Webinaaritallenne: Vertaisvalmennus toisella asteella (Poluttamo)

Webinaaritallenne 22.5.2018

Vertaisvalmennus on pari- ja ryhmätoimintaa, jossa opiskelijat tukevat toisiaan paitsi opiskeluun myös muuhun elämään liittyvissä asioissa. Toiminta nojaa ajatukseen, että opiskelijoiden hyvinvointi ja opinnoissa jaksaminen vahvistuu luotettavien vertaisten tuella, jolle on tärkeää raivata aikaa myös oppilaitosympäristössä.

Asiantuntijana Minna Lepistö, Kansalaisfoorumi.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

”Koskaan ei saa liikaa palautetta” (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Pulssi-hankkeen opiskelijakysely nosti esille opiskelijoiden kaipuun opiskelun aikaiseen palautteeseen. Oppimisen arviointi kuljettaa opiskelua eteenpäin. Opiskelija hahmottaa, mitä hän tekee oikein, mitä asioita hän osaa riittävästi ja mitä asioita pitäisi opiskella lisää. Oppiminen on taitolaji, jota palaute edistää aivan kuin hyvä valmennus urheilutaitoja.

’Arviointi’-sana ei yleensä avaudu opiskelijoille eikä opettajillekaan koko laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Arvioinnilla on monia tehtäviä, joista olemme keskustelleet Najat Ouakrim-Soivion johdolla pilottikoulujen työpajoissa. Oppimisen aikaisen arvioinnin roolina on ennen kaikkea palaute ja eteenpäin kuljettaminen – feedback & feed forward.

Erään lukio-opettajan tarina opiskelijasta, joka huokaisi, ettei tänne tunnille enää uskalla tulla rennosti, kun koko ajan arvioidaan, kertoo suomalaisesta tavasta mennä äärestä laitaan. Oikein ymmärrettynä ja toteutettuna oppimisen aikainen arviointi ei ole jatkuvaa mittaamista, pisteyttämistä ja arvostelua. Se on luontevaa dialogia. Opettaja hahmottaa, miten opetusta pitää toteuttaa ja opiskelija ymmärtää, miten edetä kohti tavoitteita.

Suurten opiskelijaryhmien kanssa lukiossa itse- ja vertaisarvioinnin rooli oppimisen aikaisen arvioinnin muotona on keskeinen, mutta vaatii myös opetteluaikaa sekä hyviä työskentelytapoja. Lukiossa ryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Opiskelijan arviointitaitoja, erityisesti sosiaalista kyvykkyyttä ja luottamuksen ilmapiiriä pitää tietoisesti edistää. On arvokasta osata antaa ja vastaanottaa eteenpäin vievää palautetta. Osaammeko opettajinakaan tätä? Kuka antaa aidosti opettajalle palautetta?

Kun oppimisen aikaista arviointia purkaa ja tutkailee, huomaa nopeasti, että kyse ei ole vain muodolliseen koulutukseen liittyvästä asiasta vaan työelämätaidosta ja laajemmin myös elämäntaidosta. Pitää osata asettaa tavoitteita eikä pelkästään suuria lopputavoitteita vaan välietappeja, joiden kautta suuret päätavoitteet saavutetaan. Pitää osata havainnoida omaa ja toisen tilannetta niin tiedollisesti kuin taidollisesti sekä peilata näitä havaintoja tavoitteisiin. Pitää kyeta keskustelemaan oppimisen prosessista, siitä, missä nyt ollaan, miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.

Vertaisilta oppii paljon. Toinen oivaltaa asioita eri tavalla. Maarit Rossi, matematiikan opetuksen grand old lady, totesi tuoreessa Hesarin Kuukausiliitteessä (toukokuu 2018, s. 9), että matematiikan ”Tunnelta pitää kuulua pulinaa!” Yksilösuoritukset korostuvat lukiossa ja kilpailu jatko-opintopaikoista vielä lisää tätä painotusta. Jatko-opinnoissa, työelämässä ja elämässä painopiste on kuitenkin yhteisöllisessä ongelmanratkaisussa. Ilmiskunnalla on käsissään ja edelleen esissä tulevaisuudessa kinkkisiä ongelmia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että arvioinnin menetelmillä annamme lukiolaisille eväitä yhteisölliseen ongelmanratkaisuun ja yhdessä oppimiseen.

Otsikon sitaatti on aito nuoren lukiolaisen toteamus Pulssi-hankkeen Ideapakka-työpajassa. Koska oppimisen aikaisen arvioinnin ja palautteen toteuttaminen nousi keskiöön, otimme yhteyttä Ideapakka-yritykseen. Ideapakka toteuttaa työelämän valmennuksia ja tuottaa niihin erilaisia työskentelymenetelmiä. Menetelmäkuvaukset on muokattu korteiksi. Ideapakka-yrityksen oivalluttaja ja toiminnanjohtaja Jani Turku oli mukana Vaskivuoren työpajassa ja antoi meille paljon tukea työskentelyyn.

Työpajoissa muokattuja Ideapakka-mentelmäkortteja.

Ideapakka-työpajoissa etsimme ja muokkasimme lukioon oppimisen aikaisen arvioinnin toteuttamiseen sopivia menetelmiä. Työpajoihin osallistui sekä opiskelijoita että opettajia. Tavoitteena oli löytää menetelmiä, joiden avulla luodaan otollinen ilmapiiri vertaispalauteen antamiseen (ryhmäytyminen, tiimitaidot) sekä mentelmiä, jotka sopivat omien tavoitteiden asettamiseen ja tavoitteita kohti työskentelyyn (itsensä johtaminen). Menetelmäkorteista löytyi myös erilaisia tapoja vertaispalautteen antamiseen ja ryhmän itsearviointiin. Jälkimmäiset ovat hyviä projektitöihin tai lukion tiimijaksolle.

Nyt on aika työstää lukioon sopiva prosessiarvioinnin Ideapakka. Vaihtelevilla menetelmillä varmistetaan se, että saadaan kuuluville erilaisia ääniä, ei pelkästään niitä nopeasti reagoivia opiskelijoita, jotka ovat aina aktiivisia. Sopivilla menetelmillä voidaan pienellä ajankäytöllä saada suuren ryhmän hyöty esille. Vaihtelu tuo myös iloa ja kannustavaa henkeä opiskeluun. Ideapakka-työpajoissa ainakin oli ilmassa huumoria ja luovuutta.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

MyData-periaatteilla luodaan GDPR:n pykälistä palveluita (Open Knowledge Finland)

MyData on eettisesti kestävä lähestymistapa henkilötiedon keräämiseen ja käyttöön. MyData 2018 -konferenssi kokoaa maailman johtavat asiantuntijat Helsinkiin 29.-31. elokuuta.

Euroopan unioni näyttää tietä muulle maailmalle yksityisyydensuojan ja digitaalisten oikeuksien edistämisessä, kun EU:n tietosuoja-asetus GDPR astuu voimaan perjantaina 25. toukokuuta.

”Tietosuoja-asetus on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Lainsäädäntö yksin ei kuitenkaan riitä takaamaan oikeudenmukaista tietoyhteiskuntaa tai ruokkimaan innovatiivista uutta liiketoimintaa ja teknologiaa. Tarvitaan uusia käytäntöjä ja työkaluja, joilla oikeudet toteutetaan käytännössä. Siksi tarvitsemme MyDataa”, selittää Antti Poikola, Aalto-yliopiston tutkija ja yksi kansainvälisen MyData-verkoston perustajista.

MyDatan keskeinen tavoite on, että ihmiset voisivat paremmin hallita datajälkiä, joita jättävät jälkeensä päivittäin. MyData-periaatteet auttavat kansalaisia hyödyntämään heitä itseään koskevaa tietoa. Siten MyData-malli vahvistaa digitaalisia ihmisoikeuksia ja avaa mahdollisuuksia uudelle, ihmiskeskeiselle ja käyttäjiä kunnioittavalle datataloudelle.

”Verkon villistä lännestä pitää päästä tilanteeseen, jossa eettinen henkilötiedon käyttö on myös yrityksille aina kannattavin toimintatapa”, Poikola korostaa.

MyData-periaatteita toteuttavat palvelut helpottavat käyttäjien arkea hyödyntämällä tietoa useista eri lähteistä. Esimerkiksi aktiivirannekkeista ja ruokaostoksista kertynyttä dataa ja terveystietoa yhdistelemällä voidaan tarjota päivittyvää tilannekuvaa ja räätälöityä neuvontaa.

Jättitapahtuma pureutuu tietosuoja-asetuksen ensivaikutuksiin

Tietosuoja-asetuksen ensivaikutuksia yrityksille ja kansalaisille punnitaan elokuussa, kun kolmatta kertaa järjestettävä MyData-konferenssi tuo henkilötiedon ammattilaiset ympäri maailmaa Helsinkiin. Esiintyjäkaartiin kuuluu yli sata kotimaista ja kansainvälistä huippuasiantuntijaa mm. Googlelta, BBC:ltä ja F-Securelta.

”MyData-konferenssiin arvioidaan saapuvan yli 800 henkilöä yli 30 maasta. Mukana on liike-elämän johtajia, yrittäjiä, teknologian kehittäjiä, juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä ja aktivisteja. GDPR:n lisäksi keskiössä ovat uusi liiketoiminta, tekoälyn ja henkilötiedon etiikka, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä henkilötiedon yhteiskunnalliset vaikutukset”, kuvailee MyData-konferenssin projektijohtaja Viivi Lähteenoja.

Tänä vuonna tapahtuman pääkumppani on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja sen järjestävät Open Knowledge Finland ry ja Aalto yliopisto yhteistyössä ranskalaisen ajatuspajan Fingin kanssa.

Lisätietoja:

Viivi Lähteenoja
Projektijohtaja, MyData 2018
Open Knowledge Finland ry
viivi@mydata.org
+358 50 375 8274

Antti ‘Jogi’ Poikola
Ohjelmapäällikkö, MyData 2018
Aalto-yliopisto
jogi@mydata.org
+358 44 337 5439

www.mydata2018.org

MyData-konferenssi järjestetään kolmatta kertaa 29.-31.8.2018 Helsingin Kulttuuritalolla. Konferenssi on maailmanlaajuisen MyData-verkoston lippulaivatapahtuma, joka kokoaa monialaisen yleisön oppimaan toisiltaan ja rakentamaan toimivaa datataloutta ja reilua tietoyhteiskuntaa.

Open Knowledge Finland ry on vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä ja avoimen yhteiskunnan kehittymistä.

Aalto-yliopisto on monitieteinen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden.

Fing on riippumaton ranskalainen voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio, joka löytää, luo ja jakaa uusia ja käytännöllisiä ideoita, jotka ennakoivat digitaalisia muutoksia.

The post MyData-periaatteilla luodaan GDPR:n pykälistä palveluita appeared first on Open Knowledge Finland.

Tuotteistustyöpaja Helsingissä 7.6.2018 (Poluttamo)

Kuva: Raisa Laukkanen

Tervetuloa Poluttamo-hankkeen tuotteistustyöpajaan torstaina 7.6.2018 kello 9.00 – 16.30.

ESR-rahoitteisen Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeen tavoitteena on tarjota tukea toisen asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen, opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen.

Poluttamo-hankkeessa olemme suunnitelleet, toteuttaneet ja kokeilleet monia erilaisia toisen asteen opintoihin ja etenkin sujuvien siirtymien tehostamiseen suunnattuja työtapoja ja työmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtaistetut ja visualisoidut oppimissuunnitelmat, ePortfoliot, oppimisanalytiikan hyödyntäminen (opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa), osaamismerkit ja vertaisvalmennus. Haluamme hankkeessamme avata näitä mahdollisuuksia myös muiden toimijoiden hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi.

Kesäkuun työpajassa työstämme Poluttamo-hankkeen aikana tuotettujen aihioiden tuotteistamista. Päivän aikana käsittelemme mm. seuraavia teemoja:

  • Poluttamon tarjooma ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet
  • Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen: asiakastarpeesta palvelupolkuun
  • Tuotteistuscaset eli mitä voimme oppia tuotteistuksen erilaisista caseistä
  • Käytännön tuotteistus: tuotteistamispolku ideoinnista hinnoitteluun ja ansaintaan.

Tuotteistustyöpajamme järjestetään Helsingissä Regus Bulevardi​n tiloissa osoitteessa Bulevardi 7. Sinulla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua työpajaan myös verkon välityksellä, joskin suosittelemme mahdollisuuksien mukaan osallistumista Helsingissä paikan päällä.

Tuotteistustyöpajan vetää Ari-Matti Auvinen ja tilaisuus on osanottajille maksuton.

Ilmoittautumiset 1.6.2018 mennessä

Lisätietoja
ama.auvinen(at)hci.fi

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Opiskelijoiden ääntä arviointikeskusteluun (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Anne Akava-talolla 8.5.2018

Pulssi-hankkeen puheenvuoro lukion terveystiedon opettajille 8.5.2018. Lukiolaiskyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia arvioinnista lukiossa (n = 968). Kyselytulosten mukaan perusasiat ovat kunnossa. Opettajien välinen toimintatapojen vaihtelu näkyi avovastauksissa. Yhteisiä toimintamalleja ei ehkä ole tai niistä ei ole keskustelua. Oppiaineiden välillä on eroja. Arvioinnin dialogisuuden osalta kehitettävää riittää. Lukio-opiskelijat tunnisitvat myös oman roolinsa ja vastuunsa. Lukion arviointikulttuurin kehittämiseen tarvitaan yhteistä kieltä ja ymmärrystä. Pulssi-hankkeessa on lähestytty asiaa kuunnellen, esimerkiksi aidosti osallistavalla Vennin diagrammin menetelmällä. Vastaavia hyviä menetelmiä kerätään ja työstetään lukioon sopiviksi.

Alla oleva diaesitys saatavana myös Power Point ja PDF-muodossa sekä Google-esityksenä.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Webinaaritallenne: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen (Poluttamo)

Webinaaritallenne 8.5.2018

Miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla? Kuinka multimodaalisuutta voidaan hyödyntää aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa? Mitä apua teknologia tuo osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen?

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tarjaleena Tuukkasen osio multimodaalisista työkaluista ja ePortfolioista alkaa kohdassa 8:39. Webinaarin alussa teknisten ongelmien vuoksi katkennut Merja Saarelan osuus jatkuu kohdassa 35:25.

Esitysdiat

Multimodaalisuus ja oppiminen, Merja Saarela

Webinaarilinkkejä

Tutustuthan myös muihin Poluttamo-webinaareihin.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo-webinaari: Vertaisvalmennus toisella asteella (Poluttamo)

22.5.2018 klo 14.00-14.30
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Kuva: Raisa Laukkanen

Vertaisvalmennus on pari- ja ryhmätoimintaa, jossa opiskelijat tukevat toisiaan paitsi opiskeluun myös muuhun elämään liittyvissä asioissa. Vertaisvalmentajiksi koulutetaan vapaaehtoisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan tai muita oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvia. Yhdessä käsiteltävät aiheet ovat sellaisia, jotka tuntuvat valmennukseen osallistuvista opiskelijoista itsestään tärkeiltä ja joihin he haluavat tukea. Näitä voivat olla esimerkiksi opiskelumotivaatioon, arjen rytmittämiseen tai omien unelmien tavoitteluun liittyvät kysymykset.

Yhteistoiminta perustuu pareittain ja ryhmissä tehtäviin toiminnallisiin harjoitteisiin, keskusteluun ja kuunteluun. Toiminta nojaa ajatukseen, että opiskelijoiden hyvinvointi ja opinnoissa jaksaminen vahvistuu luotettavien vertaisten tuella, jolle on tärkeää raivata aikaa myös oppilaitosympäristössä.

Tule kuulemaan lisää vertaisvalmennuksesta ja sen käytännön toteutuksen mahdollisuuksista.

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautumislomake

Webinaariosallistujan ohjeet

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki (Open Knowledge Finland)

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa avoindata.eduskunta.fi. Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana.

Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa.

Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata.

Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen

Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut.

Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

 

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa.

Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä.

Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä.

Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana

Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin.

Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden.

The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Ääni ratkaisee verkko-opinnoissakin (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Hanna Vuojärvi & Päivi Rasi, Lapin yliopisto

Jos LOVO-hankkeen aikana tekemämme palautteenannon pedagogiikan kehittämistyön opit tiivistäisi yhteen ajatukseen, se olisi tämä: henkilökohtaisella äänipalautteella on väliä. Toteutimme kahden vuoden tutkimusjakson aikana kaksi design-perustaisen tutkimuksen periaatteita noudattelevaa tutkimussykliä, joissa otimme käyttöön ja edelleen kehitimme uudenlaisen formatiivisen ja eriaikaisen äänipalautteen menetelmän. Annoimme verkko-opiskelijoille palautetta kesken oppimisprosessin äänitiedostojen välityksellä. Käytimme äänipalautteen tallentamiseen Internetistä saatavaa maksutonta Vocaroo –sovellusta.

Tutkimuskokeiluista kerätyt aineistot paljastavat, että palaute jää yliopisto-opinnoissa usein numeroina annetun arvioinnin varaan. Pelkän numeron perusteella opiskelijoiden on kuitenkin vaikea hahmottaa omaa osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Äänen erityinen lisäarvo palautekanavana näyttää olevan siinä, että opiskelijat kokevat sen hyvin henkilökohtaisena ja inhimillisenä tapana saada palautetta omasta oppimisesta. Äänipalaute inhimillistää opettajaa, jota opiskelijat eivät verkkokurssin aikana tapaa kasvokkain kertaakaan.

Opettajan antamat kehut menevät äänen kautta paremmin perille kuin sivulauseena tekstissä. Korjaava palaute loiventuu puhuttuna motivoivaksi ja oppimista edistäväksi. Äänipalaute myös avasi opiskelijoille käytännössä sitä, miten opettaja työskentelee juuri heidän oppimistehtäviensä arvioinnin ja edistämisen parissa. Mielenkiintoista oli se, miten toisessa tutkimussyklissä testaamamme äänipalautteen ja lyhyen tekstipalautteen yhdistelmä oli itse asiassa se, joka tuntui opiskelijoista parhaalta ratkaisulta.

Opettajan näkökulmasta oli hyödyllistä nähdä, miten opiskelijat reagoivat saamaansa äänipalautteeseen tehtäviä täydentäessään ja muokatessaan. Palaute näytti vievän oppimista eteenpäin, mikä motivoi jatkamaan samankaltaisen pedagogisen menetelmän käyttöä myös jatkossa. LOVO-hankkeen aikana kehitetty äänipalautteen menetelmä jää pysyväksi osaksi Digitaalisen median käyttö opetuksessa ja oppimisessa -opintojaksoa.

Äänipalautteen käyttöä voisi laajentaa myös muihin kuin puhtaasti verkkotyöskentelyyn pohjautuviin opintojaksoihin. Eriaikaisella äänipalautteella voisi olla paikkansa esimerkiksi seminaarityöskentelyä tai opiskelijoiden ohjausta tukemassa. Kaiken kaikkiaan tekemässämme kehittämistutkimuksessa oli tärkeää huomata, miten tärkeä ohjauksen väline ääni on—käyttäkäämme sitä verkossakin!

Hannan ja Päivin kirjoittama artikkeli löytyy myös LOVO-hankkeen uudesta julkaisusta!

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Oppimisanalytiikka ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR (esitys) (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Pidin tänään Suomen eOppimiskeskuksen järjestämässä koulutuksessa luennon oppimisanalyytikasta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta. Esitykseni koostui GDPR:n perusteista (rekisterit, rekisterinpitäjän velvollisuudet, oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle jne.) sekä varsinaisesta oppimisanalytiikkaan liittyvästä osasta.

Avaa esitys SlideSharessa

GDPR:n kannalta oppimisanalytiikka jakaantuu kahteen osaan sen mukaan, milloin henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan rekisteröidyn suostumus tai sopimus, ja milloin oikeusperusteeksi riittää rekisterinpitäjän kuten opetuksen järjestäjän oikeutettu etu. Nyrkkisääntönä raja menee siinä, että jos oppimisanalytiikassa tehdään GDPR:n tarkoittamaa automaattista profilointia, tarvitaan rekisteröidyiltä (tai alaikäisten huoltajilta) suostumus tai toiminnan tulee perustua sopimukseen.

oppimisanalytiikka-profilointi-gdpr.png

Aika paljon voidaan kuitenkin tehdä oppimisanalytiikkaa myös oikeutetun edun perusteella, siis silloin, kun yksittäisiä oppijoita ei profiloida GDPR:n tarkoittamalla tavalla. Esimerkiksi tavanomaiset oppijaa koskevat tiedot kuten aktiivisuus, osallistuminen, pisteet ja lokitiedot eivät ole profilointia, jos niiden perusteella ei tehdä automaattisia päätelmiä kuten luokittelua tai ennusteita. Oikeutettu etu on tällöin arvioitava tapauskohtaisesti nk. tasapainotestillä (ks. slide 15)  ja siihen tulee mennä vain silloin, jos mikään muu oikeusperuste ei täyty.

Yleisiä tilastoja ja tutkimustakin voidaan tehdä GDPR:n mukaan myös henkilötiedoista, jotka on alunperin kerätty muuta käsittelyä varten. Datasta voidaan tehdä myös tiedonlouhintaa. Kummassakin tapauksessa on huolehdittava rekisteröityjen tietosuojasta ja riittävistä suojatoimista esim. anonymisoimalla tai pseudonymisoimalla data.

oppimisanalytiikka-oikeusperusteet

Luennon yhtenä lähteenä käytin Andrew Cormackin (2016) artikkelia A Data Protection Framework for Learning Analytics, jossa hän esittää yllä kuvatun jaon kahden tyyppisestä oppimisanalytiikasta sekä niihin liittyvistä GDPR:n vaatimuksista. Artikkelissa käsitellään tarkemmin aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja näkökulmia.

Tuotu lähteestä: LEHMÄTKIN LENTÄIS