MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle (Open Knowledge Finland)

Ke 30.8. Tallinnassa, Tallinn University Conference Centre, Narva Maantee 29
To-pe 31.8.-1.9. Helsingissä, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4


Kolmipäiväinen MyData 2017 -konferenssi vauhdittaa siirtymää yrityskeskeisestä henkilökohtaisen datan hallinnasta ja hyödyntämisestä kohti ihmiskeskeistä ja yksilöllistä datan hallintaa. Konferenssissa julkaistaan MyData Declaration, eli ihmiskeskeisen tietojenkäsittelyn teesit, jotka ovat allekirjoitettavissa konferenssin aikana.

Yksinkertaistettuna MyData -periaatteet voimaannuttavat kansalaisia/palveluiden käyttäjiä, sillä käyttäjä itse voi esimerkiksi uudelleenkäyttää itsestään kerättyä tietoa tai määritellä, miten tietoa jaetaan esimerkiksi muihin palveluihin, mainostajille, tutkijoille tai muille tiedon hyödyntäjille. MyData tulee paitsi tehostamaan julkisia palveluita, myös tuottamaan aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita ja on myös todennäköistä, että käyttäjät itse voivat esimerkiksi myydä tietoja itsestään mainostajille. MyData voimaannuttaa kuluttajakansalaisen.

MyData nivoutuu vahvasti tiedon avoimuuteen – ja on internetin suuria haasteita

World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on nostanyt henkilötiedon käsittelyn yhdeksi kolmesta suuresta internetin tulevaisuutta määrittäväksi haasteeksi. Siksi henkilötieto onkin ollut tärkeä asia Euroopan digitalisaatioagendalla ja uusi EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astumassa voimaan alle vuoden päästä. Siinä missä tietosuoja-asetus tuo itsessään kansalaisille turvaa ja uusia digitaalisia oikeuksia henkilötietoon liittyen, MyData tavallaan rakentaa tämän päälle, tuomalla lisää oikeuksia, ja määrittelemällä periaatteet ja eräänlaisen arkkitehtuurin sille miten henkilötietoa hallinnoidaan käyttäjän ja palveluiden kesken.

Myös henkilötietoon liittyvien palveluiden taloudellinen merkitys on valtava. Henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista (World Economic Forum, 2013) ja niihin liittyvien palvelujen kokonaismarkkinan on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 1000 miljardiin euroon vuonna 2020 (Boston Consulting Group, 2012).

Nokkela lukija kysyy mitä tekemistä MyDatalla on avoimen tiedon ja avoimen datan kanssa. Siinä missä avoin data viittaa kaikkien julkisesti saatavilla oleviin tietovarantoihin, MyDatassa puolestaan yksi olennainen osa on vastaavasti yksilön

Kansainvälisen Open Knowledge -järjestön (ent. Open Knowledge Foundation) perustaja Rufus Pollock tiivisti avoimen datan ja MyDatan suhteen viime vuoden konferenssissa.

Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain EU -alueella (Vickery, 2011).  Sinänsä arviot ovat suuntaa antavia, mutta kokoluokaltaan henkilötiedon taloudellinen potentiaali on näin arvioituna jopa kymmenkertainen avoimen datan potentiaaliin verrattuna. Teimme Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalle (VN TEAS) selvityksen avoimen datan taloudellisista vaikutuksista ja yksi raportin löydöksistä olikin nimenomaan se, että tarvitaan laajempaa datatalouden osaamista ja että arvo syntyy yhdistelmällä erilaisia datalähteitä.

Toki on tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain taloudellisesta merkityksestä. Yhtä kaikki, avoin data, MyData, tekoäly, big data, data-analytiikka – mm. nämä kulkevat käsi kädessä ja lisäävät toinen toisensa merkitystä ja vaikuttavuutta datataloudessa.

MyData 2017 -konferenssi – kansainvälinen yhteisö luo tulevaisuuden!

Toista kertaa järjestettävä tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä se tuo yhteen yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt tutkijat ja hallinnon edustajat. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä konferenssissa oli 670 henkeä 25 maasta, eli onnistumme mainiosti. Viime vuoden konferenssin merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä sen jälkeen MyData-verkostoja on käynnistetty useissa maissa, alunperin Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty MyData selvitys on käännetty useille kielille ja julkaistu ympäri maailmaa, ja yli 400 hengen MyData-konferenssi järjestetty Japanissa.

Tänä vuonna MyData 2017 -tapahtuma järjestetään 3-päiväisenä (30.8. – 1.9.2017) siten, että ensimmäinen päivä on Tallinnassa (tietyt teemasessiot ja akateeminen osuus), ja kaksi päivää (päätapahtuma) Helsingissä. Odotamme paikalle yli 700 henkeä – mukana on peräti yli 150 puhujaa, ja yli 40 eri sessiota!

Olemme pyrkineet pitämään lippujen hinnat maltillisena, että saadaan osallistujia erityyppisistä organisaatioista mukaan. Liput saa ostettua suoraan sivulta:  https://mydata2017.org/registration/

MyData 2017 -konferenssin järjestävät yhteistyössä Open Knowledge Finland, Aalto-yliopisto, Tallinnan yliopisto, ja ranskalainen tutkimusorganisaatio Fing. Konferenssi on yhteisöllisesti tuotettu – mukana on noin 10 palkattua henkilöä, yli 35 vapaaehtoista ja yli 50 ohjelman tuottajaa – ja se on Open Knowledge Finlandin vuoden suurin tapahtuma – tervetuloa mukaan!


Yo. tekstissä mainittuja lähteitä:

Rufus Pollock MyData 2016
https://www.youtube.com/watch?v=4SRUqQO_1CQ

MyData Declaration
https://mydata.org/declaration/

Three challenges for the web, according to its inventor, The Web Foundation (March 12, 2017)
https://webfoundation.org/2017/03/web-turns-28-letter/ 

Boston Consulting Group. (2012). The Value of Our Digital Identity. Liberty global Policy Series. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.libertyglobal.com/PDF/public-policy/The-Value-of-Our-Digital-Identity.pdf.

Koski, H., Honkanen, M., Luukkonen, J., Pajarinen, M., & Ropponen, T. (2017). Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. VNK.  Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18703

Vickery, G. (2011). Review of Recent Studies on PSI Re-Use and Related Market Developments. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nsgic.org/public_resources/Vickery.pdf.

World Economic Forum. (2013). Unlocking the Value of Personal Data: From Collection to Usage. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www3.weforum.org/docs/WEF_IT_UnlockingValuePersonalData_CollectionUsage_Report_2013.pdf.

The post MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle appeared first on Open Knowledge Finland.

Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! (Open Knowledge Finland)

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille.

Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö

KIRA-digi

  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa: http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/hakuilmoitus.html
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa: http://www.nessling.fi/apurahat/avoimet-haut/
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa: https://kordelin.fi/apurahat-2/
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin:

The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? (Open Knowledge Finland)

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia.

Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf

Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista.

Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa.

Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208

Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä.

Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän!

The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. (Open Knowledge Finland)

This blog post is part of our summer series featuring chapter updates from across the Open Knowledge Network and was written by the team of Open Knowledge Finland.

It’s been a busy start to the 5th year of Open Knowledge Finland as it coincides with the celebration of Finland’s 100 years of independence and 250+ years of Freedom of Information. We have so much to update about! We promise it is a good read!

MyData & GDPR – new digital rights coming up!

MyData 2017 Conference is being prepared as we speak. A Programme team of over 40 people is working night and day (no exaggeration, we operate from various time zones) to make the conference happen. The event, held in Helsinki and Tallinn on Aug 30 – Sep 1, will address various aspects of MyData and digital human rights – GDPR, Ethics, Consent, interoperability, and privacy.Read more details here. The program was just published live tMay 3rd, and early-bird tickets sales just started! Get your ticket and subscribe to the low-volume newsletter at http://mydata2017.org/!

If you would like to help with hands-on organising or with creative planning tasks, the core organising team hosts weekly Talkoot events – read more and please join us here. We would especially like to have OK chapters as communication hubs so as to get participants and volunteers for the conference and to get participants and program proposals for the conference. Last year we had visitors from 24 countries – can we do even more this year?! We award volunteers with free access to the conference – so don’t miss this opportunity!

This year’s main conference partner is the Finnish Population Register Centre. As an institution, they hold the very core personal data about every Finn; making them a vital partner. Population Register Centre is also working closely with the Ministry of Finance on a MyData-inspired pilot project and the necessary mechanisms that are needed to include MyData ideology in their Suomi.fi services. Contact the MyData 2017 team at hello@mydata.org.

P.S. If you’re wondering about the relation of MyData and open data, check out Rufus Pollock’s excellent talk at MyData 2016:

and take a peek at OK Japan, who are organising a 400-person side event in May!

Finland is 100 years! So we’re hacking our cultural heritage in May

The 3rd Hack4FI – Hack your heritage brings together artists, programmers, designers, humanists, educators and others interested in digital cultural heritage and multi-professional collaboration between 5th – 7th May 2017 at YLE (Finnish Broadcasting Corporation) to create new cultural works, services and concepts in an international and inspirational surroundings.

Participants can explore with virtual technology, remix archival films, travel through time (!) by choosing one of the hosted tracks or choose their own directions and do with the material whatever they like!  Hack4FI 2017 hackathon will be organised in co-operation with AvoinGlam network and YLE whose premises will serve as the venue for the event together with partners in the GLAM sector. We expect some 80-100 hackers again!

Follow #Hack4FI//hack4.fi or contact Sanna [sanna.marttila@okf.fi] to get involved and for information.

Is it bedtime for democracy? We’d like to think not! [Hacking the future of democracy]

What does democracy look like in ten years? How can we increase people’s participation? Join Democracyhack to work on solutions and provoke discussion around democracy, participation and politics in future Finland! Open knowledge Finland, in conjunction with the Tulevaisuuden valtiopäivät event (Future Parliament) and the Finnish Independence Fund – Sitra are organising a democracy seminar and hackathon Democracyhack from  4th – 5th May. The hackathon is open to all, even non-Finnish speakers participants!  Contact the Democracyhack team [democracyhack@okf.fi] for more information.

Creating a lobby register in Finland – our FOI work continues

OKFI just received a grant from The Helsingin Sanomat Foundation to work on the freedom of information. Our first task is to open the data on meetings with Finnish civil servants and members of Parliament so they can be used by journalists, researchers, activists and other non-governmental organisations. The Parliamentary visitors’ log was classified as public information by the Supreme Administrative Court on 20.12.2016, in a case, the Open Ministry took to court. The decision is crucial in helping to identify the extent of lobbying towards Parliament – and later, in other ministries, public bodies and authorities.

The next step will be creating transparency in the comprehensive and systematic collection of data through freedom of information requests, as well creating a database out of its responses. We are working together with the Data Protection Ombudsman to determine which data are not publishable (for example, family members or other representatives will not be published). Some personal guest information will be released after appropriately anonymizing the data (e.g. for statistical purposes). The data is published using the open CC-BY 4.0 license, so scientists, journalists and others can use it.

Our goal is to produce data visualisations, that concisely indicate connections between the visitors and the drafting of laws. We also aim to produce a short report about practical experiences and challenges in the systematic gathering of information based on freedom of information requests.

Monitoring hate speech in municipal elections 

As we headed towards the local elections, the topic of online hate speech once again raised its ugly head. So, we are learning and testing tools for hate speech by monitoring about 6,000 candidates, out of total 33,000 – using open data and artificial intelligence to analyse tweets and posts by the candidates. Social media posts were analysed in real time by an AI algorithm. If the messages were predicted to contain hate speech, messages were forwarded to the Non-discrimination Ombudsman. There, employees analysed the posts, and if they confirmed the content as hate speech, they contacted the political party in question (all parties had signed a European agreement against discrimination) or, in some cases, the public prosecutor. Unfortunately, some candidates will be taken to court for their racist misbehaviour.

This was a pilot project in partnership with The Finnish Non-discrimination Ombudsman, Finnish League for Human Rights, Ministry of Justice / Ethnic relations (ETNO), Academy of Finland Research projects from University of Helsinki, Aalto University and Tampere University (HYBRA, Citizens in the Making), Open Knowledge Finland, Futurice and others! Final results are due in May, the elections were held early in April. The source code is available at https://github.com/futurice/spice-hate_speech_detection/

Other activities and projects that may be of interest

Citizen science – recommendations to the Ministry of Education and Culture

Citizen science has most notably, been used as a method for creating observational data for life science research. Against the backdrop of current technological advancement, we need to create Citizen Science v 2.0 – open, diverse, responsible, dialogic and academically excellent. Regarding outcomes, we envision a set of concrete recommendations for national stakeholders; we will create understanding, awareness and discussion about citizen science as a scientific method and community; and we will catalyse a research agenda for a new kind of open citizen science. Contact: heidi.laine@okf.fi for more information. You can also watch a youtube video about the project here [in Finnish]:

For more information about the Citizen Science, see The European Citizen Science Association (ECSA) website.

Protesting against the rising costs of scientific publishing 

Major international scientific publishers are currently enjoying remarkable profit margins. The scientific community produces research, usually publicly funded, edits the publications as unpaid volunteers, and then buys back the scientific publications. Publishers have increased the price of publications significantly year by year although in this digital era the trend should be the opposite. Through FOI requests and court cases by OKFI, we found out just how bad the situation was.

Now, seven active Open Science enthusiasts gathered support for the cause in Finland – and as a result, some 2800 academics are declining to peer review scientific journals, until proper agreements are held, and the situation is in control. This is a pan-European topic, and collaboration here could be fruitful, also within the Open Knowledge family. Contact Heidi [Heidi.laine@okf.fi] and read more here: http://tiedonhinta.fi/en/

Government’s analysis, assessment and research activities

Open Knowledge Finland delivered its first two commissioned projects for the Government’s analysis, evaluation and research activities, coordinated by the Prime Minister’s Office.

  1. Together with ETLA (Research Institute of the Finnish Economy), we implemented a project called “cost-effective utilisation of open data”. The project’s goal was to better understand and measure the impacts of open data and the use of the necessary public registers. We studied the relationship between the use of open data in companies and their innovation production and financial success. Furthermore, we proposed 10 concrete means of increasing the impact of open data in our society. Read the report here.
  2. In partnership with the National Institute of Health and Welfare (THL) and Oxford Research, we implemented the Yhtäköyttä project (Common Knowledge Practices for Research and Decision Making). The project studied how to support evidence-based decision-making with wide participation. The objective was to design a systematic method with roles, practices, information structures and IT infrastructure that support each other. Read more about it here.

Unfortunately, information on both projects is not available in English.

MyData Muutosvoimana

MyData Muutosvoimana (“MyData as a force of change”) is a new project launched under the stewardship of Aleksi Knuutila.

The project seeks to create modes of operation for opening up Finnish public administration data by MyData principles.

Other OKFI plans in 2017

Stuff we are working on: Creative Commons, Open Data Business cases, the impact of open data…and much more. For a comprehensive insight of Open Knowledge Finland, kindly have a look at http://www.Okf.fi/general.

A new board & chairman for 2017

The start of 2017 saw a few organisational shifts and rule changes in OKFI to allow for scaling and more efficient operations for the future. We will now organise two general meetings per year. We also held our autumn meeting in December and voted for the new board to lead our efforts in 2017 – making this the second time within a year the board was elected :)!

Previous vice chairman Mika Honkanen took the lead as of January 1, 2017. Best wishes to Mika! Other re-elected previous board members are Susanna Ånäs, Liisi Soroush, Jessica Parland-von Essen, Raoul Plommer, Mikael Seppälä. And, nice to have two new members of the board, Aki Saariaho and Oskari Lappalainen!

The long-term chairman Antti Jogi Poikola stepped aside as the lead – but thankfully continues as the treasurer (as an external advisor to the board) – and of course as one of the leading masterminds and visionaries on MyData. Congratulations to all!

New employees – new office!

Viivi Lähteenoja started as MyData 2017 producer (1-10/2017) and Aleksi Knuutila started as project manager for MyData Muutosvoimana (1-9/2017).

Teemu continues as full-time (executive director), just starting his third year. Sanna Marttila continues as part-time project manager (Creative Commons support -project, Hack4FI 2017 -project).

Pia Adibe’s contract was extended, as she continues to steer our HR and Finance management. Liisi Soroush, Mikael Seppälä, Aki Saariaho, Raimo Muurinen, Kari Hintikka and Salla Thure are also employed in a 1-6 month part-time jobs.

We have submitted over 10 different project proposals this year – so we sure hope some funding is coming our way. New ideas always welcome – get in touch with teemu.ropponen@okf.fi

We also just relocated! Our new office is at Maria 0-1 startup centre, not far from the centre of Helsinki – a former hospital that now houses well over 300 people. It is exciting to be part of the Maria 01 community, where every day is a buzz!

Read More: Blog posts in English

Rebooting nations – what would states and democracy look like if we invented them today? In a series of democracy and Democracyhack-related posts, this one looks at what we in welfare states could learn from the libertarian, tech-loving anarcho-capitalists of Liberland!

Why Design for Data? Design for Data is one of our topics at Open Knowledge Finland. If interested, join the Design for Data Facebook group.

Collaborate with Open Knowledge Finland

We have submitted over 10 different project proposals, including work with OK Germany and OK Greece – so we sure hope some exciting cross-border work is coming our way. New ideas for collaboration always welcome – get in touch!

For any further information on OKFI activities, kindly contact raoul.plommer@okf.fi (international activities contact point) and/or teemu.ropponen@okf.fi (Executive Director). Follow OKFI at @okffi (https://twitter.com/OKFFI).

The post MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. appeared first on Open Knowledge Finland.

Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! (Open Knowledge Finland)

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta.

Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§).

Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.

Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data

Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä.  Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan.

Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan):

2§ Yhtiön tehtävät

2 mom:

Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja.

5 §  Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen

4 mom:

Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään.

Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.

Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta

Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.

Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja

Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia.  Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.

Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle

Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus”  -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä.

Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana.

Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.  

Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen

Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.  

Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia.  Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.

  1. sitoumus

Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään.

Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu.

Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä www.valtionbudjetti.fi joka tavallaan täydentää VM:n omaa www.tutkibudjettia.fi -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin.

Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää.

Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna.

Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli  julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.

 

Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus.

 

Muuta:

 

The post Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! appeared first on Open Knowledge Finland.

ResponsiveOrg Finland – verkostoajan organisaatioita ja työtä uudistamaan (Open Knowledge Finland)

“Kaikki on ja olemme kaikki verkostoituneita.

Jännite ennustettavuuteen optimoitujen organisaatioiden ja ennakoimattoman maailman välillä on saavuttanut hajoamispisteen.

Tarvitsemme uuden lähestymistavan.”

ResponsiveOrg manifesti

Tuntuuko sinustakin siltä, ettei organisaatiossasi ja työssäsi hyödynnetä verkostoajan mahdollisuuksia?

ResponsiveOrg Finland on avoimesti toimiva, oppiva ja tekevä verkosto, joka pyrkii kiihdyttämään työn ja organisoitumisen uudistumista. Toimimme paikallisena hubina globaalisti toimivalle ResponsiveOrg-verkostolle. Kutsumme luomaan ja edistämään toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää responsiivisuuttaan muutoksille, ihmisille, tulevaisuuksille ja verkosto-organisoitumiselle.

Yksittäisten, ajassa elävien organisoitumisen ja työtä koskevien lähestymistapojen sijaan meidän kannattaa siirtää fokus yhdistävään tekijään: verkostoaikaan ja sen mahdollisuuksiin. Verkostoajan organisoitumiseen viitataankin monilla käsitteillä: puhutaan muun muassa kompleksisuudesta, leanista, agilesta, palvelumuotoilusta, tealista ja systeemi- sekä verkostoajattelusta.

Kun kaikki liittyy kaikkeen, kaipaamme koherentteja, toisiinsa liittyviä toimintatapoja, jotka yhdessä tekevät organisaatioista ja työstä verkostoitunutta. Näitä ei ole kukaan kyennyt vielä määrittelemään tyhjentävästi, ja koemme, että tässä on paikka yhteiselle oppimiselle sekä tekemiselle.

Käsienheiluttelun ja ylhäältä annettujen määräysten sijaan haluamme edistää ihmislähtöisiä työtapoja, joissa yhteisöt hyödyntävät osallistuutta ja dialogia tehdessään verkostoajan organisoitumisesta ja työtavoista itselleen merkityksellisiä. Dialogia kaivataan yhtälailla meidän verkostoajan kehittäjien ja tekijöiden välillä, että voimme sanoittaa ja edistää teemoja yhdessä hyödyntäen toistemme vahvuuksia.

Haluamme mahdollistaa monia näkökulmia yhteen tuovan avoimesti toimivan (Open) verkoston, jossa voi oppia ja luoda responsiivisia toimintatapoja.

Yhteisön tavoitteena on olla oppimis- ja tekemisverkosto (Learn & Do Network), joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen ja vaikuttamiseen.

Teemme tätä edistämällä eteenpäinkytkentää (Feed Forward) kehittämällä avoimesti käytettävää (Commons) osaamista ja toimintatapoja, kirjoittamalla blogikirjoituksia sekä järjestämällä tapaamisia, työpajoja ja myöhemmin mahdollisesti tapahtumia tai konferensseja.

ResponsiveOrg Finlandin toimintaa fasilitoi verkostoaikaan syntynyt Open Knowledge Finland ry. Yhdistyksellä on useamman vuoden kokemus muutoksen ja muutosta edistävien yhteisöjen aktioimisesta, yhteentuomisesta ja tukemisesta mm. avoimen datan, MyDatan ja avoimen yhteiskunnan saroilla.

ResponsiveOrg Finland järjestää ensimmäisen verkostotapaamisensa elokuussa. Tule kuulolle ja osallistu:

Facebook: https://www.facebook.com/groups/ResponsiveOrgFI/
Twitter: https://twitter.com/ResponsiveOrgFI
WWW: http://responsiveorg.fi

Lisätietoja:

@OKFFI
@mikaelseppala
@akisaariaho

The post ResponsiveOrg Finland – verkostoajan organisaatioita ja työtä uudistamaan appeared first on Open Knowledge Finland.

Kulttuurihakkerit avoimien arkistojen kimpussa – 20 uutta konseptia viikonlopun aikana (Open Knowledge Finland)

Hack4FI menossa Ylellä. Kuva: Mika Honkanen

Hack4FI menossa Ylellä. Kuva: Mika Honkanen

Viime viikonloppuna kolmatta kertaa järjestetty Hack4FI – Hack your heritage -kulttuurihackathon onnistui jälleen yli odotusten. Ylen studiotalossa pidetyssä tapahtumassa kävi viikonlopun aikana noin 80 henkeä. Yli 50 kehittäjää (kulttuurihakkeria) – taiteilijaa, graafista suunnittelijaa, koodaria, muotoilijaa, käsikirjoittajaa ja humanistia Suomesta ja ulkomailta – loivat yhdessä lähes 20 uutta sovellusta, sovelluskonseptia, demoa, datavisualisointia ja verkkotyökalua. Yksi moniammatillisista tiimeistä esimerkiksi kehitti tekoälyyn perustuvan tavan muuntaa mustavalkoisia videoita ja kuvia värilliseksi. Useampi ryhmä tarttui Helsingin kaupunginmuseon haasteeseen kehittää virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen perustuvaa Aikakone-näyttelyä museon tiloissa. Moni innostui myös luomaan tapoja tuoda suomalaista kulttuuriperintöä Wikipediaan.

“Ylelle oli suuri ilo antaa tilat ja teknologia Hack4FI-tapahtuman käyttöön. Oli hienoa nähdä, miten eri alojen osaajien yhteisellä innostuksella ja työllä saadaan muutamassa päivässä aikaiseksi jotain ihan uutta ja inspiroivaa. Toivon, että nyt kolmena vuonna peräkkäin järjestetty tapahtuma muodostuu kulttuurialan yhteiseksi perinteeksi ja saa jatkoa myös ensi vuonna”, Ylen arkistopäällikkö Katri Vänttinen toteaa.

Pohjoismaiseen Hack your heritage -perheeseen kuuluva Hack4FI perustuu vapaasti käytettävissä olevien digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen hyödyntämiselle uusien töiden luomiseksi. Materiaalina toimivat esimerkiksi valokuvat, vanhat kartat, maalaukset, äänimaisemat, sekä aineistoja kuvaavat metatiedot. Tänä vuonna suosituimmiksi nousivat Helsingin Kaupunginmuseon, Finnan, Helsingin kaupungin, Mannerheim-museon, Yle Arkiston ja Gallen-Kallela -museon aineistot. Aineistoja tarjoavista yhteistyökumppaneista vuoden museoksi valittu Helsingin kaupunginmuseo avasi hiljattain (HS 26.4.2017) peräti 45 000 korkearesoluutioista kuvaa vapaasti hyödynnettäväksi. Hienona ja ajankohtaisena avauksena aineisto oli hackathonissa erityisen suosittu.

“Olemme ilahtuneita, että avoin aineistomme herätti niin paljon kiinnostusta. Haluamme kehittää rooliamme mahdollistajana ja aidosti osallistaa tekijöitä. Hack4FI oli erinomainen osa tätä työtä ja sen kautta on mahdollista saada ideoita, joita emme itse ikinä tulisi ajatelleeksi”, Aki Pohjankyrö innostuu.

Muutamia esimerkkejä viikonlopun aikana tehdyistä töistä:

The HoboTram täydentää kävijäkokemusta Helsingin kaupunginmuseossa keinotodellisuuden (VR) keinoin. Käyttäjä voi aikamatkustaa raitiovaunulla, nähdä historiallisia maisemia ja kuulla tunnetun laitapuolen kulkijan J.K. Harjun tarinoita ja mietteitä. The HoboTram kruunattiin hackathonissa yleisön suosikiksi.

Image and video colorization with AIkeinoälyn avulla tehdään mustavalkokuvista ja -videoista värillisiä. Kuvat ja videot saavat uutta elämää kun ne väritetään!

Mannerheim-aiheisista kuvista tehtiin hauska gif-animaatiotyökalu Mannerheim goes GIF. Toisessa työssä (GMxAG) puolestaan leikiteltiin Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan välisellä ystävyydellä. Tuloksena luotiin Gallen-Kallelan tyylille ominainen kuvafiltteri, joka yhdistettynä Mannerheimin kuviin synnytti Gallen-Kallela-henkistä Mannerheim-taidetta.

AR Wiki statues -tiimi kehitti lisätyn todellisuuden sovelluksen, jossa katsomalla kaupungin eri patsaita älypuhelimen kameran kautta saa patsaista lisätietoa. Toinen Wikimedia-aiheinen projekti Wikidocumentaries hahmotteli yhdessä Finnan kanssa eri tapoja, joilla Finnan valtavan kulttuuriaineistotietokannan tietoa ja kuvia voidaan kätevästi hakea ja yhdistää muuhun avoimeen aineistoon ja viedä Wikimedian projekteihin, kuten Wikipediaan.

Muutama hackathonin aikana ideoitu työ jatkaa myös Ylen Beta Challenge -kilpailussa. Yle Beta Challenge on Ylen ideahautomon haastekilpailu, jossa etsitään tulevaisuuden mediakokemuksia ja tekijöitä.

Hack4FI-hackathonin projektien esittelyt löytyvät verkosta osoitteesta https://hackdash.org/dashboards/hack4fi17. Videotaltioinnit projektien loppuesityksistä julkaistaan myöhemmin. Lähes kaikki tuotokset on julkaistu Creative Commons BY-SA 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa että tuotokset ovat helposti kaikkien hyödynnettävissä. Useiden sovellusten (kuten keinoälyvärityksen) ns. lähdekoodi on kaikkien käytössä GitHubissa, eli sitä voivat muut esimerkiksi kehittää edelleen.

Mikä ihmeen hackathon?

Sanoista ”hack” ja ”marathon” muodostuva “hackathon” tarkoittaa intensiivistä, päivästä viikkoon kestävää työskentelyjaksoa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisvoimin erilaisia ohjelmistoja tai sovelluksia. Hackathoneista on tullut erittäin suosittu avoimen innovaation keino, myös kaupallisten ideoiden kilpailuttamiseen ja kiihdyttämiseen. Perinteisesti hackathonit ovat ennen kaikkea yhteisöä vahvistava ja yhteistyöhön kannustava toimintamuoto.

Avoimen datan ja tietovarantojen ympärille syntyvä uusi liiketoiminta on mainittu jopa hallitusohjelmassa. Open Knowledge Finland näkee avoimen datan hyödyntämisen merkitykselliseksi kuitenkin myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa ja aikamme suurten haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi perjantaina 5.5.2017 yhdistys toteutti Demokratiahackin yhdessä Sitran ja Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtuman kanssa. Tiedon jakamisen kautta “valta” hajaantuu useammalle, ja avoimuus edistää demokratiaa.

Kuvia ja videoita:

Videotallenteet löytyvät osoitteesta: https://livestream.com/Infocrea-fi/hack4fi-2017

Matalaresoluutioisia kuvia (Kuvaaja: Sini Peura) Hack4FI -tapahtumasta on saatavilla kansiosta: http://okf.fi/hack4fi-kuvat.

Muita kuvia saatavilla pyynnöstä. Ks. myös aiempi tiedote (6.5.):

Lisätietoja:

Hack4FI – Hack Your Heritage: http://hack4.fi/
Sanna Marttila, projektipäällikkö, sanna.marttila@okf.fi, p. 040 144 2103.

AvoinGLAM järjestää Hack4FI – Hack your heritage -hackathonin yhteistyössä Yleisradion kanssa. AvoinGLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) on osa kansainvälistä OpenGLAM-verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista. Verkosto tekee yhteistyötä GLAM-organisaatioiden kanssa, järjestää työpajoja ja seminaareja, sekä jakaa tietoa ja kokemuksia avoimesta kulttuurista ja kulttuuriaineistojen avaamisesta. Lisätietoja: avoinglam.fi.

AvoinGLAM on osa Open Knowledge Finland ry:tä, vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä sen eri sektoreilla. Lisätietoja: http://www.okf.fi.

Tiivistä hakkerointia menossa. Kuva: Sini Peura.

Tiivistä hakkerointia menossa. Kuva: Sini Peura.

 

 Image and video colorization with AI. Kuva: Sini Peura.

Image and video colorization with AI. Kuva: Sini Peura.

The post Kulttuurihakkerit avoimien arkistojen kimpussa – 20 uutta konseptia viikonlopun aikana appeared first on Open Knowledge Finland.

Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla (Open Knowledge Finland)

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän raportissa kannustetaan uusien innovaatioiden luomiseen. Raportissa kuvataan pintapuolisesti millainen voisi olla uusi sovellus edistämään lasten ja nuorten harrastamista. Ohessa lainaus raportista.

Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tarve sekä toiveet. Dataa hyödynnetään osana lasten ja nuorten harrastustoiminnan suunnittelua. Sovelluksen avulla lapset sekä heidän vanhempansa voivat löytää harrastuksen sekä antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitettään käyttämättömien harrastusvuorojen hyödyntäminen lasten ja nuorten omatoimiseen harjoitteluun. Sovellus perustuisi avoimeen dataan ja lähdekoodiin ja sen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään lasten ja nuorten palveluiden suunnitteluun.

Eivät lapset ja nuoret tarvitse uutta sovellusta tai palvelua, vaan tieto tarvitsee palvelun, jossa sitä hallinnoidaan hyödynnettäväksi.

Tarvitaanko lisää sovelluksia?  Voisiko nykyisiin palveluihin tai sovelluksiin tuoda uutta tietoa?
Eri yhteyksissä kuulemieni kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että kukaan ei enää kaipaa lisää sovelluksia. Todellinen tarve on kuitenkin ns. uudelle tiedolle eli mistä löytyy samasta asiasta kiinnostuneita henkilöitä. (Lähde: yksinäisyyttä käsittelevät artikkelit ja kirjat). Se miten kyseistä tietoa hallinnoidaan ja miten tietoa jaetaan hyödynnettäväksi ovat tärkeimmät käytännöt. Hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää tarjota tiedot avoimena tietona/datana standardoidun rajapinnan kautta, jolloin kuka tahansa voi käyttää tietoa lisenssiehtojen mukaisesti.

Käyttötapauskuvaus – mistä kavereita uudessa elämäntilanteessa nykyvälinein?

Lapsi tai nuori (jäljempänä nuori) joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle missä ei asu entuudestaan tuttuja. Nuori haluaisi harrastaa leikkimielisesti ja satunnaisesti jotain, mutta ei tiedä mistä etsiä samasta asiasta kiinnostuneita (jäljempänä kaverit). Nuori käyttää eri sosiaalisen median palveluita aktiivisesti eli hänellä on käytettävissä ns. kaikki mahdolliset viestintävälineet.

Nuori päättää olla itse aktiivinen ja aloittaa “Mistä kavereita?” -projektin kiinnittämällä mm. kauppojen, kirjaston, koulun ilmoitustauluille lappuja, että kaipaa kavereita satunnaiseen toimintaan (mitä vaan) ja laittaa lappuun tiedon myös ensimmäisen tapaamisen ajankohdasta ja paikasta. Hän laittaa myös samat tiedot asuinalueen Facebook ryhmään. Tämän jälkeen nuorella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mainostaa tapahtumaa eri välineissä ja toivoa kavereiden löytyvän.

Kokosin alla näkyvään taulukkoon välineitä mitä eri käyttäjäryhmät voivat hyödyntää kavereiden löytämiseksi (some= sosiaalinen media).

Käyttäjä:
Ei tietotekniikkaa
hyödyntävä
Käyttäjä:
Tietotekniikkaa hyödyntävä,
ei somea
Käyttäjä:
Tietotekniikkaa ja
somea hyödyntävä
Fyysiset ilmoitustaulut
Lehti-ilmoitus
Verkostot (puskaradio, f2f)
Organisaatioiden kautta (yhdistykset,kirjaston henkilökunta, sosiaaliohjaaja,…)
Paikallinen radiomedia
Katumainonta
Kaupungin, kaupunginosasivut, järjestöjen sivut
Sähköpostilistat
Facebook, Facebook-ryhmät
Twitter
Whatsapp
Muut some palvelut

Nykyiset tarjolla olevat välineet/ratkaisut jättävät kuitenkin paljon kysymyksiä ilmaan:

  • Käyttikö nuori kattavinta mainoskanavaa?
  • Lukeeko ilmoitustaulujen lappuja kukaan? Kuinka usein lappuja pitää päivittää?
  • Mitä jos itse olisi avoin kaikelle yhdessä tekemiselle niin kuinka monta lappua ilmoitustaululle ja viestiä verkostoihin? Onko tietoa liikaa suhteessa käyttöliittymään(ilmoitustaulu)?
  • Jos lapsi/nuori onkin erityislapsi/nuori esimerkiksi toimintakyvyn heikkouden takia, mistä hän voisi löytää samasta asiasta kiinnostuneita?

“Onhan meillä some-palvelut” – miksi nykyiset palvelut eivät toimi tarpeeksi hyvin?

Näkisin some-palveluiden ongelmana sen, että henkilön pitää rakentaa kattavat verkostot tai kuulua kattavaan alueelliseen tai teemaan liittyvään verkostoon. Pienellä paikkakunnalla alueellinen ryhmä toki voisi toimia, sillä yleensä pienellä paikkakunnalla some-palvelua täydentää toimiva puskaradio. Sama ei välttämättä kuitenkaan toimi suuremmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku …), sillä isommissa kaupungeissa ongelmana ainakin Facebook-ryhmissä on alueelliset ns. rajat tai ihmisten tuottama suuri määrä sisältöä teemaan liittyvissä ryhmissä ilman kunnon suodatusta minkä avulla voisi poimia alueellisia ilmoituksia.  Alla hahmotelmaa millaisia erilaisia Facebook-ryhmiä voisi olla tähän tarkoitukseen.

Alueryhmä Toimintaryhmä
Härmälä Härmälä jalkapallo
Härmälä koripallo
Härmälä sauvakävely
Koivistonkylä Koivistonkylä jalkapallo
Koivistonkylä koripallo
Koivistonkylä sauvakävely
Peltolammi Peltolammi jalkapallo
Peltolammi koripallo
Peltolammi sauvakävely
Viinikka Viinikka …
Nekala Nekala …

Nykyiset some-palvelut eivät ole tehokkain ratkaisu samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen, koska tietoa ei löydä kootusti.

Nykytila

Henkilö joutuu syöttää manuaalisesti tapahtumatiedot kaikkiin palveluihin.

Miten lapset ja nuoret saisi liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla?

Samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen liittyvälle tiedolle tarvitaan palvelu, jossa tietoja hallinnoidaan jaettavaksi rajapintojen kautta kuten aikaisemmin tässä kirjoituksessa mainittiin. Avoimesti saatavan tiedon perusteella voidaan rakentaa käyttöliittymä, josta käyttäjät näkevät mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi kartalla katukoris luokituksen tapahtumat. Palvelun käyttöliittymään voidaan myös rakentaa toiminnallisuus, jonka avulla käyttäjät voivat tilata ilmoituksia haluamistaan tapahtumista. Käyttöperiaatteiltaan ratkaisu on yksinkertainen. Rekisteröitynyt käyttäjä syöttää palveluun esimerkiksi jalkapallo tai katukoris tai lautapeli kokoontumisten tapahtumatietoja eli mitä, missä ja milloin tiedot. Muut käyttäjät saavat ilmoituksia tapahtumista käyttäjän itse määriteltyjen kriteerien perusteella. Määriteltäviä kriteereitä tilattaviin ilmoituksiin voisi olla seuraavat:

  • etäisyys omasta sijainnista (5km säteellä),
  • toiminta (jalkapallo, katukoris, sauvakävely, lautapelit),
  • ajankohta (klo 18-20 välillä)

Avoimen tiedon ansiosta samat tiedot voidaan tarjota äärettömän monella käyttöliittymällä:

  • Katukorista Suomessa -sivusto
  • Tanssi meidän kanssa -sivusto
  • Tekemistä Suomessa -sivusto
  • Liikkuva Tampere – sivusto
  • Höntsät kartalla -apps
  • Vapaaehtoiset lasten ja nuorten liikuttajat -apps
  • Google Maps, Bing ja muut kaupalliset sivustot

Tulevaisuudessa

Kaavio missä henkilö syöttää tiedot yhteen järjestelmään ja rajapinnat jakaa sen edelleen.

Henkilön tarvitsee syöttää tapahtumatieto vain yhteen järjestelmään, jonka jälkeen järjestelmät hakee ja jakaa tiedot eteenpäin rajapintojen kautta.

Palvelun kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä

Palvelun kehittämistä ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä, sillä Turun kaupunki julkaisi tapahtumatietojen hallintaan käytettävän tietojärjestelmän avoimella lähdekoodilla kaikkien saataville. Turun kaupungille kehitetty tietojärjestelmä tarjoaa Linked Events -rajapinnan kautta tapahtumatiedot yhtenäisessä formaatissa. Linked Events -rajapintaa ja tietomalleja kehitetään yhteistyössä 6Aika kunnissa, joten sillä on hyvä pohja toteutustekniikkana. Järjestelmän lähdekoodi on saatavilla Turun kaupungin GitHub-tililtä. Pienillä muutoksilla Turussa kehitettyyn järjestelmään voidaan toteuttaa aikaisemmin mainitut toiminnallisuudet.

Oma arvioni toteutuskustannuksista on 100 000€ eli tuolla rahalla voidaan toteuttaa kansallinen palvelu, joka tehostaisi merkittävästi samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamista. Toki ylläpito ja moderointi vaatii resursseja ja sitä kautta aiheuttaa kustannuksia. Kokonaiskustannus on kuitenkin pieni suhteessa hyötyihin, joita on alla lueteltuna.

Hyödyt palvelusta

 Alla lueteltuna mahdollisia hyötyjä satunnaisessa järjestyksessä:

  • Yhteisöllisyys kasvaa
  • Sosiaalinen yksinäisyys vähenee
  • Ilmoitus tapahtumasta innostaa toimintaan, “Minulla onkin tässä aikaa”
  • Tiedolla johtamiseen tietoa, esim. ulkoilupaikan kunnossapitoon resursseja (käyttömäärä, osa big dataa)
  • Tieto poikii markkinoita: tarvikemyyjälle tieto missä potentiaalisia asiakkaita (ongelma vai mahdollisuus?)
  • Aktiiveille tehokas tiedotuskanava, “Voisin mä pitää nuorille jalkapallopelit välillä, mut en mä seuratoimintaa jaksa”

Kenen toimesta tapahtumatietoja palveluun?

Listasin alle muutamat mieleeni tulevat käyttäjäryhmät, jotka voisivat tuottaa tietoja palveluun:

  • Pelikaveria kaipaavat
  • Täydennystä peliporukkaan kaipaavat
  • Leikkikavereita lapsilleen kaipaavat
  • Erityislapsien vanhemmat (FB-ryhmissä mainittu, että erityislapsia syrjitään)
  • Kirjaston henkilökunta henkilön puolesta (esim. ikäihmisen puolesta)
  • Maahanmuuttajien parissa työskentelevät (jalkapallossa ei tarvita yhteistä kieltä)
  • Sosiaalityöntekijät, seurakunnan työntekijät, yms.

Innostuitko ideasta?

Mikäli innostuit ideasta ja haluat olla mukana asian edistämisessä niin valitse seuraavista vaihtoehdoista mieluisat.

  1. Osallistumalla kaikilla mahdollisilla tavoilla idean edistämiseen.
  2. Jaa kirjoitusta.
  3. Tykkäämällä idean edistämiseksi perustetusta Facebook-palvelun sivusta Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla. Tykkäämällä sivusta saadaan tietoa kuinka moni kannattaa idean edistämistä eli saadaan rahoittajille ja päättäjille tietoa.
  4. Seuraamalla idealle perustettua Twitter-tiliä.
  5. Osallistumalla keskusteluun Kokeilun paikka palvelussa.
  6. Ehdota tapaa…

Olen itse tämän idean edistämisessä täysillä mukana, sillä minulla ei ole mitään hävittävää vaan ainoastaan voitettavaa. Samalla voittavat myös lapset ja nuoret. 

 

Korjaukset/päivitykset
9.5.2017 Viittaus Linked Events -rajapintaan lisätty “Palvelun kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä” -kappaleeseen.

The post Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimet kulttuuriaineistot hyötykäyttöön Hack4FI-kulttuurihackathonissa!(Open Knowledge Finland)

Julkaisuvapaa 5.5.2017

Avoimiin kulttuuriperintöaineistoihin keskittyvä Hack4FI – Hack your heritage -hackathon järjestetään Yleisradion Studiotalossa Helsingissä 5.–7.5.2017. Ilmaiseen viikonlopputapahtumaan osallistuu noin 100 moniammatillisesta yhteistyöstä ja kulttuuriaineistojen luovasta uudelleenkäytöstä kiinnostunutta kotimaista ja kansainvälistä taiteilijaa, graafista suunnittelijaa, koodaria, palvelumuotoilijaa, käsikirjoittajaa ja humanistia. Tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Hack4FI pyrkii edistämään ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja historiaan, sekä lisäämään tietoa yhteisestä digitaalisesta kulttuuriperinnöstä. Tärkeänä tavoitteena on kannustaa osallistujia ideoimaan uusia avoimille aineistoille rakentuvia konsepteja, palveluita ja teoksia.

Hackathonissa työstetään suomalaisten kulttuuri- ja muistiorganisaatioiden avointa dataa ja sisältöjä, jotka on avattu kaikkien vapaaseen käytössä. Tapahtumassa on kahdeksan teemakokonaisuutta, joissa  näkymiä historiaan, taiteeseen ja yhteiseen muistiimme tarjoaa YLE, Museovirasto, Kansallismuseo, Helsingin Kaupunginmuseo, Gallen-Kallelan Museo, Mannerheim-museo ja Helsingin tietokeskus. Osallistujat voivat mm. aikamatkailla virtuaaliteknologian kautta, remiksata videoita Suomesta ja suomalaisuudesta sekä luoda monimediallisia tarinoita Mikrohistoriawikiin.

Käytössä on myös arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoava Finna.fi-palvelu. Finna-rajapinnan kautta kuka tahansa saa käyttöönsä yli 13 miljoonan aineiston kuvailutiedot esimerkiksi uusien verkkopalveluiden kehittämistä varten. Finna.fi-palvelussa on myös haettavissa yli 350 000 avoimesti lisensoitua suomalaista kulttuuriperintöä edustavaa kuvaa.

Lisätietoja:

Hack4FI – Hack Your Heritage: http://hack4.fi/
Sanna Marttila, projektipäällikkö, sanna.marttila@okf.fi, p. 040 144 2103.

AvoinGLAM järjestää Hack4FI – Hack your heritage -hackathonin yhteistyössä Yleisradion kanssa. AvoinGLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) on osa kansainvälistä OpenGLAM-verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista. Verkoston tavoitteena on tehdä yhteistyötä GLAM-organisaatioiden kanssa sekä avata kulttuuri- ja muistiorganisaatioiden sisältöjä ja dataa eri yleisöille. AvoinGLAM järjestää mm. työpajoja ja seminaareja, sekä jakaa tietoa ja kokemuksia avoimesta kulttuurista.
Lisätietoja:
avoinglam.fi

AvoinGLAM on osa Open Knowledge Finland ry:tä. OKFI on vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä sen eri sektoreilla. Lisätietoja: http://www.okf.fi.

The post Avoimet kulttuuriaineistot hyötykäyttöön Hack4FI-kulttuurihackathonissa! appeared first on Open Knowledge Finland.

Vuoden 2011 ilmiö: avoin data (Tuhat sanaa)

Kategoriat:

Vuosi 2011 näki edistysaskelia avoimen datan saralla. Aktiivit ovat tehneet työtä avoimen datan aatteen eteen jo vuosia.

Tässä linkkikokoelmassa poimintoja avoimen datan toimijoiden saavutuksista parin viime vuoden ajalta. Ehdota linkkiä kokoelmaan tässä blogissa tai suoraan delicious-palvelussa.