Videot ja niiden syntytavat (Poluttamo)

Merja Saarela esittelee, miten videoita ja niiden tekstityksiä syntyy:

Videot ja niiden syntytavat -video

Videot ja niiden syntytavat – Merja Saarela – HAMK – Poluttamo-hanke, 2018, CC BY-SA

Videot ja niiden syntytavat

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Syventävä lukuohjelma (Poluttamo)

Tarjaleena Tuukkanen esittelee videolla Microsoftin syventävää lukuohjelmaa, joka mahdollistaa tekstitiedostojen kuuntelemisen ja sisältää myös lukuisia tekstin luettavuutta lisääviä toimintoja.

Microsoftin syventävä lukuohjelma -video

Microsoftin syventävä lukuohjelma – Tarjaleena Tuukkanen – Poluttamo-hanke & Digicampus-hanke, 2018, CC BY-SA

Microsoftin syventävä lukuohjelma

Tuotu lähteestä: Poluttamo

ePortfolio – ohjausta ja työskentelyä opintojen alkumetreiltä (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kuva: Tarjaleena Tuukkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat tarvitsevansa osaamista verkkoidentiteetin hallintaan, oman osaamisen markkinointiin ja ammatillisen asiantuntijuuden rakentamiseen verkossa (Kopeli 2018). Hämeen ammattikorkeakoulun yhtenä tavoitteena Poluttamo-hankkeessa oli oman osaamisen näkyväksi tekeminen kehittämällä digitaalista portfoliotyöskentelyä erityisesti opintojaan aloittavien ryhmien kanssa. Tavoitteena on, että työskentely aloitetaan opintojen alussa ja se jatkuu tuetusti koko opintojen ajan.

ePortfolio osana amk-opintoja -infograafi

Digitaaliset portfoliot ovat tunnettuja, joskin vielä vähäisesti käytettyjä työkaluja opintojen aikaisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kokoamiseen. Kun opintojen alussa terveysalan opiskelijoilta kysyttiin heidän aiempia kokemuksiaan portfoliotyöskentelystä, noin 40 % oli koonnut omaa portfoliota ja heistä vain 16 % osittain tai kokonaan digitaalisesti. Portfolioita oli pääosin koottu yksittäisten kurssien tai opintokokonaisuuksien osana eikä niitä hyödynnetty myöhemmin. Muutama opiskelija oli koonnut ammatillisen kasvun portfoliota ja hyödyntänyt sitä työnhakuun. Elementteinä olivat lähinnä teksti ja kuva, yksittäiset opiskelijat olivat käyttäneet ääntä, videota ja blogia.

Portfoliotyöskentelyn tukemiseksi kysyimme opiskelijoilta, millaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Osalle portfolio oli täysin uusi asia ja he kokivat tarvitsevansa apua ”kaikkeen mahdolliseen”. Osa toivoi yhtä yksinkertaista paikkaa portfolion kokoamiseen ja osa opastusta eri ohjelmien hyödyntämiseen. Eniten tukea tarvittiin sisällöllisesti oman osaamisen kuvaamiseen sekä valitun portfolio-palvelun käyttöön. Opiskelijoita kiinnostivat myös erilaisten työkalujen kuten Padlet, Sway, LinkedIn, MS-alipalvelut sekä infograafien ja blogien hyödyntäminen portfolion rakentamisessa. Työpajat järjestettiinkin teemoilla: portfolio – mitä, miten ja milloin, Kyvyt.fi portfolion rakentamisessa, O365-alipalveluiden hyödyntäminen, helpot visuaaliset työkalut, blogi-palvelun hyödyntäminen, LinkedIn-profiilin luominen ja osaamismerkkipassin käyttö osaamismerkkien koonnissa. Työpajoissa suunniteltiin ja koottiin konkreettisesti portfoliota, joten opiskelijoita pyydettiin kokoamaan etukäteen osaamistaan kuvaavaa materiaalia (esim. CV, kuvia, videoita, todistuksia).

Yhteistä työpajoille oli keskustelu ja pohdinta oman osaamisen näkyväksi tekemisestä eri tavoin ja portfolion rakenteen eri vaihtoehdoista. Avustavien kysymysten avulla pohdittiin esimerkiksi mistä oma osaaminen muodostuu, miten tunnistaa ja kuvata osaamista, miten kerätä näyttöjä osaamisesta ja miten hyödyntää portfoliota opinnoissa. Opiskelijat toivoivat opettajilta neuvoja siitä, mitä rajoituksia alan säädökset, etiikka, tekijänoikeudet ja tietosuoja asettavat. Portfoliotyöskentelyn toivottiin olevan osa opintoja, jolloin tehtävät tuottaisivat siihen liitettävää materiaalia, työskentelyä tehtäisiin yhdessä ja palautetta saisi opintojen aikana säännöllisesti.

Portfolion omistajuus on opiskelijalla ja hänellä tulee olla mahdollisuus valita itselleen sopivat työkalut. Portfoliotyöskentely jakautuu eri vuosille ja sen ohjaukseen osallistuvat opintojen aikana eri opettajat ja opintojen ohjaaja siten kuin koulutuksessa yhteisesti sovitaan. Opiskelijan työskentelyn tuloksena voi lopulta olla portfolio-opinnäytetyö.

Lähteet

Kopeli, M. 2018. Kysymys on huomisen digikyvykkyydestä. AMK-lehti 8 (3). https://uasjournal.fi/3-2018/huomisen-digikyvykkyys/

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Oppimisanalytiikka ja tietosuojamasennus (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Lasse Seppänen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Poluttamo-hankkeessa on ohjelmoitu oppimisanalytiikan järjestelmä, joka tarkastelee opiskelijoiden Moodlen käytön aktiivisuutta. Tästä aktiivisuudesta järjestelmä lähettää sähköposteja määritellyille henkilöille. Tietosuoja-asetuksen voimaantulo on aiheuttanut kysymysmerkkejä järjestelmän käytölle.

Järjestelmää on ajettu menestyksellisesti ennen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa. Opot ovat saaneet ajantasaista tietoa opiskelijoiden aktiivisuudesta, jota mitattiin laskemalla, kuinka monta kertaa viikossa opiskelijat kävivät Moodlessa. Näin opot sekä löysivät uusia ongelmatapauksia että pystyivät seuraamaan jo löytyneiden aktiivisuutta.

Ongelmaksi muodostui tietosuoja-asetus, josta ei saatu selvää tulkintaa järjestelmän käyttämiselle. Toistaiseksi järjestelmää ei käytetä ennen kuin saadaan selville, miten sitä voi käyttää varmasti laillisesti. Tässä on muutamia kysymyksiä ja vastauksia tämänhetkisen tiedon ja luulon perusteella:

  • Profiloiko järjestelmä opiskelijoita?
  • Kuuluuko järjestelmän käyttö ammattikorkeakoulun lakisääteisiin tehtäviin?
  • Millaiset suostumukset opiskelijoilta vaaditaan, jotta järjestelmää voidaan heidän kohdallaan käyttää?

Profilointia vai ei profilointia

Yleisesti ottaen profiloinnilla tarkoitetaan sellaista henkilötietojen automaattista käsittelyä, jossa arvioidaan ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi käyttäytymiseen liittyvien piirteiden analysointi tai ennakointi. Järjestelmämme tutkii tietyllä tavalla käyttäytymistä.

Päätöksenteko on automaattista, kun on kyse pelkästään automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvasta päätöksenteosta ja tehtävillä päätöksillä on oikeusvaikutuksia tai tällaiset päätökset muuten vaikuttavat rekisteröityyn merkittävästi.

Järjestelmämme tuottaa tilaston kaikista opintoryhmän opiskelijoista, joten se ei erottele ryhmästä tiettyjä opiskelijoita erilleen. Näin järjestelmä ei siis profiloi, vaan tilaston perusteella opo tekee ohjauspäätöksiä.

Ammattikorkeakoulun lakisääteiset tehtävät

Ammattikorkeakoululaissa määritellään seuraavaa:

”Opiskelijan … toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja … oikeus antaa opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten.”

Voidaanko tulkita, että Moodlen sisäänkirjautumistiedot kertovat opiskelijan toimintakyvystä ja että ne voidaan täten lähettää opolle jatkotoimia varten? Missä määrin opiskelijan tällainen seuraaminen kuuluu lakisääteisiin tehtäviin, jää vielä kattavasti vastaamatta.

Analytiikasta informointi

Rekisterinpitäjän on muistettava informointivelvollisuus kaikissa henkilötietojen käsittelytoimissa. Kun kyseessä on erityisesti ensimmäisen vuoden alun seuraamiseen ajateltu järjestelmä, on haastavaa ajatella, miten informointi ja suostumusten pyytäminen voisi toimia käytännössä kaikille opiskelijoille ennen ensimmäistä analytiikan ajoa. Esimerkiksi jos opiskelija on koulun kirjoilla, mutta ei ole vielä tullut kouluun. Suostumusta on mahdoton pyytää, mutta alhainen aktiivisuus olisi tärkeä saada tietää heti. Opiskelija saataisiin välittömästi ohjauksen piiriin. Tämäkin asia jää vielä ratkaisematta.

Ammattikorkeakoululaki
Automaattinen päätöksenteko ja profilointi, Tietosuojavaltuutetun toimisto
EU:n yleinen tietosuoja-asetus
www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170039.pdf

Sanaa tietosuojamasennus on ensimmäisen kerran käyttänyt Jarmo Aho, Omnia, 16.8.2018.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

ePortfolioiden multimodaaliset ominaisuudet II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela ja Maija Kerkola, Hämeen ammattikorkeakoulu

Jokainen meistä on erilaisten kyvykkyyksien ja älykkyyksien osa-alueiden yhdistelmä. Parhaat oppimistulokset mahdollistuvat suunnittelemalla koulutus esteettömästi saavutettavaksi ja huomioimalla opetuksessa opiskelijoiden erilaisuus (Universal Design for Learning – UDL). Oppimistuotokset voidaan dokumentoida ePortfolioon multimodaalisina. Dokumentoidussa aineistossa data voi olla useassa muodossa, äänin, kuvin, tekstein, graafeina, kohomerkein jne. Tällainen monimediainen aineisto voidaan myös jakaa monikanavaisesti. Multimodaalinen aineisto mahdollistaa opiskelijan ainutlaatuisten vahvuuksien osoittamisen hänen tavallaan. Lisäksi ePortfolioissa hyödynnetään osaamisen dokumentoimisessa nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamia multimodaalisia ominaisuuksia, ja näin saadaan tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien näyttämiseen.

Multimodaalisuus ja UDL – monia tapoja tuoda oma osaaminen esiin

Esteettömällä saavutettavuudella viitataan kaikille saavutettaviin oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Lisäksi sillä viitataan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuteen hyödyntää omaa ainutlaatuista lahjakkuus- ja oppimispotentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla. UDL-näkökulmasta erilaisuus voidaan huomioida

  1. oppimiseen sitouttamisessa käyttämällä monenlaisia keinoja kiinnostuksen ja motivaation herättämiseksi,
  2. esittämällä opiskeltava aines useammalla tavalla, ja
  3. tarjoamalla tehtävänannoissa opiskelijalle monenlaisia toiminta- ja ilmaisutapoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluasteesta riippumatta hyväksymme ja varmistamme eri tavoin tietoa vastaanottavien ja tuottavien opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella. Tämä edellyttää oppilaitoksissa usealla tasolla tapahtuvia toimenpiteitä, joilla luodaan arjen oppimisympäristöihin maaperää multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntämiselle. Tällaisesta toiminnasta löytyy hyvä esimerkki Otavan Opistolta, jossa rakennetaan multimodaalisuutta hyödyntäen kaikille soveltuvaa opetusta seuraavanlaisesti:

  • Lukiopsykologian materiaaleihin on tehty monimutkaisimmat ohjeet myös äänitteinä ja suunniteltu tehtäväksi ne myöhemmin lisäksi visuaalisina tekstin ja puheen tukemana. Monimutkaisin tarkoittaa tässä prosessimaista esseen ohjeistusta, jossa edetään kolmen vaiheen kautta varsinaiseen esseen kirjoittamiseen. Toteutusympäristö on portfoliotyyppinen opiskelu. Aineisto ohjaa opiskelijaa, joka opiskelee verkossa itsenäisesti ja voi tarpeen mukaan pyytää opettajalta tukea.
  • Lukiopsykologian oppimateriaaleihin on tehty tekstisisällön lisäksi videotallenteet.
  • Koko henkilöstölle on tarjolla Digioppija Otavan Opistolla -koulutus kaksi kertaa lukuvuodessa. Siinä nostetaan esiin oppilaitoksessa käyttökelpoisia multimodaalisia työtapoja ja sovelluksia. Tavoitteena on osata hyödyntää itse multimodaalisia työtapoja ja osata vinkata niitä omille opiskelijoille.

Jos oppilaitokset, niiden opetus ja oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille multimodaalisia vaihtoehtoja oppimistuotostensa rakentamiseen, on opiskelijan mahdollista rakentaa itselleen monipuolisesti osaamista dokumentoiva ePortfolio.

Opiskelijan osaamisen osoittaminen II-asteelta korkea-asteelle siirryttäessä

Korkea-asteella aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan opiskelijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksymistä osaksi opintoja ja tutkintoa. Mikäli aikaisemmat opinnot on suoritettu korkeakoulussa, voidaan ne hyväksilukea suoraan todistuksella. Mutta II-asteella hankittua osaamista ei voi korkea-asteella hyväksilukea pelkällä todistuksella, vaan silloin opiskelijan on annettava näyttö omasta osaamisesta. Etenkin juuri nivelvaiheessa oppilaitoksesta toiseen, opiskelijan pitää pystyä jotenkin kuvaamaan oma osaaminen. Tässä oman osaamisen näkyväksi tekemisessä ePortfolio on hyvä väline osoittamaan olemassa oleva osaaminen. Se on henkilökohtainen digitaalinen oppimisympäristö verkossa (Personal Learning Environment, PLE).

II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi sijoittuu pääasiassa opiskelijan opintojen alkuvaiheeseen. On tärkeätä, että opiskelijalla jo oleva osaaminen tunnistetaan heti opintojen alkuvaiheessa, jotta osaaminen voidaan huomioida opiskelijan korkea-asteen opintojen suunnittelussa. Tavoite on, että kenenkään ei tarvitse opiskella toiseen kertaan asioita, jotka hän jo osaa – on taidot sitten opittu millä kouluasteella tahansa, töissä tai harrastuksissa.

Kaikilla kouluasteilla opitaan paljon uusia asioita ja taitoja, mutta usein kaikkea opittua on vaikea muistaa. Siinä ePortfolio helpottaa, koska se voi toimia tallennuspaikkana, jonne opiskelija kerää näytteitä omasta osaamisesta systemaattisesti opintojen alusta asti. Henkilökohtaisesta ePortfoliosta voi koota hyvinkin persoonallisen ja sitä voi aina tarvittaessa helposti esitellä ja jakaa monikanavaisesti myös esim. rekrytointitilanteissa.

Erityisen tärkeätä olemassa olevan osaamisen tunnistaminen on myös opiskelijan motivaation ylläpitämiseksi. Tuskin kukaan motivoituu opiskelemaan samoja asioita useaan kertaan. Lisäksi varhainen osaamisen tunnistaminen on keino nopeuttaa opintoja. Sen sijaan, että opiskelija käyttäisi aikaansa samojen asioiden opiskeluun useaan kertaan, voi hän siirtyä suoraan haasteellisempiin opintoihin, ja siten jouduttaa tutkinnon valmistumista.

ePortfoliossa voi kuvata omaa osaamista sisällyttämällä sinne esim. tekstiä, kuvia tai videoita. Se on mahdollisuus, joka helpottaa mm. ICT-alan osaamisen näkyväksi tekemistä. Opiskelijalla voi olla vaikeuksia kuvailla sanoin “osaan ohjelmoida”, mutta ePortfolioon hän voi liittää näytteen omista koodaustaidoistaan. Pätkä itse tuotettua koodia kertoo jo paljon osaamisen tasosta korkea-asteen opettajalle.

ePortfoliota voidaan hyödyntää myös opiskelijan opetukseen liittyvissä erityisjärjestelyissä. Sinne opiskelija voi tallentaa esim. omia kokemuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä tai sinne voi tallentaa asiantuntijoiden suosituksia henkilökohtaisista opetusjärjestelyistä. Sitä kautta ne välittyvät II-asteelta korkea-asteelle ja ovat apuna uusien opintojen suunnittelussa. Silloin päästään nopeammin aloittamaan opinnot tarvittavin tukitoimin, kun ei tarvitse lähteä alusta asti pohtimaan ja suunnittelemaan opiskelijan henkilökohtaisia opetusjärjestelyjä.

Multimodaaliset ratkaisut luovat perustan opetuksen saavutettavuudelle ja osaamisen osoittamiselle

Yhteenvetona voidaan sanoa, että multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntäminen oppimateriaaleissa, oppimisympäristöissä ja oppimistehtävien annoissa luo kaikille soveltuvalle saavutettavalle opetukselle toimivia puitteita. Multimodaalisten oppimistuotosten dokumentointi ePortfolioon monipuolistaa entisestäänkin monikäyttöisten ePortfolioiden käyttöarvon II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa. Nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamat ratkaisut tuovat tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen ja vahvuuksien näyttämiseen.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Webinaaritallenne: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen (Poluttamo)

Webinaaritallenne 8.5.2018

Miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla? Kuinka multimodaalisuutta voidaan hyödyntää aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa? Mitä apua teknologia tuo osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen?

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tarjaleena Tuukkasen osio multimodaalisista työkaluista ja ePortfolioista alkaa kohdassa 8:39. Webinaarin alussa teknisten ongelmien vuoksi katkennut Merja Saarelan osuus jatkuu kohdassa 35:25.

Esitysdiat

Multimodaalisuus ja oppiminen, Merja Saarela

Webinaarilinkkejä

Tutustuthan myös muihin Poluttamo-webinaareihin.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo-webinaari: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen (Poluttamo)

8.5.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Webinaarissa tarkastelemme sitä, miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla. Tavoitteena on avata erilaisen oppimisen yhteyksiä informaatioteknologian tarjoamiin esittämisen ja ilmaisemisen mahdollisuuksiin.

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Multimodaalisuutta käsiteltiin myös Poluttamon ITK-workshopissa. Tutustu Raisa Laukkasen livemuistiinpanoihin klikkaamalla kuvaa.

Oppimista tukevien opetusratkaisujen osalta avaamme sitä, kuinka opiskelija ja opettaja voivat hyödyntää multimodaalisia ominaisuuksia aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa.

ePortfolioiden osalta tarjoamme näkymiä siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen.

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Webinaariosallistujan ohjeet

Tuotu lähteestä: Poluttamo

ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto

Kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaNykynuoret elävät maailmassa, jossa heidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja tuottamaan monenlaista informaatiota. Kriittisiä tekijöitä oppimiselle ovat esteettömästi saavutettavat mahdollisuudet opiskella ja toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuuskynnystä pyritään madaltamaan monin tavoin kaikkialla maailmassa. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, tiedon omaksuminen on hidasta ja oppimiskokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Oman osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen muodostuvat suureksi haasteeksi. Huonot oppimiskokemukset ja epäonnistuminen vahvistavat negatiivista käsitystä itsestä oppijana. Oppimista avustavalla teknologialla ja informaation multimodaalisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa myönteisiä oppimiskokemuksia, yhdenvertaistaa tiedon saavutettavuutta ja oman osaamisen näkyville tuomista, kuten Kiipulan ammattiopiston valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kokemukset osaamisensa digitaalisesta dokumentoinnista ja ePortfolioiden rakentamisesta osoittavat.

Multimodaalisuus ja sen hyödyntäminen

Kun informaatio paketoidaan useaan muotoon ja jaetaan usealla viestintäkanavalla, puhutaan multimodaalisuudesta.  Multimodaalisuutta hyödyntävissä ratkaisuissa samaa informaatiota voidaan vastaanottaa, tuottaa ja esittää useammassa erilaisessa muodossa, kuten tekstinä, äänenä ja kuvina. Eri muodoissaan informaatio voidaan yhdistää päällekkäisiksi tai peräkkäisiksi esityksiksi. Tiedon vastaanottajan näkökulmasta multimodaalisesti rakennettu informaatio on mahdollista vastaanottaa usealla aistikanavalla. Näin eri tavoin tietoa omaksuvat, ymmärtävät ja tuottavat henkilöt saavat paremmat mahdollisuudet informaation tulkitsemiselle, tuottamiselle ja oppimiselle. Multimodaalisuutta hyödyntämällä voidaan rakentaa saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä luoda mahdollisuuksia osaamisen näkyväksi tekemiseen.

Multimodaalisilla ratkaisuilla dokumentoitu aineisto voidaan myös jakaa multimediaalisesti usealla viestintäkanavalla. Esimerkiksi ePortfolioon voidaan tuoda osaamista dokumentoivaa aineistoa, joka voi olla erilaisia tekstiaineistoja, kuvia, videoklippejä, äänitteitä, käsitekarttoja, kaavioita ja graafeja, luonnoksia tai edellisten yhdistelmiä. Portfolio on eräänlainen ”salkku”, johon kootaan dokumentoitu osaaminen. Portfoliota tarvitaan usein työn ja jatkokoulutuspaikan hakemisessa. Digitaalinen teknologia mahdollistaa monenlaisten aineistojen dokumentoinnin ePortfolioon. Multimodaalisia ratkaisuja hyödyntävä dokumentointi luo monipuolisemmat mahdollisuudet koostaa ja esitellä haluttua osaamista halutulla tavalla ePortfoliossa.

ePortfolioita valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa

Koivisto (2017) tutki Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ePortfolion käyttöä valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Kiipulan ammattiopiston, valmentavan koulutuksen opiskelijoille digitaalisia portfoliota, joilla opiskelijoiden taidot tulevat näkyväksi. Tavoitteena oli antaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet erityisopiskelijoille kehittyä digitalisaation eri osa-alueilla ja samalla parantaa heidän työ- tai opiskelupaikan saamista tulevaisuudessa.

Valmentavassa koulutuksessa akateemiset ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) taitotasot vaihtelevat huomattavasti eri opiskelijoiden kesken. Luku- ja /tai kirjoitustaidot voivat olla hyvät tai niitä on niukasti. Kaikissa tapauksissa oman ansioluettelon tai taitojen esittäminen kirjallisessa muodossa on haasteellista tai osin jopa mahdotonta.

Koivisto tutki valmentavan koulutuksen opiskelijoiden ePortfolioiden työstämisprosessia osaamisen dokumentoinnin suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita ohjattiin tuottamaan ePortfolioon informaatiota multimodaalisesti. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut on jäsennelty kuviossa 1.

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

ePortfolion parhaat ominaisuudet

Koiviston menetelmänä oli kokeilemalla yhteiskehittäminen ja havaintojen pohjalta uusien tapojen luominen. Opiskelijat harjoittelivat videoiden kuvaamista ja kohteena olemista sekä editointia. Videoihin liitettiin tekstiä ja niitä muokattiin erilaisilla ohjelmilla. Nuoret omaksuivat teknisten välineiden käytön innokkaasti kokeilemalla. Rohkeus olla kuvauskohteena, ja työtehtäviin keskittyvä kuvaaminen onnistuivat suunniteltua nopeammalla aikataululla. Videoista tuli ePortfolioiden sisällön kannalta tärkein ja informatiivisin osuus. Videoiden lisäksi kuvat, tekstit, työvaltaiset ja kokemukselliset opiskelumenetelmät lisäsivät opiskelijoiden halua kehittää omaa ePortfoliota omannäköisekseen.

Vuoden aikana opiskelijoiden taidot kasvoivat, videoiden kuvaaminen ja kuvattavana oleminen antoivat itsevarmuutta ja kokemusta kertoa itsestään luonnollisemmin kuin opintojen alkaessa. Opiskelijat kertoivat, että kuvaaminen videolle on auttanut kertomaan omia mielipiteitä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Videon esittäminen verkostokokouksessa tai kotona on tuonut opiskelijan oman mielipiteen uudella tavalla esille, koska oman mielipiteen kertominen on monelle nuorelle vaikeaa uudessa, jännittävässä tilanteessa tai vaikeasta asiasta puhuttaessa. Kaiken kaikkiaan ePortfolion sekä tvt-osaamisen kehittyminen vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta ja toivat näkyviin taitojen kehittymisen.

Digitaalisissa työkaluissa tekniikan on oltava helppokäyttöistä ja luotettavasti toimivaa. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa käytettyihin dokumentointityökaluihin on jäsennelty kuvioon 2. ePortfolioksi valittavan työkalun on hyvä olla sellainen, että opiskelija pystyy sen helposti jakamaan eteenpäin luettavaksi. Opiskelupaikan tai työnhakutilanteessa vastaanottavan tahon käyttöä helpottaisi, jos ePortfolion voi avata ilman kirjautumista tai käyttää salasanaa avaamiseen. Lisäksi opiskelijoita pitää ohjata videoiden kuvaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen ja käyttämiseen monipuolisemmin. Ilmaisten työkalujen käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi koota osaamista eri palveluihin. Näin käyttäjille avautuu tasapuoliset mahdollisuudet käyttää ja kehittää omannäköisiään ePortfolioita opiskelujen päätyttyäkin.

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Tutkimusprosessin myötä opiskelijoiden käyttökokemukset havainnollistivat myös oppilaitoksen tvt-työn kannalta digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat arjen taitojen vahvistumista ja mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin sekä näkyväksi tekemisen. Tuloksia hyödynnetään jatkossa myös oppilaitoksen henkilöstön tvt-osaamisen kehittämisessä.

Lähteet

Koivisto, T. 2017. ePortfolio: valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaaminen näkyväksi digitaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK, Opinnäytetyö. Theseus.fi, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915892

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Oppimisanalytiikka opon apuna (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Maija Kerkola, HAMK

Oppimisanalytiikka opon apuna - kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaMuistan, kuinka vielä muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajana, opona, kiertelin syysloman lähestyessä pitkin koulun käytäviä ja etsin ”kadonneita lampaita”. Välineet, joilla olisin voinut tunnistaa opinnoista mahdollisesti pudonneet opiskelijat, olivat vähissä. Käytännössä minä omiin näköhavaintoihin perustuen etsin opiskelijoita, joita en ollut koululla mielestäni nähnyt viime viikkoina. Kiertelin kyselemässä opettajilta ja muilta opiskelijoilta, onkohan tätä ja tätä opiskelijaa näkynyt. Läsnäolopakkoa kun ei ammattikorkeakoulussa tunneta. Minulla oli vain huoli, että joku on nyt pielessä, ja riski opiskelijan opintojen keskeyttämiseen kasvaa. Tällaisen välittävän ohjauskulttuurin takana on holistinen malli. Se tarkoittaa, että ollaan aidosti kiinnostuneita jokaisesta opiskelijasta. Erityisen tärkeäksi koen, että putoamassa olevat opiskelijat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa

Opiskelijan opintojen edistymisen seuranta on opon työtä. Ennen opiskelijat, opettajat ja ohjaajat tapasivat kasvotusten luokkahuoneissa ja koulujen käytävillä, mutta opetuksen siirryttyä verkkoon, on myös ohjaus siirtynyt verkkoon, ja oppimisanalytiikka on opon uusi työkalu.

Kertyvän datan ansiosta opo saa joka viikko sähköpostiinsa raportin opiskelijoista, jotka eivät ole kirjautuneet, tai ovat kirjautuneet vain huolestuttavan vähän Moodle-oppimisalustalle. Tavoitteellinen opiskelu kun edellyttää useita kirjautumisia viikossa. Viikoittain siis ”kellot alkavat soida”, opossa herää huoli, että jollakin opiskelijalla on riski
pudota. Näin ohjauksessa on päästy ennaltaehkäiseviin toimiin.

Onkin tutkittu, että opiskelijoiden ohjauksella on kauaskantoisia seurauksia (Helander ja Kemppi 2006, 24–25). Ohjauksen tärkeyden puolesta kirjoittavat myös Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Raimo Vuorinen ja Maarit Virolainen. He viittaavat tehtyihin tutkimuksiin ja toteavat, että ohjaus vähentää opiskelijoiden keskeyttämisiä ja nopeuttaa valmistumisaikoja. Lisäksi heidän näkemyksen mukaan ohjaus on yksi tehokkaan koulutusjärjestelmän indikaattori. Ohjauksella vahvistetaan opiskeluun sitoutumista ja selkeytetään henkilökohtaisia opintopolkuja. (Vuorinen ja Virolainen 2017, 7.)

Ohjauksen siirryttyä digiaikaan opon työkaluja ovat mm. sähköposti, Skype, WebEx, chat, WhatsApp ja Snapchat. Niiden avulla hän ryhtyy tavoittamaan opiskelijaa. Opon työ sisältää paljon tiedottamista ja neuvontaa. Hän antaa opiskelijalle oikeata tietoa ja riittävästi. Opo myös esittelee erilaisia vaihtoehtoja ja arvioi eri vaihtoehtojen vaikutuksia käsillä olevaan asiaan liittyen. Tavoite on, että neuvonta auttaa opiskelijaa päätöksien tekemisessä. Opo ei kuitenkaan koskaan ole sellaisen palvelun tarjoaja, joka ratkaisee ongelman opiskelijan puolesta (Onnismaa 2007, 23–25).

Lähteet

Helander, J. & Kemppi, J. 2006. Jos meijät on istutettu tänne jotaki tarkotusta varte: puheenvuoroja hämeenlinnalaisten nuorten osallisuudesta ja hyvästä. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus.

Vuorinen, R. & Virolainen, M. 2017. Pääkirjoitus. Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakausikirja. 19 (2), 7.

Tuotu lähteestä: Poluttamo