Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeen osaprojektissa käynnistettiin syksyllä 2009 vertaistuotantoprosessi uudenlaisen wikioppaan tuottamiseksi. Koordinoin tuotantoprosessia projektitutkija Joanna Muukkosen kanssa.
Taustapohdinnoissa mietittiin, minkälaista materiaalia wikeistä kannattaisi tuottaa. Yksi keskeinen vaatimus oli, että materiaali jäisi elämään hankkeen päätyttyäkin ja sen ylläpito olisi mahdollista, vaikka hankesivut poistuisivat käytöstä. Materiaalin ei myöskään haluttu vanhentuvan nopeasti, kuten verkkoon laitetuille staattisille materiaaleille usein käy. Toiveena oli lisäksi, että materiaalin tuottamiseen olisi helppo osallistua kenen tahansa. Materiaali päätettiin näiden syiden vuoksi laittaa kaikille avoimeen Wikikirjastoon (http://fi.wikibooks.org), joka on Wikipedian tapaan Wikimedia-säätiön avoimen sisällöntuotannon hanke.
Sisällöntuotannon lähtokohtana oli, ettei yhden ihmisen panos riitä tuottamaan materiaalia, johon liittyy erilaisia osa-alueita ja asiantuntemusta. Wikikirjaprojektin tueksi koottiin sisällöllinen kehittämisryhmä, joka koostui noin kymmenestä erilaisten koulutusorganisaatioiden, yritysten sekä yleisen kirjaston edustajista. Ryhmän tavoitteena oli tuottaa Wikikirjastoon ensimmäinen siemenversio wikioppaasta. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli lokakuussa 2009 ja työskentely huipentui maaliskuussa 2010 järjestettyyn päätöstapaamiseen. Tapaamisten välillä työskentely tapahtui itsenäisesti ja yhteisissä verkkotapaamisissa.
Wikikirjan työstämisprosessissa testasimme wikityöskentelyä ja vertaistuotannon toimintatapoja sekä etsimme ratkaisuja havaittuihin haasteisiin. Havaitsimme, että vertaistuotantoprosessi vaatii koordinoivan tahon, kun prosessi on vahvasti tavoitteellinen. Kehitimme erilaisia toimintatapoja työskentelyn ylläpitämiseksi, kuten säännölliset muistutukset, kannustaminen ja yhteiset parin tunnin verkkokokousistunnot, joiden aikana materiaalia tuotetaan samanaikaisesti eri puolella Suomea.
Ajatuksena on ollut tuottaa perusmateriaalia wikeistä useille eri kohderyhmille, kuten opettajille, kirjastoille ja erilaisille organisaatioille – viime kädessä kansalaisille. Laaja kohderyhmä näkyy materiaalissa, jossa on sekä käytännöllisempää että teoreettisempaa tietoa.
Myös laaja kirjoittajajoukko näkyy myös itse materiaalissa, joka ei ole huolella toimitetun teoksen tapaan yhtenäinen. Aineiston epätasaisuus on tyypillistä wikimateriaalille, jota tuottaa laaja kirjoittajajoukko. Jos huomaat tekstissä puutteita, korjaa ja täydennä aineistoa. Viisaus wikin tekoon jalostuu samalla.
Samaan aikaan pienellä ruudulla todellisuutta rikastava informaatio kulkee mukana arkisesti. Sosiaalisen mobiilin webin käyttäjille lisätty todellisuus on sijaintitiedolla höystettyä kaveriuutisten virtaa. Esimerkiksi tänään Vierityspalkki-blogin toimituskokouksessa ensimmäiseksi puhutti Foursquare (katso video). Aki Björklund tunnustautui heavy useriksi. Erään tulkinnan mukaan Foursquare on oman reviirin merkkaamista.
Lisätty todellisuus, augmented reality, on kymmenisen vuotta viehättänyt teknologiasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneita mahdollisuuksien kirjolla. Toki toteutuksiakin on nähty, ks. esim. Augmented Reality Overview ja 35 Awesome Augmented Reality Examples.
Scifiä on kirjoitettu aiheesta kunnon lukulistaksi. Täytyy myöntää, että Vernor Vingen Rainbows Endissä käyttämä käsite “wearing” on uskottava: että dataa ei haeta verkosta kankeasti ruudun edessä istuen ja hiirellä klikkaillen, vaan vaatteisiin kytketyn eleohjattavan käyttöliittymän avulla muille näkymättömästi omia median kerroksia selaten.
Tätä odotellessa on tyytyminen nyt saatavilla oleviin toteutuksiin, kuten Layar Reality Browser valikoiduille älypuhelinkäyttöjärjestelmille (Android, iPhone).
Kotimainen startup-yritys Thinglink kehittää design-painotteisille aikakauslehdille työkalua, jolla lehdessä esiteltävistä tuotteista saisi esiin lisätietoa. Ulla-Maaria Engeström kertoi kehitteillä olevasta palvelusta maanantaina YLEn sosiaalisen median seminaarissa (ks. video, ajassa 1:29)
Lisättyä todellisuutta tullaan näkemään hyöty- ja viihdepalveluissa ja markkinoinnissa, sen pariin tullaan joko webbikameran avulla tai kännykällä, ja navigaatioon tarvitaan jokin koodi tai kuvio, joka toimii linkkinä.
Missä määrin tavallisten mediakäyttäjien kielenkäytössä koskaan vilahtaa termi “lisätty” todelllisuus on eri asia – veikkaan, että termi jää ammattilaisen sanastoon ja kuluttajat kokevat toteutukset niiden sisällön ja käyttökontekstin mukaisesti.
Pokkasin viime viikolla Innovaatiojournalismin seuran FINJOn vuotuisessa Innovaatiokide-palkintogaalassa pienen palkinnon minäkin. Seura antoi tunnustusta journalismin uudistamisesta. Aiheen tähän antoivat erinäiset kokeilut kuten juttu Tero Heiskanen kehottaa varautumaan rahatalouden muutokseen, jossa itse jutun tekoprosessikin oli avoin, siihen saattoi tulla mukaan Skype-konferenssipuheluun liittymällä tai kuunnella meneillään olevan keskustelun suorana nettiradiolähetyksenä Striimi.netistä.
Nähdäkseni avoimen jutunteon onnistumisen elementit olivat työkaluosaaminen, verkostot ja tilannetaju. Kaikki taitoja, joita voi harjoittaa vain yhdessä tekemällä.
On muitakin, jotka uskovat, että avoin jutunteko on tulevaisuuden journalismia ja journalismin tulevaisuutta – ks. esim. Jouni Junkkaalan kirjoitus Mitä järkeä oli avata jutunteko verkkoyhteisölle?.
Helsingin työväenopisto / Somedi – Sosiaalinen media ja ikäihmisetHelsingin työväenopiston käsityönopetuksen, ja oppimisen, tueksi on avattu uusi blogi, Opistosta Käsin. Blogin kohderyhmään kuuluvat opiskelijat, kollegat ja ylipäänsä [...]
Viime viikolla uutisoimani OpenOffice4kids-ohjelmiston suomenkielinen käännös julkistetaan virallisesti tänään tiistaina 30. maaliskuuta 17:30 alkaen järjestettävässä teemaillassa. Tilaisuus järjestetään Helsingissä Kumpulan kampuksella Exactumin rakennuksessa, luokassa C222. Kartta ja tarkemmat saapumisohjeet löytyvät yllä olevasta linkistä.
Facebookin ideana on levittää tietoa kaveripiirin tekemisistä. Vuosien varrella yhteisöpalvelu on löystänyt yksityisyydestä askel askelelta niin, että jos nyt luot palveluun profiilin, se ehdottaa oletusarvoisesti että profiili olisi julkinen kaikille, koko maailmalle.
Ensimmäisenä mainitaan kaverilista. Kaverilista on kaikkien muiden yksityisyysasetusten kulmakivi, joten jos haluat mahdollisuuden määritellä eri tekemisien julkisuutta kontaktiesi joukossa, varaa tunti pari aikaa ja luo tarvittavat listat nyt.
Tämän blogin lukija kysyi, onko mahdollista vaikuttaa siihen, mitkä omat tekemiset ilmestyvät kaverien uutisvirtaan. Kysyjä haluaisi, ettei hänen valokuva- ja linkkikommentointinsa muodostaisi uutista, vaan jäisi pelkästään kommentiksi valokuvan/linkin alle.
Kysyjä pitää ikävänä sitä, että jos hän kommentoi jonkun tuttunsa valokuvaa, niin sama valokuva kuvateksteineen lävähtää samalla sekunnilla koko oman ystäväpiirin tiedoksi, ellei ystävä ole huomannut asettaa yksityisyysasetuksia kuvaansa.
Et voi vaikuttaa asiaan omilla asetuksillasi. Kaverisi julkaisuihin tekemäsi kommentit ja merkinnät näkyvät niin laajalle, kuin mitä kaverisi on omissa yksityisyysasetuksissaan määritellyt. Näiltä osin toimintasi julkisuus Facebookissa on siis kaveriesi armoilla.
Parasta siis opettaa myös kavereille yksityisyysasetusten tekeminen.
Voit asettaa omien julkaisujesi oletus-asetuksen käyttäjätilisi yksityisyysasetuksista. Valitse “Yksityisyysasetukset” ja sieltä “Profiilitiedot”.
Kohdassa “Omat julkaisuni” jokainen määrittää, mikä on hänen itse julkaisemiensa tilapäivitysten, linkkien, muistiinpanojen, kuvien ja videoiden oletusasetus.
Voit joka kerran jotain julkaistessasi asettaa julkisuuden juuri haluamallesi tasolle (esim. everyone, jolloin koko maailma ml. Googlen haku voi nähdä sisällön), mutta jos et tee julkaisuhetkellä muutoksia, tämä on se yksityisyyden taso, jolla mennään.
Olen joutunut todistamaan varsin yllättävää episodia verkossa viime päivien aikana. Tarina alkoi osaltani, kun vastaani tuli Antti Heikkilän blogimerkintä. Sisältö oli vähintäänkin järisyttävä. Blogista sain lukea selvinneeni sodasta. Hyvä että sota oli ohi, siitäkin huolimatta, että näytin olevan häviäjien puolella. Tilanne oli jokseenkin epätodellinen. Episodi oli kuin suoraan jostakin Kafkan tarinasta.
Heikkilä kirjoitti blogissaan perustamastaan Dojolaiset.com [...]
Kansalaisfoorumi ry / Somedi – Sosiaalinen media ja ikäihmisetJuhana Mykrän esitys 25.3.2010 otsikolla Reaalimaailman tapahtumien järjestäminen Second Lifessa Somedi 2.0 -hankkeen puitteissa Kansalaisfoorumi ry:n järjestämän Miten järjestän [...]
Keskusteluissa
YLEn Ison Pajan auditoriossa pidettiin 16.3. Tarina! -asiantuntijaseminaari tarinankerronnasta ja muistelemisesta digiajassa. Seminaarin taltioinnit löytyvät YLE Areenasta ja keskustelu Sometun keskusteluista.
Onko sinulla vinkkiä tai linkkiä siitä, miten henkilökohtaistaminen nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa etenee? Käy jakamassa tietosi täällä.
Tulevat tapahtumat
Avoimen sisällön haaste toimintaympäristön murroksessa -eOppimisen foorum 26.3.2010 TKK Dipolissa Espoossa
Tietoisku: Virtuaalikonferenssit ja -puhelut 29.3.2010 kello 12.30 – [...]
Lyhyen ajan sisällä kolmas vierailu maamme pääkaupunkiin. Tänään tapasimme AKTIIVI-tiimiläisten kanssa uusimpien hankkeiden edustajat. Mukana olivat siis Avaran Museo, Kiravo ja Verkko Haltuun. Keskustelimme hankkeiden alkutaipaleesta ja nostimme esiin kaikille yhteisiä teemoja. Sivusimme myös Tornion lupaavia käytäntöja, tarkoituksena jatkossakin kerätä ja jalostaa käytäntöjä osana hanke- ja verkostotyöskentelyä. Kaikilla uusilla hankkeilla on mukana osatoteuttajia tai yhteistyökumppaneita, jolloin monet Torniossakin esitellyt viestintä- ja kokouskäytännöt voivat osoittautua hyvinkin hyödyllisiksi.
Helsingin yliopiston koordinoima CICERO on mukana Avarassa museossa. CICERON Leena nosti esiin mielenkiintoisen tavan kerätä aineistoa hanketodellisuudesta. Toimijat voivat tehdä kirjoitustehtäviä, joissa esimerkiksi puretaan jotakin päivän poltavaa ongelmaa. Tärkeää on se, että tehtävässä toimitaan aidosti niillä tiedoilla ja käsityksillä, joita sillä hetkellä on. Tarkoituksena ei ole valmistautua miellyttämään tutkjaa tai arvioijaa. Koordinointihankkeella on paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa, kun ongelmia ja kehityskysymyksiä saadaan nostettua esimerkiksi tehtävän kautta [...]
