Facebook



Tietotaitotalkoissa oppii nykyviestintää ilman ryppyotsaisuutta

Tietotaitotalkoot-projekti

TIEDOTE 1.6.2012

Tietotaitotalkoissa oppii nykyviestintää ilman ryppyotsaisuutta

Tietotaitotalkoot ovat kiertäneet maatamme ristiin rastiin liki neljän vuoden ajan. Toiminta on onnistunut hyvin ja saanut runsaasti kehuja osallistujilta. Talkoot on palkittu Arjen tietoyhteiskuntateko -tunnustuksella. Vaikka toiminta projektirahoituksella päättyy kesäkuun lopussa 2012, ideat ja opit elävät ja ovat kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Talkoiden perusidea palautuu vuoteen 1987, jolloin pidettiin ensimmäinen Viestintäkasvatuksen viestintäleiri. Perinne jatkuu edelleen, ja vuoden 2012 leiri on kesäkuun alkupuolella Mikkelissä Otavan opistolla. Leirin toimintakarttaa sovelletaan talkoissa joustavasti riippuen siitä kuinka pitkistä talkoista on kyse. Kartta sisältää videon, lehden, radion, infopalvelun ja kioskin sekä ruuanvalmistuksen etapit.

Projektipäällikkö Liisa Kirves kertoo, että talkoomuoto valittiin ennen kuin yhdessä tekemisen (talkoistamisen) ideat olivat tulleet yleiseen käyttöön sosiaalisen median myötä. Talkoot perinteisenä yhteistyön muotona sopivat suomalaisille, ja niissä jokaisen työpanos on lopputuloksen kannalta tärkeä ja kaikki oppivat toisiltaan.

Tietotekniikan liitto ja Avoimissa oppimisympäristöissa -kehittämisohjelma olivat mahdollistajina

Tietotaitotalkoot ovat osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa hanketta, joka edistää monilla eri tavoilla tietoja ja taitoja, joita kansalaiset tarvitsevat jokapäiväisessä elämässä ja erityisesti aktiivisiksi kansalaisiksi kasvamiseksi.

Talkoita on hallinnoinut Tietotekniikan liitto ry ja mukana ovat olleet yhteistyökumppaneina Vapaan Sivistystyön yhteisjärjestö, Viestintäkasvatuksen seura, Laurea, Otavan Opisto, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Suomen eOppimiskeskus, Maaseudun Sivistysliitto, eCredo ja TeliaSonera sekä Helsingin työväenopiston oppilasyhdistys.

TTL:n toiminnanjohtaja Robert Serén korostaa, että talkoot ovat olleet liitolle tavallisesta poikkeava tietotekniikkaprojekti: siinä naisten osuus on ollut suurempi kuin muissa liiton projekteissa ja lähtökohtana ovat olleet ihmiset viestintätarpeineen teknisten lyhenteiden sijasta. Tavoitteeksi liitto oli asettanut sen, että hankkeen avulla voitaisiin lähentää tietotekniikan ammattilaisia ja kansalaisia sekä edistää tietotekniikka-ammattilaisten käyttäjälähtöistä ajattelua.

Kansalaisjärjestöt kiinnostuivat talkoista

Täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon edellyttää sekä kansalaisjärjestöiltä että niiden yksittäisiltä jäseniltä tietotekniikan taitoja. Tietotaitotalkoiden tavoitteena onkin ollut parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat tilaisuuden jälkeen.

Lukuisat kyläyhteisöt, kansalaisjärjestöt, harrastus- ja erityisryhmät ovat tarttuneet tilaisuuteen ja oppineet talkoissa tekemään internetiin kotisivuja, oppimaan taittoa julkaisuja varten, tuottamaan äänitallenteita tai sellaista, mitä ryhmä on itse päättänyt tehdä.

Talkoita on vuodesta 2009 lähtien järjestetty liki kaksisataa kertaa. Talkoisiin on projektiaikana osallistunut noin 2 000 henkilöä. Tapahtumien ohjaajia, luotseja, on projektin aikana koulutettu 80. Talkoissa on tehty 69 erityyppistä julkaisua, 54 videota, 33 äänituotosta ja 49 nettisivustoa.

Eniten talkoita on pidetty sosiaalialan yhteisöissä. Erilaiset vammaisjärjestöt ja erilaisten sairauksien vertaisryhmät ovat olleet hyvin edustettuina. Talkootapahtumat ovat olleet niitä tilaaville organisaatioille pääsääntöisesti maksuttomia.

Tieto ja taito kiertämään ja vapaasti käytettäväksi

Useista projekteista poiketen Tietotaitotalkoista jää laaja digitaalinen jalanjälki internetiin. Talkookokemukset, onnistumiset, haasteet ja ongelmien ratkaisut on koottu talkootarinoiksi ja päiväkirjaan, jotka löytyvät projektin verkkosivulta. Tarkoituksena on, että tietoa voi jakaa ja ottaa käyttöön ryhmässä omatoimisesti. Oppimisprosessi käynnistyy talkoista. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa ylläpitämistä.

”Toivottavaa on, että pysyvä kotipesä löytyy tällaiselle toimintamuodolle”, toteaa talkoita ja viestintäleirejä kehittänyt asiantuntija Marja-Liisa Viherä. ”Nyt olisi tarpeen järjestää erityisesti syrjäytyville nuorille tilaisuuksia osallistua talkoohenkiseen viestintätoimintaan ja opetella yhteisöllisyyttä. Myös monet muut erityisryhmät suorastaan janoavat viestintätaitojen kartuttamista.”

Tietotaitotalkoot kasvattaneet kansalaisten mediasivistystä

Kasvatustieteen tohtori Ritva-Sini Merilampi on tutkinut Tietotaitotalkoita oppimisen ja pedagogiikan näkökulmasta. Hänen johtopäätöksensä on, että talkoot ovat osallistujille olleet mediasivistäviä ja rakentaneet kaarisiltaa ihmisen ja tietotekniikan välille. Tietotaitotalkoiden kokoontumisia voi Merilammen mukaan pitää tulevaisuuden yhteiskunnan käyttöjärjestelmänä, jossa viestintä ja tietotekniikka ovat välineitä toteuttaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä oppimista arjessa.

Merilammen mukaan Tietotaitotalkoiden puhetavassa tekniikka on syrjässä ja esille palautteissa nousevat harvemmin tieto- ja viestintätekniikan yhteydessä kuullut ilmaukset, kuten onnen ja ilon tunteet, kaaoksesta selviäminen tai epävarmuuden sietokyky.

Tietotaitotalkoot-konsepti sopisi Merilammen mielestä sekä vientituotteeksi että laajaan käyttöön kotimaassa. Toimintamallille olisi kysyntää erityisesti varttuneiden ikäryhmien viestintätaitojen nostamiseen. Nyt nämä ryhmät jäävät usein ulkopuolelle ESR-rahoitteisissa projekteissa.

Erikoisuutta on ruuanvalmistus

Talkoiden erikoisuus leiri- ja koulutustilaisuuksiin verrattuna löytyy tapahtumiin liittyvästä pakollisesta etapista eli ruuanvalmistuksesta. Jokaisessa, päivän tai viikon mittaisessa, tapahtumassa ruokakulttuuria vaalitaan tekemällä yhdessä ruokaa ja nauttimalla sitä yhteisen pöydän ympärillä. Tietotaitotalkoissa on syöty luomuviljeltyä lähiruokaa. Projektin aikana ruokakustannuksista on vastannut Sitra.

Ruoka on toiminut useita kertoja innostajana myös viestintätaitojen opetteluun, vaikka aluksi joku on halunnut olla vain ruokaryhmässä, mutta huomannut pian tekevänsä täysillä viestintää. Viherä painottaa, että ruoka-asiat leirillä kuuluvat olennaisesti oppimiseen, sillä aterioiden valmistaminen muistuttaa oppimisprosessia: ideoidaan, suunnitellaan, hankitaan materiaaleja, valmistetaan, viimeistellään ja nautitaan tuloksista yhdessä.

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Liisa Kirves, liisa.kirves (at) gmail.com, puhelin +358 400 400 082
Asiantuntija Marja-Liisa Viherä, maijav (at) mac.com, puhelin +358 400 501 581

Linkit
Tietotaitotalkoot https://sites.google.com/site/tietotaitotalkoot/
AKTIIVI www.aktiivi.info
Tietotekniikan liitto www.ttlry.fi

Jätä vastaus

 

 

 

Voit käyttää näitä HTML tageja

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>