Hyppy tuntemattomaan – lisää terveisiä Kuopion DigiKilta-seminaarista (DigiKilta)

Teksti ja kuvat: Iida Pitkänen

Lisätty todellisuus peruskoulussa ja virtuaalitodellisuuden tulevaisuus opetuskäytössä – nämä aiheet herättivät mielenkiintoni, kun huomasin, että täällä kotikulmilla Kuopiossa järjestetään DigiKilta-seminaari 15.11.2017. Lisäksi olisi oiva mahdollisuus päästä tutustumaan vastavalmistuneeseen Jynkän kouluun elämyksellisine oppimisympäristöineen ja itsepalvelukirjastoineen. Olen pian valmistuva äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaopiskelija, ja koska tilaisuus oli kaikille avoin, päätin ilmoittautua mukaan ihan mielenkiinnosta!

Iida Pitkäsen runo DigiKilta-seminaaristaSeminaarin otsikkona oli ”Virtuaalitodellisuutta, uutta esitystekniikkaa ja tilasuunnittelun huomioita kouluhankkeissa”. Päivän aikana oli asiaa ihan konkreettiselta käytännön tasolta villeihin visioihin, joissa vain mielikuvitus on rajana. Ossi Hyyti kertoikin edellisessä blogikirjoituksessa kattavasti päivän kulusta, joten tässä kirjoituksessa jatkan siitä kertoen omista kokemuksistani sekä niiden herättämistä ajatuksista. Twitteristä löytyy myös tapahtumasta syntynyt runo!

Päivän aikana pääsin mm. kuvaan dinosauruksen kanssa ja pääsin kurkistamaan elimistön sisälle. Virtuali-tee –sovelluksella pääsee näkemään kaverin ihon alle ja tutkimaan ihmiskehon anatomiaa iPadilla tai VR-laseilla, kun kaveri laittaa päälleen sovellukseen liittyvän t-paidan. Pääsimme selaamaan myös AR-kirjoja, joiden kuvat heräsivät eloon, ja esimerkiksi aurinkokunnan mallia pystyi katsomaan eri kulmista, kun sitä katsoi iPadin kameran läpi. Myös dinosaurukset heräsivät eloon samalla konstilla! Pienempiä oppilaita riemastuttavat varmasti sovellukset, joilla värityskuvat muuttuvat kolmiulotteisiksi hahmoiksi kännykän näytöllä, ja esimerkiksi eri maiden väritetyt liput alkavat liehua tuulessa. Pääsin myös kokeilemaan, miltä tuntuu VR-lasit päässä ja luurit korvilla kävellä hissiin, painaa nappia ja nousta hissimusiikkia kuunnellen yhdeksänteen kerrokseen. Sieltä piti astua tasapainoilemaan kapealla lankulla – ja pudota siltä! Onneksi kesken putoamisen saattoi muistaa, että tämä on vain virtuaalitotta ja oikeasti ollaan jalat tukevasti maan kamaralla.

Toisissa todellisuuksissa seikkailulasit päässä ei tosiaan enää ole todellisuutta pelkästään scifi-kirjallisuudessa jo vuonna 2000 julkaistussa The Simsissä vaan se on todellista totta tänä päivänä. Lisätty todellisuus (augmented reality, AR) on sitä, kun ympäristöömme lisätään esimerkiksi kännykän näytöllä näkymään jotakin. Esimerkiksi Pokémon Go ja IKEA Place ovat lisätyn todellisuuden sovelluksia. Siitä kehittyneempi muoto on yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR), jossa lasit tai tulevaisuudessa ehkä piilolinssit päässä voi nähdä digitaalisesti tuotettua kuvaa suoraan omassa näkökentässä. Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) puolestaan vie käyttäjänsä tästä todellisuudesta jonnekin aivan muualle, vaikkapa sinne pilvenpiirtäjän huipulle tai mereen sukeltamaan. VR-kokemukseen tarvitaan virtuaalilasit ja kuulokkeet, eli ympäröivä todellisuus suljetaan pois. Opetuskäyttöön tehtyjä sovelluksia ei vielä kovin paljon ole, eikä niiden koodaaminen ihan riviopettajalta onnistu – oppilailta tosin voi onnistuakin, kuten Kuopion Klassikalla saimme nähdä!

Kuopion klassillisessa lukiossa eli tuttavallisemmin Klassikalla tutustuimme rehtori Jukka Sormusen johdolla #FinEduVR-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on hankkeen nettisivujen mukaan mm. ”pilotoida virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä lukion oppiaineissa, ilmiöissä, tiimikursseilla sekä yrittäjyyskasvatuksessa”. Teknologian kehittyessä ollaan siirtymässä uudenlaiseen virtuaalisen kokemuksen aikaan, ja hankkeen myötä otetaan ensimmäisiä askeleita VR-kokemusten hyödyntämisessä opetuskäytössä ja kouluympäristössä. Yle on uutisoinut hankkeesta artikkelissa Avaruusmatkailua ja anatomiaa – virtuaalimaailmoista apua opiskeluun? Siinä mainitaan muun muassa, että koulussa opitaan nykyään paitsi lukemalla ja kirjoittamalla myös 360-videoita kuvaamalla ja virtuaalisia oppimisympäristöjä luomalla.

Florian Radke povaa TEDx Talks -esityksessään “How Augmented Reality Will Change Education Completely” virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden mullistavan ihmisten tavan ajatella, oppia ja kommunikoida. Blogikirjoituksessaan ”Why Augmented Reality Is The Next Platform for Education” hän esittää niiden olevan myös osa tulevaisuuden koulumaailmaa ja oppimisympäristöjä. Hän uskoo meidän siirtyvän kännyköistä, tableteista ja muista kaksiulotteisista laitteista VR- ja MR-laseihin tai jopa MR-piilolinsseihin jo lähitulevaisuudessa. Aika näyttää, istuuko muutaman vuoden päästä ruuhkabussissa kännyköiden ylle kumartuneiden hahmojen sijaan kypäräpäistä kansaa. Jos kännykkään puhumista bussissa pidettiin ainakin alkuun epäkohteliaana, niin mitenkähän on esimerkiksi MR-lasit päässä kaupan kassalla asioimisen laita? Saakohan MR-piilolinssit silmissä ajaa autoa? Ja jos kuulokkeet päässä oppitunnilla istuminen ei ole sallittua, niin mitenköhän minun pitäisi tulevana opettajana tervehtiä luokkaan MR-häkkyrä päässä kävelevää oppilasta?

Yksinkertaisimmillaan AR, VR ja MR ovat edistyksellisiä havainnollistamisvälineitä. Pahimmillaan ne ovat vain yksi digitaalinen härpäke lisää, jonka opetteluun, asentamiseen ja valmistamiseen kuluu enemmän aikaa ja luonnonvaroja kuin mitä siitä saatavaan hyötyyn nähden olisi järkevää. Parhaimmillaan ne avaavat täysin uusia näkökulmia, ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, joita emme ehkä osaa vielä kuvitellakaan – kuten ei kukaan osannut kuvitella, kuinka mullistava vaikutus esimerkiksi internetillä loppujen lopuksi on ollut. Ja vaikka aluksi hyöty olisi lähinnä uusia huikeita kokemuksia, kuten syvänmeren kalojen seurassa uiskentelu tai avaruuteen lentäminen, ovat nekin arvokkaita. Jokainen uusi kokemus on arvokas, sillä erilaisten kokemusten kautta opimme ymmärtämään maailmaa, erilaisia ilmiöitä ja itseämme aina vain paremmin.

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Virtuaalielämyksiä ja monipuolisia oppimisen tiloja – terveisiä Kuopion DigiKilta-seminaarista (DigiKilta)

Teksti: Ossi Hyyti
Kuvat: Niina Kesämaa

DigiKilta-verkosto kokoontui 15.11.2017 Kuopiossa Jynkän koululla, Kuopion kansalaisopistolla sekä Kuopion klassillisella lukiolla tutustumaan tilasuunnitteluun, äänisuihkuihin sekä lisätyn todellisuuden ja virtuaalimaailmojen sovelluksiin, laitteisiin ja mahdollisuuksiin.

Päivä alkoi aivan uudella Jynkän koululla. Koulun viralliset avajaiset olivat vielä pitämättä, mutta pääsimme kuitenkin koulun rehtorin Jorma Partasen johdolla tutustumaan jo käytössä oleviin tiloihin.

Jynkän koulu on saanut tosiaan aivan upouuden koulurakennuksen, jossa koko kolmisarjainen alakoulu mahtuu upeasti yhdessä opiskelemaan. Alakoulun lisäksi rakennuksessa toimii myös alueen kirjasto sekä oppilashuoltopalvelut. Koulun piha toimii myös alueen lähiliikuntapaikkana.

Ennen varsinaista tutustumista uuden rakennuksen upeisiin tiloihin, Kuopion kaupungin tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto kertoi meille käyttäjäkeskeisestä tilasuunnittelusta Kuopion kouluhankkeissa. Hän korosti omassa esityksessään, miten he ovat Kuopiossa ymmärtäneet, että käyttäjä on keskeisessä roolissa prosessin alusta alkaen, toimien siinä varsinaisen toiminnan asiantuntijana. Hän toi esiin myös sen, että kaikessa koulurakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle koulun toimintakulttuurista ja sen tarpeista. Rakennushankkeessa ja digitaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana todella monia toimijoita, joten viestinnän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Ja tässä tiedonkulussa aivan ensiarvoisen tärkeää on sen oikea-aikaisuus.

Kattavan luennon jälkeen lähdimme tutustumaan Jynkän koulun tiloihin. Koulussa eri luokka-asteiden oppilaat opiskelevat yhdessä (luokka-asteisiin sitomaton opetus) ja jo senkin vuoksi koulussa on paljon avoimia oppimisympäristöjä. Näissä avoimissa tiloissa on hyödynnetty mm. äänisuihkuja. Näillä äänisuihkuilla on saatu aikaan monipuolisuutta avoimien tilojen käyttöön sekä äänimaailmaan. Heidän äänisuihkuhanke on palkittu Opetushallituksen toimesta yhtenä innovatiivisimpana kouluhankkeena. Koululla on liikuntapainotus, joka näkyi mm. liikuntasalin joustavana lattiana, volttimonttuna sekä kattavana lähiliikuntapaikkana.

Kaiken kaikkiaan olin hyvin vaikuttunut tilojen monipuolisuudesta.

Kouluvierailun jälkeen päivä jatkui Kuopion Kansalaisopistolla, jossa ensimmäisenä Rovaniemen TVT-koordinaattori Petteri Kartimo avasi meille langattoman esitystekniikan mahdollisuuksia luokkahuoneissa. Hän totesi, että laitteita langattoman esitystekniikan toteuttamiseen on kotikäytöstä yrityskäyttöön, mutta sellainen koulujen käyttöön soveltuva ”välimalli” edelleen hieman puuttuu. Erityisesti Kartimo korosti langattoman verkon merkitystä koko nykykoulun selkärankana.

Lisätyn todellisuuden sovelluksia – klikkaa kuva suuremmaksi

Vielä ennen lounasta pääsimme sukeltamaan AR-maailmaan Kuopion perusopetuksen TVT-tukihenkilöiden, Jarno Bruunin ja Sinikka Leivosen, opastuksella. Saimme käsiimme Kuopion perusopetuksen iPadit ja niiden avulla pystyimme tutustumaan 9 erilaiseen lisätyn todellisuuden sovellukseen.

Lounaan jälkeen matka jatkui Kuopion klassillisen lukion tiloihin, jossa rehtori Jukka Sormunen johdatti meitä virtuaalimaailmojen sovelluksiin, laitteisiin ja mahdollisuuksiin opetuksessa ja oppimisessa. Sormunen esitteli meille mm. #FinEduVR-hankkeen toimintaa. Pääsimme itse tutustumaan mm. erilaisiin 360-kameroihin (mm. Theta S, Samsung 360, Panono 360 ja Insta 360 Pro -kamerat) ja julkaisualustoihin (mm. ThingLink, Viwer ja Vizor) sekä niiden avulla toteutettuihin projekteihin.

Luennon ja laitteisiin tutustumisen jälkeen siirryimme koulun aulaan, johon on rakennettu erilaisia virtuaalimaailmoja. Itselleni ainakin sykähdyttävin kokemus tälle päivälle oli Playstation VR ja HTC Vive -virtuaalitilan ja -ohjelmiston kokeilu. Enpä olisi uskonut, että tasaisella koulun lattialla voin kokea sellaisia päätä huimaavia elämyksiä.

Kiitos verkostolle erittäin antoisasta päivästä Kuopiossa.

Päivän aineistoihin voit tutustua täällä >>>

Tuotu lähteestä: DigiKilta

DigiKilta Kuopiossa 15.11.2017: tilasuunnittelua, esitystekniikkaa & virtuaalitodellisuutta

DigiKilta-hanke järjestää koulujen tilasuunnittelua, äänisuihkuja, langatonta esitystekniikkaa ja virtuaalitodellisuutta käsittelevän tapahtuman Kuopiossa marraskuussa.

Aika: 15.11.2017 klo 9.00-15.30
Paikka: Jynkän koulu, Kuopion kansalaisopisto sekä Kuopion klassillinen lukio. Lisäksi lounas Valtuustotalolla. Tapahtumapaikat kartalla.

Ohjelma

Jynkän koulu
Maitotie 2, Kuopio

9.00 – 9.15 Aamukahvit ruokasalissa Sisääntulo ovesta A, katso koulun karttakuva.

Alkusanat – Jari Harvio, DigiKilta-hanke

9.15 – 9.45 Käyttäjäkeskeinen tilasuunnittelu Kuopion kouluhankkeissa, tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto

9.45 – 10.45 Jynkän koulun tilojen ja erityisesti äänisuihkujen esittely, Maarit Kivimäki, Petri Manninen ja Jorma Partanen


Kuopion kansalaisopisto
Puistokatu 20, Kuopio
1. krs, Opistosali/B059

11.15 – 12.00 Langaton esitystekniikka – case Rovaniemi, tvt-koordinaattori Petteri Kartimo

12.00 – 12.30 Lisätty todellisuus peruskoulussa, Kuopion perusopetuksen tvt-tukihenkilöt Jarno Bruun ja Sinikka Leivonen


Valtuustotalo
Suokatu 42, Kuopio

12.30 – 13.30 Lounas Valtuustotalolla


Kuopion klassillinen lukio
Opistotie 1, Kuopio

13.30 – 15.30 Virtuaalilaitteiden ja #FinEduVR-hankkeen toiminnan esittelyä, Kuopion klassillisen lukion rehtori ja #FinEduVR-hankkeen koordinaattori Jukka Sormunen

14.30 kahvitauko

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 31.10.2017 mennessä

Tapaaminen on DigiKilta-hankkeen jäsenkunnille maksuton (2 osallistujaa per hankekunta). Muille osallistumismaksu 40 € (alv 0 %).

Lisätietoja tapahtumasta

Anu Wulff
anu.wulff(a)kuopio.fi
044 718 4205

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Verdi – vertaisoppimista digitaidoissa (Digikilta)

Kuopiossa Pyörön koulu valittiin mukaan sadan HundrED-kokeilun joukkoon VerDi – vertaisoppiminen digitaidoissa -projektilla. Pyörön VerDi -projektissa on luotu uudenlainen malli opettajien ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen oppimiseen. Kuudennen luokan opettajat ja koulun tieto- ja viestintätekniikasta vastaavat saavat koulutusta Kuopion kaupungin TVT-koordinaattorilta noin kerran kuukaudessa. Yhteisissä tapaamisissa suunnitellaan oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi koodaamisesta, robotiikasta, Office 365-käytöstä, kuvankäsittelystä tai iPadien erilaisista sovelluksista. Kaikki kokonaisuudet pohjautuvat Kuopion oman tvt-opetussuunnitelman sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kuudennen luokan opettaja opettaa omalle luokalleen sovitun aihekokonaisuuden ja oppilaat tietävät, että heillä on velvollisuus opettaa opittu aihekokonaisuus nuoremmille oppilaille. Olennaista on vertaisoppiminen: kuudesluokkalaiset opettavat yhteisen oppitunnin aikana sovitun asian kädestä pitäen viidennen luokan oppilaille, jotka taas aikanaan siirtävät oppimansa taidot neljännen luokan oppilaille. Tavoitteena on saada digitaitojen vertaisoppimisesta luonnollinen osa koulun arkea. Tällöin taitojen oppiminen ei ole riippuvainen yksittäisestä opettajasta ja kaikilla oppilailla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada opetusta digitaidoissa. Oppilaan näkökulmasta oppimista tehostaa tietoisuus siitä, että oman oppimisen lisäksi on vastuussa toisten oppilaiden opettamisesta. Asiat opitaan yleensä paremmin, kun ne opetetaan toiselle.

Kokemukset VerDi-hankkeen ensimmäisestä vuodesta ovat olleet erittäin myönteiset. Opettajat ovat saaneet omalla koulullaan säännöllistä tvt-koulutusta, joka on toteutettu YS-ajalla. Yhdessä tvt-koordinaattorin kanssa suunniteltu opetuskokonaisuus on ollut helpompi opettaa omille oppilaille, kun sitä on voinut ensin testata kollegojen kanssa. Oppilaat ovat ottaneet hienosti vastuuta digitaitojen opettamisesta pienemmille oppilaille. Samalla myös ne opettajat, jotka ovat arkoja tvt-taidoissa, ovat saaneet rohkaisua ja mallia digitaitojensa kehittämiseen. Kokonaisuutena koulun tvt-osaaminen on ottanut ison digiloikan kuluvan lukuvuoden aikana. Ensi lukuvuonna toimintaa jatketaan ja luodaan malleja, joissa osa taidoista opetetaan VerDi:n avulla aina ekaluokkalaisille asti.

Seuraa VerDi-hanketta HundrED:n sivuilla: https://hundred.org/fi/projects/verdi-vertaisoppiminen-digitaidoissa

Kuva: Juho Oikarinen
Teksti: Jarno Bruun ja Maarit Oikarinen

Tuotu lähteestä Digikilta

Oppilaat digitaitoja oppimassa (Digikilta)

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) opetuskäytön osaaminen on keskeinen laaja-alaisen osaamisen taito (L5) syksyllä 2016 käyttöönotetussa opetussuunnitelmassa. Kuopion peruskouluissa näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla ja eri oppiaineissa. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä (esim. Oppika).

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään opetussuunnitelman mukaisesti neljällä pääalueella:

  1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
  2. Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
  3. Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
  4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Kuopion perusopetukseen on näiden ja eri oppiaineiden OPS-tavoitteiden pohjalta laadittu osaamisen kuvaukset 2., 6. ja 9. vuosiluokan päätteeksi. Taitotasotavoitteiden avaamiseksi ja niiden käytännön toteutuksen tueksi on laadittu tukimateriaalia Kuopion tvt-tukisivustolle. Tukimateriaalissa tavoitteet on aukaistu konkreettiseksi toiminnaksi linkkivinkkeineen. Lisäksi tukisivustolle on laadittu ja päivitetään jatkuvasti valmiita tavoitteisiin liittyviä oppimistehtäviä.
Linkki Kuopion kaupungin tvt-tukisivustolle: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Kuva: Juho Laitinen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff

Tutoroinnilla tulevaisuuteen – mentoroinnilla menestykseen (Digikilta)

Kuopion kaikissa peruskouluissa (40) aloittaa syksyllä 2017 hallituksen kärkihankkeen resursseilla lähes 50 tutoropettajaa. Heidän tehtävänään on rohkaista muita koulunsa opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja lisätä opettajien taitoa käyttää digitaalisia välineitä luontevana osana opetusta. Tutoropettajat toimivat oman työnsä ohella toisten opettajien työparina ja vertaiskouluttajina ½-4 vvt/koulu oppilasmäärästä riippuen. Tutortunnit pyritään sijoittamaan lukujärjestykseen klo 9 – 13 välille, jotta mahdollisimman moni opettaja pystyy hyödyntämään tutoria oppitunnillaan.

Kuopiossa tutoropettajien tukena toimivat kolme kokopäiväistä kiertävää tvt-mentoria, joiden tehtävänä on mentoroida, innostaa ja rohkaista koulukohtaisia tutoropettajia toisten opettajien ohjaamisessa. Jokaisella mentorilla on omat vastuukoulut ja työaika kouluilla jakautuu oppilasmäärän perusteella.

Mentoroinnin lisäksi tutoropettajille järjestetään viisi koulutuspäivää vuonna 2017. Ensimmäisenä koulutuspäivänä maaliskuussa 2017 perehdyttiin vuorovaikutukseen Katri Saarikiven johdattamana. Huhtikuussa Martti Hellström avasi vertaiskouluttamisen ja tiimityön taitoja arjessa. Elokuussa tutoropettajat sukeltavat arvioinnin maailmaan Pekka Peuran opastuksella. Lokakuussa perehdytään tekijänoikeuksiin ja marraskuussa koulun toimintakulttuurin muutokseen sekä laaja-alaiseen osaamiseen. Kaikissa koulutuspäivissä opitaan myös digitaalisten työvälineiden käyttöä (esim. Office 365). Koulutuskokonaisuutta täydentää kolme digitaitovideota (esim. pelillisyys).

Lisätietoa: https://peda.net/kuopio/yhteiset-hankkeet/ttmm
Tukisivusto: https://peda.net/kuopio/tvt-tuki (tämä teos, jonka tekijä on Kuopion kaupunki, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä).

Tutoropettajan ja mentoropettajan työnkuvat Kuopiossa

Tutoropettajan työhön kuuluu

  • tukea opettajia toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja digitaalisuutta hyödyntävää opetusta
  • osallistua tutoropettajille tarkoitettuihin koulutuksiin
  • kehittää uutta pedagogiikkaa ja edistää opetuksen digitalisaatiota omassa koulussa yhteistyössä mentorin kanssa ja
  • huolehtia mentorin aikatauluista ja tuen tasapuolisesta jakautumisesta

Mentoropettajan työhön kuuluu

  • vastuukoulujensa tutoropettajatoiminnan koordinointi
  • toimia tutoropettajan työparina ja vertaistukena
  • innostaa ja rohkaisee tutoropettajaa oman koulunsa kehittämisessä
  • välittää tietoa ja ideoita ajankohtaisista asioista
  • toimii samanaikaisopettajana tutoropettajan tavoin
  • opettajien kouluttaminen

Millainen on hyvä tutoropettaja?

  • rohkaisee ja innostaa opettajia kokeilemaan ja kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaisia toimintatapoja
  • perehtyy ajankohtaisiin opetusmenetelmiin ja -välineisiin ja jakaa omaa osaamistaan kehittäen koulua oppivana yhteisönä
  • toimii digitaalisten oppimisympäristöjen ja välineiden pedagogisena asiantuntijana
  • tukee koulun pedagogista kehittämistä ja
  • luo oppimista tukevia verkostoja koulun sisällä ja koulujen välillä.

Kuva: Sinikka Leivonen
Teksti: Jarno Bruun ja Anu Wulff