Pulssi-podcast – OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle” on Spreaker.

Lukiossa psykologian 1. ja 3. kurssissa käsitellään aivojen toimintaa ja oppimista. Näihin kursseihin kannattaa tutustua – nuorisolukiossa 1. kurssi on pakollinen. Ihmisen aivot ovat edelleen kivikautiset. Tarkkaavaisuutemme herää, kun jotain muuttuu ympäristössä: onko se uhka? Muutos keskeyttää työmuistin työskentelyn, keskittyminen suuntautuu toisaalle. Esimerkiksi mobiililaitteiden viestiäänet ja erilaiset hälytykset häiritsevät opiskelua. Työmuisti kuormittuu. Katkoksen jälkeen kuluu aikaa, kun käsittelyssä ollut asia pitää palauttaa uudelleen mieleen.

Digitaalisia laitteita käytettäessä on tärkeää osata välillä sulkea ilmoitukset pois. Kun luet mobiililaitteelta, kytke lentokonetila päälle. Työskentelyä on hyvä jaksottaa niin, että intensiivinen työskentely ja vapaa ajatusten joutokäynti vuorottelevat. Aivotutkimus suosittelee tätä alkujaan koodareitten kehittämää Pomodoro-tekniikkaa: keskity työskentelyyn 15-20 min kerrallaan, pidä tauko ja tee jotain ihan muuta 5-10 minuuttia ja aika ajoin pidä pidempi tauko.

Muista myös säätää näytön kirkkaus mahdollisimman himmeäksi. Jos kärsit migreenistä, käytä näytöllä sinisen valon suodatusta, jonka voi aktivoida mobiililaitteiden asetuksista (punainen maski). Kokeile muitakin keskittymisen apukeinoja, sopiiko sinulle tietty musiikki tai liike, kuten pallon puristelu kädessä.

Lisätietoa aivoista ja oppimisesta kiinnostuneille:
Minna Huotilainen ja Mona Moisala, 2018: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus.
Minna Huotilainen, 2019: Näin aivot oppivat. PS-kustannus.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen” on Spreaker.

Kurssi kannattaa aloittaa koko oppimateriaalin silmäilyllä, sillä näin aktivoit aiemmat tietosi ja orientoidut opintoihin. Käy sisäistä keskustelua oppimateriaalin kanssa: onko aine kokonaan uusi, millaisia muistiinpanoja sinulla on aikaisemmista kursseista, millaista palautetta sait aikaisemmista opinnoista? Pohdi, millainen perusosaaminen sinulla on. Kertaa tarvittaessa aiemmin opiskeltua.

Hyvä opiskelutapa on opiskella parin tai pienryhmän kanssa. Yhdessä voitte käydä aineiston läpi ja ajatuksia mitä edessä on. Kun osaat keskustella opiskelun kohteesta toisen kanssa, olet jo hyvällä matkalla ajattelun taitoihin. Saatat huomata, että toiselle selittäessä itsekin oivaltaa lisää opiskelun kohteesta.

Käsitteet ovat tärkeä osa lukiokursseja. Tutki otsikoita, väliotsikoita ja sanastoja. Opiskele tietoisesti käsitteitä ja ole tarkkaavainen tiedepohjaisten oppiaineiden kohdalla arkikielen ja tieteellisen käsitteen merkityksestä. Käsitteiden opiskelussa Flashcard-sovellukset auttavat. Niitä löytyy mobiililaitteen sovelluskaupasta, esimerkkinä ilmainen ja helppokäyttöinen Quizlet.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun?” on Spreaker.

Jokaisen oma asenne vaikuttaa motivaatioon, kiinnostukseen ja työskentelyyn. Pitkällä tähtäimellä se, millä tavalla luomme merkitystä omalle opiskelulle, vaikuttaa oppimistuloksiin. Pintasuuntautunut pänttääminen voi auttaa selviytymään seuraavan päivän kokeesta, mutta syvälliset muistijäljet vaativat sisäistämistä. Siksi on väliä sillä, miten suhtaudumme itseemme opiskelijana; aktiivisena tiedonrakentajana vai passiivinen vastaanottaja.

Lukio-opinnot ovat todella laajoja kokonaisuuksia ja välillä täytyy tehdä valintoja, mitä painottaa. Harva pystyy keskittymään kaikkeen samalla innokkuudella ja intensiteetillä. On ihan hyväksyttävää ja usein järkevää jakaa aikaa omien tavoitteiden mukaan. Aina on mahdollista kerrata ja opiskella myöhemmin lisää.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi?” on Spreaker.

Opintojakson aikainen oppimisen arviointi antaa palautetta siitä, miten olet edistynyt paitsi kurssiin kuuluvien tietojen ja taitojen karttumisessa, myös yleisemmissä laaja-alaisissa oppimistaidoissa. Vaihtelevien oppimistehtävien tarkoituksena on harjaannuttaa sekä oppiaineen akateemisiin taitoihin että yleisiin opiskelutaitoihin. Opiskelu on työntekoa ja siinä voi tulla aina paremmaksi.

Oppimisen arviointi eli opiskelun aikainen palaute auttaa eteenpäin opinnoissa.

Osaamisen arviointi perustuu tavoitteisiin ja niitä vastaan peilattuihin näyttöihin. Osaamista on voinut kertyä ennen opintoja ja sitä voidaan osoittaa jo opintojen aikana, opiskelun ohessa. Osaamisen näyttö painottuu luonnollisesti kurssin loppuvaiheeseen, jolloin kurssin on kuljettu opiskelun polku kohti tavoitteita.

Arvosana, joka kurssista annetaan perustuu osaamisen arviointiin. Myös sen tavoitteena on antaa eväitä sekä oppiaineen opiskeluun jatkossa että opiskelutaitojen oppimiseen.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla” on Spreaker.

Jokaisella kurssilla on oma tarkastelutapansa oppiaineeseen. Opintojen edetessä opiskelija oppii käsitteistöä ja tietorakenteita. Hän alkaa hahmottaa rakenteita ja linkityksiä – kompleksisuutta.

Oppiminen näkyy myös arvioinnin painotuksissa ja vaativuudessa. Ensimmäisillä kursseilla opiskelijalla ei vielä voi olla selkeää käsitystä, miten kyseisessä oppiaineessa vastaus pitäisi rakentaa. Aluksi kokonaisuuksien jäsentäminen on vaikeaa ja tietämys pinnallista. Vähitellen oma ymmärrys kasvaa opiskelun edetessä. Opettaja huomioi tämän myös arvioinnissa.

Muutama vinkki opiskelijalle

Pyri ymmärtämään, mitä kurssilla arvioidaan ja jos olet epävarma, kysy opettajalta, millainen on hyvä vastaus, mikä on sen rakenne sekä miten laaja ja syvällinen sisällön pitää olla.

Tutustu myös myös Ylioppilaslautakunnan Hyvän vastauksen piirteisiin, ne antavat tähtäyspisteen, millaista osaamista vaaditaan, kun oppiaineen lukio-oppimäärä on opiskeltu.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Matkailijan digivinkkejä kesäretkille!

Jokunen vuosi sitten kävimme toimiston tiimillä testaamassa Linnanmäen Linnunradan VR-lasit. Kaisa kävi toukokuun lopussa testaamassa vieläkö ottaa mahanpohjasta – kyllä vaan ottaa 😀 Ja nyt siellä on kolme vaihtoehtoa, mistä valita ja olihan ne hienoja!

Vastaavia kokeiluja löytyy myös Tampereelta. Särkänniemen Pikselissä voit kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuusmahdollisuuksia – Mount Everestin valloituksesta erilaisiin peleihin. Portaalissa taas voit käydä pelaamassa yli 30 erilaista VR-peliä.

Suomenlinnassa lisättyä todellisuutta löytyy esittelykylteistä. Arilynin ratkaisuilla voi tutustua tarkemmin elämään linnoitusalueella, puistohistoriaan sekä telakan toimintaan. Nekin kannattaa testata, kun sinne menee.

Muutama vuosi sitten eEemeli-laatupalkinnon voitti ActionTrack. Nyt ActionTrackiä voi käydä kokeilemassa Tampereen puistoissa. Ohjeet Puisto kävelyn asentamiseen löytyy täältä.

Tampereeseen voi tutustua myös ihan kotisohvalta VirtuaaliTampereen kautta.

Sekä Helsingissä että Tampereella on käytettävissä sähköpotkulaitoja. Laudan käyttöä varten tarvitset kuitenkin Tier-sovelluksen puhelimeesi. Sovelluksen avulla saat laudan käyttöön ja sitten vain potkimaan 🙂

Helsingin retkellä puhelimeen kannattaa ladata HSL-mobiili. Appsin Reittiopas-puolelta löytyy myös neuvot, millainen lippu matkaan tarvitaan.

Jos valokuvaaminen innostaa, niin RePhotographyä kannattaa testata! Mobiilikesäkoulussa tulee aina mahtavia vinkkejä ja nyt kiitos kuuluu Toivasen Terolle! RePhotography-konseptilla tarkoitetaan vanhan ja uuden valokuvan yhdistämistä siten, että samasta kohdasta on otettu kuva esim. sota-aikaan ja tänä aamuna. Apuna voi käyttää Finnaa hyödyntävää Ajapaik-sovellusta.

Viimeisenä ja oikeastaan kaikista tärkeimpänä: jos kännykästä vielä puuttuu ilmainen 112 Suomi -sovellus, lataapa se pikimmin. Tuttavaperheen mökkiosoite saattaa unohtua hädän hetkellä ja marjametsällä tarkan sijainnin määrittäminen on hankalaa. Sovelluksen avulla pystyt tarkasti välittämään sijaintikoordinaattisi hätäkeskukseen, jolloin apu saadaan pikimmin oikeaan paikkaan.


Teksti: Kaisa Honkonen
Ylälaidan kuva: Stefan Schweihofer, Pixabay

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Saavutettavaa konferenssikokemusta luomassa – verkkosivustosta alkaen

Isoja tapahtumia varten luodaan aina verkkosivusto. SeOppi on mukana järjestämässä kansainvälistä konferenssia eOppimisen saavutettavuudesta osana TINEL-hanketta.

Meitä toimijoita tapahtuman ympärillä on useita ja kaikilla on omat julkaisujärjestelmänsä talojen sisällä. Alustaa valittaessa meille tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat

  • Pääsevätkö kaikki helposti muokkaamaan sivuja
  • Pystymmekö takaamaan ilmoittautuneiden tietosuojan vaaditulla tasolla
  • Pystymmekö helposti upottamaan tietoa muilta sivuilta
  • Voimmeko luottaa palvelun pysyvyyteen ja tietoturvaan
  • Olisiko oletettavaa, että tuottamamme sivut olisivat saavutettavat

Olemme käyttäneet Google Sitesiä pitkään ja oletimme sen olevan hyvä valinta myös tähän.

Kuvakaappaus konferenssin verkkosivujen etusivulta. Artikkelitekstissä kuvaillut sivun osiot, kuten navigaatiopainikkeet on ympäröity punaisilla laatikoilla.
Kuvakaappaus konferenssin verkkosivuilta.

Sivuston ensimmäisessä versiossa:

  • sivun otsikkoalue muodostuu kolmesta osasta
    • alimpana on kuva,
    • sen päälle Google generoi itse harmahtavan kerroksen parantamaan tekstin luettavuutta
    • päällimmäisenä on otsikko tekstinä
  • navigaatio sijoitettiin yläreunaan
  • tekstialue keskelle ruutua
  • alareunaan hankkeen toimijoiden logot ja
  • ihan alimmaisena rivi vaadittuja rahoittajien logoja

Sivustolla upotettuina elementteinä ovat Google Forms -työkalulla tehty ilmoittautumislomake sekä Google Maps -kartta konferenssin tärkeimmistä paikoista.

Teknisesti katsoen sivut ovat hyvin yksinkertaiset, ei mitään ylimääräistä karkkia.

TINEL-hanke keskittyy verkkoaineistojen saavutettavuuden kehittämiseen erityisesti korkea-asteen näkökulmasta. 2020-2021 järjestettävät koulutukset keskittyvät opetusmateriaalien kehittämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen, mutta myös kaikki hankkeessa tuotettu materiaali täytyy olla saavutettavaa.

Niina testasi sivustoa WebAIMin WAVE-työkalulla sekä Microsoftin Accessibility Insights for Web -työkalulla omalla Windows-koneellaan. Samanaikaisesti Sanjit ja Kaisa testasivat sivustoa Yorkissa.

Ensimmäisen kierroksen huomiot:

  • Yläpalkin navigaatio ei toimi perustoiminnoilla.
  • Ruudunlukijalla luettaessa kappaleenvaihdot toimivat ihan hyvin. Kuulija kestää, vaikka lukija sanoo ääneen sanan ”tyhjä” yhden kerran. Monta tyhjää peräkanaa olisi ärsyttävää.
  • Tekstit itsessään olivat sopivan mittaisia ja niitä jaksoi kuunnella.
  • Kaikissa kuvissa ei ollut kuvailevaa alt-tekstiä ruudunlukijaa varten.

Suurimmaksi haasteeksi muodostui yläpalkin navigaatio. Sivulta toiselle ei pystynyt kulkemaan, koska navigaatio muodostui ns. lista-elementeistä, jotka kaikki olivat samanarvoisia. Ruudunlukija ei siis osannut vaihtaa listan elementistä toiseen.

Korjausliikkeenä testasimme erilaisia vaihtoehtoja navigaatiolle. Google tarjoamat vaihtoehdot eivät toimineet, joten lopulta päädyimme lisäämään sivuston alareunaan erillisen navigaation painikkeiden avulla. Sanjit on tehnyt omassa väitöskirjatyössään lukuisia haastatteluja sokeiden kanssa. Haastattelujen mukaan on ihan ok, jos navigaatio löytyy etusivulta, jolle voi aina palata. Riittää kun tietää mistä pääsee kulkemaan. Me kuitenkin päätimme, että teknisen käytettävyyden takia on parempi, että painikkeet ovat kaikilla sivuilla.

Kuvatekstit lisättiin ja muutama ylimääräinen tyhjä poistettiin.

Toisessa testiajossa sivusto olikin jo huomattavasti saavutettavampi eikä välittömiä korjaustarpeita enää ilmennyt.

Mitä siis muistaa saavutettavuuden kannalta:

  • Selkeä ja yksinkertainen kieli toimii ruudunlukijalla parhaiten
  • Muista kuvien alt-tekstit, jotta ruudunlukija pystyy kertomaan, mitä kuvissa on. Kerro kuvista niin, että niiden merkitys tekstiin säilyy. (context, and content richness stays)
  • Selkeä layout ilman kikkailua lisää saavutettavuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille käyttäjille, vaikka visuaalinen ilottelu ehkä jäisikin vähemmälle.
  • Tarkista, että sivun navigaatio toimii erilaisilla koneilla, alustoilla ja selaimilla myös ruudunlukijan varassa. Toimimaton navigointi voi aiheuttaa ikuisen loopin (ns. “Keyboard trap”).

Linkkejä

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus jatkuu syksyllä 2019!

Oppimisanalytiikka alkaa olla terminä tuttu monelle opetusalan ammattilaiselle. Käytännön osaaminen ja analytiikan tulosten konkreettinen hyödyntäminen osana omaa työtä kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ja opastusta.

Viime vuonna järjestimme oppimisanalytiikan käytöstä koulutuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena oli sekä luoda pohjaa oppimisanalytiikan käyttöönotolle että kiinnostuneiden opettajien verkoston muodostamiselle.

Tänä vuonna saimme jatkorahoituksen Opetushallitukselta ja pääsemme jatkamaan opetustoimen henkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen täydennyskoulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiallisesti perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajille. Toki, jos tilaa on, kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan.

Uudessa kokonaisuudessa meillä on starttikurssin ja syventävän osion lisäksi konkareiden verkostotoiminta. Tarkemmin voit tutustua eri osioihin koulutuksen omilla sivuilla.

Kouluttajina Suomen eOppimiskeskus ry:n ja Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen väen lisäksi toimivat Juuso Koponen (Koponen+Hildén Oy) sekä Kari A. Hintikka Otaviasta.

Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän toimii informaatiomuotoilun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, ja on yksi suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen, Tieto näkyväksi -kirjan kirjoittajista.

Kari A. Hintikka on pitkänlinjan konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, joka on viime vuosina erikoistunut oppimisanalytiikkaan, ja sen etiikkaan sekä bottien sielunelämään.

Koulutusten lähipäivien päivämäärät tarkentuvat kesän 2019 aikana. Starttikurssin ja syventävän osion koulutukset toteutetaan muutama poikkeusta lukuunottamatta pääosin Turussa Oppimisanalytiikan keskuksen tiloissa. Konkareiden tapaamispaikat sovitaan erikseen.

Mukaan voi jo ilmoittautua >>>

Lähetämme lisätiedot heti päivämäärien tarkennuttua kesän 2019 aikana.

Tervetuloa mukaan – nähdään syksyllä!

Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Erkki Kaila, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Arviointikulttuuria Pulssin malliin (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Kevät on aina kiireistä aikaa hankkeiden tulosten ja tuotosten esittelyjen suhteen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa järjestettiin ensin ITK-konferenssi ja sen jälkeen Kohtio-seminaari.

ITK:ssa Anne Rongas Otavialta ja Tanja Partala Pohjois-Tapiolan lukiosta pitivät esityksen aiheenaan “Monipuolinen arviointi lukiossa” (kts. esitystallenne).
Pulssi-hankkeen tavoitteissa on ollut erityisesti saada nuoret aidosti osallisiksi arviointiprosessiin. Tavoitteena on ollut lisätä arvioinnin ymmärrettävyyttä ja dialogia, joka varmistaisi arvioinnista oppimisen, ajatuksen siirtymisen miten tähän on tultu -ajatuksesta eteenpäin kuljettavaan ymmärrykseen: kuinka edetä kohti tavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijan toimintaa ja mahdollistaa oman tavoitteen saavuttamisen niin tiedollisesti kuin taidollisesti.
Arvioinnista puhuttaessa täytyy aina miettiä kuka tekee ja mitä tekee. Vaskivuoren lukiossa kehitystyöhön on osallistunut opiskelijoista ja opettajista koostunut arviointityöryhmä. Arviointityöryhmän tavoitteena on ollut miettiä, miten arviointi tällä hetkellä toimii, millaisia haasteita opiskelijat siinä kokevat ja toisaalta mikä toimii jo nyt.
Haastattelimme Annen kanssa viime syyskuussa Vaskivuoren lukion rehtoria Elina Arokannasta ja kysyimme, miten hän näkee arviointityöryhmän toiminnan vaikutuksen omassa lukiossaan. Arokannas korostaa työryhmän kokoonpanoa: mukana eri aineiden opettajia ja opiskelijoita. Työryhmän tavoitteena on koota ja koordinoida lukion arviointikäytänteitä. Se myös vetää työpajoja.

 

Osana monipuolista arviointia on itsearviointi. Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildén piti tammikuussa 2019 Pulssi-hankkeen tapahtumassa esityksen itsearvioinnin mahdollisuuksista. Hän kirjoitti samasta aiheesta myös jutun SeOppi-lehteen.

Kohtio-seminaarin posterissa esittelimme hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen, pajapäivien sekä kehitystyön lomassa rakentunutta arviointikulttuurin työstämisen mallia.

Kun opiskelijoiden kanssa on mietitty omaa roolia aktiivisena oppijana, esiin on noussut seuraavat vaiheet:

  • Ennen kurssia
    • oma lähtötaso (tiedot ja taidot)
    • oma tavoite kurssille (työskentely- ja arvosanatavoite)
    • omien opintojen aikataulutus
  • Kurssin aikana
    • opintojen alkaminen
    • oman ryhmän/yhteisön/verkoston löytäminen
    • välietapit ja oppimisen aikainen palaute
    • sisällön oppiminen
    • opiskelutaidot – tarvitsenko tukea taidoissa, joiden avulla osaamiseni tuodaan esiin
    • kurssin tavoitteet vs. mitä ymmärrän nyt
    • oman tavoitteen tarkistus
    • saadun palautteen työstäminen omasta näkökannasta
    • osaamisen näyttö ja oppimisen arviointi
  • Kurssin jälkeen
    • kokonaisuuden reflektointi, pääsinkö tavoitteeseen
    • uuden kurssin alussa edelliseen kurssipalautteeseen palaaminen

Posterin rattaat kuvaavat ajatusta, että vaikka kurssi itsessään on aikajanalla lineaarinen ja kulkee jakson alusta jakson loppuun, niin oppimiseen kuuluu syklejä eli toiminta eri kohdissa vaatii useampaa “rattaan pyörähdystä” ennen etenemistä.

Arvioinnin kannalta suurimman rattaan keskellä ovat sekä opettaja, yksittäinen opiskelija että opiskelijan oma vertais-/opiskelijaryhmä. Palautteen antamisen hetki pysäyttää opiskelurytmin hetkeksi, jolloin erilaisilla menetelmillä tarkastellaan yhdessä saavutettuja tietoja ja taitoja.

Monipuolinen arviointi tukee opiskelua ja kuljettaa oppimista eteenpäin. Arviointiosaamisesta muodostuu opiskelijalle osa jatkuvan oppimisen taitoja. Hän oppii arvioimaan itseään, antamaan palautetta vertaisille sekä vastaanottamaan itse arviointipalautetta niin, että kykenee sen avulla ohjaamaan omaa toimintaansa uudella tavalla.

Lopuksi:

“luova älykkyys ei ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tulosta. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden tuottamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Se on kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien älyllisten proteesien välillä saa syttymään ja kasvamaan” (Hakkarainen ym. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä, 2014)

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavia

Times of day, submission dates, learning statistics, interaction charts – is this what is meant by “learning analytics”? (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Kaisa Honkonen & Leena Vainio, Association of Finnish eLearning Centre

Leena Vainio studied for the Adaptable Learning Paths project what learning analytics tools are available in current electronic learning environments and how they are used. She received responses for her survey from the representatives of sixteen system suppliers, three learning material producers and six educational institutions.

For quite some time, learning environments have shown us statistics on the use of the system and materials. Such information has been essential for pure online courses, and particularly so for their development, whereas the same information has often been only nice-to-know for classroom teaching.

However, learning analytics comprise much more than learning statistics. We use learning analytics to combine bits of information in order to bring up the critical issues that affect the learner’s progress – the learner may remain completely unchallenged or he or she may be struggling with assignments which are much too difficult, or the situation may be somewhere between these extremities.

At its best, learning analytics support the learner in a timely fashion and guide the learning process towards its goals. Learning analytics alone cannot support learning, and the support of teachers, other learners, parents and workplace instructors is much in need. Analytics provide information that helps the parties think together and find the relevant strengths and points to develop. Properly used, analytics help teachers by giving them new methods to guide learning processes and to support individual, unique learning paths.

The true value of learning analytics is seen when we can use them to help students understand their own ways of learning. How do their own efforts show in the progress of their studies? How have various interactive situations influenced their learning? Active learners could select their next step independently in accordance with their interests from among materials offered by the teacher or an artificial intelligence. Is a task best done alone, or would learning be easier through peer learning? Will knowledge grow best if the student works alone, or together with someone else?

Most often, electronic learning materials are put together by individual teachers and the same teachers decide which materials they wish their students to turn to next. Adaptive collections require very different levels of learning materials in order to cater to the needs of different types of learners. Individual teachers working alone are far from being able to make their materials collections adaptive, but by combining forces and working together, they could make versatile materials and exercises more quickly and for varying situations.

The survey showed that there is no onestop-shop application available. The systems all have their strengths, and combining them according to the situation might bring the best results. It is good if we try out different ways, talking to one another about what we actually look for. Most importantly, we should consider what we intend to do when our analytics highlight a problem. What is our action plan? What are the resources for us to tackle the problem? When can the teacher, working alone, provide support, when do we need counsellors and other support persons, and when do we need an artificial intelligence? Just as we need different learning materials and exercises for different learners, we need different guidance methods for different situations. We need multidisciplinary support teams to help an individual teacher, formed dynamically according to the circumstances.

The novel feature in current learning analytics is the way they make the possible problem spots visual for learners themselves. Learners obtain a better picture of the total situation. In learning analytics -based pedagogy, it is more important than before to agree on the goals with each individual learner. What will we practice next, and why? How will we apply this learning later? We start to build knowledge together and select the necessary tools together so that we may reach the goals.

The General Data Protection Regulation GDPR poses certain challenges for the use of learning analytics, but with the appropriate authorisations, we may collect and use data. We might even take sleep and activity data from smart watches and compare them to learning outcomes. Our smart watch might suggest that we take a nap today in the early afternoon so that the Swedish class later in the afternoon would go better. Would that be learning analytics or wellbeing analytics?

Our concluding statement after the survey is that the development of learning analytics will require a great deal of national-level discussion. Similarly to the debate on artificial intelligence, learning analytics as well require a unified understanding of the concept of human being which we wish to help formulate. What views do we adopt regarding diverse learners and how do we apply the different guidance resources available to us?

At the same time, we also need a shared understanding of the minimum which learning analytics should show us. What features should be available in all systems? What are the minimum requirements; what requirements do we have for data transfer among different systems; what interfaces and registration systems should we use?

Recognise the need. What are the problems to be solved through learning analytics?

Specify. What kinds of learning analytics do we already have in our school? What do we need?

How does the analytics system impact our work culture and management?

What conceptions of learning and human beings are supported by the analytics system?

Strategy and vision.
What skills do we need? The staff’s competences and their training.

How do we share responsibility and adhere to all legal and ethical requirements?

What do we measure?

How do we collect information?

What technologies do we need?

How do we process data, in which forms, and to whom do we disseminate the information?

How do we carry out development actions?

How do we monitor the outcomes?

How do we maintain and enhance the system? Do we, without fail, hold the learner’s best interests as our highest priority?

Tuotu lähteestä: Poluttamo