GROW-korteilla vaihtelua valmennukseen (Poluttamo)

Kuvakaappaus GROW-korteista

Näin käytät GROW-kortteja -opas, Kansalaisfoorumi, 2018 (CC BY-SA)

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -opas on saanut rinnalleen pelikortit. GROW-korteilla valmennuskerrat saavat vaihtelua, eivätkä aiheet ala tuntua puisevilta, vaikka saman aiheen käsittelyyn palattaisiin useita kertoja uudestaan.

Lataa käyttöösi GROW-kortit käyttöohjeineen.

Pelikortteja voi hyödyntää monipuolisesti vertaisvalmennustilanteissa. GROW-pelistä on haettu virtaa ja vastauksia onnistuneesti esimerkiksi oman opiskelumotivaation palauttamiseen, työelämän haasteiden ratkomiseen kollegoiden avustuksella ja yhdistystoiminnan kehittämiseen.

Lisätietoja Kansalaisfoorumin sivuilla

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Vertaisvalmennus toisella asteella -video (Poluttamo)

Katso videolta, mistä vertaisvalmennuksessa on kyse ja kuule Poluttamon piloteissa mukana olleiden vertaisvalmentajien ajatuksia:

Tutustu myös Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -oppaaseen.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -opas (Poluttamo)

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -oppaan kansiPoluttamo-hankkeessa tuotettu opas vertaisvalmennuksen aloittamisen tueksi lukioissa ja ammattikouluissa on ilmestynyt. Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella -opas on tarkoitettu opiskelijoiden vertaisuuden mahdollisuuksista kiinnostuneiden oppilaitosten henkilökunnalle ja vertaisvalmentajiksi tuleville opiskelijoille. Oppaasta löytyy vinkkejä ja aineistoa vertaisvalmentajien ja -valmennettavien valitsemiseen sekä toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Materiaalia voi soveltuvin osin hyödyntää myös yhdistys- ja harrastustoiminnassa, nuorisotyössä tai esimerkiksi ammatillisen kehittymisen tukena kollegoiden välisessä vertaisvalmennuksessa.

Yhdessä opiskelupolulla – Vertaisvalmennus toisella asteella
Kansalaisfoorumi, 2018
ISBN: 978-951-9461-57-1

Lisätietoja vertaisvalmennuksesta toisella asteella Kansalaisfoorumin sivuilla.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Kylmä keikka Kreodi-lehdessä (Poluttamo)

Kylmä keikka -peli esittelyssä ITK:ssaViime viikon ITK-workshopissa Poluttamo-matruusit Annamari Pudas ja Anitta Örn esittelivät hankkeessa kehitettyä Kylmä keikka -peliä, joka tukee opiskelijoiden informaatiolukutaidon kehittymistä ja lisää valmiuksia ongelma- ja projektilähtöiseen opiskeluun.

Pelin taustoihin ja kehitysvaiheisiin pääsee tutustumaan ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-lehdessä julkaistussa uunituoreessa artikkelissa: Ammattiopiston opiskelijat kohtaavat antarktisen haasteen: Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu

Peli ei ole mitään ilman hyvää tarinaa ja halusimmekin tuoda peliin aiheen, josta löytyy niin tutkimustietoa kuin vahvoja mielipiteitä. Ilmastonmuutos istuu tähän tarkoitusperään kuin nenä päähän. Tyylilajiksi valikoitui Pelasta maailma -tyyppinen pelijuoni, jossa pelaajat joutuvat keskelle luonnonmullistuksia ja uhkaavia katastrofeja. – www

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti ja kuvat: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeessa kehitetään datan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat hahmottamaan opintojen etenemistä.

Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisointeja. Niistä opiskelija näkee helposti opintojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa.

Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilotissa kokeiltiin Googlen työkaluja opintojen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itselleen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keskinäiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aikana suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opiskelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osaalueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.

Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotissa nimetyn ohjaajansa kanssa.

Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Hangoutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskustelu oli mahdollista käydä chatin avulla.

Ryhmächat jouduttiin perustamaan jokaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suosittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.

Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajanhallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konkreettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan.

Osa opiskelijoista on kertonut ottaneensa kurssisuunnitelman käyttöön muillakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määräajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokeilussa oli mukana viisitoista opiskelijaa.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen

Peruskoulu takana – elämä edessä, työt loppuivat – uusi ammattiura edessä, uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi perustuu osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle ja oman opintopolun hahmottumiselle.

Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaamassa Yhteisten tutkinnon osien koulutuspäälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaatinut paljon olemassa olevien mallien, toimintatapojen ja prosessien kehitystyötä.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympärivuotisesti.

Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa, miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startissa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen on tartuttu laajentamalla oppimisympäristö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on edessään oppimaisema, joka muodostuu oppimisen palveluista, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat tavat opiskella. Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetusta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta.

Osaamo Leppävaara

Kuva: Riitta Vihunen

Osaamo on tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jokaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa, jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tulevista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskelijat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt runsaasti.

Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alussa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toiveista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä. Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaamispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman etenemisen mukaan.

HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opettajalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa
osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesseja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kesken.

Yhteisten tutkinnonosien yksilöllinen henkilökohtaistaminen

Kuva: Riitta Vihunen

Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy oma tahti kartuttaa osaamistaan ja rakentaa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan? (Poluttamo)

 Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Kaisa Honkonen

Älykännyköiden yleistymisen myötä erilaiset opiskelijan itsearviointi- ja elämänhallintasovellukset ovat lisääntyneet nopeasti. Uudessa opiskelijan elämänhallintaa tukevassa ilmiökokonaisuudessa yhdistyy sekä opiskelijan valinnanvapaus että ammattilaisten ohjaus.

Poluttamo-hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja työkaluja opintojen etenemisen seurantaan, visualisointiin ja ohjaukseen. Taustalla on ajatus, että ohjausresurssit tulisi
saada kohdennettua erityisesti niihin, joilla digitaalisten jalanjälkien ja analyysin perusteella saattaisi olla tarvetta. Opintojen hidastuminen ja keskeyttämiset yritetään tunnistaa, ennakoida ja estää ennen kuin on liian myöhäistä.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Erilaiset mobiilit liikuntasovellukset (appi, application, äpsi) ovat arkea Suomessakin. Niiden avulla voi helposti seurata omaa kuntoaan ja asettaa tavoitteita. Appit mittaavat tarkasti niin suorituksen keston, huippu- ja keskitahdin, mahdolliset korkeuserot ja suhteuttavat ne aiempiin suorituksiin.

Data ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Arkikävelijä näkee helposti tarvitsevansa vielä 1237 askelta päivittäistavoitteeseensa, mutta opintojen jumiutumisen taustalla voi kuitenkin olla runsaasti – usein vaikeasti paikannettavia ja määriteltäviä – syitä elämäntilanteesta yksinäisyyden kokemukseen.

Opettajien kanssa keskusteltaessa moni nostaa esiin opiskelijoiden hyvinvoinnin, mielenterveyden, erilaisten HOJKsien lisääntymisen, kiusaamisen ja ylipäätänsä elämänhallintataidot. Kun jokin elämän osa-alue alkaa jumiutua, se yleensä näkyy myös opinnoissa. Tukikuukausia kuluu, opintoja ei kerry ja lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa opinnot on pakko lopettaa taloudellisista syistä.

Suomen Mielenterveysseura ry:n Mun Mieli -appi on mainio esimerkki mobiilista itsearvioinnista. Appi esittää yksinkertaisia kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista, ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista sekä ruokailusta. Koululainen tekee itsearvioinnin omasta elämäntilanteestaan ja saa välitöntä palautetta ja hyvinvointiyhteenvedon.

Mun Mieli yhdistää opiskelijan itsearvioinnin kännykällä sekä ammattimaisen ohjauksen. Kysymykset, vastausvaihtoehdot sekä arvio ovat Suomen Mielenterveysseuran ammattilaisten tekemiä.

Opettajat toimivat luokassa sekä saatujen tulosten arvioijina että käytännön soveltajina. Appin keräämä data kertoo opettajalle, missä luokassa esiintyy mahdollisesti kiusaamista tai millainen luokan yleishyvinvointi on koululaisten kokemana.

Mobiilisovellusten käytöstä ja vaikutuksista oman elämäntilanteen itsearviointiin on vielä vähän tietoa. Tämänhetkiset appit, kuten Mun Mieli, ovat vielä pioneerityötä Suomessa. Niiden käyttö ei luonnollisestikaan sovi kaikille opiskelijoille tai työntekijöillekään. Toisaalta opiskelijan itsearvioinnin sijaan niitä voidaan käyttää yhdessä ohjaajan kanssa keskustelun avaajana.

Mobiiliappit eivät ratkaise kaikkea, mutta ovat monipuolisia ensiaskelia oman tilanteen arviointiin ja hahmottamiseen sekä kehittymisen seurantaan. Niille, joille mobiili itsearviointi sopii, appit saattavat tarjota pitkäjänteistäkin apua oman tilanteen muuttamiseksi ja suuntaviivoja elämänhallinnasta urasuunnitteluun.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään nyt oppilaitoksissa (Poluttamo)

 Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Leena Vainio

Oppimisanalytiikka on noussut opetuksen kehittämisessä yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Vuosittainen EDUCAUSE:n (Learning Initiative and the New Media Consortium) julkaisema Horizon Report korkeakouluille listasi vuonna 2011 oppimisanalytiikan yhdeksi kuudesta teknologisesta trendistä. Silloin ennustettiin, että analytiikka olisi laajasti käytössä neljän-viiden vuoden päästä. Sama trendi on näkynyt jokaisessa uudessa Horizon raportissa myös K-12 opetuksen yhteydessä. Viisi vuotta ei riittänyt analytiikan käytön levittämiseen kaikkiin oppilaitoksiin. Edelleenkin se on enemmän pilotoinnin kohde kuin vakiintunutta toimintaa.

Oppimisen analyysia on tehty jo vuosituhansia. Tietoa on kerätty henkilökohtaisiin muistiinpanoihin, arviointikirjoihin ja myöhemmin tietokoneelle. Oppimisympäristöjen digitalisointi on nyt mahdollistanut systemaattisen oppijan “jalanjälkien” keräämisen ja myös opettajien opetussisältöjen ja -menetelmien tallentamisen. Ongelmana analytiikan hyödyntämiselle on esimerkiksi seuraavia asioita:

  • oppilaitoksissa ei ole systemaattisesti mietitty, mitä dataa opetuksesta ja oppimisesta kerätään
  • ei ole päätöksiä, millä työkaluilla kerääminen tehdään (kerätäänkö esim. vain verkko-opetuksesta vai myös kontaktiopetuksesta, projekteista ja muista oppimisen aktiviteeteista)
  • miten tietoa analysoidaan ja missä muodossa tuloksia jaetaan
  • kuka analyysitietoa saa hyödyntää
  • miten analyysitietoa käytetään kehittämisessä.

Tänä päivänä teknologia antaa useita hyviä työkaluja analyysien tekemiseen. Oppijan tarpeet ovat analytiikan lähtökohtana, pelkät arvosanat tai tehtäviin kulutettu aika eivät vielä riitä kuvaamaan oppimisprosessin laatua. Analyysin pitäisi pystyä pureutumaan myös motivaatioon, oppimisen iloon, innovatiivisiin oppimisen tapoihin ja tavoitteiden saavuttamisen tasoon.

Oppimisympäristöissä voidaan koota tietoa myös sosiaalisista suhteista ja oppijoiden ja opettajan välisestä vuorovaikutuksesta ja tätä kautta voidaan kerätä tietoa eri interventioiden laadusta ja vaikutuksesta oppimisprosessiin. Oppimateriaalien ja tehtävien relevanttiutta voidaan arvioida suhteessa oppimistuloksiin ja oppimiseen käytettyyn aikaan.

Mistä dataa kerätään ja mihin analytiikka kohdentuu?

Oppimisanalytiikan käytön yksi ongelma on se, että onko opetuksen tapahduttava kokonaan verkossa, jotta saadaan analyysitietoa. Miten kontaktiopetuksen, projektien, työssäoppimisen ja informaalin oppimisen tulokset saadaan kytkettyä analyysitietoon? Vai antaako muutama verkkokurssi jo riittävän hyvän kuvan opiskelijan oppimisesta ja pystytäänkö hänen oppimistaan tukemaan saatujen tietojen avulla? Tarvitaanko oppilaitokseen useampia työkaluja riittävän tiedon saamiseksi?

Millaista oppimisanalytiikkakonseptia rakennetaan, riippuu pitkälti siitä, ketä toimijaa analytiikalla aiotaan palvella. Analytiikalla voidaan tukea oppijaa, opiskelijaryhmiä, opettajia, koulutusohjelmia, rehtoria, vanhempia, työelämän edustajia tai muita koulutukseen liittyviä sidosryhmiä.

Mitä tietoa oppijalle

Kuva 1. Esimerkkejä, mitä tietoa oppimisympäristöistä ja analytiikkaohjelmista saa opiskelijoille, opettajille ja hallinnolle.

Kuva 1. Esimerkkejä, mitä tietoa oppimisympäristöistä ja analytiikkaohjelmista saa opiskelijoille, opettajille ja hallinnolle.

Sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat suuntaavat opetusta entistä henkilökohtaisempaan suuntaan. Jokaiselle pitäisi pystyä rakentamaan yksilöllinen pedagogisesti vaikuttava ja omia taitoja tukeva oppimisen polku. Millaisilla opetusmenetelmillä ja teknologisilla ratkaisuilla tuo polku rakennetaan?

Nyt jo monet ohjelmat tarjoavat oppijalle tietoa hänen aktiivisuudestaan:

  • mitä tehtäviä hän on tehnyt,
  • missä vaiheessa hän on menossa kurssilla,
  • miten hän on suoriutunut suhteessa muihin opiskelijoihin,
  • kuinka paljon hän on käyttänyt aikaa oppimiseen ja miten se on vaikuttanut oppimismenestykseen.

Ohjelmissa voidaan seurata myös opiskelijoiden sosiaalista aktiivisuutta, verkostoitumista ja ryhmässä toimimisen taitoja. Näiden seuranta on tehtävä usein manuaalisesti, vain muutama ohjelma antaa visuaalisessa muodossa yhteenvetoja verkostoitumisesta.

Mitä tietoa opettajalle

Kaikkien nyt tarjolla olevien ohjelmien avulla opettaja saa hyvin tietoa opiskelijoiden etenemisestä. Opettaja voi tämän tiedon perusteella suunnata ohjausta niille opiskelijoille, jotka ohjausta eniten tarvitsevat. Hän voi miettiä, tarvitaanko lisäaikaa tehtävien tekemiseen tai tarvitaanko lisämateriaalia oppimisen tueksi. Useimmat ohjelmat myös antavat tietoa oppimateriaalista ja tehtävistä. Opettaja näkee, miten paljon aikaa oppijat ovat käyttäneet oppimateriaaliin ja miten he ovat tehtävät ratkaisseet. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä, onko oppimateriaali tai tehtävät liian helppoja tai vaikeita ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää.

Millaista tietoa hallinnolle

Oppilaitoksen johdolle analytiikkaohjelmista saa koottua tietoa opetuksen kokonaistilanteesta: opiskelijoiden suoriutumisesta, arvosanoista, oppimistavoitteiden saavuttamisesta, opetusmenetelmistä, oppimateriaaleista jne. Näiden tietojen pohjalta rehtori saa tietoa onnistumisista ja pullonkauloista ja voi resurssoida kehittämisvoimavaroja oikeisiin kohteisiin.

Vakiintuneeseen käyttöön on vielä matkaa

Analytiikassa keskitytään pääasiassa sellaisten opiskelijoiden yksilöimiseen, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka voivat pudota kokonaan pois opinnoista. Vähemmän kiinnitetään huomiota innovatiivisiin pedagogisiin ratkaisuihin.

Useimmissa työvälineissä analytiikka on kuvailevaa ja diagnostista: kuvataan sitä,
mitä on tapahtunut, mitä on tehty ja miksi tietty asia tapahtui. Edistyneissä ohjelmissa päästään jo ennustavaan ja ohjaavaan analytiikkaan: mitä tapahtuu seuraavaksi, miten oppija tulee etenemään ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Kaksi jälkimmäistä vaatii tekoälyä taakseen ja tätä on vasta muutamissa oppimisympäristöissä käytössä. Kehittämisen trendi on selvästi tekoälyn soveltamisessa analytiikassa.


Suomen eOppimiskeskuksen Poluttamo-hankkeessa selvitetään oppimisanalytiikan mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on selvittää:

  • miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa
  • mistä lähtökohdista oppimisanalytiikkaa kehitetään
  • millaisia työkaluja eri tekniset oppimisympäristöt ja erilliset oppimisanalytiikkaohjelmat tarjoavat analytiikan tekemiseen
  • mitä haasteita liittyy työkaluihin ja niiden käyttöönottoon ja kehittämiseen

Raportti julkaistaan huhtikuun lopussa osoitteessa www.poluttamo.fi.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Autoalan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä (Poluttamo)

Avoimilla osaamismerkeillä osaaminen tehdään näkyväksi digitaalisesti. Perusidea on, että osaaja eli merkkien saaja itse hallinnoi eri tahoilta saamiaan merkkejä, ja linkittää niitä esimerkiksi työhakemukseen, sosiaaliseen mediaan jne.

Poluttamo-hankkeessa toteutettu mallinnus kuvaa autoalan opiskelijoille tehdyn osaamismerkkijärjestelmän Omniassa. Sekä mallinnus että hankkeessa tuotetut osaamismerkit ovat avoimesti käytettävissä CC BY-SA (4.0) -lisenssillä.

Pähkinänkuoressa autoalan merkkijärjestelmä toimii seuraavasti: Oppilaitos luo merkit ja hakulomakkeet, opiskelijat hakevat merkkejä, ja opettaja hyväksyy ne. Opiskelija lisää merkit omaan digitaaliseen portfolioonsa ja jakaa linkkejä niihin tilanteen mukaan.

Autoalan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä -mallinnus

Esko Lius
Erityisasiantuntija, digitaalinen oppiminen / Omnia (Espoo)


Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo mukana SeOppi 2/2017 -lehdessä (Poluttamo)

Poluttamo-hankkeen etenemisestä SeOppi-lehdessä:

Tuotu lähteestä: Poluttamo