Lukio-opettajien Scholae Futurum (Matleenan blogi)

Tykkäätkö opiskella verkossa vai kasvotusten? Syksyllä jatkuva Turun yliopiston Scholae Futurum -hanke tarjoaa lukio-opettajille molempia. Lokakuussa alkaa mobiilioppimisen koulutus (2 op) ja marraskuussa täysin verkossa toteutettava sosiaalisen median webinaarisarja (2 op).

Kokemuksia webinaareista

Kysyin yhden kevään koulutuksen päätteeksi osallistujilta kokemuksia oppimisen näkökulmasta, kun he vertasivat toteutettua webinaarisarjaa tutumpaan lähikoulutukseen. Sain mm. tällaisia vastauksia:

  • Lähipäivässä tulee jo niin paljon asiaa, että webinaarit antavat aikaa sulatella pienemmissä paloissa.
  • Webinaarit loistava juttu! Jos aika ei sovi, voi katsoa tallenteen. Oppii yhtä hyvin tai jopa paremmin, kun voi omassa tahdissa katsoa.
  • Minusta oppiminen ei kovasti eroa, koska jos vain haluaa niin myös etänä opetettuja tulee varmasti treenattua.
  • Kaikki läpikäydyt ohjelmat on kuitenkin aika maalaisjärjellä opeteltavissa, niin lyhyet esittelyt webinaareissa ovat tuntuneet riittäviltä. Vaatinut toki itseltä sitten kotona tekemistä.
  • Webinaarit hyviä, haluaisin jatkaa opiskelua näin. Näihin voi palata ja näitä saa tehdä omalla ajallaan. Näitä lisää.

Suurin osa vastanneista osallistui hankkeen muiden koulutusten lähipäiviin. Ainakin yksi piti niitä turhina, osa tykkäsi siitä, että lähipäivässä kasvot tulivat tutuiksi ja oli mahdollisuus helpommin kysyä ja keskustella. Koulutusten teemat olivat sen verran lähellä toisinaan, että lähipäivät tukivat myös muiden koulutusten verkkotyöskentelyä. Eräs osallistuja kommentoi, että jos jonkun vaikeamman ohjelman käyttöä pitäs harjotella, niin siinä lähipäivä olisi hyvä.

Työt jaettiin näkyvästi

Lähetin pikaisesti eräälle osallistujalle epävirallisen todistuksen työhaastattelua varten, kun ihan koko 10 op kokonaisuus ei vielä ollut valmis. Hän vastasi minulle viestissään: ”Suuri kiitos todistuksesta. …sain perjantaina päätöksen, että minut on valittu virkaan… Tähän en koulutustodistusta tarvinnut, sillä kaikki koulutuksen työt on toteutettu näkyvästi ja jaetusti lukiollamme.”

Tämä sama jakamisen tavoite kulkee läpi koko hankkeen. Webinaarit ovat avoimia vain osallistujille, mutta muutoin kaikki koulutusten materiaalit ja osa oppimistehtävistä jaetaan hankkeen avoimessa blogissa. Muutamia ideoita on tarjottu myös Opetushallituksen Hyvät käytännöt-sivuostolle, mistä löytyy oma osio lukioita koskeville ideoille. Monen monta kokemusta tuli kevään aikana jaettua myös webinaareissa. Yksi palaute oli: ”Kokeilin tällä viikolla koetta Quizizzin avulla. Oppilaat suorastaan riehaantuivat innosta. Se oli heidän ensikosketuksensa ohjelmaan.”

 

Ilmoittaudu syksyn koulutuksiin


Mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa 2 op
Kaksi webinaaria ja lähipäivä Turussa (loka-marraskuu)

Kuusi webinaaria (marras-joulukuu)

Hankkeen päätöswebinaari joulukuussa (ajankohta ja teema avoin)

Scholae Futurum on Turun yliopiston Brahea-keskuksen järjestämä ja Opetushallituksen rahoittama opetustoimen täydennyskoulutushanke, missä työskentelen sivutoimisesti tämän vuoden loppuun asti. Hankkeen verkkosivuilta löydät perustiedot ja hankkeen blogista myös koulutusten materiaalit, osan oppimistehtävistä ja osallistujille jaettavilla tunnuksilla webinaaritallenteet.

Tuotu lähteestä Matleenan blogi

Aktivointia Adobe Connectilla (Marjan blogi)

Avoimen Birgitta kertoi meille aamuklubissa tavoista joilla aktivoida osallistujia etäluennon aikana. Olin varsin vaikuttunut aktivointitapojen yksinkertaisuudesta – miten en ole keksinyt näitä itse aiemmin! Olennaista Birgitan esityksessä oli se, kuinka näppärästi hän käytti Adobe Connectin layouteja. Niiden avulla esitysnäkymää voi muuttaa esityksen aikana ja näin ohjata kuulijoiden toimintaa.

Perus esitykseen voisi Birgitalta saatujen oppien mukaan valmistaa neljä eri layoutia: 1. aloitus, 2. esitys, 3. kysymys ja keskustelu sekä 4. loppuchat.

Slide1

Etäluento on hyvä aloittaa näkymällä, jossa luennoitsijan kasvot näkyvät selkeästi. Osallistujat luetteleva Atteendee list -pod kannattaa venyttää aika kookkaaksi. Alun teknisten ongelmien läpikäynti ”Kuuluuko ääni?” voidaan toteuttaa niin, että osallistujat ruksaavat omaksi statuksekseen vihreän Agree (korostettu kuvassa). Jos muita ongelmia ilmenee, on chat hyvä venyttää mahdollisimman isoksi niin keskustelua on helpompi seurata.

Slide2Esitysnäkymässä esiintyjän kasvot voidaan pienentää näytön reunaan tai jopa poistaa kokonaan. Jos kasvot jäävät näkyviin, on hyvä puhua ainakin silloin tällöin kohti kameraan. Esitysnäkymässä olennaisin asia on kuitenkin esitysdiat ja niille on syytä varata näytöstä suurin alue. Attendee list -pod on kannattaa jättää näkyviin, jos jollakulla osallistujista on kysymyksiä. Attendee list -podista opettaja voi jakaa osallistujille puheenvuoroja / mikrofonin. Esityksen aikana chat voi olla auki, mutta opettajan on usein mahdotonta seurata chatin tekstiä luennon aikana. Esityksen voisikin selkeästi rytmittää niin, että luennoi ensin 15 – 20 min, sen jälkeen vaihtaa näkymää ja antaa aikaa kysymyksille.

Presentation1Tässä näkymässä opettaja pitää luennoinnista taukoa ja antaa osallistujille tilaa esittää kysymyksiä chatissa. Esitysdian piilottaminen ja suureksi venytetty chat-ikkuna on visuaalinen vihje osallistujille – nyt ei kuunnella vaan keskustellaan. Chatin lisäksi AC tarjoaa mahdollisuuden tehdä kyselyjä (radionappulat / monivalinta). Myös näitä voi mainiosti käyttää osallistujien aktivointiin ja kuullun ymmärtämisen testaamiseen.

Slide4Loppuun Birgitta suositteli vielä loppuchattiä. Siinä osallistujilla on mahdollisuus kysyä epäselviksi jääneitä asioita tai antaa palautetta. Luennoitsijan kasvot voidaan tässä näkymässä näyttää taas vähän suurempana, jotta kuulijoille välittyy vahvemmin läsnäolon tunne.

Eivätkö olekin yksinkertaisia, mutta tehokkaita tapoja lisätä vuorovaikutusta etäluennoilla joiden aikana kuulijan keskittyminen herkästi herpaantuu.

Luentonauhoituskokeilut jatkuvat

Muuan opettaja lähestyi minua ajatuksenaan nauhoittaa luentonsa opiskelijoiden etukäteen katsottavaksi. Moodleen rakennettaisiin luennon sisältöjä koskeva oppitunti ja lähiopetuksessa käytäisiin asiat vielä kertaalleen läpi. Klassinen flipped classroom -asetelma, sikäli kun flippedin kohdalla voidaan vielä puhua klassikoista.

Tuumimme opettajan kanssa asiaa ja päädyimme toteuttamaa nauhoituksen AC:lla. Sitten alkoivat selvittelyt:

Ongelma 1: Opettajalla ei ole nauhoitukseen tarvittavaa välineistöä.
Ratkaisu 1: Opettaja lainaa tukihenkilön konetta ja headsettiä. Luultavasti Meilahden lähituesta saisi myös lainaksi läppärin jolla nauhoitus onnistuisi, nauhoitukseen tarvittavaa hiljaista työtilaa onkin jo vaikeampi löytää.

Ongelma 2: Opettaja halusi osoittaa hiiren kursorilla diassa olevan kuvan tiettyä kohtaa. Havaitsimme että kursori ei näy nauhoitteessa.
Ratkaisu 2: Opettaja valmistelee diaesityksensä siten että kuvissa tarkemmin katsottavat kohdat on esimerkiksi ympyröity ja jopa numeroitu.

KTL-PROF.JAAKKO KAPRIO-LAB.M-TIE 172

 

Ongelma 3: Opettaja halusi kytkeä AC:sta diojen ”outline-näkymän” eli oikeaan palstaan tulevan sisällysluettelon näkyviin, jotta opiskelijat näkevät jo etukäteen diojen otsikon (muista rastittaa ”Näkyy opiskelijoille” tai ei näy nauhoitteessa!). Sisällysluettelossa kunkin dian kestoksi lukittui kuitenkin 00:05 eli 5 sekuntia. Se ei missään tapauksessa pitänyt paikkaansa, muttemme keksineet kuinka sen saa muutettua.
Ratkaisu 3: Älä välitä duration-kentän arvoista. Ne eivät vaikuta esityksen etenemiseen millään tavoin.

Ongelma 4: Opiskelijat eivät pysty katsomaan AC:lla tehtyjä nauhoitteita iPadeilla.
Ratkaisu 4: Neuvo opiskelijoita käyttämään pöytäkonetta ja selainta joka tukee flashia.

Jäämme odottelemaan opiskelijoiden palautetta toteutustavasta.