Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! (Open Knowledge Finland)

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille.

Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö

KIRA-digi

  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa: http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/hakuilmoitus.html
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa: http://www.nessling.fi/apurahat/avoimet-haut/
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa: https://kordelin.fi/apurahat-2/
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin:

The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Aktiivinen vs. passiivinen avoimuus

Tags: 
Aktiivinen avoimuus vaatii uudenlaista osaamista ja resursseja. Missä suhteessa nettiajan avoimuus tuo uusia mahdollisuuksia, tässä joitakin ajattelun lähtökohtia. Millaisia näkökulmia omia kokemuksiasi peilaten lisäisit listaan?

(taulukkoa päivitetty 31.1. heijastamaan työversioon tehtyjä muutoksia)






























Passiivinen Aktiivinen
Tapa olla tavoitettavissa ja läsnä Palautelomake/yhteystiedot verkkosivulla
Organisaatiopainotteiden esiintyminen joukkoviestimissä
Läsnäolo asiantuntijajulkisuudessa, kuten seminaarit, työryhmät ja komiteat
Läsnäolo internetissä, ml. sosiaalinen media, sekä ‘kansalaistapahtumissa’
Ruohonjuuritason omaehtoisten aktiviteettien tukeminen (vrt. esm Mahdollista.fi)
Jatkuva vuorovaikutus ei-formaalien verkostojen kanssa
Valmistelu Keskeneräisistä asioista puhutaan vain jos joku kysyy ja kerrotaan vain mitä on lain mukaan pakko kertoa. Vain valmis asiakirja tai vastaava näytetään (pyydettäessä), ei luonnoksia. Asioista kerrotaan joka vaiheessa, heti kun valmisteluun on ryhdytty. Aloitteita valmisteltavista aiheista haetaan aktiivisesti sidosryhmiltä

Tiedonvälitys Keskitetty viestintä ja vain pakolliset kuulutukset tai vastaavat Tiedotetaan välivaiheista, näytetään luonnoksia. Projektiblogi tai vastaava. Kaikkia rohkaistaan kertomaan työstään ja tekemisestään omin sanoin. Kuvataan prosessi etukäteen ja kerrotaan, milloin kysytään sidosryhmiltä.
Raportit netissä, tiedotus raporttien ilmestymisestä uutiskirjeessä.
Kuunnellaan yleisöä, vastataan kysymyksiin, tiedonvälitys vuorovaikutteista.
Vaikuttaminen Oma-aloitteiset sidosryhmät kuullaan Asiakkaita ja muita sidosryhmiä lähestytään heille sopivin tavoin ja osallistetaan.
Verkostojen luominen Tiedonkulku on pääosin organisaation/hankkeen ja sen sidosryhmien keskinäistä eikä helposti näy muille Organisaatio/hanke luo verkostoja, joissa eri intressiryhmät kohtaavat toisensa fyysisesti ja verkossa.
Resursointi / miehitys Avoimuuteen ei panosteta voimavaroja. Aktiivinen avoimuus on tarkoituksenmukaisesti resursoitu. Mukana fasilitointitaitoisia henkilöitä, joiden päätehtävään kuuluu aktiivinen osallistaminen.


Dokumentti on lisensoitu CC-BY-lisenssillä. Sitä voi käyttää kaikkiin tarkoituksiin ja myös muokata, alkuperäisversion tekijän mainiten.

Yhteiskehittelystä GoogleDocsissa kiitokset:
Juho Lehtinen – @lehtumedia
Tarja Ollas
Juho Hartikainen – http://juhohartikainen.fi
Pertti Sundqvist @ G+
Kari A Hintikka @nethunt

Mitä on avoimuus nykynetin näkökulmasta? (Opeblogi)

Sarja jatkuu eli AVO-hankkeen kollektiivinen käsitteiden avaus. Kollegani olivat laittaneet tärkeitä asioita yhteiseen paperiin. Alla oma jatkoni. Näkökulma on verkoon ja verkostoihin ja ihmisten yhteistoimintaan nykynetin vallitessa. Tämä ei siis ole mikään täydellinen avoimuuden määritelmä vaan jatkoa jo aloitettuun erittäin ansiokkaaseen määrittelykirjoitukseen. Ja paljon näkökulmia vielä puuttuu… tätä kierjoittaessani mietin, että olisi ollut paljon fiksumpaa tehdä tätä käsitemäärittelyä kokonaan avoimessa verkossa. Mahdollisia muita näkökulmia olisi kertynyt enemmän, mutta toki on hyvä välillä harjoittaa oman ryhmän sisäistä avoimuutta.

  • Avoimuus on oman toimintatavan ja toimintaprosessin dokumentointia, näkyväksi tekemistä (vrt. kabinettipolitiikka, vallan huoneet).
  • Avoin toiminta antaa mahdollisuuksia osallistumiseen, mutta ei tarkoita sitä, että epäreilua toimintaa ja avoimuuden härskiä hyväksikäyttämistä nieltäisiin purematta. Avoimuus on myös väärinkäytösten paljastamista, jotta väärintekeminen vähenisi. Toisaalta avoimuudessa on oltava viisas, jottei vahingoittaisi sen avulla syyttömiä.
  • Avoimuuten kuuluu maksuton omastaan antaminen, avoin jakaminen, ilmaisuus. Toiminta voi olla yhtä aikaa sekä maksullista liiketoimintaa tai palvelua että avointa jakamista (sosiaalisen median liiketoimintamalli).
  • Avoimuuteen liittyy kyky kysyä. Tämä on siinä mielessä kyky, että edelleen monet asiantuntijat sulkeutuvat oman asiantuntemuksensa linnakkeeseen, jonka uskottavuutta kuvittelevat kysymisen vähentävän.
  • Avoimuus sisältää kulttuurisen ymmärryksen siitä, että elämme aina tietyn käsiteavaruuden ja tulkintakehyksen sisällä. Merkitysperspektiivin siirtymä (Mezirow) on aina mahdollinen ja voi avata samaan kohteeseen aivan uuden näkymän. Avoimuus on siis avoimuutta kyseenalaistaa oma ymmärrys ja tulkinta ja siten avoimuus on lähellä dialogia (Bahtin, Freire).
  • Avoimuus vaatii asennetta, koska avoin toiminta antaa informaatiota mahdollisten vihollisten käsiin. Avoimuus voi olla kuitenkin paras puolustus. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa avoin omalla nimellä ja omilla kasvoilla toimiminen luo muille käsityksen ja ymmärryksen toimijasta. Jos sitten joku käyttää avoimen toimijan nimeä väärin, tekee toisen nimissä jotain tai muuten hyödyntää toisen nimeä ilman lupaa, kiinnijäämismahdollisuus on suuri.
  • Avoimuus luo luottamusta, mutta tässä suhteessa on toisaalta aina lunastettava luottamus. Jos hyödyntää avoimessa netissä sisältöjen ja avun saalistusta (sorsastusta, crowdcoursing) ammatillisesti, tämä on aina syytä kertoa heti kättelyssä (klassikkokeskustelu: Suviko: Sovitaanko jaikusourcingille säännöt).

Avoimuus: läpinäkyvyys – osallistuminen – yhteistyö

Organisaation avoimuutta voidaan kuvata pyramidilla, jonka pohjana on läpinäkyvyys. Läpinäkyvyys luo puitteet ihmisten osallitumiselle. Pyramidin huippuna on yhteistoiminta, jossa ihmiset osallistuvat tekemällä ja tuottamalla, eivätkä vain kommentoimalla tai äänestämällä.

Ylläoleva pyramidi visualisoi Obaman hallinnon Transparency and Open Government -muistiossa esitettyjä periaatteita: a) hallinnon tulee olla läpinäkyvä, b) hallinnon tulee olla avoin osallistumiselle c) hallinnon tulee olla avoin yhteistyölle.

Avoimuus on asenne ja tahtotila – se on valmiutta jakaa omia ajatuksia ja tuotoksia, sekä samalla kykyä ja halua ottaa vastaan muualta tulleita ideoita, palautetta, kommentteja ja kontribuutioita, sekä muokata omaa toimintaa niiden perusteella.

Avoimuus on tapa toimia – kaiken ei tarvitse olla avointa, mutta toiminta on pääosin julkista ja poikkeukset tästä perustellaan, eikä niin, että kaikki tehdään pääosin pienessä piirissä ja vain jotkut asiat päätöksen jälkeen ”julkaistaan”. Päätösten suhteen avoimuus on sitä, että koko päätöksen syntymiseen johtanut prosessi voidaan jäljittää.

Avoimuutta voidaan tukea rakenteilla – esimerkiksi avoimet lisensointikäytännöt ovat rakenteita, jotka mahdollistavat julkaisujen tai ohjelmistokoodin jakamisen ja muokkaamisen ja sosiaalisen median alustat ovat rakenteita, jotka tukevat ajasta ja paikasta riippumattoman avoimen verkkokeskustelun syntymistä.