava jyrsin/työstöpää kirvoitti keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä. Vaikka keskustelu oli varsin yksityiskohtaista, voi vetää johtopäätöksiä, että eri oppilaitosten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä opetuksessa ja erilaisten hankkeiden kautta. Samalla toisen asteen opiskelijoilla on mahdollista tehdä yhteistyötä HAMK:n kanssa ja mahdollisesti suorittaa opintoja jo tulevaisuutta varten.  Ja mikä parasta, henkilökunta pääsi tutustumaan toisiinsa päivän aikana niin, että henkilökohtaiset yhteydenotot sujuvat jatkossa jouhevasti. 
Päivän päätteeksi konetekniikasta tuotekehityspuolelta valmistunut Jari Pudas kertoi oman uratarinansa suunnittelutoimisto Deemecin ja Martelan palkkalistoilla. Jari antoi paljon käytännön vinkkejä sekä töiden etsimiseen että siihen, miten insinööriopinnot kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. 
Päivä tarjosi osallistujille paljon ajatuksia jatkon suhteen. Seuraavaksi päivään osallistuneet opiskelijat ja ohjaajat lähtevät miettimään yksilöllisiä polkuja ammattikorkeakouluopintojen rakentamiseksi osaksi Amistolaisten ja Hyrialaisten tutkintoa ja sitä kautta suoraa väylää ammattikorkeaopintoihin. Toivottavasti näemme päivän osallistujia jo pian HAMKin kampuksen käytävillä insinööriopiskelijoina! Päivä päätettiin yhden Amistolaisen sanoihin: ”Mitä tää olikaan, mihin mun pitää hakee, että pääse tekemään tätä työkseni?” 
HAMKin ja Amiston mallin mukaan ammattikoululainen voi suorittaa jo ammattikouluopintojen aikana – ja ammattikouluopintoihinkin kuuluvia – insinööriopintoja, jotka määritellään yhdessä opiskelijan, Amiston ja HAMKin kanssa. 30op suoritettuja opintoja hyväksytään myös HAMKiin sellaisenaan ja ne toimivat pääsylippuna suoraan ammattikorkeakouluopintoihin ilman pääsykoetta. 
 
Artikkelin kirjoittaja:
Johanna Nikkola
Opintoneuvoja ja opinto-ohjaaja (liikenneala, tieto- ja viestintätekniikka)
HAMK Riihimäki
 

Tuotu lähteestä: NOPSA-hanke

Otavan Opiston VOPS pilottikäyttöön (Poluttamo)

Otavan Opisto on ottamassa pilottikäyttöön visuaalista HOPSia eli VOPS:ia. Sitä on demottu konseptitasolla aiemminkin avoimesti internetissä, mutta parhaillaan sitä ollaan integroimassa ”Muikku”-verkko-oppimisympäristöömme ja aidoksi työkaluksi.

VOPSin eri toiminnallisuuksia (www-selaimessa välilehtiä) on testattu muutamalla testiopiskelijalla ja saatujen kokemusten perusteella on vielä kesän ja alkusyksyn aikana viimeistelty nettilukiossa VOPSin toiminnallisuuksia. VOPSin ulkoasusta on pyydetty kommentteja ohjaustiimin jäseniltä ja esimerkiksi omalta välilehdeltään löytyvän HOPS-lomakkeen tekstiä on muokattu toiveiden mukaan.

Muikku-kuva

Näkymä testiopiskelijan Opiskelusuunnitelmani-sivusta Otavan Opiston VOPS:issa.

”HOPS-lomake” -välilehdellä tehdään opintosuunnitelmaan keskeisesti vaikuttavia valintoja. Näihin kuuluvat mm. opiskelijan suomen kielen valinnat, matematiikan laajuus, ylimääräiset kielet, katsomusaine sekä luonnontieteiden valinnat. Lisäksi välilehdellä määritellään opintojen tavoite (lukion päättötodistus tai ylioppilastutkinto tai molemmat). ”HOPS-lomake” -välilehdellä ei ole vielä mahdollista tehdä yo-kirjoitusvalintoja, mutta lukiovalinnat ovat jo kunnossa.

VOPSin ”Opiskelusuunnitelmani”-välilehdellä näkyvät opiskelijan ”HOPS-lomakkeelle” täyttämät valinnat sekä nettilukiossa tällä hetkellä saatavilla olevat uuden OPSin mukaiset kurssit. Tällä välilehdellä on merkitty erilaisilla symboleilla erityyppiset kurssit (lukion valtakunnalliset pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät). Opiskelijalle näytetään myös suunnitellut ja jo suoritetut kurssit arvosanoineen. VOPS ilmoittaa myös jo suoritettujen kurssien määrän ja suoritettujen pakollisten kurssien määrän. Tällä välilehdellä on mahdollista tehdä vielä valinnaisainevalintoja tai valita pakollisista aineista syventäviä kursseja.

Verkko-ohjaajan on mahdollista nähdä opiskelijan ”HOPS-lomake” ja ”Opiskelusuunnitelmani”-sivu ”Ohjaamo”-työkalun kautta. Ohjaajalla ei vielä ole mahdollisuutta muokata opiskelijan tekemiä valintoja ja tämän toiminnon mahdollisuutta tarkastellaan myöhemmin. Ohjaamossa ohjaajan näkymä jäi maksatuskaudella vielä hieman keskeneräiseksi, mutta se ei estä VOPSin käyttöönottoa.

Ensimmäiset oikeat opiskelijat saivat VOPSin käyttöönsä viikolla 40. Innokkaana odottelemme opiskelijoiden kommentteja uutukaisesta. Saatujen palautteiden perusteella teemme tarvittaessa muutostöitä ennen kuin annamme VOPSin isomman opiskelijajoukon käyttöön.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille – Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä (Poluttamo)

Ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-lehdessä on julkaistu Marjatta Puustisen kirjoittama artikkeli Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille – Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä:

Lapin AMKin kirjasto ja eOppimispalvelut ovat mukana Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea toisen asteen opiskelijaa oman opintopolun selkiyttämisessä, opinnoissa etenemisessä sekä ammatillisessa kasvussa ja kehittymisessä. Artikkelissa kerrotaan, miten tiedonhankintataitoihin painottuva osahanke on edennyt.

Artikkeli Kreodin sivuilla >>>


Tuotu lähteestä: Poluttamo

Toista syksyä kohden (Poluttamo)

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttava opiskelijaa hahmottamaan miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvat konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamisemerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyson lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partioilaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arviointiin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet muutamia sovelluksia ja appseja elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin:  mielenkiintoinen palvelu on Headsted (https://headsted.fi/). Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tukijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaisella on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

– Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry

Tuotu lähteestä Poluttamo

Syksy pöydällä (Kokemuksia kehittämistoiminnasta)

Päätimme aloittaa syksyyn orientoitumisen tällä kertaa kirjaamalla syksyn tehtäviä yksitellen muistilapuille. Kirjoitimme projektipäällikkö Kilpisen kanssa kynä sauhuten lappuja ja kohottelimme kulmiamme toistemme kasvaville lappupinoille. Viimein aloimme purkaa ja ryhmitellä eteemme syntyneitä pinoja.

Ihan ensimmäisenä oli ilo huomata, että kesälomasta huolimatta mieliimme oli painunut pääosin ihan samoja juttuja. Kun lajittelu ja ryhmittely jatkui, ilo alkoi pienoisesti hiipumaan. Viimeistään aikataulutusvaiheessa nimittäin kävi selväksi, että jo seuraava neliviikkoinen tulee olemaan melkoista haippakkaa pelkästään tämän hankkeen kehittämistehtävissä.

Tältä se nyt kuitenkin näyttää. AAVA-hankkeen syksyn tärkeimmät kehittämistehtävät aikataulutettuina ja vastuittain jaettuna. Tervetuloa syksy!

– projektikoordinaattori Salonen

Tuotu lähteestä Kokemuksia kehittämistoiminnasta

Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? (Poluttamo)


Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? -selvitys luo käytännönläheisen katsauksen oppimisanalytiikkaan ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Selvitys keskittyy neljään pääteemaan eli

  • tiiviiseen johdatukseen oppimisanalytiikkaan eli mitä oppimisanalytiikka on?
  • mitä hyötyjä oppimisanalytiikasta voisi olla eli miksi oppimisanalytiikkaa?
  • keitä oppimisanalytiikan käyttö voisi hyödyttää eli kenelle oppimisanalytiikkaa?
  • mitä oppimisanalytiikan käyttö edellyttää eli miten oppimisanalytiikkaa?

Oppimisanalytiikka on tutkimuksen ja kehittämisen alueena varsin nuori. Ala kehittyy nopeasti ja olemme liittäneet mukaan selvitykseen myös laajahkon kirjallisuusluettelon, josta saa hyvää taustatukea syvemmälle tiedonhankinnalle.

Syksyllä näytään turuilla ja toreilla (AAVA-hanke)

Kesäkuun alussa kokoonnuimme laajennetulla projektiryhmällä rakentamaan avoimien ammatillisten opintojen markkinointisuunnitelmaa eri kohderyhmiä silmällä pitäen. Oman ydinryhmämme lisäksi olimme saaneet täydennystä graafisesta suunnittelijasta ja markkinoinnin asiantuntijasta. Työstimme suunnitelmia kahdessa ryhmässä, joista ensimmäinen keskittyi hankkeessa syntyvän koulutustarjotinmallin markkinoimiseen toisen ryhmän pohtiessa varsinaisen kohderyhmän löytämistä ja innostamista.

Nauttiessamme auringonpaisteesta Puolalanpuistosssa oli ideoiden helppo antaa virrata. Saimme kasaan kaksi erinomaista ja toteutettavaa konkreettista markkinointisuunnitelmaa. Ensi syksynä avoimet ammatilliset opinnot näkyvät ja kuuluvat turuilla ja toreilla. Tavoitteemme on, että järjestelmällisen markkinoinnin ja levittämistyön tuloksena avoimien opintojen konsepti on kaikille niin tuttu, että ohjaavat tahot osaavat niitä suositella ja opinnoista kiinnostuneet osaavat niitä itse kysyä ja uusia koulutuksen järjestäjiä lähtee spontaanisti mukaan tarjoamaan uusia opintoja koulutustarjottimen kautta.