DigiKilta-webinaari 20.9.2018: GDPR ja oppilaitosten tietosuojaopas (Digikilta)

20.9.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/digikilta
Webinaariosallistujan ohjeet
Facebook-tapahtuma

Esittelyssä Tietosuojaopas oppilaitoksille – opas tietosuoja-asetuksen pääkohdista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Opas päivittyy ja tarkentuu syksymmällä, kunhan uusi tietosuojalaki hyväksytään. Myös yleisöltä saatu palaute huomioidaan oppaan jatkokehityksessä – tule siis mukaan keskustelemaan aiheesta!

Mukana webinaarissa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Henriikka Hannula vastaamassa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin.

Ohjelma

14.00 Tietosuojaopas oppilaitoksille – Henriikka Hannula, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

14.15 Henriikka Hannula vastaa osallistujien etukäteen lähettämiin kysymyksiin

14.45 Jälkilöylyt – vapaata keskustelua tietosuoja-asetuksesta oppilaitoksissa

Ilmoittautuminen

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumalla varmistat kuitenkin, että saat webinaarista muistutuksen sähköpostiisi ennen webinaaria sekä mahdolliset webinaariaineistot ja -tallenteet linkkinä sähköpostiisi webinaarin jälkeen.

Ilmoittautumislomakkeen kautta voit lähettää myös ennakkokysymyksiä webinaarin asiantuntijalle.

Webinaari-ilmoittautuminen >>>

Tuotu lähteestä: Digikilta

DigiKilta-hankkeelle jatkoa (Digikilta)

Kuva DigiKilta-hankkeen kokoustilasta Hämeenlinnassa 13.6.2018

DigiKilta-hanke koolla strategiapäivässä Hämeenlinnassa

DigiKilta-hankkeen toimijat kokoontuivat kesäkuussa Hämeenlinnassa käymään läpi hankkeen toimintaa mm. toteutettujen seminaarien ja webinaarien kautta. Katseita suunnattiin myös tulevaan, sillä kevään aikana varmistui hankkeen jatkuminen kesän 2018 jälkeen. Alkuperäinen DigiKilta-hanke sai Opetushallitukselta jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun saakka. Lisäksi kevään haussa varmistui rahoitus DigiKillan jatkohankkeelle vuosille 2018-2020.

Jatkohankkeen myötä hankkeen toiminnasta vastaavien DigiKilta-kuntien määrä nousee kahdeksaantoista. Uusina kuntina mukaan tulevat Helsinki, Turku, Vantaa, Parkano, Lohja ja Lappeenranta. Lisäksi mukana ovat Kuopio, Nurmijärvi, Tampere, Rovaniemi, Kaarina, Vaasa, Joensuu, Jyväskylä, Riihimäki, Oulu, Mikkeli sekä hanketta koordinoiva Hämeenlinna. Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry jatkavat hankkeen yhteistyökumppaneina.

Liity mukaan verkostoon

DigiKillan tavoitteena on mm. avata ja ylläpitää laajaa ja aktiivista keskusteluyhteyttä opetusteknologiasta. Hankkeen toimintaa ohjataan tutkimustiedolla, jota hyödynnetään teemapajoissa ja webinaareissa.

Verkostossa on mukana virallisten DigiKilta-toimijoiden lisäksi kymmeniä yhteistyökuntia ja -organisaatioita, jotka ovat osallistuneet DigiKillan toimintaan ja tapahtumiin. Kaikki esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot ovat tervetulleita liittymään DigiKilta-verkostoon ja siten osallistumaan hankkeen järjestämiin tapahtumiin. Hankkeen ulkopuoliset toimijat vastaavat itse osallistumisesta syntyneistä kustannuksista. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: https://digikilta.fi/digikilta-toimijat/.

Tuotu lähteestä: Digikilta

Osaamiskarttoilla ja -passeilla kohti yksilöllistä opintopolkua (Yksilöllisyyttä opintopoluille)

Hankkeessa on luotu osaamiskarttoja ja osaamispasseja, joita voidaan hyödyntää mm.:

– Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa
– Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa
– Oppimisympäristöjen monipuolistamisessa
– Opiskelijan vastuun ja itseohjautuvuuden lisäämisessä
– Opintojen etenemisen seuraamisessa
– Uudenlaisissa opetuksen toteuttamistavoissa

Osaamiskarttoja ja -passeja on tehty pääasiassa OneNote-ohjelmalla. Tutustu alla tehtyihin tuotoksiin (huom! avautuu OneNote-ohjelmalla). Voit myös kopioida OneNote-sivun tai muistikirjan omaan OneNote-muistikirjaasi ja muokata materiaalia haluamallasi tavalla.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto:
Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto: http://bit.ly/2AupJMJ
Multimediatuotanto: http://bit.ly/2Ax2i5o
Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen: http://bit.ly/2OyGrNS
Ohjelmiston tuotantoversion toteuttaminen: http://bit.ly/2n0wImI
Palvelun käyttöönotto ja tuki: http://bit.ly/2LG5bpw
Palvelutehtävissä toimiminen: http://bit.ly/2O21APv
Ylläpitotehtävissä toimiminen: http://bit.ly/2O0DSTt

Puuteollisuuden perustutkinto, puuseppä: http://bit.ly/2v44YCc

Puuteollisuuden ammattitutkinto, puuseppä: http://bit.ly/2LUhhKQ

Tuotu lähteestä: Yksilöllisyyttä opintopoluille

Miksi ne kiusaa mua? (Erja Sandberg)

Näin koulujen pian alkaessa kirjoitan koulukiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Olen opettanut näitä asioita useamman vuoden tuleville opettajille ja nyt asiaan herätti lähipiirissäni tapahtunut pitkäaikainen kiusaaminen peruskoulussa, jota koulu ei ole saanut loppumaan.

Kyseinen nuori on lopettanut nyt peruskoulun ja sen myötä pääsee eri kouluun kuin kiusaajansa toiselle asteelle. On surullista, että lasten ja nuorten täytyy odottaa vuosia turvattomassa kouluympäristössä kiusaamisen loppumista. Se loppuu vasta oppivelvollisuuden päättyessä. Käytän tähän tekstiin myös kyseisen 16-vuotiaan koulukiusatun nuoren ajatuksia kiusaamisesta. Hän on itse halunnut tulla julki asian kanssa, jotta aikuiset tietäisivät mitä koulussa edelleen tapahtuu.

Yleisesti yläkoulussa kiusattujen tilanne näyttäisi olevan hankalin, koska kiusaaminen keskittyy samoihin harvoihin nuoriin. He ovat olleet pitkään kiusattuja ja teini-iän kynnyksellä kiusaamisesta kertominen aikuisille saattaa olla hankalampaa. Nuori haluaisi pärjätä yksin, muttei saa omatoimisesti kiusaamista loppumaan. Kiusaaminen onkin yleensä pysyvä tilanne eli samoja oppilaita kiusataan useiden kouluvuosien ajan. Tämäkin nuori oli kiusattuna vuosiluokat 4-9, hän on käynyt lukemattomia kertoja esim. kuraattorilla ja terveydenhoitajalla puhumassa asiasta, mutta ei se kiusaamista lopeta. Kiusaamisen lopettaminen on AINA ryhmäinterventio. Näin tämäkin kiusaaminen jatkui ikävä kyllä liian kauan tuhoisin seurauksin.

Kiusaaminen ryhmäilmiönä

”Olisi hyvä, että kiusatun ja kiusaajan kanssa keskusteltaisiin, miksi toinen kiusaa ja miten koko asia voitaisiin purkaa ja lopettaa. Kokemukseni perusteella kuitenkin uskallan sanoa, ettei useimmiten pelkkä keskustelu ei auta. Varsinkin jos kiusaaminen jatkuu ja jatkuu aina vaan, olisi hyvä jos siitä pystyttäisiin rankaisemaan. Tuntuu, että keskusteluun mennään, istutaan hetki ja lähdetään. Kiusaaminen loppuu hetkeksi, mutta alkaa uudestaan.”

Ensinnäkin tulee muistaa, että kiusaamisen ehkäiseminen ja kiusaaminen on aina koko luokan tai ryhmän tasolla tapahtuvaa toimintaa. Siksi vain kiusaajan ja kiusatun väliset keskustelut ja asianselvittelyt eivät ole riittäviä. Ryhmätasolla on aina myös kiusaamista ylläpitäviä henkilöitä.

Koululuokan tasolla on voitu määritellä kiusaamistilanteeseen erilaisia rooleja. Kiusaajalla on yleensä apureita, jotka lähtevät helposti mukaan kiusaamaan. Apurit voivat toimia myös kiusaajan pakottamina. Kiusaamistilanteessa on myös vahvistajia eli oppilaita, jotka antavat kiusaajalle myönteistä palautetta, kannustavat ja nauravat tilanteelle. Huomaa, että meillä on myös oppilaita, jotka saavat opettajalta lähes yksinomaan negatiivista palautetta. Tämä vahvistajien myönteinen palaute toimiikin polttoaineena hyväksynnälle ja kiusaamisen jatkumiselle. Toisaalta luokasta löytyy myös kiusatun puolustajia, jotka asettuvat kiusatun tueksi ja yrittävät saada kiusaamista loppumaan. Näiden lisäksi osa oppilaista haluaa olla täysin ulkopuolisia kiusaamistilanteessa. He pysyvät tilanteesta sivummalla, eivätkä halua osallistua millään tavalla tilanteeseen vaikka näkevät ja kuulevat sen. Samalla nämä ulkopuoliset toimivat usein huomaamattaan kiusaamisen hyväksyjänä kun eivät toimi tilanteessa ja ylläpitävät osaltaan kiusaamista.

Kun kiusaamisen ehkäisy ennakoivasti otetaan puheeksi luokassa, tulee käydä oppilaiden kanssa läpi nämä erilaiset roolit, jotka altistavat kiusaamiselle ja myös ylläpitävät kiusaamista – ja hankaloittavat sen lopettamista. Kun kiusaamistilannetta selvitellään ja yritetään saada kiusaaminen loppumaan, on ensiarvoisen tärkeätä, että opettaja saa saa koko luokan mukaan.

Oppilaille tulee antaa riittävästi tietoa erilaisista kiusaamisen muodoista ja sen tuhoisista seurauksista pitkällä aikavälillä. Opettaja tuntee ryhmänsä, sen roolit kiusaamistilanteissa ja ryhmän yhteentoimivuuden, joten hänellä on avaimet kiusaamiseen puuttumiseen ja sen lopettamiseen. Vanhemmat toki tukevat opettajaa kiusaamisenvastaisessa työssä, mutta he eivät tunne kuin oman lapsensa, eivät koko ryhmän dynamiikkaa eivätkä pääse ryhmäinterventioon käsiksi. Siten opettajalla on parhaat edellytykset kiusaamiseen puuttumiseen. Jokaiselle oppilaalle on lakiperustaisesti taattava turvallinen opiskeluympäristö.

Kiusaamisen muodoista

”Kiusaaminen on väärin kaikissa olomuodoissaan. Minua on kiusattu monta vuotta somessa. Koulussa ja sen ulkopuolella. Kiusaaja on ollut suurimmaksi osaksi vain yksi tyttö, joten asian olisi luullut olevan ”helpompaa” kuin jos kiusaajia olisi ollut enemmän.”

Kiusaamisen muodot ovat moninaisia ja usein ne ovat kaikki läsnä samojen oppilaiden kohdalla. Pojille on tyypillisempää aggressiivisen käyttäytymisen suorat, fyysiset kiusaamistaktiikat kun taas tytöille on luontaisempaa manipulatiiinen epäsuora aggressio.

Perinteinen kiusaaminen on ns. hiljaista kiusaamista, piilokiusaamista, jota opettajan on vaikeata havaita. Se voi olla merkitseviä katseita tunneilla, tuijottamista, ilmeilyä, selän kääntämistä tai koulukaverin kohtelemista kuin hän olisi ilmaa. Se voi olla myös syntymäpäiville kutsumattomuutta tai luokan WhatsApp-ryhmään pääsemisen estämistä. Hiljaisen kiusaamisen uhrit usein vaikenevat kokemastaan. Tätä ”näkymätöntä” kiusaamista on vaikea pukea sanoiksi vaikka sen tuntee ja kokee. Hiljaiseen kiusaamiseen on myös hankalampaa puuttua, koska se tapahtuu aikuisen katseilta piilossa.

Toinen yleinen kiusaamisen muoto on sanallinen kiusaaminen, kuiskuttelua, juorujen levittämistä, pahan puhumista selän takana. Se voi olla myös matkimista, ulkonäöstä huomauttelua, pilkkanaurua tai pilailua. Sanalliseen kiusaamiseen liittyy myös esimerkiksi luokassa paperilappujen lähettelyä ta pilapuheluiden soittamista. Sanallista kiusaamista on helpompi havaita kuin hiljaista kiusaamista.

Fyysinen kiusaaminen on kiusaamisen kolmas muoto. Sen aikuinen havaitsee helpommin. Esimerkiksi revenneet vaatteet, mustelmat tai naarmut voivat kertoa fyysisestä kiusaamisesta. Myös kiusatun omaisuutta voidaan piilotella tai rikkoa. Kiusaaminen voidaan myös naamioida kiusaajan taholta selvittelyvaiheessa leikiksi tai urheiluksi. Yleensä fyysiseen kiusaaminen puututaan henkistä kiusaamista helpommin vaikka molemmat jättävät kiusatulle samanmoiset vakavat seuraamukset.

Neljäntenä ja nykyään hyvin yleisenä kiusaamisen muotona on teknisten välineiden kautta tapahtuva kiusaamisen. Tätä voidaan nimittää nettikiusaamiseksi tai somekiusaamiseksi. Kiusaamistapaan liittyy esimerkiksi suora tai epäsuora aggressiivinen  kirjoitustapa WhatsApp-ryhmässä tai Snäpissä kuin myös kuvien tai videoiden julkaiseminen ilman lupaa verkossa. Myös erilaisiin someryhmien ulkopuolelle jättäminen tai välinpitämättömyys ryhmässä kuuluu tähän kiusaamisen muotoon. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen on hankalinta puuttua, koska nuorilla on omia ryhmiä ja kaveripiirejä, joissa aikuiset eivät ole läsnä. Aikuisten, niin vanhempien kuin opettajienkin on ehdottoman tärkeätä kuitenkin olla tietoisia mitä erilaisissa someryhmissä tapahtuu ja opetella myös itse käyttämään viimeisempiä sovelluksia kuten SnapChattia.

Kiusaamisen seurauksista

”Ymmärrän, että asiaan on vaikea puuttua, mutta olisi hyvä keksiä tapa jolla se saataisiin oikeasti loppumaan. Seuraukset kiusatulle voivat olla hyvinkin kohtalokkaat, joten mielestäni kiusaajan on parempi saada rangaistus ja lopettaa kiusaaminen kuin, että kiusattu tekee itselleen jotain peruuttamatonta.”

Kiusaamisen seuraukset kiusatulle ovat huolestuttavia ja merkittäviä, monille koko aikuisuuden mukanakulkevia asioita.  Kiusatuksi joutuminen on yhteydessä ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, yksinäisyyteen, heikkoon itsetuntoon, kielteiseen minäkuvaan ja itsetuhoajatuksiin. Masentuneisuus on todettu kiusaamiseen liittyväksi suurimmaksi psykososiaaliseksi ongelmaksi. Kiusaamisen välittömiä vaikutuksia ovat myös koulupelko ja erilaiset psykosomaattiset oireet kuten vatsakivut ja päänsärky. Kiusaaminen toki vaikuttaa myös osaltaan koulunkäyntiin ja koulumenestykseen. Jos oppilaan tarvitsee olla varuillaan ja pelätä koulussa, on vaikeata keskittyä oppimiseen. Tämänkin takia jokaisen aikuisen on toimittava saadakseen kiusaaminen loppumaan. Asiaa ei voida sysätä kiireessä ”jonkun muun” hoidettavaksi eikä kiusaamisen loppumisen seurantaa voida vältellä.

Kiusaaminen on aina kehityksellinen riski niin kiusatulle kuin kiusaajallekin. Mikäli kiusaaja saa jatkaa kiusaamista ilman, että siihen kunnolla puututaan ja kiusaaminen lopetetaan, on kiusaajalla riski jatkaa kiusaamista myös aikuisena opiskeluissa ja työelämässä. Hän saa silloin lapsuudessa ja nuoruudessa vääränlaista signaalia aikuisilta, että kiusaamistoiminta olisi hyväksyttävää. Kiusatulle taas kehityksellinen riski tarkoittaa psykososiaalisten ongelmien olemassaoloa myös aikuisuudessa. Hän voi kokea mittaamatonta vihaa tai kostonajatuksia kiusaajaansa kohtaan eikä pääse asiasta ylitse.

Miten aikuisena toimia kiusaamistilanteissa?

“Luokkakavereista useimmat eivät edes koko totuutta tienneet ennen kuin katsoivat videoni. He tiesivät kiusaajan kertoneen joitain asioitani koska olivat silloin paikalla. Silloin muutamat (luokkalaiset) huusivat kiusaajalle, että mitä ihmettä hän oikein luulee tekevänsä kun puhuu minulle niin. Luokkalaiset tiesivät että jotain oli meneillään, mutta lähinnä siitä että minä ja kiusaaja olimme aina 4-8 luokilla keskusteluissa. Ysillä emme ehtineet, enkä olisi jaksanutkaan, koska tuskin se olisi auttanut. Eivät he (luokkakaverit) muuten hirveästi puuttuneet asioihin.”

On hyvä aloittaa siitä mitä on tapahtunut. Usein kiusattu ja kiusaaja ovat ensimmäiset henkilöt, jonka kanssa käynnistetään selvitystilanne. Aluksi kannattaa käydä keskustelua erikseen osapuolen kanssa, jotta aikuinen saa molemmilta tahoilta tietoa. Jos osapuolet ovat yhtä aikaa paikalla, pöydässä on usein merkittäviä jännitteitä ja kiusattu vaikenee tai joutuu kertomaan muunneltua totuutta. Kiusaaja pystyy myös hiljaisesti kiusaamaan ja näin uhkailemaan kiusattua esim. ilmeillä kiusaamistilanteen selvittelytilanteessa. Ensin siis keskustelu erikseen.

Kun asiasta on saatu lisätietoa ja usein molempien tahojen huoltajat ovat tietoisia asiasta, voidaan siirtyä yhteiseen tapaamiseen. Yhteistapaamisesta on tehtävä kaikille osapuolille turvallinen tilanne. Tapaamisessa tehdään myös kiusatulle ja kiusaajalle selväksi, että siitä käynnistyy vahva seuranta loppuuko kiusaaminen. Kiusaajalle tehdään myös selväksi mitkä ovat seuraavat toimenpiteet mikäli kiusaaminen jatkuu. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeätä, koska esim. somekiusaaminen jatkuu myös kouluajan ulkopuolella. Vanhemmat vastuutetaan mukaan kiusaamisen loppumisen seurantaan. Tapaamisessa myös sovitaan miten seurantaa toteutetaan ja milloin tavataan uudelleen.

Usein juuri tämä systemaattinen seuranta ja uudelleentapaamiset ovat puutteellisia kouluissa, jolloin kiusaaminen käynnistyy uudelleen.

Huomioi!

”Meillä on joskus ollut perus kasvatustunteja, jolloin asioista kerrotaan, että aina kun näkee kiusaamista niin siihen pitää puuttua yms., muttei ne paljoa auta kun asia ei silloin tunnu todelliselta.”

On kehitelty monenlaisia kiusaamisenvastaisia ohjelmia ja ryhmän hyvinvointia sekä yhteishenkeä kohottavia interventioita. Tässäkin luokassa sellainen oli käytössä koko yläkoulun ajan. Opettajan on syytä huomioida, että myös näiden hyvää tarkoittavien ohjelmien aikana kiusaaja voi toimia. Esimerkiksi kyseisen oppilaan luokassa oli käytössä FRIENDS interventiona luokkatasolla. Kiusattu nuori kertoi sen yhdestä harjoitteesta. Jokaisen oppilaan selkään kiinnitettiin paperi, mihin luokkakaverit kirjoittivat myönteisiä asioita henkilöstä. Myös tässä kohtaa kiusaaja pääsi toimimaan niin, että sekä kiusattu että kiusaaja tiesivät sen olevan kiusaamista, mutta aikuinen ei tiennyt eikä pystynyt puuttumaan. Eli vaikka nämä interventiot varmasti ovat paikallaan ja hyväksi, niitä osa oppilaista myös voi käyttää kiusaamisen jatkumiseen aikuisilta piilossa.

Tukea tarvitsevat oppilaat osaltaan kiusaajina?

Lopuksi haluan vielä sanoa muutaman sanan asiasta mistä saan erityispedagogina paljon kysymyksiä sekä huoltajilta että opettajilta. Onko kiusaaminen tai muu aggressiivinen toiminta hyväksyttyä mikäli oppilaalla on todettu jokin sairaus, oireyhtymä, lääketieteellinen oire tai diagnoosi kuten ADHD. Vastaus on yksinkertainen, EI.

Aikuisen ei tule koskaan hyväksyä aggressiivista toimintaa, toisten (tai itsen) vahingoittamista eikä kiusaamista. Myös nämä oppilaat oppivat uudenlaisia toimintamalleja, kunhan aikuiset asettavat rajoja, pitävät niistä kiinni ja opettavat hyväksyttyä toimintatapaa. Esimerkiksi omalla nuorellani on ADHD, mutta eihän se ole aggressiivisuutta vaan tarkkaamattomuutta, energisyyttä ja impulsiivisuutta. Oma nuoreni on erittäin kohtelias, hyväkäytöksinen eikä ole koskaan kiusannut tai vahingoittanut ketään. Meillä aikuisilla, niin vanhemmilla kuin ammattikasvattajillakin on vastuu myös tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla opettaa toimintamalli, missä ei kiusata eikä vahingoiteta ketään.

Lopuksi

Toivon, että jokainen koulu ottaa monimuotoisen kiusaamisen yhä tarkempaan seurantaan ja  ylläpitää myös kiusattujen lasten ja nuorten aktiivista seurantaa. Toivon myös jokaisen huoltajan keskustelevan kiusaamisesta ja sen aiheuttamista jopa elämänmittaisista vahingoista oman lapsensa tai nuorensa kanssa, jotta kaikki ymmärtäisimme miten vakavasta asiasta on kyse.

Täältä voit tutustua tässä tekstissä mainitun nuoren tapaukseen tarkemmin hänen oman youtube-videonsa kautta.


Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

Osallistujien aktivointi messuilla, esityksien aikana tai vaikka kokouksissa (Yksilöllisyyttä opintopoluille)

Onko sinulla esitys tai fasilitointi ammatillisesta koulutuksesta tai pidätkö ständiä esim. messutapahtumassa? Kaipaatko vinkkejä osallistujien aktivointiin ja innostamiseen? Alla listaus muutamista tavoista lisätä osallistujien energiatasoa ja/tai kiinnostusta sekä tuoda samalla ammatillista koulutusta/ joustavia opintopolkuja esille. Saat käyttää ja kehittää näitä vapaasti.

Ständillä:

  1. Mitä haluaisin oppia?/ Mitä osaamista vuonna 2025 tarvitaan?/ Mitä tulee mieleen joustavista opintopoluista?

Tarvikkeet: Tämän voit toteuttaa esimerkiksi arvontana (sähköinen lomake tai paperilappu). Tarvitset lomakkeen, kyniä/tabletteja/QR-koodin, mahdollisen laatikon paperivastauksille, palkinnon, rekisteriselosteen sekä mainoksen arvonnasta.

Voit toteuttaa tämän myös flap-taulun, liitutaulun tai muun vastaavan avulla, jolloin vastaukset näkevät kaikki osallistuvat.

Kohderyhmä: Tämä menetelmä sopii nuorille ja aikuisille

 

  1. Mikä minusta tulee isona –piirustuskilpailu

Tarvikkeet: Paperia, värikyniä, pöytä, tuoleja, palkinto, rekisteriseloste

Kohderyhmä: Lapsiperheet

Menetelmä sopii erityisesti tilaisuuksiin, joissa käy perheitä. Lasten piirtäessä vanhempien kanssa on helppo keskustella koulutuksesta.

 

Esityksessä/ Fasilitoinnissa

  1. Unelma-ammatti kirjoitettuna omalla keholla

Tarvikkeet: Ei tarvetta erillisille tarvikkeille

Kohderyhmä: Sopii nuorille/ aikuisille

Aika: n. 5-10 min

Pyydä osallistujia nousemaan ja tavaamaan unelma-ammattinsa kirjain kirjaimella omalla kehollaan. Ota mallia esimerkiksiNäytä oma esimerkkisi ensin.

 

  1. Tietovisa

Tarvikkeet: Sähköinen tietovisalomake, linkki/ QR-koodi ja tarvittaessa palkinto

Kohderyhmä: Sopii nuorille/ aikuisille

Aika: n. 10 min

Tee tietovisa esim. Forms- ohjelmalla tai Kahoot-ohjelmalla (maksullinen). Laita osallistumislinkki sopivaan muotoon esim. lyhentämällä osoitekenttää osoitteessa bit.ly tai tekemällä QR-koodin. Tarvittaessa innosta osallistua osallistumaan palkinnon avulla.

Tietovisassa voit kysyä osallistujien tietoutta mm. oppimisopimuksesta, koulutussopimuksesta ja opintojen joustavasta yhdistelemisestä. Kysymyksiä kehittäessäsi muista kohderyhmä.

Tuotu lähteestä: Yksilöllisyyttä opintopoluille

Suomi digitaalisten henkilötietojen edelläkävijäksi – maailman johtavat asiantuntijat Helsingissä elokuussa (Open Knowledge Finland)

Palvelujen digitalisoituminen on synnyttänyt kasvavan määrän henkilötietojen kertymistä eri palveluntarjoajille. Samaan aikaan kuluttajien luottamus henkilötietojen asialliseen käyttöön on heikentynyt.

Suomalaiset asiantuntijat, aktivistit ja yritykset ovat eturintamassa kehittämässä tulevaisuuden mallia digitaalisten henkilötietojen hallintaan. Tavoitteena on rakentaa maailmanlaajuinen toimintamalli, jossa yksilö voi itse määritellä millaisin ehdoin hänen tietojaan käytetään. Reilu datatalous hyödyttää kaikkia ja avaa uusia mahdollisuuksia eettisesti kestävään liiketoimintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkaisema raportti (https://www.lvm.fi/-/suomi-toimii-omadata-mallin-suunnannayttajana-980281), Sitran IHANⓇ-hanke ja elokuussa Helsingin Kulttuuritalolla järjestettävä MyData 2018 -konferenssi vievät maailmanlaajuisten yhteisten pelisääntöjen kehittämistä aimo harppauksen eteenpäin.

”Toukokuussa 2018 voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus GDPR on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tämä asetus ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan oikeudenmukaista tietoyhteiskuntaa tai ruokkimaan innovatiivista liiketoimintaa ja teknologiaa. Tarvitsemme uusia käytäntöjä ja työkaluja, joilla oikeudet toteutetaan käytännössä. Siksi tarvitsemme MyDataa”, selittää raportin toimittanut Antti Poikola, Aalto-yliopiston tutkija ja yksi kansainvälisen MyData-verkoston perustajista.

MyData on 2010-luvulla syntynyt kansainvälinen ilmiö, uudenlainen ajattelumalli ja tulevaisuuden kuva. Tämän päivän päätöksillä on suuri vaikutus siihen, syntyykö oman datan jakamiseen ja hallintaan yhteisiä standardeja kuten aiemmin rahansiirtoihin pankkien välillä, matkapuheluihin tai sähköpostiin, vai jatkuuko muutaman jätin valta datamarkkinoilla.

MyData 2018 konferenssi pureutuu tietosuoja-asetuksen vaikutuksiin ja tuo alan pioneerit ja teknologiajätit Suomeen

Tietosuoja-asetuksen vaikutuksia yrityksille ja kansalaisille punnitaan elokuussa, kun kolmatta kertaa järjestettävä MyData-konferenssi tuo henkilötiedon ammattilaiset ympäri maailmaa Helsinkiin. Esiintyjäkaartiin kuuluu yli sata kotimaista ja kansainvälistä huippuasiantuntijaa mm. Googlelta, BBC:ltä ja F-Securelta.

”Konferenssiin saapuu arviolta 800 henkilöä yli 30 maasta. Mukana on liike-elämän johtajia, yrittäjiä, teknologian kehittäjiä, juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä ja aktivisteja. Keskustelujen aiheina ovat uusi liiketoiminta, tekoälyn ja henkilötiedon etiikka, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä henkilötiedon yhteiskunnalliset vaikutukset”, kuvailee MyData-konferenssin projektijohtaja Viivi Lähteenoja.

Kulttuuritalolla 29.-31.8.2018 järjestettävän konferenssin pääkumppani on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Konferenssin järjestävät Open Knowledge Finland ry ja Aalto yliopisto yhteistyössä ranskalaisen ajatuspajan Fingin kanssa. www.mydata2018.org

Lisätietoja:

Antti ‘Jogi’ Poikola
Ohjelmapäällikkö, MyData 2018
Aalto-yliopisto
jogi@mydata.org
+358 44 337 5439
 
Riikka Kämppi
Viestintäpäällikkö, MyData 2018
riikka@mydata.org
+358 40 5729733

www.mydata2018.org

MyData-konferenssi järjestetään kolmatta kertaa 29.-31.8.2018 Helsingin Kulttuuritalolla. Konferenssi on maailmanlaajuisen MyData-verkoston lippulaivatapahtuma, joka kokoaa monialaisen yleisön oppimaan toisiltaan ja rakentamaan toimivaa datataloutta ja reilua tietoyhteiskuntaa.

Open Knowledge Finland ry on vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä ja avoimen yhteiskunnan kehittymistä.

Aalto-yliopisto on monitieteinen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden.

Fing on riippumaton ranskalainen voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio, joka löytää, luo ja jakaa uusia ja käytännöllisiä ideoita, jotka ennakoivat digitaalisia muutoksia.

The post Suomi digitaalisten henkilötietojen edelläkävijäksi – maailman johtavat asiantuntijat Helsingissä elokuussa appeared first on Open Knowledge Finland.

Langanpäitä yhteen (Poluttamo)

Poluttamon ahkerat hanketyöläiset alkavat hiljalleen olla siirtymässä lomille. Kevättä taaksepäin katsoessa täytyy sanoa, että joka puolella on tehty valtavasti hommia. Hanke alkaa väkisinkin olla loppusuoralla ja on aika sitoa langanpäitä yhteen.

Hanketta suunniteltaessa lähdettiin opiskelijan opintopolkua katsomaan neljän vaiheen kautta; Osaamisen tunnistaminen, osaamisen näkyväksi tekeminen (visuaaliset hopsit ja oppimisanalytiikka), oma opintopolku ja sujuvat siirtymät.

Hankkeessa haluttiin pureutua ongelmien juurisyihin – löytää ongelmapaikat hyvissä ajoin ennen kivikkoon ajoa. Päästä tilanteeseen, jossa kriisi ei ole vielä päällä eikä stressikäyrä korkealla ja pyrkiä ratkomaan asioita opiskelijan parhaaksi yhdessä opiskelijan kanssa.

Moni asia on muuttunutkin hankesuunnitelman tekemisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen reformi viedään nyt läpi, eHOKS tehdään opiskelijoiden kanssa, oppimisanalytiikka on saavuttanut tunnettuvuuspisteen (ei enää vain foliohattujen hommia), visuaalisuutta toteutetaan enemmän ja enemmän. Universal Design for Learning on rantautunut myös Suomeen ja saavutettavuusdirektiivi on voimassa.

Tarjolla on myös uudenlaisia sovelluksia oman polun tueksi. Esimerkiksi Noodi, HeadAI:n Microcompetences ja Työmarkkinatori tuovat kukin omalla tavallaan osaamista, työelämää sekä koulutusta yhteen. Käytettävyys ei vielä ole ihan huipussaan, mutta ratkaisuja selkeästi on tulossa. Myös Opintopolku.fi kehittyy osana osaamisen osoittamista – opintosuoritukset löytyvät nyt kootusti yhdestä paikasta osana Oma Opintopolku -palvelua.

Digitaalisten palveluiden toisiinsa linkittäminen etenee myös hankkeiden voimin. Esimerkiksi Compleap-hankkeessa tavoitteena on valtion tarjoamien palveluiden yhteennivominen uusiksi, EU:n laajuisiksi digipalveluiksi. Vielä kun yksityisten toimijoiden kehittämät palvelut saataisiin kytkettyä valtiollisiin ja tieto oikeasti liikkumaan käyttäjän haluamalla tavalla, olisimme vihdoin lähellä sovellusta, joka toisi esiin oman potentiaalin uusillakin työmarkkinoilla.

Poluttamon keväästä nostoina voidaan ottaa esiin pelillistämiseen liittyneet kehitystyöt. Lapin AMKn kirjastoväen kehittämä Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu – tuo opiskelijoille uuden tavan opiskella tiedonhankintaa ja -hallintaa. Tiedonhankintataitojen lisäksi pelissä harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä omaa toimintaa erilaisissa rooleissa. Peli on suunnattu toiselle asteelle, mutta haastetta löytyy kyllä myös korkea-asteen opiskelijoille.

Toinen nosto on Hämeenlinnan Lyseon lukion yrittäjyyden osaamismerkkityö. Työssä on mukana muun muassa TAT, HAMK, paikallisia yrittäjiä sekä YES-keskus. Tavoitteena on luoda polku, jossa yrittäjyysvalmiuksia tuetaan asteittain oppijan kehitysvaiheet ja opetussuunnitelmat huomioon ottaen. OPSien lisäksi sisällöt tulevat tukemaan EU:n 2016 julkaisemaa EntreCompia. Kokonaisuuden suorittamisesta muodostuu Yrittäjyys-sertifikaatti. Parhaillaan mallinnetaan opintojen taitolistausta eri kouluasteille peruskoulusta korkeakouluun. Merkkiä päästään pilotoimaan syksyllä.

Kolmantena nostona mielenkiintoinen pilottikokonaisuus oli Otavan Opiston opojen vetämä Polku tulevaisuuteen -ryhmä. Oman polun löytäminen ja unelmien tavoitteellistaminen ei ole helppo rasti. Turun yliopiston eri hankkeissa tuottama tulevaisuusohjauksen työkalupakki tarjoaa hyviä välineitä myös nettilukion tarpeisiin. Tilanne, jossa opiskelijat ovat fyysisesti kaukana toisistaan, eivätkä ole koskaan tavanneet, vaatii ohjaajilta erityistä herkkyyttä ja taitoa luoda luotttamuksen ilmapiiri. Ryhmän toiminnasta on kerrottu tarkemmin aikaisemmassa bloggauksessa.

Syksyllä tiivistämme hankkeen opit ja ajatukset, jotta niistä olisi iloa ja apua myös muille. Pyrimme löytämään vielä keinoja, joilla hankemaailman tuotokset olisivat itsekin multimodaalisia ja saavutettavia.

Nyt on Poluttamonkin osalta kesäisen hengähdystauon paikka. Tavataan jälleen syksyllä – luvassa mm. monimediallisia julkaisuja sekä webinaareja ja tapahtumia. Aurinkoa kesäpoluille!

Teksti: Kaisa Honkonen, Niina Kesämaa
Kuva: Pixabay

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Datakansalaisen verkkokoulutusmateriaali – Euroopan tietosuoja-asetus (Open Knowledge Finland)

New Digital Rights MOOC, eli Datakansalaisen Verkkokoulutusmateriaali opettaa kansalaisille heidän digitaalisia oikeuksiaan nykypäivän tietoyhteiskunnassa. Sen ensimmäinen opetus-moduuli opettaa kansalaisille Euroopan tietosuoja-asetuksesta, eli GDPR:stä (General Data Protection Regulation). Projektia rahoittavat Internet Society sekä Eurooppatiedotus ja sitä työstää Open Knowledge Finland.
Sisältö tulee olemaan kaikille avointa, suomeksi ja englanniksi.
  1. Johdanto – omien tietojen kartoitus
  2. Euroopan tietosuoja-asetuksen tärkeimmät:
    1. Suostumus
    2. Pääsy omiin tietoihin
    3. Datan liikkuvuus
    4. Oikeus tulla unohdetuksi
  3. Digitaaliset oikeudet sosiaalisessa mediassa ja markkinoinnissa
  4. Digitaaliset oikeudet jokapäiväisessä elämässä (liikenne, koulutus, sähkö, vesi)
  5. Erityistapauksia (lapset, kuolema, algoritmit)
  6. MyData – tietosuojaoikeuksien sovellus käytännössä

Sinun oivalluksiasi tarvitaan! Liity keskusteluun Facebookissa tai Slackissa. Projektinhallinta tehdään Trellossa.

Jäseneksi Slackiin ja Trelloon pääset lähettämällä sähköpostia – Raoul Plommer tai Teemu Ropponen, osoitteeseen: etunimi.sukunimi@okf.fi.

Hankeasiakirjat Google-Drivessa

The post Datakansalaisen verkkokoulutusmateriaali – Euroopan tietosuoja-asetus appeared first on Open Knowledge Finland.

Yrittäjämäisten taitojen digitaalinen treenari on innostanut opiskelijoita! (LUKE-verkoston blogi)

Skilloon oppimisympäristö on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin tänä keväänä. Jo 50 lukiota on ottanut sen käyttöön.

Skilloonin on tarkoitus olla uudenlainen henkilökohtainen digitaalinen treenari opiskelijoille ja sen tarkoitus valmentaa nuoria menestyksekkäiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka omaavat vastuullisuutta, itseohjautuvuutta sekä yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa. Lisäksi se vahvistaa nuoren itsetuntoa ja kannustaa asenteeseen, jossa nuori pyrkii kehittämään itseään jatkuvasti tarpeiden ja tilanteiden mukaan.

Täysin uudistettu oppimisympäristö Skilloon lanseerattiin loppusyksysti 2017, ja se on otettu nopeasti käyttöön ympäri SuomeaSen hyödyt ja potentiaali ovat pantu merkille jo monessa paikassa ja positiivista palautettu on tullut runsaasti sekä opiskelijoilta että opettajilta. Skilloonin tarina on kuitenkin vasta alussa, koska yksi Skilloonin eduista on se, että se on sopeutettavissa hyvin monenlaiseen käyttöön ja tarpeeseen.

Tässä on muutamien lukioiden käyttäjäkokemuksia ja eri tarpeita mihin skilloon on vastannut:

Liedon lukiossa Skilloon otettiin opinto-ohjauksen välineeksi abiturienttien viimeisen lukiojakson ajaksi. Abiturientti Riku Vidqvist arvioi, että tehtävät herättelivät pysähtymään ja toivat uusia näkökulmia ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen. ”Piti ihan pohtia kunnolla ja tehdä töitä” –Vidqvist kommentoi. Liedon lukion rehtori Jyrki Saarnia kiittää Skilloonia siitä, että se on ajan hengen mukainen. Uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee jatkuvasti arvioida ja Skilloonin statistiikka tarjoaa tähän oivan välineen.
Anu Ala-Krekola-Suni, Opinto-ohjaaja, Liedon lukio

Helsingin Englantilaisessa koulussa SKILLOONIA on päästy testaamaan tammikuussa 2018. Kokemukset ovat olleet hyviä. Lukion pakolliseen OP2-kurssiin kuuluu kaksipäiväinen tet-tyyppinen ”Job Shadowing” -jakso opiskelijan ensimmäisenä ja toisena vuotena. Tänä vuonna vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa nämä kaksi päivää annettiin SKILLOON ”Get Ready for Work” -kurssi, jossa opiskelija suoritti työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä. Opiskelijat tarttuivat tähän mahdollisuuteen hyvin innokkaasti. Opinto-ohjaajan näkökulmasta kurssin luominen oli helppoa ja ohjelma hyvin helppokäyttöinen.
Seija Kiiskinen, Opinto-ohjaaja, The English School

Skillooniin tutustumista vauhdittamassa oli lopputalvesta opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen Suomi 100 -kisa, jossa tutustuttiin osuuskuntatoimintaan. Opiskelijat saivat myös halutessaan ideoida uusia osuuskuntia ja antoivatkin mielikuvituksensa lentää. Ideanpoikasia syntyi aina tutortoiminnasta parisuhdeterapiaan. Kisan voittajat julkistettiin Pellervon Päivässä 11.04 Helsingissä, jossa palkinnot myös jaettiin.

Suomi 100 -kisan palkintojenjako Pellervon Päivässä 11.04 Helsingissä. Kuvassa (vasemmalta): Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu, Van Thang Nguyen, Maija Heinonen, Mynämäen lukion rehtori Pekka Leino, Noora Rguibi. Kuva: Jaakko Kilpiäinen

Skilloonista löytyy valmiita ideakursseja, sekä sinne on mahdollista luoda ja muokata tarpeisiin sopivia oppimiskokonaisuuksia. Ideakurssit sisältävät käytännönläheisiä tehtäviä, jotka auttavat käyttäjää kehittämään itseään ja antaa uusia näkökulmia asioihin. Sisältöä päivitetään ja lisätään jatkuvasti. Opettajille on oma opettajien info-osio, josta löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita yrittäjämäisen toiminnan lisäämiseen kaikilla oppitunneilla. Esimerkiksi valmistuvien opiskelijoiden tsemppiviestit lukion vasta aloitteleville –idea on ollut hyvin pidetty.

Skilloonin käyttö on Suomessa täysin ilmaista ja se on helppo ottaa käyttöön. Rekisteröidy Skillooniin (https://skilloon.fi), ja pyydä valmiita ideakursseja tulevan syksyn opetusta ajatellen. Näin on mukava jäädä kesälomalle, kun syksylle on valmiina jo tiedossa mielenkiintoista kokeiltavaa, joka innostaa ja aktivoi nuoria.

Skilloonista löytyy mm. seuraavat ideakurssit ja tehtävämoduulit:
Ideakurssi: Innostu yrittämisestä!
Ideakurssi: Pärjää ylioppilaskirjoituksissa
Ideakurssi: Tsemppiä etäopiskeluun ja itsenäiseen työskentelyyn!
Ideakurssi: Harjoittele työnhakua
Moduuli: Opi asettamaan tavoitteet
Moduuli: Kehitä työelämä- ja yrittäjyystaitojasi

Kirjoittaja: Kristian Juvonen

Tuotu lähteestä: LUKE-verkoston blogi

Yhteistyösopimus Avoimet ammatilliset opinnot -palvelun ylläpitämiseksi allekirjoitettu 5.6. (Kokemuksia kehittämistoiminnasta)

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelun kehittäneet oppilaitokset ovat 5.6. allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen palvelun ylläpitämiseksi hankkeen päättymisen jälkeen. Innovatiivista palvelussa on se, että se kokoaa yhteen usean eri oppilaitoksen avointen verkko-opintojen ja oppimateriaalien tarjonnan. Opinnot löytyvät palvelusta monin eri tavoin – teemoittain, aloittain ja nyt myös tutkinnoittain ja tutkinnon osittain opintojen linkittyessä ePerusteisiin!

Tällä hetkellä kaikille avoimia opintoja tarjoaa kymmenkunta ammatillista oppilaitosta ympäri Suomea opintojen ja niitä tarjoavien oppilaitosten määrän kasvaessa koko ajan. Tulevana lukuvuonna palvelu täydentyy usean uuden ammatillisen oppilaitoksen avointen verkko-opintojen tarjonnalla. Palvelun valtakunnallista käyttöönottoa testataan 1.4. alkaneessa Avoimet ammatilliset opinnot -hankkeessa.

Yhteistyöstä kuluneina vuosina kiittäen ja kumartaen projektipäällikkö Kilpinen

Tuotu lähteestä: Kokemuksia kehittämistoiminnasta