Arviointi-aihe kiinnosti ITK-konferenssiyleisöän (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

ITK-konferenssi kokosi pari tuhatta oppimisesta ja interaktiivisesta teknologiasta kiinnostunutta opetusalan ihmistä Hämeenlinnan Aulangolle 12.-13.4. Viime lokakuussa ehdimme Pulssi-hankkeen puolesta laittaa foorumiehdotuksen digitaalisuuden heijastuksista arviointiin.

Esityksessämme Johanna Mattila kuvaili terveystiedon verkkokurssilla toteutettua vertaisarviointia. Anne Rongas esitteli opiskelijakyselystä poimittuja kommentteja, jotka liittyivät verkko-opiskelukokemuksiin ja nimen omaan sähköisesti toteutettuun palautteeseen ja arviointiin. Najat Ouakrim-Soivio kirkasti arvioinnin keskeisiä käsitteitä, arvioinnin monipuolisuutta sekä sitä, millä tavoilla opettajan arviointikäytänteet saattavat kapeutua.

Esitystila täyttyi ääriään myöten, mikä kertoo aiheen ajankohtaisuudesta.

Twitteristä kertyi useita muistiinpanoja esityksestämme. Yksi pidetyimmistä twiitti-kiteytyksistä oli Kuopion perusopetuspäällikkö Taina Vainiolta (tätä kirjoitettaessa 33 tykkäystä ja 8 jakoa): ”Arviointiin kuuluu dialogi: arvioitavalla pitää olla mahdollisuus kysyä, arvioijalla mahdollisuus täydentää ja perustella sekä varmistaa, että arviointi on ymmärretty. Vasta sitten arviointi edistää oppimista.”

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Opiskelijakyselyn ensimmäinen kierros loppusuoralla (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Hankkeemme on keränyt lähes 1000 opiskelijavastausta arviointiin ja palautteeseen liittyvistä kokemuksista. Kyselylomake valmistui marraskuussa. Viimeisiä vastauksia keräämme Nettilukiosta 16.4. saakka. Yritämme Nettilukiossa houkutella hajallaan olevaa opiskelijajoukkoamme vastaamaan. Esimerkiksi opiskelijatutor-Jussi kannustaa blogissaan opiskelukavereita.

Alustavat tulokset osoittavat, että arvioinnin ymmärrettävyys sekä opiskelijan oma ote arviointiin ovat hyvällä tolalla. Suuressa aineistossa löytyy kuitenkin myös ääripäitä ja eroja. Raportoimme tuloksia, kun pääsemme tarkemmin käsittelemään aineistoa.

Kyselyn opetus on ollut, että lukiolaisilla on paljon sanottavaa arvioinnista. Avovastauksiin on kertynyt tarkkoja havaintoja, toteuttamiskelpoisia toiveita ja erityisesti paljon vuorovaikutukseen liittyviä tarinoita. Palautteiden perusteella voi tiivistää: Kohtaaminen on taitolaji ja asennetta, kyse ei niinkään ole ajasta ja sen puuteesta. Sanoittaminen on merkityksellistä. Sanavalinnat korostuvat kirjoitettuina. Saman asian voi ilmaista monella eri tavalla. Opiskelijat toivovat konkreettista palautetta ja perusteltu negatiivinen palaute on tervetullutta.

Meille Nettilukiossa kohtaamisen haastetta nostaa se, että toimimme verkossa. Ilahduttavaa on, että moni on silti kokenut hyvää vuorovaikutusta. Perusteellinen palaute kerää kiitosta. Aina ei tietenkään onnistuta yhtä hyvin, mutta asian tietoinen ajatteleminen jo sinänsä vie eteenpäin. Myös opiskelijalla on vastuu omasta opiskelusta. Avun pyytäminen tai tuen omatoiminen etsiminen on monille todella vaikeaa. Tekemistä siis riittää.

 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Tulevaisuus haastaa oppimisen (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Keynote: Luovuus ja ilo oppimisessa. Opettaja ja tutkija Hannu Moilanen, JyU.

Jyväskylässä kokoontui 8.-9.3.2018 opettajia Tulevaisuus haastaa oppimisen –teeman äärelle. Pulssi-hankkeen edustusta oli paikalla Otavan Opistolta Saana, Tarja, Sari ja Pohjois-Tapiolan lukiolta Tanja. Tanja raportoi tunnelmia:

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan Keski-Suomen alueen toimintaan ja saada tuntumaa siihen, mitä kaikkea siellä tapahtuu arvioinnin ja digimaailman pyörteissä.

Sanna Vahtivuori-Hänninen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä piti tapahtuman ensimmäisen keynote-puheenvuoron otsikolla Luodaan yhdessä parasta osaamista maailmaan! Kuten otsikosta voi jo päätellä, Vahtivuori-Hännisen puheenvuorossa oli vahvasti läsnä ajatus yhdessä tekemisestä. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen ei tapahdu yksin, vaan yhdessä, yhteisöllisesti toimien, verkostoja hyödyntäen. Yhdessä toimiminen on myös Pulssi-hankkeen ytimessä: Yhdessä jakaen ja kehittäen voimme saada entistä monipuolisempaa ja opiskelijoita kuuntelevampaa arviointia.
Arvioinnin kehittämiseen liittyi keskeisesti Jussi Lounassalon esittelemä Opetushallituksen rahoittama OPPA-hanke, jossa on mukana 14 lukiota. Hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöllisiä oppimispolkuja sekä arviointia ja arviointityökaluja. Lounassalo nosti esille puheenvuorossaan, että merkityksellistä hankkeessa ovat olleet säännölliset tapaamiset, jotka ovat mahdollistaneet toisten sparraamisen ja ideoiden jakamisen. OPPA-hankkeessa ajatuksena on ollut siirtyä suhteellisesta arvioinnista kriteeripohjaiseen arviointiin, mikä osaltaan mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja jopa yksilölliset kokeet. OPPA-hankkeen ajatuksia ja ideoita pääsee katsomaan nettisivulta: https://oppa.onedu.fi.

Tulevaisuus haastaa oppimisen –tapahtuma antoi paljon ajattelemisen aiheita ja ideoita arkeen. Oli mielenkiintoista huomata, että samanlaista pohdintaa ja opetuksen ja arvioinnin kehittämistä tapahtuu opettajien keskuudessa eri puolella Suomea.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Arviointi – ennakkokäsityksiä etsimässä (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Hanna Pohjonen ja Vaskivuoren lukiolaisten arviointiajatuksia.

Hanna Pohjonen Vaskivuoren lukiolta käynnisti syyslukukaudella opiskelijoiden kanssa Pulssin työskentelyn Vennin diagrammi-menetelmällä, joka antoi äänen opiskelijoille. Hanna kuvailee tässä bloggauksessa mentelmää niin, että muutkin voivat toteuttaa samoilla keinoilla. Pulssi-kouluista Joroinen on kevään kalenteriin jo lisännyt samanlaisen session.

Hanna Pohjola kertoo Vennin diagrammin soveltamisesta ennakkokäsitysten etsinnässä:

Aloitimme syksyllä Vaskivuoren lukiossa arvioinnin kehittämisen opiskelijoiden näkökulmasta selvittämällä kuinka opiskelijat arvioinnin ymmärtävät. Mitä arviointi on heille? Välillä tuntuu, että me opettajat ja opiskelijat käytämme samoja sanoja, mutta merkitysero on suuri.

Työskentelytavaksi ennakkakäsityksien etsimiseen valitsin ns. Vennin diagrammin, jota olen hyödyntänyt mm. maantieteen kursseilla. Idean työtapaan olen saanut kehitysmaantieteen kenttätyöskentelystä ja soveltanut sitä lukiomaailmaan.

Vennin diagrammissa lähestytään aiheita ”tyhjältä pöydältä” – ja lopputulokset voivat olla yllättäviä, kun kyselijän eli tässä tapauksessa opettajan näkökulma ei tule kysymyksen asettelussa esille.

Vennin diagrammi on helppo ja havainnollinen tapa hahmottaa monitasoisia ongelmavyyhtejä, jotka vaikuttavat sekä alueellisesti että ajallisesti. Usein abstraktit asiat tai ongelmat näyttäytyvät opiskelijoiden mielissä epämääräisinä, eivätkä ne jäsenny oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä työskentelytapa sopii siis myös oppitunneille opiskelijoiden lähtötasoa tai näkökulmia kartoitettaessa.  Työstettäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: ”Mitkä ovat suurimmat ongelmat, haasteet tällä hetkellä?” tai vaikkapa ”Mikä on ympäristökäsitys?”

Arvioinnin näkökulmasta opiskelijoiden Vennin diagrammeissa korostui arvioinnin aiheuttamat kielteiset tunteet. Tämä näkökulma jää helposti opettajilta huomaamatta.

Mentelmäesittely: Vennin diagrammi ennakkokäsitysten kartoittamiseen

Tarvikkeet

  • Sakset, harppi (tai vapaalla kädellä ympyröitä), kyniä, liimaa
  • 3-4 eriväristä paperia tai valkoista paperia
  • A2-kokoista paperia TAI taulu tms. pinta, joihin papereita voi kiinnittää
  • Aikaa työn tekemiseen luokassa menee noin puolituntia, ja sen purkamiseen noin 15-30 minuuttia riippuen ryhmän tasosta.

Esivalmistelu

  • Leikkaa erivärisistä papereista ympyröitä. Jos värillistä paperia ei ole saatavilla, yksivärinen käy myös hyvin. Oleellista on ympyröiden koko. Lisäksi voit leikata myös neliöitä.
  • Leikkaa esim. punaisesta paperista kaikista suurimpia ympyröitä, niin että kullekin ryhmälle tulee yksi punainen ympyrä. Keskikokoisia ympyröitä leikkaa kutakin ryhmää kohden 3-5 (esim. keltainen väri) ja pieniä ympyröitä 3-5 kappaletta (esim. sininen väri). Tämän jälkeen voit halutessasi leikata vihreitä neliöitä = ratkaisuja varten. Itse en arvioinnin ennakkokäsityksiä kartoittaessani käyttänyt näitä vihreitä neliöitä = ratkaisulappuja.
  • Piirrä isolle A2-kokoiselle paperille tussilla iso kehä. Kullekin ryhmälle yksi iso valkoinen paperi, jossa valmiiksi kehä piirretty.

Paljasta seuraavat ohjeet opiskelijoille vaihe kerrallaan. Näin he eivät voi ennakkoon määritellä käsitteiden (ongelmien) suuruuksia tai suhteita.

Suulliset ohjeet opiskelijoille

HUOM! Kursiivilla esimerkki ohjeistuksesta, jos käsitellään ympäristöongelmien lähtötason kartoitus.

  • Muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä listaa ryhmän jäsenten kesken kaikki asiat, joita tulee mieleen sanasta arviointi (ympäristöön / väestönkasvuun tms. liittyvät ongelmat tai hasardit joita tiedätte), yksi ryhmän jäsenistä toimii kirjurina
  • Valitkaa listasta yksi sana/käsite, joka on ryhmän jäsenten mielestä kaikista tärkein arviointiin liittyvä (suurin / pahin ympäristöongelma), kirjatkaa tämä sana/käsite (ongelman nimi) punaiseen / suurimpaan ympyrään. Muistakaa, että tämän pitää olla ryhmän yhteinen päätös, voitte joutua keskustelemaan ja tekemään kompromisseja tai äänestämään.
  • Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää sanaa/käsitettä (keskikokoista ongelmaa, jotka ryhmän jäsenten mielestä ovat keskisuuria), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) keltaisiin / keskikokoisiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä)
  • Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää asiaa (ongelmaa, jotka ovat ryhmän jäsenten mielestä kaikista pienimpiä / vähäpätöisimpiä), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) sinisiin / pienimpiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä)

Sijoittakaa ympyrät oheiseen karttaan seuraavan ohjeen mukaisesti:

Kartta kuvaa teidän elinpiiriänne. Kartan keskellä on sinun jokapäiväinen elämäsi. Mitä kauemmas keskustasta etenette, sitä vähemmän arviointiin liittyvä käsite (ongelma) vaikuttaa sinuun / sitä kaukaisempi se on. Kehän ulkopuolella olevat asiat vaikuttavat sinuun hyvin harvoin, jos lainkaan eli ovat sinulle merkityksettömiä.

Sijoittakaan ensimmäisenä punainen / suurin ympyrä kartalle. Voitte sijoittaa sen paperille piirretyn kehän keskelle, aivan kartan laidoille tai johonkin siihen välille – riippuen ongelman ”läheisyydestä”, arkipäiväisyydestä suhteessa omaan elämäänne. Tämän jälkeen sijoittakaa keskisuuret / keltaiset ympyrät kartalle ja lopuksi pienimmät / siniset ympyrät kartalle. Esittäkää tuotoksenne muille ryhmille.

Lopuksi voidaan ohjata opiskelijat vielä pohtimaan mahdollisia ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Tätä osiota ei tehty arvioinnin ennakkokäsityksiä pohtiessa, mutta tämä pohdinta sopii tarkasteltaessa esim. ympäristöongelmia tai muita hasardeja. Pohdinta voidaan tehdä myös  – vaikka kurssin lopuksi. Mitä on kurssilla opittu. Opiskelijoiden ohjeeseen: Lopuksi pohtikaa ratkaisuja ongelmiin. Kirjatkaa yksi ratkaisuehdotus vihreään neliöön ja liittäkää se ongelman viereen. Joihinkin ongelmiin voi löytyä useita ratkaisuvaihtoehtoja, osa ongelmista voi tuntua ratkaisemattomilta.

Syntyneet diagrammit puretaan yhdessä. Apukysymyksiä purkua varten:

  • Vaskivuorelaisten tuntemuksia ja käsityksiä arvioinnista syksyllä 2017

    Mitkä ongelmat koettiin suurimmiksi?

  • Ovatko suurimmat ongelmat lähellä jokapäiväistä elämää, vai kaukana siitä?
  • Löytyikö ongelmiin helppoja ratkaisumekanismeja? Ovatko ne yksilön tasolla toteuttamiskelpoisia?
  • Kuka on toimijana? (viranomaiset, lainsäätäjät, yksittäiset kansalaiset, yhteisöt…)
  • Entä pienimmät ympyrät, mihin ne sijoittuivat?
  • Onko luokan sisällä ryhmien välillä eroja?
  • Mistä mahdolliset erot johtuvat?

Arvioinnin äärellä Etelä-Savossa (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Helmikuun lopulla 21.2. kolmen kunnan, Joroisten, Sulkavan ja Leppävirran, lukio-opettajia kokoontui arvioinnin äärelle. Työskentelyä veti Najat Ouakrim-Soivio. Opettajien yleistuntumana oli, että tapaaminen antoi henkistä vahvistusta ja tarpeellista selkiytystäkin arviointiasioista. Se, mitä ollaan tehty jo vuosia, on ollut toimivaa ja hyvää.

Yksi huolen aihe lukuisilla lukio-opettajilla, muuallakin kuin Savossa, on se, mitä käytännössä tarkoittaa jatkuva arviointi. ”Tässä on syytä erottaa toististaan arviointi ja arvostelu”, korosti Najat Ouakrim-Soivio.

Oppimisen aikainen formatiivinen arviointi voi tarkoittaa keskustelua opiskelijoiden kanssa, tehtävien äärellä annettua palautetta, ryhmäkeskustelua, opiskelijoiden keskinäistä palautteen antamista toisilleen tai opiskelijan omaa arviointia. Formatiivinen arviointi kohdistuu opiskeluun ja auttaa eteenpäin opiskelussa kohti tavoitteita. Nyt on lukioissa ehkä turhaankin stressattu jatkuvan arvioinnin toteuttamisessa. Hyvä rytmi ja jatkuvuus syntyy suunnittelemalla etukäteen oppimisprosessin varrelle arviointiin liittyvä toiminta. ”Suunnittelu ei loppujen lopuksi vaadi puolta tuntia pidempää aikaa”, muistutti Najat Ouakrim-Soivio.

 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssin konehuoneesta: Anne Rongas esittäytyy (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Aloitan hankkeemme naamat esiin sarjan. Meillä tämän hankkeen hemmoilla on omat innostuksen lähteemme, joiden vuoksi olemme mukana viemässä juuri tätä asiaa eteenpäin.

Oma opintieni oli suora, mutta mutkikas. Suora siinä mielessä, että olen aina ollut nopea ja innokas oppimaan. Mutkat veivät elinikäisen oppimisen polulle, sillä en lähtenytkään lukiosta yliopistoon vaan kultivoin ensin maita ja mantuja, kasvatin pieniä ja isoja possuja ja varsinkin omia pikku palleroita (heitä on nyt 3 omaa + 3 seuraavaa polvea).

Lukiokoulutus Suomessa on hieno, aikuisenakin voi jatkaa eteenpäin. Lähdin uudelleen opintielle kuopus vatsassani. Mutkat johtivat aikuiskasvatustieteen pääaineopintoihin Helsingin yliopistoon, opettajan pedagogisissa perehdyin vuosituhannen taitteessa verkkopedagogiikkaan. Kotkan kautta koukaten tieni johti nykyiseen toimeeni Otavan Opistolle, jossa päivän viikossa olen psykologian opettaja verkossa ja lopun viikkoa yritän parhaani mukaan edistää koulumaailman asioita, kuten tässä Pulssi-hankkeessa, jonka vetovastuussa olen. (CV:n tapainen kertoo mutkista enemmän.)

Arviointi kiinnostaa minua siksi, että se on ollut pitkään sivuasia ja kuitenkin keskeinen. Sivuasia siinä mielessä, ettei siitä ole juuri puhuttu. Keskeinen siksi, että arvosanat ovat olleet portteja eteenpäin.

Dialogipedagogiikka innostaa minua, sillä siinä pyritään purkamaan valtasuhteita ja kohtaamaan kuunnellen, vastavuoroisesti. Arviointikin on parhaimmillaan dialogista, oppimaan auttavaa ja oppimista edistävää. Karuimmillaan se on valtaa ja vallankäyttöä.

Olen huippuiloinen siitä, miten hieno tiimi meillä on tässä hankkeessa. Ja mikä parasta, opiskelijoita liittymässä vähän kerrassaan mukaan. Pulssi sykkii.

Etäopiskelu on tuttua. Noin reilut 300 op yliopistossa etänä.

Jos en olisi ollut lapsesta saakka kirjojen rakastaja, en olisi tässä. Lukeminen kannattaa. Tai ihan mikä vain harrastus, jolle sydän sykkii. Intohimoisuus vie läpi ja yli esteiden.

Meikä netissä, saa klikkailla:

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Arviointi näkyy ja kuuluu kevään ITK-konferenssissa (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Hämeenlinnan Aulangolle kokoontuu jälleen huhtikuussa (11.-14.4.) perinteisesti yli tuhatpäinen joukko sinivuokkojen ystäviä… no monella taitavat Aulangon rinteiden vuokot vilahtaa ohi ajaessa vain silmäkulmassa.

ITK eli interaktiivinen teknologia koulutuksessa on pohjoismaalaisittain merkittävä tapahtuma, juuret kaukana yli 20 vuoden takana. Konferenssin kuhinassa kohtaavat ihmiset toisiaan, paikalla on käytännön opetustyön tekijöitä, oppilaitosjohtoa, aihepiirin opiskelijoita ja tutkijoita sekä järjestö-, hanke- ja yritysmaailmaa.

Tänä vuonna teemana on Digiajan löytöretkeilijät. Ilmoittautuminen on avautunut ja webinaari-sarja starttaa 14.2. klo 14.

Kuinka ollakaan, arviointi on myös hyvin edustettu aihepiiri ITK-päivillä – peräti 19 arviontiin liittyvää esitystä. Poimi tästä heti omalle ohjelmakartallesi kohteita. Myös ITK Areenalla puhutaan arvioinnista, sillä onhan ilmassa Arvioinnin (t)aikaa. Jos et pääse paikan päälle, nimet ja naamat löytyvät muutakin kautta.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-webinaarit käynnistyvät (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Pulssi-hanke käynnistää 1,5 vuotta jatkuvan webinaarisarjan, jonka aikana tutustutaan opiskelijoiden näkökulmasta lukion arviointikulttuuriin. Pääpaino on oppimisen aikaisessa arvioinnissa, sillä sen toteuttamisessa on paljon kokeillen kehitettävää ja tutkimuksista käytäntöön sovellettavaa.

Opiskelijoiden kokemukset oppimista ohjaavasta, tukevasta ja kannustavasta (formatiivisesta) arvioinnista vaihtelevat laidasta laitaan. “Yhdellä kurssillani saimme välissä palautetta sekä kanssaopiskelijoilta että opettajalta, mikä paransi omaa suoritusta.” “Joillain kursseilla ei saa ollenkaan käsitystä omasta osaamisestaan kurssin aikana, ja ainoa arviointi tapahtuu aivan kurssin lopussa arvosanan muodossa.”

Lukiolakiin (2008, § 17) on kirjattu: “Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”

Lukion arki on tiivistä ja kiireistä. Moni asia on liikkeessä yhtä aikaa, ryhmät suuria ja opettajan aika kortilla. Silti on paljon sellaista, mistä arviointikulttuurin kehittämisen voi saada liikkeelle. Opettaja voi saada oivalluksia opiskelijoilta, kollegoilta, tutkimuksista, teorioista tai ihan vain omaa työtään uudelleen ajattelemalla ja organisoimalla.

Jos ajatus isoista muutoksista tuntuu mahdottomalta, kannattaa lähteä liikkeelle pienin askelin. Pulssi-hankkeen opiskelijakyselyssä eräs opiskelija toivoi, että opettaja kiertäisi välillä luokassa, jolloin olisi luontevampaa jutella ja pyytää vaikka palautetta jostakin meneillään olevasta kurssityöstä. Toinen opiskelija huomautti osuvasti, että kurssipalautetta voisi kysyä jo ennen kurssin päättymistä, jolloin saattaisi itsekin päästä osalliseksi toivotuista muutoksista. Kolmas kiitteli sitä, että arviointiasioita käydään kurssin ensimmäisellä oppitunnilla läpi, mutta totesi, että siinä vaiheessa ei toisaalta osaa vielä toivoa mitään muutoksia. Ja sellainenkin oli opiskelijoiden toiveissa, että arviointiin liittyvät asiat olisivat koko kurssin ajan saatavilla dokumenttina Wilmassa tai jossain muualla.

Opiskelijoiden toiveet eivät vaadi suurta ajankäyttöä vaan rutiinien pientä muuttamista. Arviointikulttuurin muutos ei synny opetussuunnitelmien tavoitelauseista vaan siitä, mitä käytännössä oikeasti tehdään. Opiskelijan osallisuus muuttuu arjen käytänteeksi, kun hänen toiveeseensa reagoidaan konkreettisesti. Arvioinnin kannustavuus voi syntyä esimerkiksi siitä, että opettaja kysyy ja kuuntelee tai siitä, että hyväksi havaittu opiskelijan idea toteutetaan käytännössä.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Webinaari: Opiskelijoiden kokemuksia lukioarvioinnista (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Tiistaina 23.1. klo 15:00 – 15:45 Pulssi-hankkeen webinaarissa arviointitutkija Najat Ouakrim-Soivio ja hankkeen vetäjä Anne Rongas käyvät keskustelua opiskelijakyselyn tuloksista.

Pulssi-hanke toteutti vuodenvaihteessa neljässä lukiossa arviointiin liittyvien kokemusten kyselyn. Alustavista tuloksista nousi esille kehittämiskohteita. Kuinka toiveet ja joskus karukin arki kohtaavat? Mistä voisi aloittaa? Mistä opiskelijoiden kokemukset kertovat? Mitä arviointikulttuuri on käytännössä ja miten sitä kouluyhteisössä voitaisiin kehittää? Tule kuulemaan ja keskustelemaan suoraan webinaariin tai katso tallenne ja osallistu keskusteluun Facebookissa.

Webinaarin osoite: http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/pulssi/.

Ilmoittaudu ennakolta, niin saat osallistumisohjeet, muistutusviestin ja aineistot webinaarin jälkeen: ilmoittautumislomake. Webinaari on maksuton ja tallenne tulee saataville Pulssi-hankkeen blogiin.

Pulssi on Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke.

Tietoja hankkeesta

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin