Miten lisätään videoiden saavutettavuutta?

Saavutettavuuden näkökulmasta videoissa on etunsa – ne tarjoavat tietoa sekä kuvana että äänenä. Kuva ja ääni eivät kuitenkaan aina kerro samaa tarinaa. Joskus kuva saattaa esittää esimerkiksi ympäröivää luontoa, ryhmän toimintaa tai kaaviota ja ääni kertoa muuta. Tällöin videoita ei pysty käyttämään ilman ääntä ja videoiden sisältö on saavuttamatonta henkilöille, jotka eivät kuule.

Videoiden saavutettavuutta voidaan edistää lisäämällä videoihin tekstitys. Tekstin avulla videota voi käyttää missä vain; niin ne henkilöt, joilla on haasteita kuulon kanssa kuin ne, jotka mielellään katsovat videoita esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa, joissa muuten käyttö ilman kuulokkeita olisi haasteellista. Myös laki asettaa saavutettavuusvaatimuksia videoille – saavutettavuusdirektiivin mukaan videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

Suomen eOppimiskeskuksen vetämässä Poluttamo-hankkeessa pohdittiin multimodaalisuuden ja Universal Design for Learning -viitekehyksen mahdollisuuksia oppimisen saavutettavuuden edistämisessä. UDL muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:

1. Provide multiple means of Engagement
2. Provide multiple means of Representation
3. Provide multiple means of Action & Expression

http://udlguidelines.cast.org/

Videoiden tekstitys toteuttaa UDL-näkökulmasta erityisesti kohtaa kaksi eli tarjoaa vaihtoehdon visuaalisen ja auditiivisen aineiston esittämiseen. Aineiston esityksessä hyödynnetään siis multimodaalisuutta.

Poluttamossa alkanut työ jatkuu parhaillaan HAMKin vetämässä TINEL-hankkeessa. TINEL-työryhmän Håkan Eftringiltä saimmekin vinkin kokeilla Screencast-O-Matic-ohjelmaa tekstitysten laatimisessa. Suomen kielen suoraa tukea ei kaikista järjestelmistä kuitenkaan löydy. Päätimme testata, toimisiko automaattinen tekstitys eli Speech-to-Text-toiminto suomenkielisen videon tekstittämisessä. Mikäli tekstitys toimisi, niin pystyisimme vastaamaan saavutettavuusdirektiivin asettamaan vaatimukseen tekstittää videot 14 päivän kuluessa julkaisusta. Samalla mahdollistuisi käännökset muille kielille, mikä lisäisi videoiden käytettävyyttä entisestään.

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus – Saavutettavuusvaatimukset.fi

Testiin otimme lyhyen haastatteluvideon Pulssi-hankkeesta. Videon on kuvannut Anne Rongas. Hanketyössä materiaalit julkaistaan yleensä CC-lisensseillä, jotka mahdollistavat videoiden muokkaamisen ja tässä tapauksessa tekstityksen lisäämisen.

Meillä oli valmiina Screencast-O-Maticin Deluxe plan, joten videoiden editointitoiminnot olivat käytettävissämme. Alkuperäinen haastatteluvideo oli reilun minuutin mittainen ja nopealla yhteydellä lataaminen editointisovellukseen meni heittämällä.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditointityökalusta, jonka tekstitystoiminto ympyröitynä punaisella.
On hyvä huomioida, että Screencast-O-Maticissä sekä monessa muussa ympäristössä merkki “CC” ei tarkoita Creative Commons -lisenssiä, vaan nimenomaan tekstitystä (closed captioning).

Käynnistettyämme tekstityksen, täytyy myöntää, että hämmästys oli suuri, kuinka hyvin speech-to-text toimi. Pääsääntöisesti syntynyt teksti vastasi puhuttua.

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin tekstitysvalikosta.
Speech-to-Text-toiminto käynnistyi muutamalla napinpainalluksella CC-painikkeen takaa.
Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin videoeditorista, jossa näkyy automaattisesti syntynyt tekstitys.
Speech-to-text-toiminnon luoma raakateksti oli yllättävän selkeää suomea.

Seuraavaksi mietimme, toimisiko tekstitys YouTubessa, jota käytämme webinaaritallenteiden ja videoiden pääsääntöisenä jakokanavana. Screencast-O-Maticin ohjesivuilla suositeltiin YouTuben oman tekstitystyökalun käyttöä. Onneksi Screencast-O-Maticin luoma tekstitys oli mahdollista ladata erillisenä tiedostona, jonka saimme vaivatta ladattua YouTuben tekstitystyökaluun.

Jos sinulla on tekstitystiedosto, voit ladata sen videoon. Tekstitystiedostot koostuvat tekstistä ja aikakoodeista, jotka määrittävät ajankohdan, jolloin tekstirivit näytetään videossa.

YouTube: Omien tekstitysten lisääminen

Kuvakaappaus Screencast-O-Maticin valikosta.
Latasimme tekstityksen Screencast-O-Maticista .sbv-muodossa.
Kuvakaappaus YouTuben tekstitystyökalusta, jonne Screencast-O-Maticin laatima teksti on viety.
YouTuben tekstitystyökalun avulla tekstityksen jatkomuokkaaminen kävi nopeasti.

YouTuben puolella tekstin jatkomuokkaaminen oli nopeaa ja käytettävyyttä lisäävät elementit, kuten puhujan määrittäminen [Elina Arokannas:] oli helppo sisällyttää tekstitykseen.

Valmiin videon tekstityksineen löydät eOppimiskeskuksen YouTube-kanavalta.
Kuvakaappaus YouTube-videopalvelusta. Punaisella ympyröitynä painike, josta videon tekstityksen saa näkyviin.
YouTube-videon tekstityksen saat näkyviin videon alalaidassa olevan tekstityspainikkeen kautta.

Kaiken kaikkiaan videon tekstitys Screencast-O-maticissä, vienti YouTubeen ja julkaisu siellä vei noin 15 minuuttia. Ei sinänsä paha ensimmäiseksi kerraksi. Julkaisemme lähes viikoittain webinaareja, haastatteluja tai muita videoita, joten tämä tuli meille todella suurena helpotuksena. Tekstittäminen käsin veisi lukuisia tunteja, mutta tämän lähes automaattisen prosessin kautta tulemme tulevaisuudessa säästämään valtavan määrän aikaa ja silti tarjoamaan saavutettavia ja käytettäviä videoita.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutusblogi

Iloa arviointiin ITK-webinaarissa (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Miten arviointiin saadaan sykettä, kannustavuutta ja iloa? 

Pulssi-hanke oli mukana ITK-webinaarissa 1.10.2019, kun Otavian ideatarhuri Anne Rongas esitteli arviointiaihepiirin hankkeita sekä niistä saatuja kokemuksia:

Tutustu myös Sykettä arviointiin ja Arviointiklubi-hankkeisiin.
Lisätietoja

Pulssi-podcast – OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle” on Spreaker.

Lukiossa psykologian 1. ja 3. kurssissa käsitellään aivojen toimintaa ja oppimista. Näihin kursseihin kannattaa tutustua – nuorisolukiossa 1. kurssi on pakollinen. Ihmisen aivot ovat edelleen kivikautiset. Tarkkaavaisuutemme herää, kun jotain muuttuu ympäristössä: onko se uhka? Muutos keskeyttää työmuistin työskentelyn, keskittyminen suuntautuu toisaalle. Esimerkiksi mobiililaitteiden viestiäänet ja erilaiset hälytykset häiritsevät opiskelua. Työmuisti kuormittuu. Katkoksen jälkeen kuluu aikaa, kun käsittelyssä ollut asia pitää palauttaa uudelleen mieleen.

Digitaalisia laitteita käytettäessä on tärkeää osata välillä sulkea ilmoitukset pois. Kun luet mobiililaitteelta, kytke lentokonetila päälle. Työskentelyä on hyvä jaksottaa niin, että intensiivinen työskentely ja vapaa ajatusten joutokäynti vuorottelevat. Aivotutkimus suosittelee tätä alkujaan koodareitten kehittämää Pomodoro-tekniikkaa: keskity työskentelyyn 15-20 min kerrallaan, pidä tauko ja tee jotain ihan muuta 5-10 minuuttia ja aika ajoin pidä pidempi tauko.

Muista myös säätää näytön kirkkaus mahdollisimman himmeäksi. Jos kärsit migreenistä, käytä näytöllä sinisen valon suodatusta, jonka voi aktivoida mobiililaitteiden asetuksista (punainen maski). Kokeile muitakin keskittymisen apukeinoja, sopiiko sinulle tietty musiikki tai liike, kuten pallon puristelu kädessä.

Lisätietoa aivoista ja oppimisesta kiinnostuneille:
Minna Huotilainen ja Mona Moisala, 2018: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus.
Minna Huotilainen, 2019: Näin aivot oppivat. PS-kustannus.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen” on Spreaker.

Kurssi kannattaa aloittaa koko oppimateriaalin silmäilyllä, sillä näin aktivoit aiemmat tietosi ja orientoidut opintoihin. Käy sisäistä keskustelua oppimateriaalin kanssa: onko aine kokonaan uusi, millaisia muistiinpanoja sinulla on aikaisemmista kursseista, millaista palautetta sait aikaisemmista opinnoista? Pohdi, millainen perusosaaminen sinulla on. Kertaa tarvittaessa aiemmin opiskeltua.

Hyvä opiskelutapa on opiskella parin tai pienryhmän kanssa. Yhdessä voitte käydä aineiston läpi ja ajatuksia mitä edessä on. Kun osaat keskustella opiskelun kohteesta toisen kanssa, olet jo hyvällä matkalla ajattelun taitoihin. Saatat huomata, että toiselle selittäessä itsekin oivaltaa lisää opiskelun kohteesta.

Käsitteet ovat tärkeä osa lukiokursseja. Tutki otsikoita, väliotsikoita ja sanastoja. Opiskele tietoisesti käsitteitä ja ole tarkkaavainen tiedepohjaisten oppiaineiden kohdalla arkikielen ja tieteellisen käsitteen merkityksestä. Käsitteiden opiskelussa Flashcard-sovellukset auttavat. Niitä löytyy mobiililaitteen sovelluskaupasta, esimerkkinä ilmainen ja helppokäyttöinen Quizlet.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun?” on Spreaker.

Jokaisen oma asenne vaikuttaa motivaatioon, kiinnostukseen ja työskentelyyn. Pitkällä tähtäimellä se, millä tavalla luomme merkitystä omalle opiskelulle, vaikuttaa oppimistuloksiin. Pintasuuntautunut pänttääminen voi auttaa selviytymään seuraavan päivän kokeesta, mutta syvälliset muistijäljet vaativat sisäistämistä. Siksi on väliä sillä, miten suhtaudumme itseemme opiskelijana; aktiivisena tiedonrakentajana vai passiivinen vastaanottaja.

Lukio-opinnot ovat todella laajoja kokonaisuuksia ja välillä täytyy tehdä valintoja, mitä painottaa. Harva pystyy keskittymään kaikkeen samalla innokkuudella ja intensiteetillä. On ihan hyväksyttävää ja usein järkevää jakaa aikaa omien tavoitteiden mukaan. Aina on mahdollista kerrata ja opiskella myöhemmin lisää.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi?” on Spreaker.

Opintojakson aikainen oppimisen arviointi antaa palautetta siitä, miten olet edistynyt paitsi kurssiin kuuluvien tietojen ja taitojen karttumisessa, myös yleisemmissä laaja-alaisissa oppimistaidoissa. Vaihtelevien oppimistehtävien tarkoituksena on harjaannuttaa sekä oppiaineen akateemisiin taitoihin että yleisiin opiskelutaitoihin. Opiskelu on työntekoa ja siinä voi tulla aina paremmaksi.

Oppimisen arviointi eli opiskelun aikainen palaute auttaa eteenpäin opinnoissa.

Osaamisen arviointi perustuu tavoitteisiin ja niitä vastaan peilattuihin näyttöihin. Osaamista on voinut kertyä ennen opintoja ja sitä voidaan osoittaa jo opintojen aikana, opiskelun ohessa. Osaamisen näyttö painottuu luonnollisesti kurssin loppuvaiheeseen, jolloin kurssin on kuljettu opiskelun polku kohti tavoitteita.

Arvosana, joka kurssista annetaan perustuu osaamisen arviointiin. Myös sen tavoitteena on antaa eväitä sekä oppiaineen opiskeluun jatkossa että opiskelutaitojen oppimiseen.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla” on Spreaker.

Jokaisella kurssilla on oma tarkastelutapansa oppiaineeseen. Opintojen edetessä opiskelija oppii käsitteistöä ja tietorakenteita. Hän alkaa hahmottaa rakenteita ja linkityksiä – kompleksisuutta.

Oppiminen näkyy myös arvioinnin painotuksissa ja vaativuudessa. Ensimmäisillä kursseilla opiskelijalla ei vielä voi olla selkeää käsitystä, miten kyseisessä oppiaineessa vastaus pitäisi rakentaa. Aluksi kokonaisuuksien jäsentäminen on vaikeaa ja tietämys pinnallista. Vähitellen oma ymmärrys kasvaa opiskelun edetessä. Opettaja huomioi tämän myös arvioinnissa.

Muutama vinkki opiskelijalle

Pyri ymmärtämään, mitä kurssilla arvioidaan ja jos olet epävarma, kysy opettajalta, millainen on hyvä vastaus, mikä on sen rakenne sekä miten laaja ja syvällinen sisällön pitää olla.

Tutustu myös myös Ylioppilaslautakunnan Hyvän vastauksen piirteisiin, ne antavat tähtäyspisteen, millaista osaamista vaaditaan, kun oppiaineen lukio-oppimäärä on opiskeltu.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Tervetuloa Arviointioivalluksia!-koulutuspäivään (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Pulssi-hanke on mukana järjestämässä Arviointioivalluksia!-koulutuspäivää Helsingissä 7.10.2019. Päivän ohjelmassa on puheenvuoroja ja paneelikeskustelua sekä aktiivisia arvioinnin eri teemoja käsitteleviä työpajoja. Mukana mm. Erja Vitikka (Opetushallitus), Najat Oukrim-Soivio (Suomen NOS Oy), Raili Hildén (Helsingin yliopisto) ja Päivi Nilivaara (Innoline Oy).

Kahdeksan mustavalkoista kasvokuvaa päivän esiintyjistä.

Aika: 7.10.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Helsinki (tarkka paikka ilmoitetaan pian)
Hinta: tilaisuus on opetus- ja ohjaushenkilöstölle maksuton
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/arviointioivalluksia

Lisätietoja tapahtumasta Arviointiklubi-hankkeen sivuilla.

Tapahtuman järjestää Liikelaitos Otavia kolmen Opetushallituksen rahoittaman hankkeen yhteistyönä:

Hankelogot: Otavia, Suunta, Arviointiklubi, Sykettä arviointiin, Pulssi sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta -symboli.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Arviointikulttuuria Pulssin malliin (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Kevät on aina kiireistä aikaa hankkeiden tulosten ja tuotosten esittelyjen suhteen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa järjestettiin ensin ITK-konferenssi ja sen jälkeen Kohtio-seminaari.

ITK:ssa Anne Rongas Otavialta ja Tanja Partala Pohjois-Tapiolan lukiosta pitivät esityksen aiheenaan “Monipuolinen arviointi lukiossa” (kts. esitystallenne).
Pulssi-hankkeen tavoitteissa on ollut erityisesti saada nuoret aidosti osallisiksi arviointiprosessiin. Tavoitteena on ollut lisätä arvioinnin ymmärrettävyyttä ja dialogia, joka varmistaisi arvioinnista oppimisen, ajatuksen siirtymisen miten tähän on tultu -ajatuksesta eteenpäin kuljettavaan ymmärrykseen: kuinka edetä kohti tavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijan toimintaa ja mahdollistaa oman tavoitteen saavuttamisen niin tiedollisesti kuin taidollisesti.
Arvioinnista puhuttaessa täytyy aina miettiä kuka tekee ja mitä tekee. Vaskivuoren lukiossa kehitystyöhön on osallistunut opiskelijoista ja opettajista koostunut arviointityöryhmä. Arviointityöryhmän tavoitteena on ollut miettiä, miten arviointi tällä hetkellä toimii, millaisia haasteita opiskelijat siinä kokevat ja toisaalta mikä toimii jo nyt.
Haastattelimme Annen kanssa viime syyskuussa Vaskivuoren lukion rehtoria Elina Arokannasta ja kysyimme, miten hän näkee arviointityöryhmän toiminnan vaikutuksen omassa lukiossaan. Arokannas korostaa työryhmän kokoonpanoa: mukana eri aineiden opettajia ja opiskelijoita. Työryhmän tavoitteena on koota ja koordinoida lukion arviointikäytänteitä. Se myös vetää työpajoja.

 

Osana monipuolista arviointia on itsearviointi. Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildén piti tammikuussa 2019 Pulssi-hankkeen tapahtumassa esityksen itsearvioinnin mahdollisuuksista. Hän kirjoitti samasta aiheesta myös jutun SeOppi-lehteen.

Kohtio-seminaarin posterissa esittelimme hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen, pajapäivien sekä kehitystyön lomassa rakentunutta arviointikulttuurin työstämisen mallia.

Kun opiskelijoiden kanssa on mietitty omaa roolia aktiivisena oppijana, esiin on noussut seuraavat vaiheet:

  • Ennen kurssia
    • oma lähtötaso (tiedot ja taidot)
    • oma tavoite kurssille (työskentely- ja arvosanatavoite)
    • omien opintojen aikataulutus
  • Kurssin aikana
    • opintojen alkaminen
    • oman ryhmän/yhteisön/verkoston löytäminen
    • välietapit ja oppimisen aikainen palaute
    • sisällön oppiminen
    • opiskelutaidot – tarvitsenko tukea taidoissa, joiden avulla osaamiseni tuodaan esiin
    • kurssin tavoitteet vs. mitä ymmärrän nyt
    • oman tavoitteen tarkistus
    • saadun palautteen työstäminen omasta näkökannasta
    • osaamisen näyttö ja oppimisen arviointi
  • Kurssin jälkeen
    • kokonaisuuden reflektointi, pääsinkö tavoitteeseen
    • uuden kurssin alussa edelliseen kurssipalautteeseen palaaminen

Posterin rattaat kuvaavat ajatusta, että vaikka kurssi itsessään on aikajanalla lineaarinen ja kulkee jakson alusta jakson loppuun, niin oppimiseen kuuluu syklejä eli toiminta eri kohdissa vaatii useampaa “rattaan pyörähdystä” ennen etenemistä.

Arvioinnin kannalta suurimman rattaan keskellä ovat sekä opettaja, yksittäinen opiskelija että opiskelijan oma vertais-/opiskelijaryhmä. Palautteen antamisen hetki pysäyttää opiskelurytmin hetkeksi, jolloin erilaisilla menetelmillä tarkastellaan yhdessä saavutettuja tietoja ja taitoja.

Monipuolinen arviointi tukee opiskelua ja kuljettaa oppimista eteenpäin. Arviointiosaamisesta muodostuu opiskelijalle osa jatkuvan oppimisen taitoja. Hän oppii arvioimaan itseään, antamaan palautetta vertaisille sekä vastaanottamaan itse arviointipalautetta niin, että kykenee sen avulla ohjaamaan omaa toimintaansa uudella tavalla.

Lopuksi:

“luova älykkyys ei ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tulosta. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden tuottamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Se on kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien älyllisten proteesien välillä saa syttymään ja kasvamaan” (Hakkarainen ym. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä, 2014)

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavia

Itsearvioinnilla reaaliesseen sudenkuoppien kimppuun (Pulssi)

Arviointipalautteen yhtenä keskeisenä päämääränä on johtaa muutokseen. Palautteen avulla oppija havaitsee esimerkiksi sen, että jokin virhe toistuu yhä uudelleen. Nettilukiossa, jossa opettajan sanallinen välitön palaute ei ole opiskelijan saatavilla, vaan dialogi on lähinnä kirjallista, kiinnitettiin Pulssi-hankkeen pilotissa erityistä huomiota ohjeistuksiin.

Nettilukiossa opiskelija tuottaa portfoliotyyppisen näytön omasta osaamisestaan. Osaamisen näyttö koostuu oppimispäiväkirjasta ja arvioitavista tehtävistä. Reaaliaineissa tärkeä tehtävämuoto on essee. Esseevastauksissa toistuu usein samoja ongelmia, joista keskeisimmät liittyivät jäsentelyyn, käsitemäärittelyyn, lähteiden merkitsemiseen ja lähdekritiikkiin sekä kielenhuoltoon.

Reaaliaineissa esseen ohjeistuksen ja esseelle asetettujen tavoitteiden selkeyttäminen oli yksi toimenpide. Käteväksi apuvälineeksi esseetuotosten parantamiseen kehitettiin itsearviointilomake. Edelleen esseiden tasot vaihtelevat, mutta selkeästi pahimmat puutteet ovat vähentyneet itsearvioinnin avulla. Opiskelijat ovat myös tulleet itse tietoisiksi reaaliesseen rakenteesta.

Opiskelija täyttää itsearvioinnin esseen kirjoittamisen jälkeen. Opettaja antaa sanallisen palautteen itsearvioinnista esseen arvioinnin yhteydessä ja peilaa opiskelijan omia havaintoja esseen arviointiin. Itsearviointi on opiskelijaa itseään varten eli se ei ole arvioitava tuotos. Itsearviointi helpottaa myös opettajan palautteen antoa, sillä hän voi kohdentaa oman palautteensa niihin asioihin, joita opiskelija ei itse ole havainnut ja toisaalta hän voi myös vahvistaa opiskelijan havaintoja ja neuvoa, mitä jatkossa kannattaa tehdä.

Esseen itsearvioinnissa opiskelija pohtii esseen valmisteluun sekä kirjalliseen tuotokseen liittyviä asioita. Itsearviointi muokataan esseen tehtävänannon ja ohjeistuksen mukaiseksi. Esimerkiksi tällaisia aiheita opiskelija pohtii:

  1. Aiheen valinta
  2. Esseen rakenne
  3. Esseen jäsentely
  4. Esseen rajauksen ja käsittelyn vastaavuus
  5. Aiheen käsittely
  6. Teoriatieto ja asiasisältö
  7. Tiedonkäsittely
  8. Esseen mitta ja oikeakielisyys
  9. Lähteet
  10. Yleisarvio
Kysymysten avulla opiskelija kertaa systemaattisesti oman esseensä tuottamisen ja lopputuloksen. Hän voi vielä itsearvioinnin jälkeen muokata esseetään. Itsearvioinnin tarkoituksena on toimia yhtenä oppimisen vaiheena.

 

LINKKI: Halutessasi voit kopioida itsearviointipohjan käyttöösi.

Tuotu lähteestä: Pulssi