Yrittäjämäisten taitojen digitaalinen treenari on innostanut opiskelijoita! (LUKE-verkoston blogi)

Skilloon oppimisympäristö on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin tänä keväänä. Jo 50 lukiota on ottanut sen käyttöön.

Skilloonin on tarkoitus olla uudenlainen henkilökohtainen digitaalinen treenari opiskelijoille ja sen tarkoitus valmentaa nuoria menestyksekkäiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka omaavat vastuullisuutta, itseohjautuvuutta sekä yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa. Lisäksi se vahvistaa nuoren itsetuntoa ja kannustaa asenteeseen, jossa nuori pyrkii kehittämään itseään jatkuvasti tarpeiden ja tilanteiden mukaan.

Täysin uudistettu oppimisympäristö Skilloon lanseerattiin loppusyksysti 2017, ja se on otettu nopeasti käyttöön ympäri SuomeaSen hyödyt ja potentiaali ovat pantu merkille jo monessa paikassa ja positiivista palautettu on tullut runsaasti sekä opiskelijoilta että opettajilta. Skilloonin tarina on kuitenkin vasta alussa, koska yksi Skilloonin eduista on se, että se on sopeutettavissa hyvin monenlaiseen käyttöön ja tarpeeseen.

Tässä on muutamien lukioiden käyttäjäkokemuksia ja eri tarpeita mihin skilloon on vastannut:

Liedon lukiossa Skilloon otettiin opinto-ohjauksen välineeksi abiturienttien viimeisen lukiojakson ajaksi. Abiturientti Riku Vidqvist arvioi, että tehtävät herättelivät pysähtymään ja toivat uusia näkökulmia ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen. ”Piti ihan pohtia kunnolla ja tehdä töitä” –Vidqvist kommentoi. Liedon lukion rehtori Jyrki Saarnia kiittää Skilloonia siitä, että se on ajan hengen mukainen. Uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee jatkuvasti arvioida ja Skilloonin statistiikka tarjoaa tähän oivan välineen.
Anu Ala-Krekola-Suni, Opinto-ohjaaja, Liedon lukio

Helsingin Englantilaisessa koulussa SKILLOONIA on päästy testaamaan tammikuussa 2018. Kokemukset ovat olleet hyviä. Lukion pakolliseen OP2-kurssiin kuuluu kaksipäiväinen tet-tyyppinen ”Job Shadowing” -jakso opiskelijan ensimmäisenä ja toisena vuotena. Tänä vuonna vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa nämä kaksi päivää annettiin SKILLOON ”Get Ready for Work” -kurssi, jossa opiskelija suoritti työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä. Opiskelijat tarttuivat tähän mahdollisuuteen hyvin innokkaasti. Opinto-ohjaajan näkökulmasta kurssin luominen oli helppoa ja ohjelma hyvin helppokäyttöinen.
Seija Kiiskinen, Opinto-ohjaaja, The English School

Skillooniin tutustumista vauhdittamassa oli lopputalvesta opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen Suomi 100 -kisa, jossa tutustuttiin osuuskuntatoimintaan. Opiskelijat saivat myös halutessaan ideoida uusia osuuskuntia ja antoivatkin mielikuvituksensa lentää. Ideanpoikasia syntyi aina tutortoiminnasta parisuhdeterapiaan. Kisan voittajat julkistettiin Pellervon Päivässä 11.04 Helsingissä, jossa palkinnot myös jaettiin.

Suomi 100 -kisan palkintojenjako Pellervon Päivässä 11.04 Helsingissä. Kuvassa (vasemmalta): Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu, Van Thang Nguyen, Maija Heinonen, Mynämäen lukion rehtori Pekka Leino, Noora Rguibi. Kuva: Jaakko Kilpiäinen

Skilloonista löytyy valmiita ideakursseja, sekä sinne on mahdollista luoda ja muokata tarpeisiin sopivia oppimiskokonaisuuksia. Ideakurssit sisältävät käytännönläheisiä tehtäviä, jotka auttavat käyttäjää kehittämään itseään ja antaa uusia näkökulmia asioihin. Sisältöä päivitetään ja lisätään jatkuvasti. Opettajille on oma opettajien info-osio, josta löytyy paljon käyttökelpoisia ideoita yrittäjämäisen toiminnan lisäämiseen kaikilla oppitunneilla. Esimerkiksi valmistuvien opiskelijoiden tsemppiviestit lukion vasta aloitteleville –idea on ollut hyvin pidetty.

Skilloonin käyttö on Suomessa täysin ilmaista ja se on helppo ottaa käyttöön. Rekisteröidy Skillooniin (https://skilloon.fi), ja pyydä valmiita ideakursseja tulevan syksyn opetusta ajatellen. Näin on mukava jäädä kesälomalle, kun syksylle on valmiina jo tiedossa mielenkiintoista kokeiltavaa, joka innostaa ja aktivoi nuoria.

Skilloonista löytyy mm. seuraavat ideakurssit ja tehtävämoduulit:
Ideakurssi: Innostu yrittämisestä!
Ideakurssi: Pärjää ylioppilaskirjoituksissa
Ideakurssi: Tsemppiä etäopiskeluun ja itsenäiseen työskentelyyn!
Ideakurssi: Harjoittele työnhakua
Moduuli: Opi asettamaan tavoitteet
Moduuli: Kehitä työelämä- ja yrittäjyystaitojasi

Kirjoittaja: Kristian Juvonen

Tuotu lähteestä: LUKE-verkoston blogi

Kiitos sinulle lukuvuodesta! (Erja Sandberg)

Lukuvuosi on lopuillaan ja kesäloma on alkamassa. Työ- tai opiskeluvuoteesi on varmasti mahtunut monenlaisia, niin ilon ja onnen hetkiä kuin tiukkoja paikkojakin, joista olet kuitenkin selviytynyt hyvin. Nyt on kiitoksen aika.

Kiitos  sinulle opettaja tästä lukuvuodesta. Olet hienosti jaksanut taiteilla mm. uuden OPSin, ilmiöpohjaisen opetuksen ja kaikenlaisen uuden digin kanssa. Olet käyttänyt vahvuuksiasi, jakanut asiantuntemustasi, huolehtinut oppijoistasi ja tukenut heitä kuten vain olet ehtinyt. Olet myös rakentanut yhteistyötä kotiin huoltajien suuntaan ja se on osaltaan auttanut sinua opettajana ja aikuisena ymmärtämään monenlaista oppijan tuen tarvetta ja tukenut oppilaidesi, lapsen ja nuoren hyvinvointia. Olet ylläpitänyt työhyvinvointia myös työyhteisössäsi kollegoidesi vahvuusalueet huomioiden. Nyt on aika levätä ja rentoutua tiivistahtisen lukuvuoden jälkeen. Lue mukava kirja riippumatossa, käy kahvilla kavereidesi kanssa, vietä aikaa perheesi kanssa. Lomasi on todella ansaittu.

Kiitos sinulle ohjaaja ja avustaja tästä lukuvuodesta. Olet ollut opettajan ”oikea käsi”, ja erittäin tarpeellinen toinen aikuinen luokassa ja ryhmässä. Olet antanut apua, ohjausta, tukea ja turvaa niille lapsille ja nuorille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ilman sinua ryhmä olisi varmastikin ollut aivan toisenlainen. Nyt on aika levätä ja rentoutua ansiokkaan työvuoden jälkeen.

Kiitos sinulle rehtori tästä lukuvuodesta. Olet pitänyt huolta työyhteisöstäsi, välittänyt alaisistasi ja antanut heidän potentiaalinsa tulla käyttöön kukin omilla vahvuuksillaan. Olet täyttänyt tärkeimmän tehtäväsi – saanut alaisesi loistamaan. Olet osannut määritellä raameja ja resursseja juuri sinne minne niitä eniten tarvitaan.  Nyt on aika levähtää, ladata akkuja ja unohtaa hetkeksi koulumaailma.

Kiitos sinulle oppilas/opiskelija tästä lukuvuodesta. Olet sinnikkäästi jaksanut harjoitella monenlaisia taitoja ja oppinut uusia asioita koulussa. Olet myös ollut ystävällinen läheisillesi ja osaat mainiosti olla kaikkien kaveri. Tiedät, että sinulla on monenlaisia vahvuuksia, joiden avulla tulet pääsemään vielä toteuttamaan unelmiasi. Olet loistotyyppi! Toivotan sinulle mukavaa kesälomaa. Ole paljon ulkona, vietä aikaa kavereidesi ja perheesi kanssa. Tee jotain sellaista mielekästä puuhaa mitä et ole ennen tehnyt. Olet kesälomasi ansainnut 🙂

Kiitos sinulle huoltaja yhteistyöstä koulun kanssa. Olet tukenut läksyissä ja kerrannut lapsesi tai nuoresi kanssa kokeisiin. Olet opettanut monia tärkeitä taitoja lapsellesi ja nuorellesi ollen myös erinomainen kasvattaja ja lapsesi tukija. Olet myös tarpeen vaatiessa pitänyt oppilaasi puolia ja varmistanut hänelle tarvittavaa ohjausta ja tukitoimia. Näet esimerkillisesti jälkikasvusi vahvuudet ja ihaltavasti osaat myös sanoittaa niitä hänelle. Olet lapsesi ja nuoresi paras asiantuntija. Ohjaat upeasti lastasi ja nuortasi oikeaan suuntaan. Viettäkää perheessä mukava ja rentouttava kesäloma, yhdessä teille tärkeitä asioita tehden.

Toivon sinulle rentouttavaa, lämmintä ja aurinkoista kesälomaa 🙂


Kirjoittajalta:

Erja Sandberg
kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi

Täältä pääset lukemaan muita blogikirjoituksiani

Tästä se lähtee – nuoren hyvinvoinnin rakentaminen! (Erja Sandberg)

 Viime syksynä me kaksi opettajaa ja tutkijaa, Eliisa ja Erja, kohtasimme. Olimme puhumassa samaisessa tilaisuudessa positiivisesta pedagogiikasta, kumpikin omasta näkökulmastamme. Kahvikupin ääressä kävimme vilkasta keskustelua vahvuuksien merkityksestä ja siitä, miten tärkeää olisi rakentaa positiivisen pedagogiikan jatkumoa varhaislapsuudesta nuoruuteen. Jaoimme yhteisen kokemuksen siitä, että juuri nuorten parissa toimivat kasvattajat ja opettajat tarvitsivat kipeästi myönteisiä työkaluja arkityöhönsä. Tapaamisemme sinetiksi päätimme kirjoittaa ammatillisen tietokirjan siitä, miten positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa nuorten parissa.

Kirjaprosessimme ohessa ylläpidämme fb-sivua teemalla Rakennetaan nuori vahvaksi ja avaamme näköaloja nuorten tukemiseksi myönteisen ja vahvuusperustaisen opetuksen avulla. Olet tervetullut mukaamme rakentamaan jokaista nuorta vahvaksi!

Nuoruus on merkityksellinen elämänvaihe

Nuoruutta kuvataan usein myrskyisenä elämänvaiheena. Nuori etsii omaa paikkaansa, pohtii tulevaisuuttaan ja rakentaa niin minäkuvaansa kuin identiteettiäänkin. Nuori kysyy, kuka minä olen, mihin minä kuulun ja missä on minun tulevaisuuteni. Nuoruuteen kuuluu luonnostaan niin rajojen etsintää, epävarmuutta kuin erilaisia nuoruuden elämänvaiheen kehitystehtäviä, joiden kautta nuori vähitellen kasvaa ja kehittyy – oppii itsenäistymiseen liittyviä taitoja ja aikuistuu.

Löytääkseen oikean suuntansa nuori tarvitsee huolenpitoa, tukea ja kannustusta – niin kavereilta kuin aikuisilta. Samalla nuori luo pohjaa aikuisiän hyvinvoinnilleen, mielenterveydelle ja monenlaisille elämäntaidoille. Kodin, koulun ja vapaa-ajan toimintojen tarjoaman tuen yhdistäminen nuoren omiin voimavaroihin on avain nuoren myönteiseen kehitykseen ja auttaa nuorta rakentumaan mieleltään vahvaksi aikuiseksi.

Positiivinen pedagogiikka kannattelee nuorta

Positiivinen pedagogiikka tarjoaa nuorten kasvun ja kehityksen tukemiseen toiveikkaan  ja voimavaraperustaisen lähtökohdan. Tällöin nuoruus ei näyttäydy hankalana ja ongelmallisena elämänvaiheena, vaan monien mahdollisuuksien ajanjaksona. Tavoitteena ei ole sulkea silmiä nuoruuden kipupisteiltä, vaan fokusoida myönteisiin keinoihin, joilla voidaan vahvistaa nuorten hyvinvoinnin- ja luonteentaitoja ja näin tarjota heille konkreetteja keinoja eheän ja tyydyttävän aikuisuuden saavuttamiseksi.

Koululla on mahdollisuus nuoren rakentamiseen vahvaksi aikuiseksi

Nuori tarvitsee tukea ja ohjausta vahvuuksiensa löytämisessä ja sanallistamisessa kaikissa ympäristöissään. Koulut ovat merkityksellisiä paikkoja nuorten myönteisten kehityspolkujen vahvistamisessa, koska nuoret viettävät koulussa suuren osan ajastaan. Huomattava määrä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavasta päivittäisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu koulussa.

Opettajat voivat omalla toiminnallaan tukea ja kannatella nuoria sekä auttaa heitä löytämään potentiaalinsa ja uskomaan mahdollisuuksiinsa, mikä voi parhaimmillaan toimia voimavarana koko loppuelämän ajan.

Lopuksi

Jokainen nuori tarvitsee arvostavaa kohtaamista ja välittävää vuorovaikutusta. Tavoitteenamme on hyvinvoiva nuori, joka tunnistaa itsensä vahvat kohdat, löytää oman polkunsa ja osaa hyödyntää potentiaalinsa myös aikuistuessaan. Meidän aikuisten tärkeänä tehtävänä on olla turvallisia vierelläkulkijoita.

 

 

 

 

 

 

Tuotu lähteestä: Erja Sandberg

”Koskaan ei saa liikaa palautetta” (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Pulssi-hankkeen opiskelijakysely nosti esille opiskelijoiden kaipuun opiskelun aikaiseen palautteeseen. Oppimisen arviointi kuljettaa opiskelua eteenpäin. Opiskelija hahmottaa, mitä hän tekee oikein, mitä asioita hän osaa riittävästi ja mitä asioita pitäisi opiskella lisää. Oppiminen on taitolaji, jota palaute edistää aivan kuin hyvä valmennus urheilutaitoja.

’Arviointi’-sana ei yleensä avaudu opiskelijoille eikä opettajillekaan koko laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Arvioinnilla on monia tehtäviä, joista olemme keskustelleet Najat Ouakrim-Soivion johdolla pilottikoulujen työpajoissa. Oppimisen aikaisen arvioinnin roolina on ennen kaikkea palaute ja eteenpäin kuljettaminen – feedback & feed forward.

Erään lukio-opettajan tarina opiskelijasta, joka huokaisi, ettei tänne tunnille enää uskalla tulla rennosti, kun koko ajan arvioidaan, kertoo suomalaisesta tavasta mennä äärestä laitaan. Oikein ymmärrettynä ja toteutettuna oppimisen aikainen arviointi ei ole jatkuvaa mittaamista, pisteyttämistä ja arvostelua. Se on luontevaa dialogia. Opettaja hahmottaa, miten opetusta pitää toteuttaa ja opiskelija ymmärtää, miten edetä kohti tavoitteita.

Suurten opiskelijaryhmien kanssa lukiossa itse- ja vertaisarvioinnin rooli oppimisen aikaisen arvioinnin muotona on keskeinen, mutta vaatii myös opetteluaikaa sekä hyviä työskentelytapoja. Lukiossa ryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Opiskelijan arviointitaitoja, erityisesti sosiaalista kyvykkyyttä ja luottamuksen ilmapiiriä pitää tietoisesti edistää. On arvokasta osata antaa ja vastaanottaa eteenpäin vievää palautetta. Osaammeko opettajinakaan tätä? Kuka antaa aidosti opettajalle palautetta?

Kun oppimisen aikaista arviointia purkaa ja tutkailee, huomaa nopeasti, että kyse ei ole vain muodolliseen koulutukseen liittyvästä asiasta vaan työelämätaidosta ja laajemmin myös elämäntaidosta. Pitää osata asettaa tavoitteita eikä pelkästään suuria lopputavoitteita vaan välietappeja, joiden kautta suuret päätavoitteet saavutetaan. Pitää osata havainnoida omaa ja toisen tilannetta niin tiedollisesti kuin taidollisesti sekä peilata näitä havaintoja tavoitteisiin. Pitää kyeta keskustelemaan oppimisen prosessista, siitä, missä nyt ollaan, miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.

Vertaisilta oppii paljon. Toinen oivaltaa asioita eri tavalla. Maarit Rossi, matematiikan opetuksen grand old lady, totesi tuoreessa Hesarin Kuukausiliitteessä (toukokuu 2018, s. 9), että matematiikan ”Tunnelta pitää kuulua pulinaa!” Yksilösuoritukset korostuvat lukiossa ja kilpailu jatko-opintopaikoista vielä lisää tätä painotusta. Jatko-opinnoissa, työelämässä ja elämässä painopiste on kuitenkin yhteisöllisessä ongelmanratkaisussa. Ilmiskunnalla on käsissään ja edelleen esissä tulevaisuudessa kinkkisiä ongelmia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että arvioinnin menetelmillä annamme lukiolaisille eväitä yhteisölliseen ongelmanratkaisuun ja yhdessä oppimiseen.

Otsikon sitaatti on aito nuoren lukiolaisen toteamus Pulssi-hankkeen Ideapakka-työpajassa. Koska oppimisen aikaisen arvioinnin ja palautteen toteuttaminen nousi keskiöön, otimme yhteyttä Ideapakka-yritykseen. Ideapakka toteuttaa työelämän valmennuksia ja tuottaa niihin erilaisia työskentelymenetelmiä. Menetelmäkuvaukset on muokattu korteiksi. Ideapakka-yrityksen oivalluttaja ja toiminnanjohtaja Jani Turku oli mukana Vaskivuoren työpajassa ja antoi meille paljon tukea työskentelyyn.

Työpajoissa muokattuja Ideapakka-mentelmäkortteja.

Ideapakka-työpajoissa etsimme ja muokkasimme lukioon oppimisen aikaisen arvioinnin toteuttamiseen sopivia menetelmiä. Työpajoihin osallistui sekä opiskelijoita että opettajia. Tavoitteena oli löytää menetelmiä, joiden avulla luodaan otollinen ilmapiiri vertaispalauteen antamiseen (ryhmäytyminen, tiimitaidot) sekä mentelmiä, jotka sopivat omien tavoitteiden asettamiseen ja tavoitteita kohti työskentelyyn (itsensä johtaminen). Menetelmäkorteista löytyi myös erilaisia tapoja vertaispalautteen antamiseen ja ryhmän itsearviointiin. Jälkimmäiset ovat hyviä projektitöihin tai lukion tiimijaksolle.

Nyt on aika työstää lukioon sopiva prosessiarvioinnin Ideapakka. Vaihtelevilla menetelmillä varmistetaan se, että saadaan kuuluville erilaisia ääniä, ei pelkästään niitä nopeasti reagoivia opiskelijoita, jotka ovat aina aktiivisia. Sopivilla menetelmillä voidaan pienellä ajankäytöllä saada suuren ryhmän hyöty esille. Vaihtelu tuo myös iloa ja kannustavaa henkeä opiskeluun. Ideapakka-työpajoissa ainakin oli ilmassa huumoria ja luovuutta.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Opiskelijoiden ääntä arviointikeskusteluun (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Anne Akava-talolla 8.5.2018

Pulssi-hankkeen puheenvuoro lukion terveystiedon opettajille 8.5.2018. Lukiolaiskyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia arvioinnista lukiossa (n = 968). Kyselytulosten mukaan perusasiat ovat kunnossa. Opettajien välinen toimintatapojen vaihtelu näkyi avovastauksissa. Yhteisiä toimintamalleja ei ehkä ole tai niistä ei ole keskustelua. Oppiaineiden välillä on eroja. Arvioinnin dialogisuuden osalta kehitettävää riittää. Lukio-opiskelijat tunnisitvat myös oman roolinsa ja vastuunsa. Lukion arviointikulttuurin kehittämiseen tarvitaan yhteistä kieltä ja ymmärrystä. Pulssi-hankkeessa on lähestytty asiaa kuunnellen, esimerkiksi aidosti osallistavalla Vennin diagrammin menetelmällä. Vastaavia hyviä menetelmiä kerätään ja työstetään lukioon sopiviksi.

Alla oleva diaesitys saatavana myös Power Point ja PDF-muodossa sekä Google-esityksenä.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-hanke mukana Poluttamo-hankkeen verkkopedapäivillä 7.4.18 (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Huhtikuinen lauantaipäivä kokosi vajaat 30 verkkopedagogiikasta kiinnostunutta opettajaa ja ohjaajaa Otavan Opistolle. Poluttamo-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa Pulssi-hanke esitteli verkko-opiskelijoiden kokemuksia arvioinnista ja palautteesta.

Keskustelussa löydettiin useita näkökulmia siihen, miten verkossa voitaisiin korvata puuttuvaa välituntikeskustelua ja muuta epävirallista puhetta, joka lähiopiskelussa auttaa opiskelijaa hahmottamaan vaatimustasoa, hyvän vastauksen piirteitä, opiskelun vaihtoehtoja ja opiskelun etenemistä. Hyvää evästä tämän keskustelun jatkamiseen antoivat HAMKin Merja Saarelan avaus multimodaalisuudesta opiskelun tukena sekä Leena Ståhlbergin päätöspuheenvuoro omannäköisestä elämästä ja toiminnan motiiveista.

Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen kirjoittivat tapahtumasta Poluttamo-hankkeen blogiin.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Arviointi-aihe kiinnosti ITK-konferenssiyleisöän (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

ITK-konferenssi kokosi pari tuhatta oppimisesta ja interaktiivisesta teknologiasta kiinnostunutta opetusalan ihmistä Hämeenlinnan Aulangolle 12.-13.4. Viime lokakuussa ehdimme Pulssi-hankkeen puolesta laittaa foorumiehdotuksen digitaalisuuden heijastuksista arviointiin.

Esityksessämme Johanna Mattila kuvaili terveystiedon verkkokurssilla toteutettua vertaisarviointia. Anne Rongas esitteli opiskelijakyselystä poimittuja kommentteja, jotka liittyivät verkko-opiskelukokemuksiin ja nimen omaan sähköisesti toteutettuun palautteeseen ja arviointiin. Najat Ouakrim-Soivio kirkasti arvioinnin keskeisiä käsitteitä, arvioinnin monipuolisuutta sekä sitä, millä tavoilla opettajan arviointikäytänteet saattavat kapeutua.

Esitystila täyttyi ääriään myöten, mikä kertoo aiheen ajankohtaisuudesta.

Twitteristä kertyi useita muistiinpanoja esityksestämme. Yksi pidetyimmistä twiitti-kiteytyksistä oli Kuopion perusopetuspäällikkö Taina Vainiolta (tätä kirjoitettaessa 33 tykkäystä ja 8 jakoa): ”Arviointiin kuuluu dialogi: arvioitavalla pitää olla mahdollisuus kysyä, arvioijalla mahdollisuus täydentää ja perustella sekä varmistaa, että arviointi on ymmärretty. Vasta sitten arviointi edistää oppimista.”

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Opiskelijakyselyn ensimmäinen kierros loppusuoralla (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Hankkeemme on keränyt lähes 1000 opiskelijavastausta arviointiin ja palautteeseen liittyvistä kokemuksista. Kyselylomake valmistui marraskuussa. Viimeisiä vastauksia keräämme Nettilukiosta 16.4. saakka. Yritämme Nettilukiossa houkutella hajallaan olevaa opiskelijajoukkoamme vastaamaan. Esimerkiksi opiskelijatutor-Jussi kannustaa blogissaan opiskelukavereita.

Alustavat tulokset osoittavat, että arvioinnin ymmärrettävyys sekä opiskelijan oma ote arviointiin ovat hyvällä tolalla. Suuressa aineistossa löytyy kuitenkin myös ääripäitä ja eroja. Raportoimme tuloksia, kun pääsemme tarkemmin käsittelemään aineistoa.

Kyselyn opetus on ollut, että lukiolaisilla on paljon sanottavaa arvioinnista. Avovastauksiin on kertynyt tarkkoja havaintoja, toteuttamiskelpoisia toiveita ja erityisesti paljon vuorovaikutukseen liittyviä tarinoita. Palautteiden perusteella voi tiivistää: Kohtaaminen on taitolaji ja asennetta, kyse ei niinkään ole ajasta ja sen puuteesta. Sanoittaminen on merkityksellistä. Sanavalinnat korostuvat kirjoitettuina. Saman asian voi ilmaista monella eri tavalla. Opiskelijat toivovat konkreettista palautetta ja perusteltu negatiivinen palaute on tervetullutta.

Meille Nettilukiossa kohtaamisen haastetta nostaa se, että toimimme verkossa. Ilahduttavaa on, että moni on silti kokenut hyvää vuorovaikutusta. Perusteellinen palaute kerää kiitosta. Aina ei tietenkään onnistuta yhtä hyvin, mutta asian tietoinen ajatteleminen jo sinänsä vie eteenpäin. Myös opiskelijalla on vastuu omasta opiskelusta. Avun pyytäminen tai tuen omatoiminen etsiminen on monille todella vaikeaa. Tekemistä siis riittää.

 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Tulevaisuus haastaa oppimisen (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Keynote: Luovuus ja ilo oppimisessa. Opettaja ja tutkija Hannu Moilanen, JyU.

Jyväskylässä kokoontui 8.-9.3.2018 opettajia Tulevaisuus haastaa oppimisen –teeman äärelle. Pulssi-hankkeen edustusta oli paikalla Otavan Opistolta Saana, Tarja, Sari ja Pohjois-Tapiolan lukiolta Tanja. Tanja raportoi tunnelmia:

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan Keski-Suomen alueen toimintaan ja saada tuntumaa siihen, mitä kaikkea siellä tapahtuu arvioinnin ja digimaailman pyörteissä.

Sanna Vahtivuori-Hänninen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä piti tapahtuman ensimmäisen keynote-puheenvuoron otsikolla Luodaan yhdessä parasta osaamista maailmaan! Kuten otsikosta voi jo päätellä, Vahtivuori-Hännisen puheenvuorossa oli vahvasti läsnä ajatus yhdessä tekemisestä. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen ei tapahdu yksin, vaan yhdessä, yhteisöllisesti toimien, verkostoja hyödyntäen. Yhdessä toimiminen on myös Pulssi-hankkeen ytimessä: Yhdessä jakaen ja kehittäen voimme saada entistä monipuolisempaa ja opiskelijoita kuuntelevampaa arviointia.
Arvioinnin kehittämiseen liittyi keskeisesti Jussi Lounassalon esittelemä Opetushallituksen rahoittama OPPA-hanke, jossa on mukana 14 lukiota. Hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöllisiä oppimispolkuja sekä arviointia ja arviointityökaluja. Lounassalo nosti esille puheenvuorossaan, että merkityksellistä hankkeessa ovat olleet säännölliset tapaamiset, jotka ovat mahdollistaneet toisten sparraamisen ja ideoiden jakamisen. OPPA-hankkeessa ajatuksena on ollut siirtyä suhteellisesta arvioinnista kriteeripohjaiseen arviointiin, mikä osaltaan mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja jopa yksilölliset kokeet. OPPA-hankkeen ajatuksia ja ideoita pääsee katsomaan nettisivulta: https://oppa.onedu.fi.

Tulevaisuus haastaa oppimisen –tapahtuma antoi paljon ajattelemisen aiheita ja ideoita arkeen. Oli mielenkiintoista huomata, että samanlaista pohdintaa ja opetuksen ja arvioinnin kehittämistä tapahtuu opettajien keskuudessa eri puolella Suomea.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Korkeakouluyhteistyö luo uusia mahdollisuuksia – Tiedekahvilat tulivat Porin lukioihin (LUKE-verkoston blogi)

Porin suomalaisen yhteislyseon lukio on pitkään tehnyt muun muassa luonnontieteiden opetuksessa yhteistyötä Satakunnan ammattikorkeakoulun (Samk) kanssa. Kun lukiomme pääsi mukaan Suomen lukioiden kehittämisverkostoon, korkeakouluyhteistyötä alettiin tehdä laajemmin. Samkin lisäksi Porin yliopistokeskus on tiiviisti mukana järjestämässä monenlaista toimintaa lukiolaisille.

Yksi uusi suosittu yhteistyömuoto on lukiolaisille ja opettajille suunnatut Tiedekahvilat, joita tänä lukuvuonna järjestetään kuutena keskiviikkoiltana. Tilaisuudet ovat melko vapaamuotoisia Samkin tai Porin yliopistokeskuksen asiantuntijoiden vetämiä keskusteluhetkiä ajankohtaisista eri tieteenaloihin liittyvistä teemoista. Teemoina ovat olleet

  • Tulevaisuus- ja teknologia-ajattelu
  • Missä kulkevat tietoisuuden rajat?
  • Butterfly Effect in Business
  • Mihin työtä tarvitaan?

Kevään Tiedekahviloissa keskustellaan hyvinvointiteknologian ja pelillistämisen tuomista mahdollisuuksista.


Positiivisten kokemusten innoittamana Tiedekahvilat jatkuvat tulevana lukuvuonna tarjoten keskustelutilaisuuden myös Porin lähialueiden lukiolaisille ja opettajille. Tavoitteena on vakiinnuttaa Tiedekahvila-toiminta Poriin.
Lukiolainen Essi Kerola kirjoitti ensimmäisestä Tiedekahvilasta jutun Porilaine-lehteen.


Tiedekahviloissa tieteet puhuvat

Autot ajavat itsestään, elimistön sisällä olevat nanorobotit korjaavat vaurioituneita soluja estäen sairauksia ja vanhenemista, 3D-tulostus on arkipäivää, ja tuntemamme älypuhelin historiaa.

Teknologinen kehitys tuo mukanaan lukemattoman määrän mahdollisuuksia. Kehitys tulee muuttamaan ja parhaassa tapauksessa helpottamaan arkea. Tämä kaikki ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Haasteena onkin erottaa ne asiat, joita ei kannata muuttaa vain muuttamisen itsensä vuoksi.

Näitä asioita pohditaan myös Satakunnan ammattikorkeakoulun tiloissa järjestettävissä Tiedekahviloissa. Tiedekahvila on Porin suomalaisen yhteislyseon, Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä Porin yliopistokeskuksen välinen yhteistyöprojekti. Sen tavoitteena on kannustaa erityisesti nuoria tulevaisuuden ajatteluun ja luonnontieteiden opiskeluun. Teemat vaihtelevat eri kerroilla, mutta ne liittyvät aina matematiikkaan, luonnontieteisiin tai teknologiaan.

Isoissa yliopistokaupungeissa Tiedekahviloita on ollut jo pitkään, mutta Porissa tämä on uutta. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin keskiviikkona 11.10. teknologian erityisasiantuntija Marko Mikkolan johdolla.

Maailma on kehittynyt hurjaa vauhtia viimeisen 200 vuoden aikana. Teollisten vallankumousten myötä hevoskärryt vaihtuivat juniin ja sitten autoihin. Nyt ollaan kuitenkin jo ottamassa isoa harppausta kohti uutta – itseohjautuvia autoja. Niitä on jo kehitetty, mutta mielenkiintoista on nähdä, milloin ne tulevat ihmisten arkikäyttöön.

Tulevaisuus ja sen tuomat muutokset olivatkin Tiedekahvilan pääaiheita keskiviikkona. Keskustelua herätti muun muassa se, miten teknologia tulee muuttamaan työelämää tulevina vuosikymmeninä. Sen myötä ei tarvitse olla supernero menestyäkseen. Tärkeämpää on luovuus, tiimityö sekä älykkyys hyödyntää modernia teknologiaa työn tukena. 


Tiedekahviloita järjestetään lukuvuoden aikana noin kerran kuukaudessa ja kaikki ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan. 

Kirjoittaja: Johanna Riihimäki

Tuotu lähteestä: LUKE-verkoston blogi