MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle (Open Knowledge Finland)

Ke 30.8. Tallinnassa, Tallinn University Conference Centre, Narva Maantee 29
To-pe 31.8.-1.9. Helsingissä, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4


Kolmipäiväinen MyData 2017 -konferenssi vauhdittaa siirtymää yrityskeskeisestä henkilökohtaisen datan hallinnasta ja hyödyntämisestä kohti ihmiskeskeistä ja yksilöllistä datan hallintaa. Konferenssissa julkaistaan MyData Declaration, eli ihmiskeskeisen tietojenkäsittelyn teesit, jotka ovat allekirjoitettavissa konferenssin aikana.

Yksinkertaistettuna MyData -periaatteet voimaannuttavat kansalaisia/palveluiden käyttäjiä, sillä käyttäjä itse voi esimerkiksi uudelleenkäyttää itsestään kerättyä tietoa tai määritellä, miten tietoa jaetaan esimerkiksi muihin palveluihin, mainostajille, tutkijoille tai muille tiedon hyödyntäjille. MyData tulee paitsi tehostamaan julkisia palveluita, myös tuottamaan aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita ja on myös todennäköistä, että käyttäjät itse voivat esimerkiksi myydä tietoja itsestään mainostajille. MyData voimaannuttaa kuluttajakansalaisen.

MyData nivoutuu vahvasti tiedon avoimuuteen – ja on internetin suuria haasteita

World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on nostanyt henkilötiedon käsittelyn yhdeksi kolmesta suuresta internetin tulevaisuutta määrittäväksi haasteeksi. Siksi henkilötieto onkin ollut tärkeä asia Euroopan digitalisaatioagendalla ja uusi EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astumassa voimaan alle vuoden päästä. Siinä missä tietosuoja-asetus tuo itsessään kansalaisille turvaa ja uusia digitaalisia oikeuksia henkilötietoon liittyen, MyData tavallaan rakentaa tämän päälle, tuomalla lisää oikeuksia, ja määrittelemällä periaatteet ja eräänlaisen arkkitehtuurin sille miten henkilötietoa hallinnoidaan käyttäjän ja palveluiden kesken.

Myös henkilötietoon liittyvien palveluiden taloudellinen merkitys on valtava. Henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista (World Economic Forum, 2013) ja niihin liittyvien palvelujen kokonaismarkkinan on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 1000 miljardiin euroon vuonna 2020 (Boston Consulting Group, 2012).

Nokkela lukija kysyy mitä tekemistä MyDatalla on avoimen tiedon ja avoimen datan kanssa. Siinä missä avoin data viittaa kaikkien julkisesti saatavilla oleviin tietovarantoihin, MyDatassa puolestaan yksi olennainen osa on vastaavasti yksilön

Kansainvälisen Open Knowledge -järjestön (ent. Open Knowledge Foundation) perustaja Rufus Pollock tiivisti avoimen datan ja MyDatan suhteen viime vuoden konferenssissa.

Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain EU -alueella (Vickery, 2011).  Sinänsä arviot ovat suuntaa antavia, mutta kokoluokaltaan henkilötiedon taloudellinen potentiaali on näin arvioituna jopa kymmenkertainen avoimen datan potentiaaliin verrattuna. Teimme Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalle (VN TEAS) selvityksen avoimen datan taloudellisista vaikutuksista ja yksi raportin löydöksistä olikin nimenomaan se, että tarvitaan laajempaa datatalouden osaamista ja että arvo syntyy yhdistelmällä erilaisia datalähteitä.

Toki on tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain taloudellisesta merkityksestä. Yhtä kaikki, avoin data, MyData, tekoäly, big data, data-analytiikka – mm. nämä kulkevat käsi kädessä ja lisäävät toinen toisensa merkitystä ja vaikuttavuutta datataloudessa.

MyData 2017 -konferenssi – kansainvälinen yhteisö luo tulevaisuuden!

Toista kertaa järjestettävä tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä se tuo yhteen yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt tutkijat ja hallinnon edustajat. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä konferenssissa oli 670 henkeä 25 maasta, eli onnistumme mainiosti. Viime vuoden konferenssin merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä sen jälkeen MyData-verkostoja on käynnistetty useissa maissa, alunperin Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty MyData selvitys on käännetty useille kielille ja julkaistu ympäri maailmaa, ja yli 400 hengen MyData-konferenssi järjestetty Japanissa.

Tänä vuonna MyData 2017 -tapahtuma järjestetään 3-päiväisenä (30.8. – 1.9.2017) siten, että ensimmäinen päivä on Tallinnassa (tietyt teemasessiot ja akateeminen osuus), ja kaksi päivää (päätapahtuma) Helsingissä. Odotamme paikalle yli 700 henkeä – mukana on peräti yli 150 puhujaa, ja yli 40 eri sessiota!

Olemme pyrkineet pitämään lippujen hinnat maltillisena, että saadaan osallistujia erityyppisistä organisaatioista mukaan. Liput saa ostettua suoraan sivulta:  https://mydata2017.org/registration/

MyData 2017 -konferenssin järjestävät yhteistyössä Open Knowledge Finland, Aalto-yliopisto, Tallinnan yliopisto, ja ranskalainen tutkimusorganisaatio Fing. Konferenssi on yhteisöllisesti tuotettu – mukana on noin 10 palkattua henkilöä, yli 35 vapaaehtoista ja yli 50 ohjelman tuottajaa – ja se on Open Knowledge Finlandin vuoden suurin tapahtuma – tervetuloa mukaan!


Yo. tekstissä mainittuja lähteitä:

Rufus Pollock MyData 2016
https://www.youtube.com/watch?v=4SRUqQO_1CQ

MyData Declaration
https://mydata.org/declaration/

Three challenges for the web, according to its inventor, The Web Foundation (March 12, 2017)
https://webfoundation.org/2017/03/web-turns-28-letter/ 

Boston Consulting Group. (2012). The Value of Our Digital Identity. Liberty global Policy Series. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.libertyglobal.com/PDF/public-policy/The-Value-of-Our-Digital-Identity.pdf.

Koski, H., Honkanen, M., Luukkonen, J., Pajarinen, M., & Ropponen, T. (2017). Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. VNK.  Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18703

Vickery, G. (2011). Review of Recent Studies on PSI Re-Use and Related Market Developments. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nsgic.org/public_resources/Vickery.pdf.

World Economic Forum. (2013). Unlocking the Value of Personal Data: From Collection to Usage. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www3.weforum.org/docs/WEF_IT_UnlockingValuePersonalData_CollectionUsage_Report_2013.pdf.

The post MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? (Open Knowledge Finland)

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia.

Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf

Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista.

Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa.

Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208

Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä.

Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän!

The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! (Open Knowledge Finland)

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta.

Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§).

Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.

Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data

Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä.  Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan.

Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan):

2§ Yhtiön tehtävät

2 mom:

Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja.

5 §  Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen

4 mom:

Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään.

Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.

Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta

Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.

Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja

Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia.  Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.

Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle

Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus”  -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä.

Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana.

Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.  

Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen

Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.  

Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia.  Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.

  1. sitoumus

Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään.

Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu.

Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä www.valtionbudjetti.fi joka tavallaan täydentää VM:n omaa www.tutkibudjettia.fi -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin.

Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää.

Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna.

Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli  julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.

 

Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus.

 

Muuta:

 

The post Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Kulttuurihakkerit avoimien arkistojen kimpussa – 20 uutta konseptia viikonlopun aikana (Open Knowledge Finland)

Hack4FI menossa Ylellä. Kuva: Mika Honkanen

Hack4FI menossa Ylellä. Kuva: Mika Honkanen

Viime viikonloppuna kolmatta kertaa järjestetty Hack4FI – Hack your heritage -kulttuurihackathon onnistui jälleen yli odotusten. Ylen studiotalossa pidetyssä tapahtumassa kävi viikonlopun aikana noin 80 henkeä. Yli 50 kehittäjää (kulttuurihakkeria) – taiteilijaa, graafista suunnittelijaa, koodaria, muotoilijaa, käsikirjoittajaa ja humanistia Suomesta ja ulkomailta – loivat yhdessä lähes 20 uutta sovellusta, sovelluskonseptia, demoa, datavisualisointia ja verkkotyökalua. Yksi moniammatillisista tiimeistä esimerkiksi kehitti tekoälyyn perustuvan tavan muuntaa mustavalkoisia videoita ja kuvia värilliseksi. Useampi ryhmä tarttui Helsingin kaupunginmuseon haasteeseen kehittää virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen perustuvaa Aikakone-näyttelyä museon tiloissa. Moni innostui myös luomaan tapoja tuoda suomalaista kulttuuriperintöä Wikipediaan.

“Ylelle oli suuri ilo antaa tilat ja teknologia Hack4FI-tapahtuman käyttöön. Oli hienoa nähdä, miten eri alojen osaajien yhteisellä innostuksella ja työllä saadaan muutamassa päivässä aikaiseksi jotain ihan uutta ja inspiroivaa. Toivon, että nyt kolmena vuonna peräkkäin järjestetty tapahtuma muodostuu kulttuurialan yhteiseksi perinteeksi ja saa jatkoa myös ensi vuonna”, Ylen arkistopäällikkö Katri Vänttinen toteaa.

Pohjoismaiseen Hack your heritage -perheeseen kuuluva Hack4FI perustuu vapaasti käytettävissä olevien digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen hyödyntämiselle uusien töiden luomiseksi. Materiaalina toimivat esimerkiksi valokuvat, vanhat kartat, maalaukset, äänimaisemat, sekä aineistoja kuvaavat metatiedot. Tänä vuonna suosituimmiksi nousivat Helsingin Kaupunginmuseon, Finnan, Helsingin kaupungin, Mannerheim-museon, Yle Arkiston ja Gallen-Kallela -museon aineistot. Aineistoja tarjoavista yhteistyökumppaneista vuoden museoksi valittu Helsingin kaupunginmuseo avasi hiljattain (HS 26.4.2017) peräti 45 000 korkearesoluutioista kuvaa vapaasti hyödynnettäväksi. Hienona ja ajankohtaisena avauksena aineisto oli hackathonissa erityisen suosittu.

“Olemme ilahtuneita, että avoin aineistomme herätti niin paljon kiinnostusta. Haluamme kehittää rooliamme mahdollistajana ja aidosti osallistaa tekijöitä. Hack4FI oli erinomainen osa tätä työtä ja sen kautta on mahdollista saada ideoita, joita emme itse ikinä tulisi ajatelleeksi”, Aki Pohjankyrö innostuu.

Muutamia esimerkkejä viikonlopun aikana tehdyistä töistä:

The HoboTram täydentää kävijäkokemusta Helsingin kaupunginmuseossa keinotodellisuuden (VR) keinoin. Käyttäjä voi aikamatkustaa raitiovaunulla, nähdä historiallisia maisemia ja kuulla tunnetun laitapuolen kulkijan J.K. Harjun tarinoita ja mietteitä. The HoboTram kruunattiin hackathonissa yleisön suosikiksi.

Image and video colorization with AIkeinoälyn avulla tehdään mustavalkokuvista ja -videoista värillisiä. Kuvat ja videot saavat uutta elämää kun ne väritetään!

Mannerheim-aiheisista kuvista tehtiin hauska gif-animaatiotyökalu Mannerheim goes GIF. Toisessa työssä (GMxAG) puolestaan leikiteltiin Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan välisellä ystävyydellä. Tuloksena luotiin Gallen-Kallelan tyylille ominainen kuvafiltteri, joka yhdistettynä Mannerheimin kuviin synnytti Gallen-Kallela-henkistä Mannerheim-taidetta.

AR Wiki statues -tiimi kehitti lisätyn todellisuuden sovelluksen, jossa katsomalla kaupungin eri patsaita älypuhelimen kameran kautta saa patsaista lisätietoa. Toinen Wikimedia-aiheinen projekti Wikidocumentaries hahmotteli yhdessä Finnan kanssa eri tapoja, joilla Finnan valtavan kulttuuriaineistotietokannan tietoa ja kuvia voidaan kätevästi hakea ja yhdistää muuhun avoimeen aineistoon ja viedä Wikimedian projekteihin, kuten Wikipediaan.

Muutama hackathonin aikana ideoitu työ jatkaa myös Ylen Beta Challenge -kilpailussa. Yle Beta Challenge on Ylen ideahautomon haastekilpailu, jossa etsitään tulevaisuuden mediakokemuksia ja tekijöitä.

Hack4FI-hackathonin projektien esittelyt löytyvät verkosta osoitteesta https://hackdash.org/dashboards/hack4fi17. Videotaltioinnit projektien loppuesityksistä julkaistaan myöhemmin. Lähes kaikki tuotokset on julkaistu Creative Commons BY-SA 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa että tuotokset ovat helposti kaikkien hyödynnettävissä. Useiden sovellusten (kuten keinoälyvärityksen) ns. lähdekoodi on kaikkien käytössä GitHubissa, eli sitä voivat muut esimerkiksi kehittää edelleen.

Mikä ihmeen hackathon?

Sanoista ”hack” ja ”marathon” muodostuva “hackathon” tarkoittaa intensiivistä, päivästä viikkoon kestävää työskentelyjaksoa, jonka aikana joukko ihmisiä kokoontuu yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisvoimin erilaisia ohjelmistoja tai sovelluksia. Hackathoneista on tullut erittäin suosittu avoimen innovaation keino, myös kaupallisten ideoiden kilpailuttamiseen ja kiihdyttämiseen. Perinteisesti hackathonit ovat ennen kaikkea yhteisöä vahvistava ja yhteistyöhön kannustava toimintamuoto.

Avoimen datan ja tietovarantojen ympärille syntyvä uusi liiketoiminta on mainittu jopa hallitusohjelmassa. Open Knowledge Finland näkee avoimen datan hyödyntämisen merkitykselliseksi kuitenkin myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa ja aikamme suurten haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi perjantaina 5.5.2017 yhdistys toteutti Demokratiahackin yhdessä Sitran ja Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtuman kanssa. Tiedon jakamisen kautta “valta” hajaantuu useammalle, ja avoimuus edistää demokratiaa.

Kuvia ja videoita:

Videotallenteet löytyvät osoitteesta: https://livestream.com/Infocrea-fi/hack4fi-2017

Matalaresoluutioisia kuvia (Kuvaaja: Sini Peura) Hack4FI -tapahtumasta on saatavilla kansiosta: http://okf.fi/hack4fi-kuvat.

Muita kuvia saatavilla pyynnöstä. Ks. myös aiempi tiedote (6.5.):

Lisätietoja:

Hack4FI – Hack Your Heritage: http://hack4.fi/
Sanna Marttila, projektipäällikkö, sanna.marttila@okf.fi, p. 040 144 2103.

AvoinGLAM järjestää Hack4FI – Hack your heritage -hackathonin yhteistyössä Yleisradion kanssa. AvoinGLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) on osa kansainvälistä OpenGLAM-verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista. Verkosto tekee yhteistyötä GLAM-organisaatioiden kanssa, järjestää työpajoja ja seminaareja, sekä jakaa tietoa ja kokemuksia avoimesta kulttuurista ja kulttuuriaineistojen avaamisesta. Lisätietoja: avoinglam.fi.

AvoinGLAM on osa Open Knowledge Finland ry:tä, vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä sen eri sektoreilla. Lisätietoja: http://www.okf.fi.

Tiivistä hakkerointia menossa. Kuva: Sini Peura.

Tiivistä hakkerointia menossa. Kuva: Sini Peura.

 

 Image and video colorization with AI. Kuva: Sini Peura.

Image and video colorization with AI. Kuva: Sini Peura.

The post Kulttuurihakkerit avoimien arkistojen kimpussa – 20 uutta konseptia viikonlopun aikana appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimet kulttuuriaineistot hyötykäyttöön Hack4FI-kulttuurihackathonissa!(Open Knowledge Finland)

Julkaisuvapaa 5.5.2017

Avoimiin kulttuuriperintöaineistoihin keskittyvä Hack4FI – Hack your heritage -hackathon järjestetään Yleisradion Studiotalossa Helsingissä 5.–7.5.2017. Ilmaiseen viikonlopputapahtumaan osallistuu noin 100 moniammatillisesta yhteistyöstä ja kulttuuriaineistojen luovasta uudelleenkäytöstä kiinnostunutta kotimaista ja kansainvälistä taiteilijaa, graafista suunnittelijaa, koodaria, palvelumuotoilijaa, käsikirjoittajaa ja humanistia. Tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Hack4FI pyrkii edistämään ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja historiaan, sekä lisäämään tietoa yhteisestä digitaalisesta kulttuuriperinnöstä. Tärkeänä tavoitteena on kannustaa osallistujia ideoimaan uusia avoimille aineistoille rakentuvia konsepteja, palveluita ja teoksia.

Hackathonissa työstetään suomalaisten kulttuuri- ja muistiorganisaatioiden avointa dataa ja sisältöjä, jotka on avattu kaikkien vapaaseen käytössä. Tapahtumassa on kahdeksan teemakokonaisuutta, joissa  näkymiä historiaan, taiteeseen ja yhteiseen muistiimme tarjoaa YLE, Museovirasto, Kansallismuseo, Helsingin Kaupunginmuseo, Gallen-Kallelan Museo, Mannerheim-museo ja Helsingin tietokeskus. Osallistujat voivat mm. aikamatkailla virtuaaliteknologian kautta, remiksata videoita Suomesta ja suomalaisuudesta sekä luoda monimediallisia tarinoita Mikrohistoriawikiin.

Käytössä on myös arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoava Finna.fi-palvelu. Finna-rajapinnan kautta kuka tahansa saa käyttöönsä yli 13 miljoonan aineiston kuvailutiedot esimerkiksi uusien verkkopalveluiden kehittämistä varten. Finna.fi-palvelussa on myös haettavissa yli 350 000 avoimesti lisensoitua suomalaista kulttuuriperintöä edustavaa kuvaa.

Lisätietoja:

Hack4FI – Hack Your Heritage: http://hack4.fi/
Sanna Marttila, projektipäällikkö, sanna.marttila@okf.fi, p. 040 144 2103.

AvoinGLAM järjestää Hack4FI – Hack your heritage -hackathonin yhteistyössä Yleisradion kanssa. AvoinGLAM (Galleries, Libraries, Archives & Museums) on osa kansainvälistä OpenGLAM-verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista. Verkoston tavoitteena on tehdä yhteistyötä GLAM-organisaatioiden kanssa sekä avata kulttuuri- ja muistiorganisaatioiden sisältöjä ja dataa eri yleisöille. AvoinGLAM järjestää mm. työpajoja ja seminaareja, sekä jakaa tietoa ja kokemuksia avoimesta kulttuurista.
Lisätietoja:
avoinglam.fi

AvoinGLAM on osa Open Knowledge Finland ry:tä. OKFI on vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä sen eri sektoreilla. Lisätietoja: http://www.okf.fi.

The post Avoimet kulttuuriaineistot hyötykäyttöön Hack4FI-kulttuurihackathonissa! appeared first on Open Knowledge Finland.