DigiKilta yhteistyöhön COSS ry:n Avoinkoodi.fi-palvelun kanssa

Avoinkoodi.fi

DigiKilta on valtakunnallinen Opetushallituksen rahoittama verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Hanke keskittyy tiedolla johtamiseen sekä hyvien toimintakäytäntöjen levittämiseen. Sen toiminnasta vastaavat Hämeenlinnan johdolla 12 kuntaa sekä Tampereen yliopisto ja Suomen eOppimiskeskus ry. Tärkeä osa hanketta on avoin tietopankki, jossa julkaistaan hankkeen kuluessa kertyneitä tietoja ja kokemuksia sekä aiheeseen liittyvää uutisointia. Lisäksi kertynyttä tietotaitoa hyödynnetään DigiKillan järjestämissä teemapajoissa, tapahtumissa ja webinaareissa.

Avoinkoodi.fi on puolestaan Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry:n ylläpitämä palvelu, joka kokoaa yhteen avoimena lähdekoodina julkaistut julkishallinnon IT-hankkeet. Palvelua on nyt laajennettu käsittämään opetuksessa ja oppilashallinnossa käytettävät järjestelmät, joita oppilaitokset ja kunnat voivat hyödyntää. Avoinkoodi.fi siirtyi Solitalta COSSin jatkokehitykseen vuoden 2017 alussa.

COSSia ja DigiKiltaa yhdistää yhteinen tavoite saattaa avoimen lähdekoodin ratkaisut helpommin niitä etsivien saataville. Siinä missä DigiKilta tuntee oppilaitosten käyttämät avoimen lähdekoodin ratkaisut, pystyy COSS tarjoamaan näille toimivan julkaisualustan Avoinkoodi.fi-palvelussa. COSS ja DigiKilta ovatkin päättäneet tehdä yhteistyötä ja julkaista avoimen lähdekoodin oppimisalan hankkeet ja järjestelmät Avoinkoodi.fi-sivustolla erillisessä oppilaitoksille suunnatussa osiossa. Sivusto löytyy myös DigiKilta.fi-tietopankista. Tarkoituksena on säästää oppilaitosten edustajien aikaa ja karsia avoimen lähdekoodin ratkaisujen etsimiseen ja käyttöönottoon liittyvää päällekkäistä työtä tarjoamalla lista saatavilla olevista palveluista. Tutustu palveluun osoitteessa avoinkoodi.fi ja ilmoita meille puuttuvista järjestelmistä GitHubin kautta tai sähköpostitse avoinkoodi@coss.fi.

Lisätiedot
Timo Väliharju, Toiminnanjohtaja, COSS ry, timo.valiharju@coss.fi, 050 330 3339
Jari Harvio, Opetusteknologiapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki, DigiKilta-verkosto, jari.harvio@hameenlinna.fi, 050 594 7883

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Oppilasagentit – onnistuneesta pilotista koko kaupungin käytännöksi (DigiKilta)

Syksyllä 2016 Hämeenlinna lähti mukaan Oppilasagentti-toimintaan seitsemän innokkaan pilottikoulun voimin. Varsinkin Kuuma-kunnista oli kuulunut paljon hyviä kokemuksia oppilasagenttitoiminnasta, jonka ajatuksena on osallistaa ja saada näkyväksi oppilaiden tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä valjastaa tätä osaamista koko kouluyhteisön käyttöön.

Pilotointiin lähti mukaan kolme ylä- ja neljä alakoulua, joissa kussakin valittiin yksi ohjaava opettaja. Ohjaavien opettajien, opetusteknologiapäällikkö Jari Harvion sekä oppilasagenttitoiminnan koordinaattori Sami Heinon kesken alettiin kehittää Hämeenlinnalle sopivaa mallia tämän hienon toiminnan jalkauttamiseksi. Kehitystyö aloitettiin tekemällä tutustumismatka Nurmijärvelle, Karhunkorven kouluun, jossa nähtiin ja tavattiin niin agentteja tositoimissa kuin ohjaavia ihmisiä toiminnan takana. Yhteisten suunnitelmien ja koulujen omien lähtökohtien pohjalta jokainen koulu aloitti oppilasagenttitoiminnan itselleen sopivalla tavalla.

Kouluilla toiminta lähti käyntiin innokkaasti ja suurimpana ongelmana tuntuikin olevan innokkaiden oppilasagenttien riittävä työllistäminen. Agenttien osaamista käytettiin muun muassa:

  • apuopettajina muiden luokkien oppitunneilla
  • laitteista huolehtimisessa
  • yksittäisten opettajien neuvomisessa
  • koulun TV-ohjelman laatimisessa
  • juhlien AV-tekniikasta huolehtimisessa
  • discojen äänentoiston järjestämisessä
  • yms.

Oppilasagenttien toiminta ei jäänyt pelkästään koulujen seinien sisäpuolelle. Luolajan koulun agentit kävivät tarjoamassa tarvittavia apukäsiä opettajien iPad-koulutuksissa. Hykin ja Seminaarin agentit taas tapasivat keskenään pitäen toisilleen vertaiskoulutusta osaamistaan erikoistaidoista. Lisäksi Hämeenlinnan kunnanvaltuustosta lähestyttiin oppilasagentteja, kun valtuutetut saivat käyttöönsä iPadit. Pian Raatihuoneella nähtiinkin Luolajan ja Kirkonkulman koulun oppilaita opastamassa valtuutettuja kädestä pitäen teknologian maailmaan.

Lukuvuoden aikana ohjaajille ja oppilaille järjestettiin koulutuksia ja mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon. Pilottivuosi huipentui Hämeenlinnan Verkatehtaalla, jossa kaikille oppilasagenteille järjestettiin Agenttipäivä. Päivän aikana koulut esittelivät toisilleen omaa toimintaansa sekä osallistuivat IlonaIT:n Riikka Marttisen rakentamaan SEPPO-peliin, jossa pohdiskeltiin hyvän agentin ominaisuuksia sekä ratkaistiin teknologian käyttöä vaativia tehtäviä.

Erittäin hyvien kokemusten jälkeen pilottitoiminta päätettiin laajentaa koko kaupunkia koskevaksi. Oppilasagenttien kouluttamisen ja toiminnan organisoinnin avuksi valjastetaan myös alueellisia TVT-opettajia, nivoen oppilasagentti- ja tutor-toimintaa yhteen. Syyskuussa Verkatehtaalla tapaavat kaikkien Hämeenlinnan koulujen ohjaavat opettajat ja muutaman viikon päästä kouluilta löytyykin parisen sataa oppilasagenttia jakamassa teknologista osaamistaan niin oppilaille kuin opettajillekin saaden itselleen arvokasta esiintymiskokemusta.

Teksti: Sami Heino


Tuotu lähteestä: Digikilta

Verdi – vertaisoppimista digitaidoissa (Digikilta)

Kuopiossa Pyörön koulu valittiin mukaan sadan HundrED-kokeilun joukkoon VerDi – vertaisoppiminen digitaidoissa -projektilla. Pyörön VerDi -projektissa on luotu uudenlainen malli opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppimiseen. Kuudennen luokan opettajat ja koulun tieto- ja viestintätekniikasta vastaavat saavat koulutusta Kuopion kaupungin TVT-koordinaattorilta noin kerran kuukaudessa. Yhteisissä tapaamisissa suunnitellaan oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi koodaamisesta, robotiikasta, Office 365-käytöstä, kuvankäsittelystä tai iPadien erilaisista sovelluksista. Kaikki kokonaisuudet pohjautuvat Kuopion oman tvt-opetussuunnitelman sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kuudennen luokan opettaja opettaa omalle luokalleen sovitun aihekokonaisuuden ja oppilaat tietävät, että heillä on velvollisuus opettaa opittu aihekokonaisuus nuoremmille oppilaille. Olennaista on vertaisoppiminen: kuudesluokkalaiset opettavat yhteisen oppitunnin aikana sovitun asian kädestä pitäen viidennen luokan oppilaille, jotka taas aikanaan siirtävät oppimansa taidot neljännen luokan oppilaille. Tavoitteena on saada digitaitojen vertaisoppimisesta luonnollinen osa koulun arkea. Tällöin taitojen oppiminen ei ole riippuvainen yksittäisestä opettajasta ja kaikilla oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada opetusta digitaidoissa. Oppilaan näkökulmasta oppimista tehostaa tietoisuus siitä, että oman oppimisen lisäksi on vastuussa toisten oppilaiden opettamisesta. Asiat opitaan yleensä paremmin, kun ne opetetaan toiselle.

Kokemukset VerDi-hankkeen ensimmäisestä vuodesta ovat olleet erittäin myönteiset. Opettajat ovat saaneet omalla koulullaan säännöllistä tvt-koulutusta, joka on toteutettu YS-ajalla. Yhdessä tvt-koordinaattorin kanssa suunniteltu opetuskokonaisuus on ollut helpompi opettaa omille oppilaille, kun sitä on voinut ensin testata kollegojen kanssa. Oppilaat ovat ottaneet hienosti vastuuta digitaitojen opettamisesta pienemmille oppilaille. Samalla myös ne opettajat, jotka ovat arkoja tvt-taidoissa, ovat saaneet rohkaisua ja mallia digitaitojensa kehittämiseen. Kokonaisuutena koulun tvt-osaaminen on ottanut ison digiloikan kuluvan lukuvuoden aikana. Ensi lukuvuonna toimintaa jatketaan ja luodaan malleja, joissa osa taidoista opetetaan VerDi:n avulla aina ekaluokkalaisille asti.

Seuraa VerDi-hanketta HundrED:n sivuilla: https://hundred.org/fi/projects/verdi-vertaisoppiminen-digitaidoissa

Kuva: Juho Oikarinen
Teksti: Jarno Bruun ja Maarit Oikarinen

Tuotu lähteestä Digikilta

Jos niin… informaation ohjaus open apuna (Opeblogi)

Rakentelen parhaillaan työparini Tiinan kanssa syksyn ensimmäiselle jaksolle Nettilukioon ilmiöpohjaisen oppimisen kurssia, jonka kattoteemana on identiteetti. Teema on laaja ja lavea, kuten ilmiötyöskentelyssä on hyvä olla eikä ilmiöpohjaisen tyyliin opiskelijan tulokulmaa käsikirjoiteta valmiiksi. Koska kurssille varattu työmäärä ja aika ovat rajallisia, niin opettajilla kuin opiskelijoilla, etsin kaikki mahdolliset keinot sujuvoittaa työskentelyä. Varsinkin, kun Nettilukiossa kaikki tapahtuu online, verkon kautta.

Kurssia tekee näkyväksi Identiteetti-blogi, jossa on vinkkejä opiskelijoille, tiedotteita ja kurssin avointa dokumentointia. Löydän usein hyvää aineistoa, kun luen kavereiden vinkkaamia lehtijuttuja, kuuntelen podcasteja tai katson Areenalta dokumentteja. Usein nämä löydöt ajoittuvat aamuaikaiseen ennen varsinaisia töitä tai lötköhetkeen töiden jälkeen. Miten siis saisin noukittua viksut vinkit kurssilaisille talteen mahdollisimman vaivattomasti?

IFTTT on verkkosisältöjen ohjausapulainen, jolla voi luoda kätevästi komentosarjoja: jos näin, niin sitten näin (If This Then That). Laitoin kurssiblogimme WordPress.com-palveluun, joka on mobiilitoiminnoiltaan todella hyvä ja jatkuvasti hyvin kehitetty, vaikka Blogger on myös verraton ja hyvä ja joissain integroinneissa WordPressiä helpompi. Käytän myös Evernotea kaikilla laitteilla. Siispä rakensin IFTTT-palvelulla komentoketjun: jos lisään Evernoteen muistikirjan ”Identiteetti” muistiinpanon, se siirtyy luonnokseksi WordPressin kurssiblogiin. Ja ta-daa, homma todellakin toimii. Eikä tuon komentoketjun luominen ollut myöskään vaikeaa, koska IFTTT ohjasi hyvin simppelisti, miten homma tehdään.

Luonnoksen sijaan olisin voinut määritellä myös muistiinpanon suoraan blogijulkaisuksi, mutta luonnos on tässä tapauksessa parempi. Nyt voin vielä editoida tekstiosuutta. Silti vinkki syntyy nopeasti ja kevyesti.

Huomasin samalla, että Evernoten selainkäyttöliittymä Chromella on kuin Skitch ennen vanhaa. Todella hyvät muokkausominaisuudet: kuvaa voi rajata ja siihen voi tehdä monenlaisia merkintöjä. Tältä näyttää ensimmäinen tällä systeemillä tehty bloggaus.

IFTTT-palvelusta löytyy valmiita ohjauspolkuja. Käytin siis Evernotesta muistikirjan muistiinpano luonnokseksi WordPress-blogiin, kuvasta keskimmäinen.

Tässä kuvailen prosessia tietokoneella. Ensin selaimeen asennetulla Evernote-laajennuksella kuvakaappaus vinkattavasta TV-ohjelmasta YLE Areenalta:

Chromen selaimella kuvakaappauksen lisääminen Evernote-muistikirjaan. Ennen tallentamista kuvakaappausta voi editoida monipuolisesti.

Tältä tallennus näyttää Evernoten muistikirjassa, jonne ei siis tarvitse ollenkaan mennä IFTTT-ohjauksen vuoksi:

Merkintä ilmestyy nimittäin hetkessä blogin luonnoksiin, jossa sitä voi muokata ennen julkaisua sopivalla tavalla.

Ja tältä näyttää lopputulos, jonka tekeminen oli nopeaa ja vaivatonta ihan ensikertalaiselta IFTTT-ketjuttajalta.

 

Oppilaat digitaitoja oppimassa (Digikilta)

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön osaaminen on keskeinen laaja-alaisen osaamisen taito (L5) syksyllä 2016 käyttöönotetussa opetussuunnitelmassa. Kuopion peruskouluissa näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä (esim. Oppika).

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään opetussuunnitelman mukaisesti neljällä pääalueella:

  1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
  2. Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  3. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
  4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Kuopion perusopetukseen on näiden ja eri oppiaineiden OPS-tavoitteiden pohjalta laadittu osaamisen kuvaukset 2., 6. ja 9. vuosiluokan päätteeksi. Taitotasotavoitteiden avaamiseksi ja niiden käytännön toteutuksen tueksi on laadittu tukimateriaalia Kuopion tvt-tukisivustolle. Tukimateriaalissa tavoitteet on aukaistu konkreettiseksi toiminnaksi linkkivinkkeineen. Lisäksi tukisivustolle on laadittu ja päivitetään jatkuvasti valmiita tavoitteisiin liittyviä oppimistehtäviä.
Linkki Kuopion kaupungin tvt-tukisivustolle: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Kuva: Juho Laitinen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

Tutoroinnilla tulevaisuuteen – mentoroinnilla menestykseen (Digikilta)

Kuopion kaikissa peruskouluissa (40) aloittaa syksyllä 2017 hallituksen kärkihankkeen resursseilla lähes 50 tutoropettajaa. Heidän tehtävänään on rohkaista muita koulunsa opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja lisätä opettajien taitoa käyttää digitaalisia välineitä luontevana osana opetusta. Tutoropettajat toimivat oman työnsä ohella toisten opettajien työparina ja vertaiskouluttajina ½-4 vvt/koulu oppilasmäärästä riippuen. Tutortunnit pyritään sijoittamaan lukujärjestykseen klo 9 – 13 välille, jotta mahdollisimman moni opettaja pystyy hyödyntämään tutoria oppitunnillaan.

Kuopiossa tutoropettajien tukena toimivat kolme kokopäiväistä kiertävää tvt-mentoria, joiden tehtävänä on mentoroida, innostaa ja rohkaista koulukohtaisia tutoropettajia toisten opettajien ohjaamisessa. Jokaisella mentorilla on omat vastuukoulut ja työaika kouluilla jakautuu oppilasmäärän perusteella.

Mentoroinnin lisäksi tutoropettajille järjestetään viisi koulutuspäivää vuonna 2017. Ensimmäisenä koulutuspäivänä maaliskuussa 2017 perehdyttiin vuorovaikutukseen Katri Saarikiven johdattamana. Huhtikuussa Martti Hellström avasi vertaiskouluttamisen ja tiimityön taitoja arjessa. Elokuussa tutoropettajat sukeltavat arvioinnin maailmaan Pekka Peuran opastuksella. Lokakuussa perehdytään tekijänoikeuksiin ja marraskuussa koulun toimintakulttuurin muutokseen sekä laaja-alaiseen osaamiseen. Kaikissa koulutuspäivissä opitaan myös digitaalisten työvälineiden käyttöä (esim. Office 365). Koulutuskokonaisuutta täydentää kolme digitaitovideota (esim. pelillisyys).

Lisätietoa: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/ttmm
Tukisivusto: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Tutoropettajan ja mentoropettajan työnkuvat Kuopiossa

Tutoropettajan työhön kuuluu

  • tukea opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta
  • osallistua tutoropettajille tarkoitettuihin koulutuksiin
  • kehittää uutta pedagogiikkaa ja edistää opetuksen digitalisaatiota omassa koulussa yhteistyössä mentorin kanssa ja
  • huolehtia mentorin aikatauluista ja tuen tasapuolisesta jakautumisesta

Mentoropettajan työhön kuuluu

  • vastuukoulujensa tutoropettajatoiminnan koordinointi
  • toimia tutoropettajan työparina ja vertaistukena
  • innostaa ja rohkaisee tutoropettajaa oman koulunsa kehittämisessä
  • välittää tietoa ja ideoita ajankohtaisista asioista
  • toimii samanaikaisopettajana tutoropettajan tavoin
  • opettajien kouluttaminen

Millainen on hyvä tutoropettaja?

  • rohkaisee ja innostaa opettajia kokeilemaan ja kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaisia toimintatapoja
  • perehtyy ajankohtaisiin opetusmenetelmiin ja -välineisiin ja jakaa omaa osaamistaan kehittäen koulua oppivana yhteisönä
  • toimii digitaalisten oppimisympäristöjen ja välineiden pedagogisena asiantuntijana
  • tukee koulun pedagogista kehittämistä ja
  • luo oppimista tukevia verkostoja koulun sisällä ja koulujen välillä.

Kuva: Sinikka Leivonen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

Airo-työpöydän kehityksen avaaminen (DigiKilta)

Airo-työpöytäAiro on Hämeenlinnan esi- ja perusopetuksen pilvityöpöytä. Airon kautta käyttäjät pääsevät helposti ohjelmiin ja sähköisiin työympäristöihin, joita kouluissa ja päiväkodeissa käytetään. Käytössä ovat mm. Moodle, Wilma, Google Apps for Education ja Office365 -pilvipalvelut ilman uudelleenkirjautumista. Käyttäjille Airo madaltaa kynnystä lähteä käyttämään sähköisiä palveluja.

Haltun tuottamalla sähköisellä työpöydällä on monta nimeä. Airon tyyppisiä työpöytäpalveluita löytyy jo ympäri Suomea, joka kerta eri nimellä. Nimi tulee aina käyttäjiltä itseltään, jolloin se tuntuu enemmän omalta. Tärkeintä työpöytäpalvelussa onkin, että sen olemassaolo hämärtyy taka-alalle ja se tuo kaikki käyttäjien tarvitsemat ja haluamat palvelut saataville yhteen paikkaan.

Olemme kehittäneet palvelua yhdessä hämeenlinnalaisten kanssa heidän tarpeisiinsa käyttäjiä kuunnellen jo useiden vuosien ajan. Tälläinen palvelu, joka yhdistää pääsyä muihin palveluihin, ei voi olla koskaan valmis. Tarpeet ja tekniikka kehittyvät koko ajan. Jotta ketterä kehitys olisi mahdollista, olemme pilkkoneet työpöytäpalveluiden rakentamisen pieniksi rakennuspalikoiksi. Kutsumme tätä palikkakirjastoa Dream-alustaksi. Dream-alustan kautta olemme saaneet yhdistettyä eri lähteistä tulleita vaatimuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä. Tämä on mahdollistanut erittäin maltilliset kustannukset työpöytäpalvelun kehittämiseen. Käyttäjille saadaan tuotettua kustannustehokkaasti ominaisuuksia, joita he oikeasti tarvitsevat.

Nyt haluamme avata Airon kehittämistä edelleen. Ei ainoastaan palveluiden välistä tiedonvaihtoa, hyvien kokemusten jakoa ja lähdekoodin uudelleenkäyttöä, vaan ihan julkisesti tehtävää kehitystä.

Lähdekoodit

Avoimen lähdekoodin ja avoimen kehittämisen kohtaamispaikkana toimii Github. Sinne myös Airon kehitys siirtyy. Kehitysehdotuksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja myös esitetään samassa repossa.

Projekti löytyy osoitteesta https://github.com/haltu/airo.

Haltulla toivomme, että projektin avaaminen DigiKilta-verkostossa tuo uusia näkökulmia, miten palvelua voitaisiin jatkossa kehittää ja miten jo tehdystä työstä olisi hyötyä myös muille.

Lisenssi

Julkaisemme Airo-palvelun lähdekoodin EUPL-lisenssillä. Tämä lisenssi siksi, että se on EU:n hyväksymä avoimen lähdekoodin lisenssi, ja kyseessä on kaupungille rakennettava palvelu. EUPL toimii vastaavasti kuin GPL eli se vaatii muutosten julkaisemisen takaisin yhteisölle. Muuten lähdekoodia saa käyttää vapaasti.

Lisätietoja

Vuodelta 2014 olevassa videossa esitellään Airon ominaisuuksia, tärkeimpänä kertakirjautuminen ja kaikkien palveluiden löytyminen yhdestä paikasta:

Tänä vuonna julkaistussa videossa esitellään Edustoresta tuotavien materiaalien käyttöä työpöydällä:

Dream-alustasta löytyy lisätietoja sivustolta http://dreamplatform.fi/en/.

Asiasta voi kysellä lisää Githubissa issuen muodossa tai suoraan Haltulta.

Ilkka Hakkari, ilkka@haltu.fi, @derega

Missä menee koulujen digitalisaatioprosessi? (DigiKilta)

Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. TRIM-tutkimuskeskus toimii Digikilta-hankkeen tutkimuspartnerina ja pyrimme tuottamaan sekä jalostettua informaatiota koulujen digitalisaatioprosessista kiltalaisille että uusia tutkimustuloksia koskien mm. oppimisanalytiikkaa, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta jne. koulutuksessa ja oppimisessa.

Seuraamme tarkkaan peruskoulun digitalisaatioprosessin etenemistä käyttäen online-työkaluja, jotka on tarkoitettu oppilaille, opettajille ja rehtoreille. Olemme yhteistyössä kuntien (Tampere, Hämeenlinna, Espoo, Vantaa, Helsinki ja Turku) tvt-asiantuntijoiden kanssa rakentaneet nämä työkalut ja operoimme itse niiden online-toimintaa ja tulosten koostamista.

Makupaloja tulevista tuloksista

Uusimmat ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittavat edelleen opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessaan. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja (laitteet ja sisällöt) opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % ilmoittaa, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys opetuksessaan. Opettajista 45 % ilmoittaa kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyy selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Näitä lukuja olisi varmasti mukava katsoa suhteessa myös Digikilta-kuntiin.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oli myös rehtoreille oma kysely, jossa kysyttiin osittain samoja asioita kuin opettajilta. Rehtorit ilmoittivat systemaattisesti positiivisempia arvioita kuin opettajat mm. seuraaviin väittämiin:

  • Työyhteisön asenneilmapiiri on myönteinen uusien asioiden kokeilemiseen opetuksessa
  • Koulullani on yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa
  • Koulussani on helppo lähteä kehittämään uusia toimintatapoja.

Oppilaille on myös tehty kysely heidän digitaidoistaan ja käytöstään. Pelisäännöt kännykän ja tietokoneen käytöstä oli käytössään 60 %:lla 2lk oppilaista, 45 %:lla 5lk oppilaista ja 15 %:lla 8lk oppilaista. Selkeää osaamisaukkoa oli mm. tekijänoikeuksien hahmottamisessa kaikilla luokka-asteilla.

Lisää tuloksia löytyy www.opeka.fi– ja www.ropeka.fi-palveluista sekä ITK-konferenssissa. Syksyllä 2017 ilmestyy lisäksi laajempi raportti tuloksista.

Lisätietoja

Digikiltalaiset voivat olla meihin yhteydessä mikäli haluavat tarkempia tuloksia omalta alueeltaan tai heillä on ideoita esim. uusista tutkimusavauksista:

Jarmo Viteli, jarmo.viteli@uta.fi
Erika Tanhua-Piiroinen, erika.tanhua-piiroinen@uta.fi

Syötteenlukija vanha kelpo kaveri (Opeblogi)

Uuden vuoden ryhtiliike. Typerien uutisten lukemisen sijaan laatulukemista. Kun Google Reader lopetti, avasin NewsBlurin, vaan käyttö lopahti. Nyt hermostuin tyhjänpäiväiseen nettiuutisvirtaan ja palasin lukemaan parhaita vastaantulleita blogeja. Valistusta lepohetkiin.

Kiinnostavimmat uutiset noukin avoimeen jakoon http://arongas.newsblur.com/ (tämän blogin kupeeseenkin kiinnitin virtaamaan syötteenä viisi viimeisintä verkosta poimittua nostoa).

Syötteet vanha teknologia, mutta kyllä klikkiotsikot voittaa. Tänään löysin mm. henkisesti kohottavan Esko Kilven joulukirjeen. Samoin huomasin, että Timo Rainio kokoaa Facebookista bongaamiani nettilöytöjä Flipboard-julkaisuiksi, vuosikerroiksi kerrassaan. Kokoelmat löytyvät osoitteesta https://flipboard.com/@timorainio. Vastaan tuli myös, että Katleena Kortesuolta sopii odottaa tänä vuonna Powerpoint & Slideshare -kirjaa. A-P Inkinen oli bongannut Mikko Jordmanilta mainioita vinkkejä tekstistä puheeksi sovelluksesta ja vaikka alkuperäisen FB-kommentin luin, jäi tarkemmin tsekkaamatta tuo Voice Reading, kun Android on kakkoskäyttöliittymä itselläni. Eikä tässä kaikki pienellä löhötauolla nautittu.

Hyvät syötteet – parempaa, kuin klikkiotsikkoverkkolehdet eikä oikeastaan tämänkaltaista ammattilehteä ole olemassakaan. (Kyllä kuitenkin tilaan edelleen Tiede-lehteä, Suomen Kuvalehteä, Hesaria ja Skrollia).

Päivä Kansallisarkistossa

Tänään tuli pyörähdettyä laitoksemme (INFIM) opettajaretkikunnan kanssa Kansallisarkistossa Helsingin päätoimipisteessä. Saimme varsin kattavan rautaisannoksen arkistolaitoksen toimintaan ja erityisesti niihin kysymyksiin sekä kehityshaasteisiin joita asiakirjojen digitalisoituminen muodostaa. Kansallisarkistolla on huomattava yhteiskunnallinen mandaatti mm. velvoittaa viranomaisia tallentamaan omia asiakirjojaan. Samalla kansallisen kulttuuriperinnön arkistointi yhdessä muiden muisti-instituutioiden kanssa on tärkeässä roolissa.

AKTIIVIn kannalta on kiinnostavaa huomata, kuinka Kansallisarkistossa on aktivoiduttu suunnitelemaan aineistopalveluja aivan tavallisen asiakkaan, kuten sukututkimuksesta innostuneen harrastajan kannalta. Pyrkimyksenä on mm. kehittää arkistolaitoksen WWW-viestintään lisäpalveluja, kuten blogeja ja hakuportaaleja, joiden avulla asiakkaille taustoitetaan uusia palvelumalleja ja tarjotaan ohjaavia hakupalveluja niille käyttäjille, joille arkistointi ja asiakirjanhallinta on vielä uutta. Esimerkkkinä muun muassa portti-palvelu, jonka kautta voidaan hakea laajalti erilaisia digitoituja materiaaleja.

Kansallisarkisto on huomioinut käyttäjät jo palveluiden suunnitteluvaiheessa ja lähestynyt aktiivisia käyttäjäyhteisöjä, kuten sukututkimusta harrastavia yhdistyksiä. Kehittelyvaiheessa on muun muassa sosiaalista mediaa hyödyntäviä palveluita, joissa arkistolaitoksessa toimivan mediatiimin edustajien kanssa voi keskustella sekä esittää palveluihin kehitysideoita.