Filosofian opettajuuden autuus

Miten auvoista onkaan päästä opettajana oppijan asemaan. Ja miten rohkaisevaa on kerta toisensa jälkeen tuntea nahoissaan, että sanavallan antaminen opiskelijoille toimii.

Viime viikolla alkaneella filosofian kurssilla johdattelen opiskelijat hitusen avoimeen nettiin. Kurssiin kuuluu neljä ihmettelytehtävää, jotka toteutetaan Ning-sivustolla. Tänään aiheena oli etsiä jokin itse kiinnostava antiikin ajattelijan ajatus, kuvailla sitä, kertoa, mikä siinä kiinnostaa ja vielä vähän pohtia yli kaksi vuosituhatta vanhojen ajatusten merkitystä.

Osa vielä kypsyttelee vastauksiaan, mutta jo kertyneet saavat tämän pikku opettajan hymyilemään suu korvissa. Keskustelu on tosi kiinnostavaa – kurssilaiset ovat tehneet hienoja ajatuslöytöjä.

Käytännössä toimimme niin, että ensin esittelin lyhyesti, mistä kysymys ja millaiselle sivulle mennään. Kerroin, että saa esiintyä oman valinnan mukaan lempinimellä tai koko nimellään, kuvan voi laittaa tai olla laittamatta. Perusidea on, että kaikki voivat lukea toistensa ajatuksia ja ettei ole vääriä vastauksia. Kyse on mielipiteistä ja omista havainnoista, jotka ovat aina oikein (jos ei mennä äärimmäisyyksiin).

Opastusta ei kovin paljoa tarvittu, lähes kaikki saivat käyttäjätunukset Ningiin nopeasti. Nykyisin Ning vaatii sähköpostivarmennuksen, mikä hidasti osalla tunnuksen saamista.

Miksi ihmiset tuottavat sisältöä sosiaaliseen mediaan?

Kun ihmisistä tulee yhä aktiivisempia sisällön tuottajia, herää tutkijoiden kiinnostus motiiveja kohtaan: mikä saa ihmiset tuottamaan sisältöä verkkoon? Voihan tietysti olla, että sisältöä on tuotettu ennenkin, mutta nyt se on vain helpompaa julkaista.  Motiivit kuitenkin kiinnostavat paitsi tutkijoita, myös verkkopalveluiden tuottajia, jotka haluavat ihmiset käyttämään palveluitaan.

Maailmalla onkin tutkittu ja pohdittu motiiveja jonkun verran ja myös Suomessa on muutamia selvityksiä tehty. Melko usein näissä tutkimuksissa ja selvityksissä nousee esille seuraavat motiivit: identiteetin tuottaminen, jakaminen, sosiaalinen vuorovaikutus, hyöty ja tarve sekä yhteiskunnalliset syyt.

Motiivien perusteella sosiaalinen media ei siis näytä olevan perinteisen median uhka, kuten toisinaan väitetään.

Tartuin myös itse motiivien tutkimiseen haastattelemalla kymmentä verkkoaktiivia sekä tekemällä kyselyn, johon vastasi 1065 suomalaista verkon käyttäjää. Otos edustaa hyvin suomalaisia verkon käyttäjiä. Tutkimus julkaistaan joulukuussa, mutta seuraavassa pienenä maistiaisena tuloksia, joita esittelin Konfabulaarissa.

Tutkimuksen perusteella päädyttiin kolmeen sisällön tuottamisen motiiviin:

  1. Verkkoideologian ja itsensä kehittäminen: Ihmiset haluavat olla mukana verkon kehityksestä ja myös kehittämässä verkon toimintamuotoja. Samalla ihmiset haluavat itse oppia uutta.
  2. Itsensä ilmaiseminen: Verkossa ihmiset haluavat toimia itsenäisesti ja vapaasti omana itsenään kertomalla itsestään ja elämästään. Nuoret olivat erityisen halukkaita kertomaan itsestään.
  3. Sosiaalisuus ja sisältöjen jakaminen: Ihmiset haluavat olla toistensa kanssa tekemisissä ja vaihtaa kuulumisia, mielipiteitä, kokemuksia sekä sisältöjä.

Esille tulleet motiivit ovat samantyyppisiä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa esille tulleet ja siten vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia. Kiinnostavaa tuloksissa on esimerkiksi se, ettei motiiveissa tule esille uutisten tuottaminen tai journalistiset motiivit. Motiivien perusteella sosiaalinen media ei siis näytä olevan perinteisen median uhka, kuten toisinaan väitetään. Kiinnostavaa on myös pohtia, miten motiivit suhteutuvat oppimiseen, opiskeluun ja yliopistoon?

Opekouluttajan opinsaunassa pyyhkeet tarpeeseen

Olin etätyöni puolesta kouluttamassa opettajia pari päivää, aiheena johdatus sosiaalisen median opetuskäyttöön. Valtaosa ei vielä ollut käyttänyt omassa opetustyössään avoimia blogeja tai wikejä tai muita.

Ennakkoon olin koulutuksen verkkosivuille laittanut diakertomuksen aiheestani. Koulutuspäivä jakautui neljään osaan: ensin orientointi avoimen verkon ja sosiaalisen median oppimistiloihin, sitten tutustuminen wikiin ja oman Wikispaces-wikin luominen, hienosäätöön ei suurella ryhmällä ilman ennakkovalmistautumista ollut mahdollisuuksia. Kolmas osio oli informaation ohjaamisen mahdollisuuksien esittely (syötteet, sosiaaliset kirjanmerkit, upotettavat koodit). Neljännestä osiosta vastasi Hämewikin Maija Saraste. Hän esitteli Hämewikin ja opasti artikkelin kirjoittamiseen.

Tänään laadin palautelomakkeen. Perustin koulutukselle yhteisen Google-tunnuksen ja laadin lomakkeen Googlen dokumenttien lomake-sivulla. Lomakkeen tekeminen on helppoa, tulokset saa sekä laskentataulukkona (Excel-muodossa) että valmiiksi yhteenvetoina (monivalinnat näkyvät selkeästi pylväinä ja piirakoina). Jos tekisin omilla tunnuksillani lomakkeen, muut kouluttajat eivät pääsisi näkemään yhteenvetoa, vaikka heidät voisinkin laskentataulukkoon kutsua (tätä on kokeiltu). Lomake näyttää tältä (älä vastaa, jos et ollut kyseisessä koulutuksessa). Lomakkeesta saa helposti kopion, jota voi muuntaa tarpeen mukaan. Lomakkeen voi lähettää suoraan sähköpostissa. Sen voi myös upottaa verkkosivulle.

Jaa, mites sitten tuo otsikon lupaama pyyheosasto?

Kurssilaiset pitävät oppimispäiväkirjablogeja. Aika moni työparinsa kanssa suljettuja, mutta onneksi eivät kaikki. Avoimesta blogista sain omaa koulutusosiotani koskevaa palautetta ja pyyhkeitä siinä mielessä, että kirjoittaja olisi halunnut keskustelun sijaan keskittyä enemmän oman wikin tekemiseen. Ärsyttävästi vain vilauttelin lukuisia mahdollisuuksia, mutta en antanut riittävästi eväitä samankaltaisten virittelyjen toteuttamiseen. Kurssiwikissä on työvälineitä ja rohkaisemme pyytämään niitä lisää, mutta silti aiheellinen pyyhe.

Tykkään vastakommenteista. Aina ensin tulee glubs-olo ja voi-ei-olisinpa-tajunnut -olo. Mutta niitä seuraa hedelmällinen keksimisolotila, kuten nytkin. Olisi ollut tietenkin tosi mukavaa saada palautetta heti tai vaikka sähköpostilla jälkijättöisesti, bloggaaja ei ehkä arvannut, että osun hänen tekstiinsä. En päässyt jättämään kommenttia blogiin (kommentointi suljettu vain blogiin kutsutuille), eikä yhteystietoakaan ollut. Välitän tätä kautta kiitokset. Palaute oli asiallista pohdintaa ja kirjoittajan lähtökohdista täysin ymmärrettävää.

Kouluttajan dilemma on siinä, miten taiteilla monien odotusten ristivedossa. Ja miten suhteuttaa odotukset siihen realismiin, jonka itse tuntee.

Koulutuksessa minun olisi pitänyt muistaa kertoa, että itselläni meni puoli vuotta blogeihin tutustumisen jälkeen, että sain aikaan kohtuullisen opetustoteutuksen ja wikin kanssa kului vuosi, ennen kuin hiffasin, miten se toimii. Ensin pitää sisäistää toimintatapa, ymmärtää tekniikka, miettiä omaan opetukseen sopiva toteutus, kohdentaa oppimisprosessiin ja niin edelleen.

Esimerkiksi filosofian kurssi, jonka wiki vilahteli näytteissäni, on kehittynyt nykyiseen toteutusmuotoonsa kuuden vuoden ajan, josta ajasta ensin html-verkkosivuilla vuoden, verkkosivujen rinnalla Pedanet-sivut (mm. keskustelut poistettu näkyvistä) seuraavan vuoden, ohjausblogin rikastamana seuraavan ja kolme viimeistä vuotta wikissä, ensin toisessa ja sitten nykyisessä. Ja rinnalla on kokeiltu Google-sites-sivustoa sekä Ningiä, jota jälleen käytetään keskusteluihin, joihin on aiemmin käytetty myös vapaaehtoisten kanssa Jaikua. Ja tietenkin on pitänyt kokeilla myös filopodcastin tekemistä. Second Life ja Sokratinna Runo odottavat vielä synteettiselle Agoralle pääsyään. Ja esimerkiksi portfolio-toteutuksen hiomiseen on mennyt kokemusten kera 4 vuotta. Wikin ilo on juuri siinä, että tämä hidas kehittely onnistuu ja aina voi muuntaa kätevästi uutta kurssia varten, kun tekniikka tulee tutuksi.

Mutta mitä ihmettä kertoa tästä työskentelytavasta, ettei kuulija läkähdy? Jotain maistiaisia. Poimintoja, jotka herättäisivät ehkä nälän tutkia ja opetella itse?

Jos olisin itse aikoinaan löytänyt jotain muita kuin vierasmaalaisia blogeja ja wikejä, joista katsoa vähän mallia ja kerätä ideoita, olisin ollut huipputyytyväinen. Mutta kaikki piti keksiä lähinnä itsekseen ja kokeillen, mikä ei aina ollut kivaa ja mistä johtui sitten se, että ensimmäinen kurssiwikikokeilu jäi torsoksi. Oma kipinä oli vain niin kova, että pakko oli sinnitellä tuskaisten epäonnistumisten ja harhailujen yli.

Suhteutettuna tähän kokemukseen, ajatus siitä, että ensimmäisellä wikien opetuskäyttöön tutustumisen tapaamisella pitäisi päästä oman wikin laatimiseen, vaatii ennakkovalmistautumista ja useamman opastajan tai pienen ryhmän. Jokaisella on kumminkin erilainen idea ja erilaiset kysymykset. Yleisiin toistuviin Wikispaces-wikin käytön kysymyksiin olen laatinut opastevideot.

Nyt ollaan sentään onneksi tilanteessa, jossa mietitään valtakunnallisesti avointen kurssitoteutusten koontia ja on paikkoja, kuten Vinkkiverkko, jossa kysellä vertaistukea. Ihan yksin ei tarvitse tuskitella.

EDIT: Tärkein meinasi unohtua tekstistä eli mikä tästä tekee niin hidasta? Se, että kyse ei ole vain työvälineistä, vaan toimintakulttuurista, työtavasta, jopa omasta identiteetistä ja omasta roolista (josta käytiin em. koulutettavien kanssa erittäin hyvää keskustelua). Blogin ja wikin saa suljettuna käyttöön ja niiden, kuten muidenkin avoimen sosiaalisen verkon välineitten kanssa voi toimia, kuten toimitaan perinteisissä suljetuissa verkko-oppimisympäristöissä, mutta miksi tällöin käyttää avoimia välineitä? Suljetut oppimisympäristöt ovat hyviä, jos ei haluta avoimeen oppimistilaan. Tämäkin asia on mietittävä ja kokeiltava. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. En voi tarjoilla kuin esimerkkejä, en valmiita malleja.

Konferenssin jälkeisiä tunnelmia ja ajatuksia

Kotisuomessa jälleen. Parin päivän levähdystauon jälkeen on aika hieman kertailla ja analysoida tunnelmia. Päivät olivat niin pitkiä ja rankkoja, että kamalasti ei jäänyt aikaa konferenssipäivien päätteeksi kirjoitella.

Keskiviikkona 28.10.09 keynote-puhuja Tony Karrer oli vaihtunut Terry Andersoniin, kenen aiheena oli “Empowering Professional Opennes through Groups, Networks and Collectives”. Esityksen aihe oli kiinnostava minun ja Mikan yhteisen paperin – ja tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteen – kannalta.

terry_anderson

Keskiviikkona oli myös oma esitys “Towards a New Way of Developing a Networked Model of Action – Activity Theory as a Framework” klo 17:15-18:15 sessiossa, joten aika myöhäiseen meni, päivän viimeiseen esitysajankohtaan. Kuulijoita ei ollut montaa, kuten ei monissa muissakaan sessioissa – tilanne ei siis parantunut konferenssin edetessä. Mutta esitys sujui ihan hyvin, ja sen jälkeen ennätin jutella muutaman sanan brittiopettajan kanssa, kuka oli käyttänyt toiminnan teoriaa oman opetuksensa välineenä. Päätimme olla yhteydessä konferenssin jälkeen. Esitysten jälkeen oli vielä posterinäyttely, jossa käväisimme – muutama mielenkiintoinen posteri löytyi. Muuten esitysten taso noudatteli pitkälti samaa linjaa kuin edellispäivänä.

Torstaina ehdimme olla paikalla aamupäivällä, ennen kuin lähdimme kohti kotia. Omasta mielestäni mielenkiintoisin esitys jonka kuulin, oli juuri torstaiaamuna. Bruce Elson (Birmingham City University, Technological Innovation Centre) piti esityksen aiheesta “Creating the World of Augmented Dental Training”. Itse uskon vahvasti lisätyn todellisuuden mahdollisuuksiin opetuksen ja oppimisen edistämisessä, ja tässä esityksessä kuullut asiat vakuuttivat entisestään.

sheraton

Ehkä konferenssin tärkein anti olikin saada yleiskuvaa siitä, miten asioista joiden parissa itse työskentelee, puhutaan ja ajatellaan muualla maailmassa. Hyvin samansuuntaisia ajatuksia tuntuu olevan muuallakin. Yllättävän vähän mielestäni kuitenkin sosiaalista mediaa käsiteltiin esityksissä, ja yhdessä niistä olikin tupa niin täynnä, että osa joutui tyytymään seisomapaikkoihin. Virtuaalimaailmoista puhuttiin muutamassa esityksessä, mutta ei mitään kovin ihmeellistä – omat käsitykset niiden opetuskäytöstä lähinnä saivat vahvistusta. Oikeastaan tuntui siltä, että meillä Suomessa ollaan jopa edellä virtuaalimaailmojen, kuten Second Life, käytössä – ei ainakaan muita jäljessä 🙂 Myös luodut suhteet muutamiin kv-tutkijoihin ja e-learning-asioiden parissa puuhasteleviin toimijoihin toivottavasti poikivat hyviä asioita!

Jaoimme e-Oppimiskeskuksen SeOppi-lehtiä esityksemme jälkeen kuulijoille, ja jätimme loput lehdet pöydälle, jossa oli jaossa osallistujien esitteitä ym. Seuraavana aamuna lehdet olivat hävinneet! Toivottavasti hyviin käsiin 😉

Kaiken kaikkiaan – konferenssiin osallistuminen kannatti, ehdottomasti! Lisää raportoimme Mikan kanssa AKTIIVI-hankkeen sivuilla alkavalla viikolla.


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin lääninhallitus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Kirjastovierailu Vancouverin kaupunginkirjastoon

Kävimme tutustumassa Vancouverin kaupunginkirjastoon West Georgia Streetillä, tarkoituksenamme kysellä vähän, minkälaisia asioita siellä on tehty – käyttävätkö sosiaalista mediaa jne.

vpl

Menimme kirjastoon iltakahdeksan maissa, ja ainakin näytti siltä, että kaikki kirjaston lukuisat asiakastietokoneet olivat ahkerassa käytössä, yhtäkään vapaata paikkaa ei näyttänyt olevan.

libraryshelves

Kirjasto järjestää monenlaista ilmaista koulutusta, myös uudempia tietotekniikkataitoihin liittyviä koulutuksia kuten CyberSundays, TechnoTuesdays jne. – 90 minuutin hands-on -workshopeja, joissa esitellään internetin työkaluja ja teknologioita.

Kysyin kirjastonhoitajalta, joka oli erikoistunut kirjaston ja yhteiskunnan välisiin yhteyksiin, mikä on sosiaalisen median tilanne kirjastossa – onko heillä blogeja, Second Lifea, wikejä tms. käytössä. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan valitettavasti osannut oikein kertoa näistä, totesi kyllä että kirjastolla on blogi, mutta en sitä löytänyt heidän sivuiltaan (eikä kirjastonhoitajakaan sitä osannut itse hakea, mikä oli hieman kummallista). Ilmeisesti melko vanhan, päivittämättä olevan MySpace-sivun löysin kirjastoon, viimeisimmät päivitykset olivat MySpace-blogissa toukokuulta 2008. Kirjasto näyttää olevan Facebookissa jossa tiedotetaan kirjaston tapahtumista. Kirjaston webbisivuilla on erilaisia sosiaalisen median työkalujen widgetejä, joilla sivun linkin voi lisätä delicious-linkinjakopalveluun, Ma.gnoliaan, Diggiin jne. Sivujen kautta voi olla myös chatitse yhteydessä kirjastonhoitajaan.

Lisää kirjastovierailusta tulossa AKTIIVIn matkaraporttisivuillemme piakkoin 🙂


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin lääninhallitus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo

Satoja Nettielämää-kirjanäytteitä ladattu viikossa

Nettielämää -kirjan PDF-näytekappaletta on ladattu kirjan sivulta viikossa 390 kertaa. Koko kuukauden aikana saitilla on vierailtu Webalizer-tilaston mukaan 1400 kertaa. Käynnit painottuvat loppukuulle, jolloin näyte julkaistiin.

Kirjalla on Facebookissa 159 fania ja ryhmässä 237 jäsentä. Sometu-ryhmässä jäseniä on 47 ja Twitterissä seuraajia 30. Siinä joitakin tunnuslukuja, joita sosiaalisen median markkinoijan on mahdollista seurata ja verrata muuhun saatavillaan olevaan vastaavaan dataan.

Aalto & Norkola Kirja on kiinnostanut niin paljon, että kolmas painos on jo tilauksessa. Kiitos siitä kaikille kirjaa lähipiirissään suositelleille! Muikeahan tässä on kustantajan kanssa hymyillä (kuva BTJ:n osastolta Helsingin Kirjamessuilta).

Viikkotiedote (vko 44)

Tämän viikon aiheita muun muassa kiinnostavat tapahtumat Second Lifessa, ensi kevään ITK-päivien suunnittelu ja AMK 2.0 -kirjan aikataulun täsmentyminen.

Keskusteluissa juuri nyt

Second Life -ryhmän uudessa Kiinnostavia tapahtumia Second Lifessa -keskustelussa jaetaan tietoa kiinnostavista tapahtumista ISL.

Työkalut ja tekniikka -ryhmän uudessa keskustelussa puolestaan kaivataan elggin käyttökokemuksia ja käyttöön liittyviä kommelluksia.

Seuraavien ITK-päivien suunnittelu etenee. Sosiaalinen media yrityksissä -teemaseminaarin suunnittelu on käynnissä wikissä.

Lisäksi Sosiaalinen media vai yhteisöllinen media -keskustelu jatkuu vilkkaana. Myös vieraiden kielten opetuksen ajanmukaisuutta pohtiva blogikirjoitus on herättänyt ajatustenvaihtoa.

Tsekkaa myös:

Tulevia tapahtumia

Kummitustanssit 30.10. klo 20 lähtien

Tervetuloa kaikille avoimiin Kummitustansseihin 30.10. klo 20 lähtien.
Järjestäjänä Edufinlandin epävirallinen juhlatoimikunta “Yöväenopisto”.
Asu on vapaa, mutta karrrrrrmivin asu palkitaan pienellä, mutta sitäkin vekkulimmalla  lahjalla.
Ja ennenkaikkea;  luvassa on mahtavaa musiikkia ja tanssia ja vielä enemmän tanssia..
Kysyttävää? : IM Yolanda Hirvi
tai
email : yo.hirvi(at)gmail.com

Ensimmäinen konferenssipäivä takana

Päivä alkoi täällä Sheraton-hotellilla jo klo 8:30 Sir John Danielin (President and CEO, Commonwealth of Learning, Canada) keynote-esityksellä “Is E-Learning True to the Principles of Technology?”, ja jatkui aina klo 18 asti.

keynote271009

Välissä oli 1,5h ruokatauko ja pari lyhyempää taukoa päivän mittaan. Esitysten jälkeen oli vielä tervetulojuhla.

decorations

Tervetulojuhlassa oli paljon väkeä, mutta itse konferenssiesityksiä kuulemassa tuntui olevan vain kourallinen ihmisiä kussakin tilassa – paljon enemmän tyhjiä paikkoja (verrattuna vaikka ITK:hon, jossa osa halukkaista kuulijoista ei edes mahdu saleihin). Lisäksi useimmissa sessioissa ei ole lainkaan chairmania jakamassa puheenvuoroja tai edes aloittamassa sessioita. Itselleni kävi peräti neljä kertaa niin, että esiintyjä ei tullut lainkaan paikalle – kyllä harmitti, kun itseäni kovasti kiinnostavat esitykset jäivät kuulematta. Esitysten taso on vaihteleva – olen kuullut enimmäkseen melko huonotasoisia esityksiä, mutta onneksi joukossa oli myös todella hyviä – ne kyllä pelastivat päivän. Kirjoitamme esityksistä tiivistelmät AKTIIVI-hankkeen sivustolle viimeistään matkan jälkeisellä viikolla Mikan kanssa. Ei voi muuta kuin todeta, että meidän oma ITK kotisuomessa on varsin korkeatasoinen konferenssi – tai ei ainakaan huonompi kuin tämä!

Verkostoitumistakin täällä on ennättänyt toteuttaa – esimerkiksi sattumoisin törmäsin jo heti aamupäivällä galgarylaiseen tutkijaan, joka oli juuri saanut väitöskirjansa tehtyä ja väiteltyä – hänen tutkimusintressissään on toiminnan teoria!


Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin lääninhallitus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.

avo