Sosiaalinen media




Tilaa Avoinvirta sähköpostiisi

Sähköposti:

Palvelun tarjoaa FeedBurner

Arkistot

Kirjeitä verkko-opiskelijoilta – mitä ihmettä? (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Pilotoimme Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksessa opiskelijoille annettavan eriaikaisen äänipalautteen käyttöä neljän yliopiston yhteisellä, Moodlessa toteutettavalla verkko-opintojaksolla Pedagogisia näkökulmia tieto-ja viestintätekniikan opetuskäyttöön. Kurssin pedagogiikkaa voi luonnehtia yhteisölliseksi ja tapausperustaiseksi mobiilioppimiseksi. Opiskelijat analysoivat neljän hengen verkkoryhmissä todellisia, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä tapauksia.

 

Ensimmäinen tutkimusartikkeli arvioitavana

Nyt olemme saaneet ensimmäisen pilotointia koskeva tutkimusartikkelimme valmiiksi. Lähetimme artikkelin tarjolle British Journal of Educational Technology (http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1467-8535) lehden teemanumeroon “Collaborative Learning Supported by Mobile Applications”. Jännityksellä odotamme lehden arvioijien reaktioita.

Tässä vaiheessa kehittämistyötä haluamme kuitenkin kertoa pilotointiimme liittyvästä menetelmällisestä uudistuksesta, jolle olemme antaneet nimen Kirje Opettajalle – Letter to the Teacher.

 

Tutkimusmaailma inspiroi opetusta

Kehitimme pilotoinnissa uuden menetelmän äänipalautteen antamiseen. Kun aikaisemmin olimme antaneet verkko-opiskelijoillemme kirjallista palautetta kurssin lopuksi, annoimme nyt äänipalautetta kesken opiskeluprosessin. Tällöin palautteella voi olla todellista vaikutusta: opiskelijat voivat muokata toimintaansa ja tuotoksiaan. Kasvatustieteissä puhutaankin formatiivisesta palautteesta.

Varsinaista menetelmällistä uudistusta inspiroi tutkimusmaailma, erityisesti tieteellisiin lehtiin tarjottavien artikkelikäsikirjoitusten vertaisarviointi- ja palautteenantoprosessi. Ihmekös tuo, sillä me molemmat olemme sekä tutkijoita että opettajia eli artikkeleiden julkaisuprosessit ovat meille hyvin tuttuja. Niiden aikana olemme oppineet yhtä sun toista tutkimuksen tekemisestä, tieteellisestä kirjoittamisesta, tunteiden hallitsemisesta ja etenkin sinnikkyydestä. Toisinaan palaute on erittäin kriittistä ja vaatii paljon työtä, jotta artikkelista saa julkaisukelpoisen. Vaikeimmatkin julkaisuprosessit ovat aina kuitenkin olleet palkitsevia, vaikka arvioitsijoiden kritiikki tuntuu toisinaan pääsevän iholle asti.

Tieteelliset lehdet edellyttävät, että tutkijat ottavat lehden vertaisarvioijilta käsikirjoituksiinsa saaman palautteen huomioon ja muokkaavat käsikirjoitustaan sen mukaisesti. Lisäksi lehdet edellyttävät, että tutkijat selvittävät ja perustelevat miten sekä miksi ovat käsikirjoitustaan kehittäneet saamansa palaute huomioiden. Tehdyistä muutoksista ja tekemättä jättämisistä tutkijat kirjoittavat perusteellisen selvityksen (Letter to the Editor / Cover Letter) lehdelle.

Tästä tieteellisten lehtien käytännöstä inspiroituneena pyysimme opiskelijoitammekin selvittämään meille, miten he ovat meiltä saamansa äänipalautteen ottaneet huomioon kirjallisen tuotoksensa hiomisessa lopulliseen versioon. Kyseessä on siis Kirje Opettajalle—Letter to the Teacher.

 

Opiskelijoiden kirjeistä poimittua

Ja niin saimme opiskelijoilta kirjeitä. Opiskelijat selvittivät meille, miten olivat äänipalautteemme pohjalta muokanneet ja hioneet kirjallista raporttiaan. Osa opiskelijoiden tekemistä muutoksista oli raportin hienosäätöä:

”Kaksi ensimmäistä kappaletta siirretty Yksilöllisyys-kohtaan ja muotoiltu hieman uudelleen …”

Osa muutoksista vaati sen sijaan enemmän työskentelyä:

”Luovuuden käsitettä, sitä, mitä luovuudella useimmiten tarkoitetaan, on avattu kirjallisuuden avulla. Myös luovuutta pelillisessä oppimisympäristössä on tarkennettu.”

Opiskelijoiden kirjeiden avulla pystyimme seuraamaan miten opiskelijat ovat kirjoitusprosessissaan edenneet. Opiskelijoiden kirjeet toimivat myös yhtenä tutkimusaineistonamme.

Kirjeet paljastivat antamamme äänipalautteen voiman. Kaikki raportit edistyivät väliraportin vaiheesta ja joistakin viimeistellyistä töistä tuli todellisia helmiä. Kävimme kurssin aikana yhteistyöyliopistojemme vastuuopettajien kanssa syvällistä ja kriittistäkin keskustelua siitä, haetaanko tässä kaikille nyt sitä korkeinta arvosanaa: miten jo välivaiheessa korkeimman arvosanan saaneiden raporttien suhteen tulisi toimia?

Lopullisia raportteja lukiessa huomasimme, että jo väliraportissaan pitkälle edenneet opiskelijat olivat kyenneet syventämään ymmärrystään edelleen palautteen avulla. Kokonaisuudessaan käytetty arvosanaskaala painottui korkeampaan päähän. Se lienee opettajalle vain positiivinen ongelma, jos opiskelijat yltävät hyviin suorituksiin ja kykenevät käyttämään saamaansa palautetta oman oppimisensa edistämiseen.

Kaikkinensa ensimmäinen opetuskokeilu loi hyvän pohjan jatkaa palautekäytäntöjen kehittämistä. Seuraava pilotti käynnistyy heti tulevan syyslukukauden alussa.

Päivi Rasi ja Hanna Vuojärvi
Lapin yliopisto

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut.

Jätä vastaus

 

 

 

Voit käyttää näitä HTML tageja

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>