Ammatillisen digitukimalli (Poluttamo)

Digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen sujuvoittaa työntekoa. Poluttamo-hankkeessa on luotu mallia, jossa digituen rakentaminen lähtee perusasioiden miettimisestä, jotta digivälineistä ei tule entisen toimintatavan päälle liimattu lisätyö.

Jari Välkkynen kertoo seuravassa videossa opintojen visualisoinnin merkityksestä opintojen ohjauksessa.

Seuraavien kysymysten avulla koulutuksen järjestäjä voi pohtia, millaisin järjestelyin oppimisen digituki voidaan rakentaa.

1. Miten koulutuksen järjestämisen rakenne tukee yksilöllisiä polkuja oppilaitoksessanne?
2. Miten ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden mukainen oppiminen varmistetaan oppilaitoksessa ja työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa?
Miten opiskelija järjestetään tekemään riittävä määrä käytännön työskentelyä ja reflektoimaan oppimaansa?
Miten digivälineillä tuetaan opiskelijan osaamisen hankkimista?
Miten työhön liittyvän taustatiedon ja ammattisanaston oppiminen järjestetään työvaltaisessa oppimisessa?
Miten digiaineistot ja -tehtävät rakennetaan, jotta ne ovat samat osaamisen hankkimispaikasta riippumatta?
3. Miten opettajan työaikaa rauhoitetaan työelämässä oppimisen ohjaamiseen ja sekä oppilaitoksessa että työelämässä oppivat opiskelijat kokevat opettajien olevan saavutettavissa?
4. Miten opiskelijat perehdytetään digivälineiden käyttöön osaamisen hankkimisen tukena?
5. Miten yksilöllistä etenemistä osaamisen hankkimisessa seurataan virtaviivaisesti?
6. Minkälaista tukea tarvitaan opettajille?
7. Miten opiskelijan huoltajat ja työelämän edustajat perehdytetään uuteen koulutuksen järjestämisen malliin.

Seuraavassa videossa Anu Konkarikoski kertoo digitaalisten välineiden ja oppimisanalytiikan käyttöön otosta Moodlessa.

Digituetunmallin opas on tällä hetkellä taitossa ja julkaistaa pikimmin.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

The Adaptable Learning Paths digital support model available for distribution to professionals (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Jari Välkkynen, Anu Konkarikoski & Ella Eld, Tavastia Education Consortium
Illustrations: Ella Eld, Tavastia Education Consortium

After three years, the Adaptable Learning Paths project has reached its final moments. At the same time, Finland’s reform of vocational upper secondary education is in full speed. It is time to sum up where we are and invite educational institutions all over the country to benchmark the Adaptable Learning Paths model.

In that model, we make contents available for students to learn independent of place, which allows greater flexibility regarding where to start and conduct studies. Students who complete their degrees while working benefit from this, as do those who obtain their learning in educational institutions with ample support from teaching staff through contact guidance, and so do even those who are not always able to come to school but learn independently in their homes under distance supervision.

Our assignments combine practical learning and theory, thereby guiding students to observe, document and reflect on their own learning and to link each assignment to the required background information. The learning and practice of professional terminology, keenly desired by teachers, takes place while completing assignments.

Over the past years, we have enhanced our way of thinking about digital support. In the early years of social media tools, many teachers were confused in the jungle of applications and IT managers gritted their teeth confronted with support requests for a multitude of freeware applications. Today, the emphasis placed on individual learning paths in the current education reform drives us to include the various computer systems of educational institutions into the students’ digital paths, thereby enabling the students themselves along with the teaching staff and study advisors to follow the progress of students’ acquisition of competences. In addition, we desired to retain the years-old requirement of compiling a portfolio. Portfolios were first compiled in Blogger, then in Instagram or Pinterest, with the idea that they would help students obtain employment. This is also in line with the reform: students should be guided in overall career planning, and providers of education are rewarded if their students find employment or further education places.

In the spring of 2018, the steering group of Tavastia Vocational College decided that over the upcoming years, our organisation would implement outcomes of the Adaptable Learning Paths project in the Moodle environment. It is important that the pages for the various qualification units are visually appropriate, uniform and subdivided in accordance with the subdivision of vocational competence requirements in the student management system. To achieve this, we created Moodle templates for qualification units and compiled sample assignment structures on these templates, and, in order to systematically monitor the progress of students’ acquisition of competences in a visual manner, we set our assignment monitoring tool on automatic monitoring. During the school year 2018 – 2019, we will phase and support the introduction of this system, assigning responsibilities in and among teams so that no-one will be required to be a nerd in order to get started.

We are also building a connection between students’ Moodle and Wilma: when a teacher has approved, for a student, all assignments and check points under a certain qualification unit in Moodle, information about that student’s readiness to proceed to skills demonstration is automatically forwarded to the student’s personal competence development plan in Wilma. Even though we operate in a closed school environment, the teaching staff is encouraged and even instructed to continue the use of a variety of digital applications and essential professional literature in the digital form – as long as security issues are in order.

The first field to start the creation of assignments in Moodle following our system and in accordance with the new qualification requirements is Upholstery and Interior Decoration, a qualification under Industrial Arts. We encourage other field-specific teams to adopt this model and to draft long-term development plans in Moodle, incorporating a wide variety of multimodal and embedded contents such as photos, audio, video, third-party learning materials, structuring tools, examination tools and game tools. Initially, we allow basic user functionalities to teachers. We also eagerly await the opportunity to use the national solution for open-access learning materials, of which the ministry informed the public in October 2018.

In the Tavastia system, the front pages of courses correspond to qualification units and are standardised. Behind the pictures on the front page in Moodle, there are vocational competence requirements structured in modules in the same way as in students’ personal competence development plans in Wilma. Each blue block in the coloured bar “Osaamisen kehittyminen” [Development of competence] changes to green when the student completes that module. Underneath, the bar “Tehtävien seuranta” [Assignment follow-up] indicates the completion and approval of individual assignments.

It is important that students have coherent study processes and digital support available before they enter work placements in new work communities. Such support enables them to concentrate on their learning opportunities while they are in working life: how do you operate in this work community, how do you master the skills specified in the formal competence requirements, etc.

The structures and schedules of the teaching arrangements in a school impact the usability of our model. The Adaptable Learning Paths project pilot operator, the Surface Treatment Guild, has implemented a system in which each student’s schedule reads ”Vocational qualification units” from 8:10 am through 2:30 pm each day. In this way, the issues to be learned depend on the practical work originating from current customer assignments and other similar sources, and the student determines, under the teacher’s supervision, what skill it is that the job improves. Teaching at the Surface Treatment Guild focuses on skills that help students accumulate the competences specified in the formal vocational competence requirements. The Guild also annually offers in-depth theme days in which everyone is invited irrespective of formal qualification as long as they desire to improve their skills in that vocational field.

Opposite to the mainstream opinion in the media this autumn, we think that students are still able to obtain learning through their vocational education; however, this requires that we let go of the old structures, fully embrace the opportunities offered by digitalisation, and make sure that teachers have the required competences themselves. We must also ensure that if a student is unable to handle his or her study duties at the workplace or home, then that student is pulled back into the classroom into the teacher’s solid, supportive care and helped to complete those tasks which the other students are doing at the workplace.

At the same time, we must ensure that the teaching staff have a sensible amount of time allocated per duty and make sure that it is possible to organise tasks in teams so that students may feel that their teachers are available and students also gain sufficient practice for true competence.

In the final moments of the Adaptable Learning Paths project, we will publish a more detailed digital support model, and we also hereby invite teaching staff and school administrations to come visit us in the upcoming years and learn about our development work, which will continue even though the project will be ended.

Come and see us at the Adaptable Learning Paths project final seminar on 21 November 2018 in Helsinki and 27 – 28 November 2018 in Jyväskylä at Arena for Digital Learning.

Poluttamo-digitukimalli ammatilliselle jakoon (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Jari Välkkynen, Anu Konkarikoski & Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Kuvat: Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Sähköiset kokeet ja arvioinnin digitaaliset apuvälineet mahdollistavat sellaista, mitä vanhoilla keinoilla oli hankalaa toteuttaa. Toisaalta opettajan arviointiajattelua ei korvaa mikään teknologia. Keskeistä on se, että opettajalla on selkeä ajatus siitä, mitä arvioidaan ja miksi.

Poluttamo-hanke on hujahtanut kolmessa vuodessa loppumetreille. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen reformin jalkautus on täydessä vauhdissa. On aika summata, mihin olemme päässeet ja kutsua oppilaitokset kautta maan parastamaan Poluttamo-mallia.

Opiskelijalla on mallissamme oppimisen paikasta riippumaton sisältö, jolloin opintojen aloittaminen ja suorituspaikka ovat entistä joustavammat. Niistä hyötyvät koko tutkinnon työelämässä tekevät opiskelijat kuin hekin, jotka hankkivat osaamista hyvin tuetusti oppilaitoksessa opetushenkilöstön lähiohjauksessa tai eivät aina kykene tulemaan kouluun, vaan tekevät itsenäistä, etäohjattua työskentelyä kotona.

Käytännön oppimista ja teoriaa yhdistävä tehtävistö ohjaa opiskelijaa havainnoimaan, dokumentoimaan ja reflektoimaan omaa oppimista ja liittämään kulloiseenkin työtehtävään tarvittava taustatieto. Opettajien usein kaipaama ammattisanaston harjaannuttaminen tapahtuu tehtävien lomassa.

Kuluneiden vuosien aikana opiskelun digitukea koskeva ajattelumme on kehittynyt eteenpäin some-välineiden alkuaikojen käytöstä, jolloin moni opettaja hämmentyi laajan sovellusvalikoiman viidakossa ja IT-päälliköt repivät hiuksiaan mitä moninaisimpien ilmaisohjelmistojen ja sovellusten apupyyntöjen kanssa. Reformin myötä entistä korostuneemmat yksilöllisen etenemisen polut pakottavat hyödyntämään opiskelijan digipolussa myös oppilaitoksen järjestelmiä, jotta niin opiskelijat, opetushenkilöstö kuin opinto-ohjaajatkin voivat seurata osaamisen hankkimisen etenemistä. Tämän lisäksi olemme halunneet myös säilyttää vuosia kehitetyn, ensin yleisesti Bloggerissa, sittemmin esim. Instagramissa tai Pinterestissa muodostuvan opiskelijaa työnhaussa auttavan portfolion tekemisen. Tämäkin on reformin mukaista: opiskelijaa tulee ohjata kokonaisvaltaiseen urasuunnitteluun ja koulutuksen järjestäjiä palkitaan siitä, että opiskelija on työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin.

Keväällä 2018 Ammattiopisto Tavastian johtoryhmä päätti, että organisaatiossamme Poluttamo-tuloksia jalkautetaan tulevien vuosien aikana Moodle-ympäristöön. On tärkeää, että tutkinnon osien etusivut ovat visuaaliset, yhtenäiset ja jaottelu yhtenevä opiskelijahallintajärjestelmän ammattitaitovaatimusten jaottelun kanssa. Tätä varten on luotu yhtenäiset Moodle-pohjat tutkinnon osittain ja tehty tehtävistön esimerkkirakenne ko. pohjaan sekä kytketty tehtävien seurantatyökalu automaattisesti päälle visuaalista osaamisen hankkimisen etenemisen seurantaa varten. Lukuvuoden 2018-19 aikana vaiheistetaan ja tuetaan käyttöönottoa ja jaetaan tiimeissä vastuita, jolloin ei tarvitse olla mikään digihörhö päästäkseen alkuun.

Teoria-aineisto, tehtävät ja osaamisen kehittymisen seuranta löytyvät Tavastian Moodlen moduuleista tiiviiden ja kuvaavien otsikoiden alta.

Olemme myös rakentamassa yhteyttä opiskelijan Moodlen ja Wilman välille siten, että kun opettaja saa tutkinnon osan osakokonaisuuden tehtävät ja viimeisetkin tarkistuspisteet hyväksyttyä Moodlessa, tieto opiskelijan valmiudesta edetä näyttöön siirtyy automaattisesti opiskelijan HOKS:iin Wilmassa. Vaikka toimitaan oppilaitoksen suljetussa ympäristössä, opetushenkilöstöä kannustetaan jatkamaan monipuolisten tietoturvallisiksi luokiteltujen sovellusten käyttöä ja esim. keskeistä ammattikirjallisuutta – digitaalisesti ohjeistettuna.

Taideteollisuusalan perustutkinnon verhoiluala on ensimmäisenä levittämisalanamme aloittanut uusien tutkinnon perusteiden mukaisten tehtäväkokonaisuuksien luomisen Moodleen. Saman mallin mukaan muita alakohtaisia tiimejä kannustetaan tekemään pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa Moodlessa on laajasti multimodaalisia ja upotettuja sisältöjä, kuten valokuvia, ääntä, videoita, kolmansien osapuolten oppimateriaaleja sekä jäsennys-, tentti- ja pelityökaluja. Näin alussa sallitaan opettajille peruskäyttö. Odotamme innolla hyödynnettäväksi myös avoimien oppimateriaalien kansallista ratkaisua, jonka kehittämisestä ministeriö tiedotti lokakuussa 2018.

Tutkinnon osaa vastaavan kurssin etusivu on Tavastiassa standardoitu. Moodlen grid-etusivulla kuvien taakse on jäsennelty ammattitaito- vaatimuksia vastaaviin moduuleihin kuin opiskelijan HOKS:ssa opiskelijahallintajärjestelmä Wilmassa. Väripalkissa “Osaamisen kehittyminen” sininen pala muuttuu vihreäksi, kun opiskelija saa kokonaisen moduulin valmiiksi. Sen alla on yksittäisiä tehtävien hyväksyttyä suorittamista kuvaava väripalkki.

On tärkeää, että opiskelijalla on yhtenäinen oppimisprosessi ja oppimisen digituki on opiskelijan hallussa jo ennen uuteen työelämässä oppimisen työyhteisöön menemistä. Näin voi keskittyä työelämässä oppimisen paljouteen: miten tämän työpaikan työyhteisössä toimitaan, miten otan haltuun ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen jne.

Myös oppilaitoksessa toteutettavan opetuksen järjestelyiden rakenteet ja aikataulut vaikuttavat mallimme käyttökelpoisuuteen. Poluttamo-hankkeen pilottialalla Pintakillassa on siirrytty järjestelmään, jossa opiskelijan lukujärjestyksessä lukee päivittäin 8.10-14.30 “Ammatilliset tutkinnon osat”. Tällöin opittava asia määräytyy asiakas- ym. meneillään olevien käytännön töiden kautta ja opiskelija määrittelee opettajan ohjauksessa, mitä taitoa kulloinenkin työ kartuttaa. Pintakillan opetus perustuukin taitojen opettamiseen, jotka kerryttävät tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Eri taidoista on myös vuosittain syventäviä teemapäiviä, johon kutsutaan kaikki ko. ammattitaitovaatimuksissa lisää osaamista tarvitsevat tutkinnosta riippumatta.

Olemme syksyn mediamylläkästä poiketen sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa edelleen oppii, kunhan luovutaan vanhoista rakenteista ja otetaan digin tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön sekä huolehditaan opettajien osaamisesta. Pitää myös muistaa huolehtia siitä, että jos opiskelija ei pysty suoriutumaan tehtävistä työpaikalla ja kotona, hän tulee opettajan jämäkkään ja huolehtivaiseen huomaan oppilaitokseen tekemään samoja asioita, joita osa opiskelijoista pystyy tekemään työpaikalla.

Samalla kannattaa huolehtia siitä, että opetushenkilöstölle on osoitettu järkevä määrä työaikaa kuhunkin hoidettavaan työtehtävään ja työt on mahdollista järjestää tiimissä siten, että opiskelija kokee opettajien olevan saavutettavissa ja saa riittävästi harjaannusta hankkiessaan itselleen osaamista.

Julkaisemme Poluttamon loppumetreillä yksityiskohtaisemman digitukimallin ja toivotamme opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon tulevinakin vuosina tervetulleeksi tutustumaan kehittämistyöhömme, joka jatkuu hankkeen päättymisestä riippumatta.

Tapaa tekijöitä Poluttamo-loppuseminaarissa 21.11.2018 Helsingissä ja 27.-28.11.2018 Digioppimisen areenalla Jyväskylässä.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

ITK2018: Analytiikka monimuotoisen oppimisen tukena (Poluttamo)

Koko päivän Poluttamo-workshopimme ITK:ssa jakautui kolmeen eri settiin, joissa jokaisessa oli tarjolla kaksi eri teemaa. Osallistujat poluttivat itse itsensä kiinnostaviin teemoihin ja saivat hakea kustakin teemasta osaamismerkkiä kertomalla merkkihakemuksessaan, miten hyödyntävät ko. oppia omassa työssään.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Iltapäivän pajassa Anu Konkarikoski ja Jari Välkkynen keskusteluttivat osallistujia opiskelijan yksilöllisen polun seurannasta ja monimuotoisen oppimisen digituesta. Kaikki pääsivät kirjautumaan esimerkkikurssille ViLLE-oppimisjärjestelmään ja tekemään erilaisia käytännön oppimisen tukena toimivia Pintakäsittelyalan tehtäviä. Valkokankaalla oli samalla auki opettajan maisema ryhmän analytiikkadataan, joka perustuu tehtävistä kertyneisiin pisteisiin. Näin analytiikasta saatiin osallistujille omakohtainen kokemus.

Kilpailuhenkisimpiä suhde muiden opiskelijoiden kerryttämiin pisteisiin motivoi hakkaamaan tehtäviä entistä innokkaammin. Heille olisi mahdollisesti hyötyä pistetaulukoista muutenkin, mutta tietenkään normaalitilanteessa opiskelijat eivät voi nähdä toistensa saavutuksia opettajan tavoin.

Poluttamo-workshop ITK-konferenssissa

Moni tarttui myös ViLLEn opiskelijakäyttöliittymän epäloogisuuksiin. Lean-johtajat olisivat olleet tyytyväisiä, jos ensi kertaa käyttävien kokemukset olisi saatu kirjattua ylös parantamaan seuraavan käytettävyyden parantamiskierroksen tuloksia.

Eniten keskusteltiin lopulta siitä, millä tavoin digiä kannattaa käyttää autenttisen, tekemällä oppimisen lomassa, sillä eihän useimpien ammattien oppiminen tapahdu tietokonetta renkkaamalla. Poluttamosta on luvassa kevään aikana mallinnus siitä, mitä asioita pitää huomoida, kun analytiikkaa hyödyntävää digiympäristöä rakennetaan monimuotoisen oppimisen osaseksi.

Vive-virtuaalilasien testausta Poluttamo-workshopissa 11.4.2018

Ammattiopisto Tavastiasta oli myös kokeilussa Vive-virtuaalilaseille rakenteilla oleva ruiskumaalisimulaattori. Tällainen kevytversio simulaattorista maksaa alle 10 000 €, laitteisto vain muutamia tuhansia euroja ja sillä on mahdollista säästää materiaalikuluissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada simulaattorit ja niiden tuottama tieto osaamisen kehittymisen vaiheesta osaksi opiskelijan yksilöllistä oppimispolkua. Simulaattorihuumassa on myös hyvä pitää jäitä hatussa: simulaattorit ovat parhaimmillaan toistoa vaativien ja harvinaisten tilanteiden harjoittelussa. Kannattaa myös miettiä, onko tarpeen järjestää opiskelijalle lasit päähän, vai saavutetaanko sama tulos esim. omalle mobiililaitteelle tehdyn pelin tai simuloinnin avulla.

Teksti ja kuvat: Anu Konkarikoski

Tuotu lähteestä: Poluttamo