Kevennä selailua mainossulkimella


Firefox-selaimeen saa Adblock Plus -lisäosan, joka sulkee mainokset. Valmiit listat auttavat alkuun ja itse voi lisätä sulkulistalle kohteita.

Esimerkiksi Wikispaces-wikin Google-mainosten rivi näyttää tyhjää. Ningin mainoslaatikko ei ilmesty ollenkaan esille. Ja tietenkin monien verkkolehtien selaaminen keventyy huomattavasti.

Vapaa sivistystyö tekee hyvää

Sometu-verkostossa on aktivoitunut keskustelu vapaasta sivistystyöstä. Oletko käynyt joskus kansanopiston? Oletko opiskellut opintopiirissä? Tai työväen/kansalaisopistossa?

Itse olen lukukauden opetellut lukuisia kädentaitoja Perheniemen kansanopistossa vähän päälle parikymppisenä. Kansalaisopistossa samoin kädentaitoja ja kieliä. Myös luovaa kirjoittamista tuli opiskeltua monet vuodet. Opintopiireissä opiskeltiin mm. kulttuuri- ja viestintätaitoja. Opintojeni työharjoittelun tein Maaseudun Sivistysliitossa ja opettajaopintojen syventävän praktikumin (siis sen, mitä ennen auskultoinniksi kutsuttiin) Helsingin kaupungin työväenopistossa. Näkökulmaa ovat tuoneet myös lyhyt tovi kansanopiston johtokunnassa ja parhaillaan opistolaisen äidin rooli.

Kaikesta on ollut loppuelämäksi ilo ja hyöty. Erityisen merkittävänä pidän kuitenkin vapaan sivistystyön roolia identiteettikehityksen edistämisessä ja myönteisen itsetunnon syntymisessä. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu luontaisesti ryhmätoiminta ja vertaisoppiminen. Opitaan olemaan ihmisiksi keskenämme. Vapaamuotoisten opiskelun kohteiden avulla tehdään matkoja omaan mielen avaruuteen, mahdollisten maailmaan ja kuttuurin moniin kerroksiin.

Vapaa sivistystyö on hyötyä tavoittelevassa yhteiskunnassa rajalla. Se helposti säästetään pois tai toisaalta vapaa sivistystyö saattaa omaksua tulostavoitteisen yhteiskunnan hyötykoodiston. Soisin sydämestäni, että vapaa sivistystyö säilyttäisi vapautensa ja paikkansa. Itse olisin ilman hyötyä tavoittelemattomia harrasteopintoja kädettömämpi ja päättömämpi.

Wikin ja chatin parhaat puolet: Etherpad

Oletko työstänyt yhteisiä dokumentteja wikissä tai Google Dokumenteissa? Nyt tarjolla kollektiivisen kirjoittamisen verkkoväline Etherpad, jossa on mainiosti yhdistetty wikin, keskustelusivun ja chatin ominaisuuksia. Lisäksi yhteistyöryhmän jäsenet saavat (IP-osoitteen mukaan ilmeisesti) oman värin (valikoima ei vielä suuri), jolloin tekstistä hahmottaa kollektiivisen työstämisen.

Kiti Müller radiossa toivotti lepoa aivoille

Me ihmiset olemme erilaisia. Itsensä tunteminen olisi tärkeää, jottei tarvitsisi juosta sen perässä, mikä on omaan olemiseen epäsopivaa. Toisaalta rajoja pitää tutkia, että sopivan löytää ja rajat muuttuvat elämän myötä. Niin että vaikea olla varma.

Tämä esipuheena sille, että arvosta kovasti näitä aivotutkijoita, jotka kehottavat meitä ihmisiä lepäämään ja suodattamaan ja hidastamaan. Tänään Reseptorissa Radio YLE 1:ssä professori, aivotutkija Kiti Müller (mainion Aivokutinaa-kirjan kirjoittaja) puhui varoituksen sanoja 7/24-yhteiskunnasta. Asia pitää ottaa onkeen, mutta toisaalta tuolla asenteella, että olemme erilaisia. Ohjelma tulee 12.11.09 klo 11:30, podcastina saatavilla ja Puhe-kanavallakin.

Joskus olen itse joutunut selittelemään paljoa tekemistä ja mitens-sinä-jaksat. Vastaukseni on, että olen hyvä laiskottelemaan (on tullut ennenkin bloggailtua aiheesta).

Luin Hesarin Kuukausiliitteestä mahtihyvän jutun Bengt Holmströmistä, joka on niitä harvoja suomalaisia, jolle povataan Nobelia. Hän kertoi käyttävänsä paljon aikaa ajattelemiseen. Ei siis jatkuvaan tiedon perässä juoksemiseen, vaan ajattelemiseen. Hän kuvasi tieteentekemisen mestareita vertauksella Roomaan menijöistä, joista osa puskee väen väkisin Roomaan, kun jotkut matkan varrella tajuavat, että onkin parempi mennä Prahaan.

Jos ei ajattele, jää paljon havaitsematta. Monella on nykyään tilanne päällä koko ajan ja käy, kuten tuttavalleni, joka huokasi: ”On niin kiire, ettei ehdi ajattelemaan.”

Huomaan usein käyvän niin, että mitään tekemättä edistää jotakin asiaa nopeammin kuin pinnistelemällä. Mutta samalla on myös oltava ahkera prosessin alku ja loppupäässä. Tai ehkä siinä välilläkin. On nähtävä vaivaa, etsittävä, selvitettävä, kuunneltava, luettava, opeteltava asioita.

Mutta välillä pitää olla vain. Katsella taivaalle tai varpaisiin. Mennä vaikka Tiutisiin.

Viikkotiedote (vko 46)

Tämän viikon aiheita muun muassa Second Life kieltenopetuksessa -keskustelu ja uusi Twitter-ryhmä.

Keskusteluissa juuri nyt

Second Life kieltenopetuksessa -keskusteluun kaivataan mukaan kieltenopettajia jakamaan kokemuksiaan erityisesti kielten oppimisesta ja opettamisesta Second Lifessa.

Organisaation henkilöstölle suunnattu sosiaalisen median käytön ohjeistus on virittänyt keskustelua, johon voit osallistua täällä.

Uuteen Twitter-ryhmään on tarkoitus koota talteen sometulaisten Twitter-kokemuksia ja tietoutta. Ryhmään on jo perustettu keskustelut tarinoita ja tunnuksia varten.

Sisällöntuotannosta, Joomlasta ja tulevaisuudentutkimuksesta kiinnostuneita etsitään osallistumaan projektiin.

Kuinka sosiaalinen media palvelee tai voisi palvella maahanmuuttajia? Osallistu keskusteluun in English.

Tsekkaa myös:

Tulevia tapahtumia:

Langaton Withings-vaaka Twitteröi painosi

Oman terveydentilan tunnuslukujen seuranta ja jakaminen on yhä vaivattomampaa ja automaattisempaa, jos niin haluaa.

Ranskalaisyhtiö Withingsillä on wifi-vaaka joka tunnistaa painon perusteella perheenjäsenen ja pitää kirjaa itse kunkin painon muutoksista netissä.

Jokaiselle punnittavalle tehdään oma käyttäjätili Withingsin verkkopalvelussa. Omia painon muutoksia voi seurata tyylikkäällä automaattisesti päivittyvällä käyrällä, jolla painon lisäksi näkyy kehon rasvaprosentti ja BMI-lukema.

Painonhallinta on monille haaste, jossa lähipiirin kannustus auttaa. Niinpä joku saattaa ilahtua tiedosta, että nyt Withings-vaaka osaa lähettää punnitustiedot myös suoraan Twitteriin, jos käyttäjä niin haluaa.

Wifi-vaakaa ei kannata kuitata yksittäisenä outona ilmiönä, vaan se liittyy terveysteknologioiden laajempaan kuvaan ja esineiden internetiin, (internet of things), jossa yhä useammassa ympäristömme arkisessa esineessä on verkkoyhteys ja kyky reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon.

Sähköä tenttimiseen (Signaali-blogi)

Signaali-blogista (Helsingin yliopisto):

“Mainiota, että voi käydä tekemässä tenttejä laitostenttien ulkopuolella! Tenttiajan vapaa valinta on todella hyvä asia, helpottaa opintojen sumplimisia. Ja varmasti myös opettajan työtä. Lisäksi vastaaminen on helpompaa koneella kirjoitettaessa. Helppo ja joustava tapa. Toivoisin että mahdollisimman moni tentti olisi mahdollista tenttiä tätä kautta.”

Opiskelijoiden palautteet sähköisestä tenttimisestä ovat poikkeuksetta myönteisiä. Sähköisen tenttimisen laajentamisessa riittää kuitenkin haasteita – sekä teknisiä että pedagogisia.

Sähköinen tenttiminen voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan.

Tenttivastaukset kirjoitetaan tietokoneella

Tentit tehdään perinteiseen tapaan tiettyyn aikaan, mutta paikkana on atk-asema tai muu tila, jossa tietokoneet ovat käytössä. Tentin valvonta suoritetaan kuten perinteisessäkin tentissä. Helsingin yliopistossa Aleksandrian oppimiskeskuksessa tehdyissä piloteissa tenttivastaukset tulostettiin paperille. Palautteet ensimmäisistä kokeilusta olivat erittäin myönteisiä. Etuina mainittiin vastausten kirjoittamisen helpottuminen ja tenttivastausten parempi luettavuus.

Haasteena on löytää sopivia tiloja sekä tietokoneympäristön muuttaminen tenttimiseen sopivaksi. Aleksandrian tapauksessa tiloja on vapaana aamuisin ja viikonloppuisin, jolloin tekniset valmistelut on tehtävä edellisenä iltana tai viikonloppuna. Tentin jälkeen tietokoneiden olisi oltava mahdollisimman nopeasti normaalissa opiskelukäytössä. Asia on edelleen vireillä ja kokeiluja tullaan jatkamaan Helsingin yliopistossa tietotekniikkaosaston toimesta.

Tenttiminen sähköiseen tenttimiseen varatussa tilassa – joustavasti itse valittuna aikana

Helsingin yliopistossa tenttiakvaariotiloissa on kussakin yksi tietokone ja videovalvonta. Tampereen yliopiston hyvin samantyyppisessä ratkaisussa tilat ovat tietokoneluokkia, joissa on useita koneita ja videovalvonta. Tietokoneilta on mahdollista päästä vain sähköisen tenttimisen järjestelmään, eikä niitä käytetä muuhun työskentelyyn.

Tenttikäytänteillä ja arvioinnilla on suuri merkitys oppimisen ohjaamisessa, siten päätökset sähköisessä tenttimisestä eivät ole ainoastaan tietojärjestelmäratkaisuja vaan pedagogisia valintoja.

Opettaja syöttää järjestelmään tenttikysymykset ja ajanjakson, jolloin tentin voi käydä tenttimässä. Tilavarausjärjestelmän avulla opiskelija varaa itselleen parhaiten sopivan vapaan ajan ja ilmoittautuu tenttiin.

Opiskelijoiden antama palaute Helsingin yliopistossa on ollut erittäin myönteistä ja tiloja haluttaisiin lisää. Sähköinen tenttiminen ei kuitenkaan ole levinnyt laajalle vaan kyseessä on edelleen pilottityyppinen toiminta muutamassa tiedekunnassa. Mikäli suuri joukko opettajia haluaisi laittaa tenttinsä sähköisesti tentittäväksi, tulisi esteeksi tilaongelma. Yliopistoissa tehdään tuhansia tenttejä vuosittain!

Molemmissa edellä esitetyissä sähköisen tenttimisen tavoissa oppimisen arvioinnin näkökulma pysyy samana kuin perinteisissäkin tenteissä ja opettajat tekevät pääsääntöisesti samanlaisia kysymyksiä kuin luentosalissa tehtävissä tenteissäkin.

Tenttiminen paikasta riippumatta esim. oppimisympäristöjen työkaluja käyttäen

Kolmantena vaihtoehtona oleva verkkotentti eroaa oleellisesti edellisistä siten, että valvontaa ei ole järjestetty ja tentit suoritetaan opiskelijan valitsemassa tilassa, vaikkapa kotona. Tenttiaika sen sijaan on usein rajoitettu tiettyyn aikaan, siten että vastausaikaa on muutama tunti.

Valvonnan puuttuminen vaatii tentin tekijältä uudenlaisia kysymystyyppejä, joissa materiaalien ja aineistojen käyttäminen on sallittua ja toivottavaa. Kysymysten tulee olla sellaisia että ne vaativat opiskelijalta taitoa soveltaa ja yhdistellä asioita. Kokemuksia tällaisten tenttien järjestämisestä on ainakin Avoimella yliopistolla. Pilottitoimintaa ollaan aloittamassa myös Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Tenttikäytänteillä ja arvioinnilla on suuri merkitys oppimisen ohjaamisessa, siten päätökset sähköisessä tenttimisestä eivät ole ainoastaan tietojärjestelmäratkaisuja vaan pedagogisia valintoja. Tarjotaanko joustavia tenttimisratkaisuja kaikille opiskelijoille vai erityisryhmille? Halutaanko sähköisiä tenttimahdollisuuksia hyödyntää myös siten, että tenttimisen pedagogisiin perusteisiin tehdään muutoksia?

AVO-hanke ja avoin oppiminen

Sometu-verkosto on vuoden ajan ollut mukana AVO – avoimet verkostot oppimiseen -hankkeessa. AVO-hankkeesta löytyy monta ainutlaatuista ominaisuutta, jotka herättävät toivoa, vaikka hankemaailmaan suhtautuisikin kriittisesti. Vuosi on tuottanut uskottavaa näyttöä. Osa näytöstä on näkymätöntä.

AVO kuuluu Euroopan Sosiaali Rahaston (ESR) Manner-Suomen ohjelmaan, rahavirtoja hoitavat ja valvovat Opetusministeriö sekä Lapin lääninhallitus. Toimialue on laaja. Osahankkeita kuusi ja toteuttajaorganisaatioita toistakymmentä, koordinaattorina Suomen eOppimiskeskus.

Sometu on mukana Oppiminen 2.0 osahankkeessa, jonka tavoitteena on sosiaalisen median oppimiskäytön edistäminen ja toteuttaminen. Koska Sometu-verkosto ei ole organisoitunut, hankerahoitus ja organisointi kulkee Otavan opiston kautta.

Tämä kaikki saattaa kuulostaa mutkikkaalta ja rattaistolta, jonka pyöriminen syö enemmän kuin tuottaa. Mutta, mutta. Vaikka uuden kehittäminen tapahtuu hitaasti ja leviäminen vielä hitaammin, asiat liikkuvat. AVO-hankkeen nerokkuus on siinä, että asioita ei erikseen toteuteta hankkeessa vaan aina, jos mahdollista siellä, missä ihmiset toimivat.

Sometun verkostosivuilla on neljä AVO-ryhmää. Tule mukaan, niin saat tietoa, missä tapahtuu mitä ja milloin:

Monet Sometun tapahtumat saavat taustatukea AVO-hankkeesta. AVO-hankkeen turvin Sometussa hoidetaan sekä moderointia että fasilitointia.

Verkostosivustojen moderointi on kohtuullinen työ ja sujuu sitä paremmin, mitä vähemmin siitä näkyy ulospäin. Moderointiin liittyy erilaisten sisältöjen ohjailua, ajankohtaisuudesta huolehtimista, häiriöitten hoitamista, ylläpitotehtäviä, ongelmatapausten käsittelyä, opasteiden laadintaa ja kaikenlaista sellaista, mitä voisi nimittää talonmiehen tehtäväksi.

Fasilitointi tarkoittaa verkoston aktivointia, kannustamista, verkkotilan järjestämistä niin, että omaehtoinen toiminta voi toteutua. Esimerkiksi tiedottaminen ja erilaisten sivujen perustaminen kuuluvat fasilitointitehtäviin. Fasilitaattori on vähän kuin konehuoneen käyttäjä, pitää rattaat pyörimässä ja pannun kuumana, niin että kone kulkee. Suunnan ja rytmin määrää ryhmä tai ryhmät.

Sometu-verkoston toiminnasta nousee jo nykyisellään niin paljon kehittämisideoita ja toteuttamiskelpoista, että varmaan on mietittävä toiminnan uusia organisoimisen tapoja. Joulukuussa on hyvä tilaisuus hautoa jo olevaa ja kehitellä vielä olematonta: 12.–13.12. viikonloppu vietetään Espoossa, Siikarantaopistossa. Kohti avoimia oppimisverkostoja. Tule mukaan hautomaan ja kehittämään!

Alla tämänpäiväistä AVO-hankkeen tarkastuskäytniä varten koottu lyhyt katsaus siitä, mitä hankelannoitteella on saatu tähän mennessä aikaan.