Oppimisanalytiikan lupauksia arvioinnin avuksi (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Leena Vainio on tehnyt Suomen eOppimiskeskuksen koordinoimassa Poluttamo-hankkeessa pian julkaistavan selvityksen Oppimisanalytiikan askeleet koulussa. Julkaisu on parhaillaan taitossa. Pääsin lukemaan sen ennakolta ja kommentoimaan lukio-opettajan näkökulmasta 30.10.2018 ITK-webinaarissa. [Linkitän julkaisun tähän.]

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan: ”oppijoista ja heidän toimintaympäristöistä kerättävää tietoa, mittaamista, analysointia ja raportointia, jonka pohjalta yritetään ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä.”

Analytiikka ei ole siis pelkkää tilastollista aineistoa, jolla kuvataan tapahtunutta vaan dataan yhdistyvällä tekoälyllä tehdään erilaisia toimenpiteitä, kuten päätelmiä ja ennakointeja. Data voi kertyä useista erilaisista lähteistä, vaikka oppimisen kohdalla tällä hetkellä alustavasti oppimisanalytiikaksi nimetyt järjestelmät ovat lähinnä sähköisiä oppimisympäristöjä, joissa käsitellään vain kyseisen järjestelmän sisällä syntynyttä dataa.

Raportissa kuvaillaan ensin oppimisanalytiikkaa yleisesti ja mitä se tarkoittaa koulujen kannalta. Sitten esitellään keskeisimmät suomalaisen 1-2 asteen koulutuksen käyttämät analytiikkatietoa tuottavat ympäristöt. Lopuksi raportissa pohditaan kriittisesti oppimisanalytiikan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä annetaan suosituksia, kuinka lähteä liikkeelle oppimisanalytiikan kanssa.

Parhaimmillaan teknologia voi tuoda opiskelun, opettamisen ja ohjaamisen avuksi erilaisia automaattisia toimintoja, joiden avulla muistetaan asioita, huomataan ongelmia ennen niiden pahenemista, löydetään vahvuuksia ja uusia suuntia. Analytiikka voi auttaa henkilökohtaistamaan oppimista luomalla adaptiivisesti toimivan, oppijan etenemisen tahtiin mukautuvan rakenteen. Oppimisanalytiikka voi olla myös puolueeton oppimisen tuki, joka ei anna alitajuisesti vinoutunutta tai tunteenomaisesti pärstäkertoimella vääristynyttä palautetta. Pahimmillaan oppimisanalytiikka voi olla kaikkialla vaaniva kyttäyskoneisto, joka toimii mekanistiseen tapaan kontollin ja vallan välineenä.

Erityisen tärkeää ovatkin oppimisanalytiikan kohdalla laillisuus ja eettisyys. Laillisuus ei riitä, vaan eettisiä kysymyksiä on pohdittava inhimillisen sivistyksen ja kasvatustavoitteiden kautta. Raportissa pohditaan ansiokkaasti myös oppilaitosjohdon roolia analytiikan käyttöönotossa. Tarvitaan ymmärrystä, osaamista ja suunnitelmallisuutta, jotta hyödyt tulevat käyttöön.

Oppimisanalytiikkaa ei myöskään kannata demonisoida, sillä ilman teknologiaakin opettaja kerää dataa oppilaistaan ja opiskelijoistaan, tietoisesti tai tiedostamatta ja tämäkin data vaikuttaa toimintaan. Hyvänä esimerkkinä tutkimus, jossa sama kouluaine annettiin opettajille arvioitavaksi joko nimettynä tytön tai pojan kirjoittamaksi. Pelkkä sukupuolitieto vaikutti opettajien antamaan arviointiin ja palautteeseen.

Poimin Leena Vainion raportista sitaatin, joka mielestäni on hyvä ohjenuora oppimisanalytiikan käyttäjille:

“Ensin on mietittävä, mitä ongelmaa datalla lähdetään ratkaisemaan. Vasta sen jälkeen on mietittävä, millä menetelmillä toimitaan.”

Lisätietoja aiheesta löytyy myös OKM:n Oppimisanalytiikkajaoksen sivustoilta.

ITK-webinaarissa ensin Leena Vainio esitteli raportin pääkohtia, sitten minä kommentoin arjen tulokulmasta ja lopuksi Ville Venäläinen katsahti lähitulevaisuuteen koneälyn kautta. ITK-webinaarin tallenteet ja esityksemme ITK-webinaarin diapaketti:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *