Vuoden vaihtuessa on hyvä aika tarkastella tämän blogin kävijälukuja. Kaiken kaikkiaan blogilla on olemassaolonsa aikana ollut 11 339 lukijaa. Suosituin ajanjakso on ollut maaliskuu 2011, jolloin blogissa kävi 1105 vierailijaa. Bloggerin tilaston mukaan luetuimpien tekstien kolmen kärjessä ovat Museopedagogiikka tukee katsojan omaa oppimisprosessia tammikuussa 2011, Museopedaa maahanmuuttajille [...]
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Avara museo - kehittyvä oppimisympäristö aikuisille.
Kiitos kaikille lukijoille ja keskustelijoille kuluneesta vuodesta. Ensi vuonna 5.5. Tuhat sanaa -blogi täyttää seitsemän vuotta. Kohti uusia seikkailuja!
Tietoja kävijöistä vuonna 2011
Selain
- Firefox 44%
- Internet Explorer 24%
- Chrome 16%
- Safari 10%
- Muita käytettyjä selaimia Moxilla, Opera, Android Browser, opera Mini, Rockmelt
Käyttöjärjestelmä
- Windows 76%
- Mac 15%
- Linux 2%
- Mobiilikäyttäjiä 7%
Mobiilikäyttäjistä
- Kolmannes lukee iPadilla
- Kolmannes lukee iPhonella
- Viidennes lukee Androidilla
- Kymmenys lukee Androidilla
Mobiilikäyttäjät
- iPad 2%
- iPhone 2%
- Android 1%
- Symbian <1%
iPod <1%- Nokia <1%
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.
Kuuntele YleX Etusivun juttu: Mikä oli merkittävintä teknologia-alalla tänä vuonna Suomessa?
3. Avoin data
Suomesta löytyi viimein poliittista tahtoa avoimen datan edistämiseen. Tänä vuonna tuli valtioneuvoston periaatepäätös julkisten tietovarantojen avaamisesta (PDF). Viranomaiset alkavat tarjota tuottamaansa julkista tietoa maksutta ja valmiiksi koneluettavassa muodossa, jotta sitä voi voi käyttää sovellusten ja palvelujen pohjaksi.
Joulukuussa valtiovaranministeriön budjettiosaston virkamiehet asettuivat avaamista vastaan Maanmittauslaitoksen maastotietoja koskevassa datan avaussuunnitelmassa, mutta hallituksen tahto voitti ja dataa avataan toukokuussa 2012. Maanmittauslaitoksen maastokartat, ilmakuvat ja muuta aineistoa julkaistaan avoimena tietona kenen tahansa käyttää.
2. Tietovuoto
Marraskuun alussa suomalaisia netin käyttäjiä kohautti tieto siitä, että 16 000 suomalaisen henkilötietoja oli julkaistu nettiin. Kuka ja miksi, ei ole selvillä eikä myöskään mitään suoranaista vahinkoa ole osoitettu tästä olleen. Yksittäisen tietovuodon uhrin kannalta riskinä on identiteettivarkaus – se, että joku alkaisi esiintyä toisena henkilönä saamiensa henkilötietojen perusteellla.
Hässäkkä sai viranomaiset ja median muistuttamaan kansalaisia vahvojen salasanojen tärkeydestä ja siitä, että eri palveluissa ei pidä käyttää samoja salasanoja.

(Uutisjuttu 21.4.: Nokian strategian tilanteesta kertoo lisää Jukka Niva)
1. Nokian strategian muutos
Nokia ilmoitti helmikuussa että se liittoutuu Microsoftin kanssa, alkaa valmistaa Window -puhelimia ja irtisanoo 1700 Suomessa ja 10 0000 ensi vuoden aikana globaalisti.
Lokakuussa firma julkisti kaksi uutta Windows -puhelinta, Nokia Lumia 800 ja 710 -luurit. Niitä kuulemma löytyy jo vähän käytettyinä Huuto.netistä. Kaupan hyllyille Lumiaa odotellaan ensi vuonna.
Monet suomalaiset ehtivät jo päättyvän vuoden aikana vaihtaa Nokiasta Samsungiin.
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.
Marraskuisena viikonloppuna uutisaiheeksi nousi tietovuoto, jollaista ei ollut Suomessa ennen nähty. 16 000 suomalaisen nimiä, henkilötunnuksia ja sähköpostiosoitteita löytyi vapaasti ladattavana tiedostona ulkomaiselta verkkopalvelimelta.
Viranomaiset totesivat listan useista eri ikäisistä aineistoista kootuksi. Tekijää ei tiedetä vieläkään. Epävarmaa on myös, oliko vuodosta oikeastaan suurta haittaa kenellekään.

(kuva: tietolaatikko Nettielämää – sosiaalisen median maailmat -kirjassa)
Tietovuototapauksen aikana tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio olisi hyvin voinut sanoa “Mitäs minä sanoin”. Hän nimittäin läksytti verkkoyhteisöjen ylläpitäjiä huonosta tietoturvasta erilaisilla rekisteröitymistä vaativilla sivustoilla tekemiensä selvitysten perusteella jo vuonna 2008.
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.
Multimediatuotanto vaatii työvoimaa. New York Timesille podcast-julkaisemisen panos-hyöty-suhde on osoittautunut ilmeisesti huonoksi, koska se on ryhtynyt karsimaan nimikkeitä.
Caucus-blogin yhteydessä julkaistu saman niminen podcast, viikoittainen poliittinen keskusteluohjelma, kertoi lopettamisesta viimeisen jaksonsa aluksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Jim Romenesko, jota lainaa myös Atlantic Wire (The New York Times is Cancelling Most Podcasts).
Esimerkkejä podcasteista osana verkkolehden multimediastrategiaa
Audiota – tekijöiden keskusteluja tai lehden juttujen luettuja versioita – julkaisevat edelleen mm. Businessweek, Economist ja Wired. Brittiläisen sisarlehden Wired UK:n podcast täytti marraskuussa vuoden.
Lehtibrändeillä on tyypillisesti useita podcast-nimikkeitä. Businessweek on julkaissut jo 300 episodia On The Record -podcastia huhtikuusta 2005 ja Behind This Week’s Cover Story -podcastia marraskuusta 2005 alkaen. Wiredilla on valikoimassaan tusina podcast-nimekettä eri aiheille peliohjelmista kuluttajaelektroniikkaan.
Lähteiden mukaan New York Timesin podcast-nimekkeistä jatkaa saavat ainakin päivittäinen etusivureferaatti the Front Page, tiedeosio Science Times sekä kirjaohjelma the Book Review.
BBC: Podcasting yhä suositumpaa kuin Twitter
Jottei podcast-julkaisemisen merkitys vallan pääsisi unohtumaan, BBC:n Click-ohjelma huomautti vastikään, että podcasting on mediakäyttömuotona yhä yleismpää kuin Twitterin käyttö.
Silloin kun audion tuotanto- ja nettijulkaisun prosessi on jo valmiina, podcastingissa on hyvinkin järkeä. BBC juhlisti aikaisemmin tässä kuussa miljardia podcast-latausta.
Ks. myös aiemmin tänä vuonna Tuhat sanaa-blogissa
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.
As the year winds down the net is full of lists. Everyone is nominating the top ten hits/flops/trends of 2011 or predicting the equivalent for 2012. In technology it seems that touchless control could well be the next big thing. We’ve only just got [...]
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä The corridor of uncertainty.
Vuodenvaihde, ja syötteenlukijan siivous: Päivittymättömät blogit pois ja tuoreita löytöjä tilalle. Tässä kaksi uutta blogia, jotka saattavat kiinnostaa Tuhat sanaa -blogin lukijoita:
Seuraavat bloggaajat ovat tämän blogin lukijoille kenties ennestään tuttuja – blogin etusivu ja tuoreehko tyylinäyte.
Osa suomalaisen blogosfäärin kultakauden (* kirjoittajista näyttää siirtyneen tykkänään Facebookiin – esimerkiksi Pirkka Aunolaa ja Kari Haakanaa sopii siis seurata tätä nykyä siellä.
Vuodenvaihteen trendinä näyttäisi muutenkin olevan yhtäältä FB-profiilien tilattavuus ja toisaalta julkisten persoonien FB-sivujen lisääntyminen, mutta niistä teemoista erikseen tuonnempana.
Mitä herkkupaloja sinun blogilukulistoiltasi löytyy?
*) Suomalaisen blogosfäärin kultakaudella viittaan noin vuosiin 2005-2007, jolloin blogit alkoivat yleistyä Suomessa, mutta valtamedia ja organisaatiot eivät olleet vielä omaksuneet bloggaamista repertuaariinsa.
Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.