Iloa arviointiin ITK-webinaarissa (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Miten arviointiin saadaan sykettä, kannustavuutta ja iloa? 

Pulssi-hanke oli mukana ITK-webinaarissa 1.10.2019, kun Otavian ideatarhuri Anne Rongas esitteli arviointiaihepiirin hankkeita sekä niistä saatuja kokemuksia:

Tutustu myös Sykettä arviointiin ja Arviointiklubi-hankkeisiin.
Lisätietoja

Pulssi-podcast – OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu – vinkkejä opiskelijalle” on Spreaker.

Lukiossa psykologian 1. ja 3. kurssissa käsitellään aivojen toimintaa ja oppimista. Näihin kursseihin kannattaa tutustua – nuorisolukiossa 1. kurssi on pakollinen. Ihmisen aivot ovat edelleen kivikautiset. Tarkkaavaisuutemme herää, kun jotain muuttuu ympäristössä: onko se uhka? Muutos keskeyttää työmuistin työskentelyn, keskittyminen suuntautuu toisaalle. Esimerkiksi mobiililaitteiden viestiäänet ja erilaiset hälytykset häiritsevät opiskelua. Työmuisti kuormittuu. Katkoksen jälkeen kuluu aikaa, kun käsittelyssä ollut asia pitää palauttaa uudelleen mieleen.

Digitaalisia laitteita käytettäessä on tärkeää osata välillä sulkea ilmoitukset pois. Kun luet mobiililaitteelta, kytke lentokonetila päälle. Työskentelyä on hyvä jaksottaa niin, että intensiivinen työskentely ja vapaa ajatusten joutokäynti vuorottelevat. Aivotutkimus suosittelee tätä alkujaan koodareitten kehittämää Pomodoro-tekniikkaa: keskity työskentelyyn 15-20 min kerrallaan, pidä tauko ja tee jotain ihan muuta 5-10 minuuttia ja aika ajoin pidä pidempi tauko.

Muista myös säätää näytön kirkkaus mahdollisimman himmeäksi. Jos kärsit migreenistä, käytä näytöllä sinisen valon suodatusta, jonka voi aktivoida mobiililaitteiden asetuksista (punainen maski). Kokeile muitakin keskittymisen apukeinoja, sopiiko sinulle tietty musiikki tai liike, kuten pallon puristelu kädessä.

Lisätietoa aivoista ja oppimisesta kiinnostuneille:
Minna Huotilainen ja Mona Moisala, 2018: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus.
Minna Huotilainen, 2019: Näin aivot oppivat. PS-kustannus.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen” on Spreaker.

Kurssi kannattaa aloittaa koko oppimateriaalin silmäilyllä, sillä näin aktivoit aiemmat tietosi ja orientoidut opintoihin. Käy sisäistä keskustelua oppimateriaalin kanssa: onko aine kokonaan uusi, millaisia muistiinpanoja sinulla on aikaisemmista kursseista, millaista palautetta sait aikaisemmista opinnoista? Pohdi, millainen perusosaaminen sinulla on. Kertaa tarvittaessa aiemmin opiskeltua.

Hyvä opiskelutapa on opiskella parin tai pienryhmän kanssa. Yhdessä voitte käydä aineiston läpi ja ajatuksia mitä edessä on. Kun osaat keskustella opiskelun kohteesta toisen kanssa, olet jo hyvällä matkalla ajattelun taitoihin. Saatat huomata, että toiselle selittäessä itsekin oivaltaa lisää opiskelun kohteesta.

Käsitteet ovat tärkeä osa lukiokursseja. Tutki otsikoita, väliotsikoita ja sanastoja. Opiskele tietoisesti käsitteitä ja ole tarkkaavainen tiedepohjaisten oppiaineiden kohdalla arkikielen ja tieteellisen käsitteen merkityksestä. Käsitteiden opiskelussa Flashcard-sovellukset auttavat. Niitä löytyy mobiililaitteen sovelluskaupasta, esimerkkinä ilmainen ja helppokäyttöinen Quizlet.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun?” on Spreaker.

Jokaisen oma asenne vaikuttaa motivaatioon, kiinnostukseen ja työskentelyyn. Pitkällä tähtäimellä se, millä tavalla luomme merkitystä omalle opiskelulle, vaikuttaa oppimistuloksiin. Pintasuuntautunut pänttääminen voi auttaa selviytymään seuraavan päivän kokeesta, mutta syvälliset muistijäljet vaativat sisäistämistä. Siksi on väliä sillä, miten suhtaudumme itseemme opiskelijana; aktiivisena tiedonrakentajana vai passiivinen vastaanottaja.

Lukio-opinnot ovat todella laajoja kokonaisuuksia ja välillä täytyy tehdä valintoja, mitä painottaa. Harva pystyy keskittymään kaikkeen samalla innokkuudella ja intensiteetillä. On ihan hyväksyttävää ja usein järkevää jakaa aikaa omien tavoitteiden mukaan. Aina on mahdollista kerrata ja opiskella myöhemmin lisää.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi? (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi?” on Spreaker.

Opintojakson aikainen oppimisen arviointi antaa palautetta siitä, miten olet edistynyt paitsi kurssiin kuuluvien tietojen ja taitojen karttumisessa, myös yleisemmissä laaja-alaisissa oppimistaidoissa. Vaihtelevien oppimistehtävien tarkoituksena on harjaannuttaa sekä oppiaineen akateemisiin taitoihin että yleisiin opiskelutaitoihin. Opiskelu on työntekoa ja siinä voi tulla aina paremmaksi.

Oppimisen arviointi eli opiskelun aikainen palaute auttaa eteenpäin opinnoissa.

Osaamisen arviointi perustuu tavoitteisiin ja niitä vastaan peilattuihin näyttöihin. Osaamista on voinut kertyä ennen opintoja ja sitä voidaan osoittaa jo opintojen aikana, opiskelun ohessa. Osaamisen näyttö painottuu luonnollisesti kurssin loppuvaiheeseen, jolloin kurssin on kuljettu opiskelun polku kohti tavoitteita.

Arvosana, joka kurssista annetaan perustuu osaamisen arviointiin. Myös sen tavoitteena on antaa eväitä sekä oppiaineen opiskeluun jatkossa että opiskelutaitojen oppimiseen.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Pulssi-podcast – OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Listen to ”OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla” on Spreaker.

Jokaisella kurssilla on oma tarkastelutapansa oppiaineeseen. Opintojen edetessä opiskelija oppii käsitteistöä ja tietorakenteita. Hän alkaa hahmottaa rakenteita ja linkityksiä – kompleksisuutta.

Oppiminen näkyy myös arvioinnin painotuksissa ja vaativuudessa. Ensimmäisillä kursseilla opiskelijalla ei vielä voi olla selkeää käsitystä, miten kyseisessä oppiaineessa vastaus pitäisi rakentaa. Aluksi kokonaisuuksien jäsentäminen on vaikeaa ja tietämys pinnallista. Vähitellen oma ymmärrys kasvaa opiskelun edetessä. Opettaja huomioi tämän myös arvioinnissa.

Muutama vinkki opiskelijalle

Pyri ymmärtämään, mitä kurssilla arvioidaan ja jos olet epävarma, kysy opettajalta, millainen on hyvä vastaus, mikä on sen rakenne sekä miten laaja ja syvällinen sisällön pitää olla.

Tutustu myös myös Ylioppilaslautakunnan Hyvän vastauksen piirteisiin, ne antavat tähtäyspisteen, millaista osaamista vaaditaan, kun oppiaineen lukio-oppimäärä on opiskeltu.


Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Tervetuloa Arviointioivalluksia!-koulutuspäivään (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Pulssi-hanke on mukana järjestämässä Arviointioivalluksia!-koulutuspäivää Helsingissä 7.10.2019. Päivän ohjelmassa on puheenvuoroja ja paneelikeskustelua sekä aktiivisia arvioinnin eri teemoja käsitteleviä työpajoja. Mukana mm. Erja Vitikka (Opetushallitus), Najat Oukrim-Soivio (Suomen NOS Oy), Raili Hildén (Helsingin yliopisto) ja Päivi Nilivaara (Innoline Oy).

Kahdeksan mustavalkoista kasvokuvaa päivän esiintyjistä.

Aika: 7.10.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Helsinki (tarkka paikka ilmoitetaan pian)
Hinta: tilaisuus on opetus- ja ohjaushenkilöstölle maksuton
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/arviointioivalluksia

Lisätietoja tapahtumasta Arviointiklubi-hankkeen sivuilla.

Tapahtuman järjestää Liikelaitos Otavia kolmen Opetushallituksen rahoittaman hankkeen yhteistyönä:

Hankelogot: Otavia, Suunta, Arviointiklubi, Sykettä arviointiin, Pulssi sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta -symboli.

Tuotu lähteestä: Pulssi – sykettä lukioarviointiin

Arviointikulttuuria Pulssin malliin (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Kevät on aina kiireistä aikaa hankkeiden tulosten ja tuotosten esittelyjen suhteen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa järjestettiin ensin ITK-konferenssi ja sen jälkeen Kohtio-seminaari.

ITK:ssa Anne Rongas Otavialta ja Tanja Partala Pohjois-Tapiolan lukiosta pitivät esityksen aiheenaan “Monipuolinen arviointi lukiossa” (kts. esitystallenne).
Pulssi-hankkeen tavoitteissa on ollut erityisesti saada nuoret aidosti osallisiksi arviointiprosessiin. Tavoitteena on ollut lisätä arvioinnin ymmärrettävyyttä ja dialogia, joka varmistaisi arvioinnista oppimisen, ajatuksen siirtymisen miten tähän on tultu -ajatuksesta eteenpäin kuljettavaan ymmärrykseen: kuinka edetä kohti tavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijan toimintaa ja mahdollistaa oman tavoitteen saavuttamisen niin tiedollisesti kuin taidollisesti.
Arvioinnista puhuttaessa täytyy aina miettiä kuka tekee ja mitä tekee. Vaskivuoren lukiossa kehitystyöhön on osallistunut opiskelijoista ja opettajista koostunut arviointityöryhmä. Arviointityöryhmän tavoitteena on ollut miettiä, miten arviointi tällä hetkellä toimii, millaisia haasteita opiskelijat siinä kokevat ja toisaalta mikä toimii jo nyt.
Haastattelimme Annen kanssa viime syyskuussa Vaskivuoren lukion rehtoria Elina Arokannasta ja kysyimme, miten hän näkee arviointityöryhmän toiminnan vaikutuksen omassa lukiossaan. Arokannas korostaa työryhmän kokoonpanoa: mukana eri aineiden opettajia ja opiskelijoita. Työryhmän tavoitteena on koota ja koordinoida lukion arviointikäytänteitä. Se myös vetää työpajoja.

 

Osana monipuolista arviointia on itsearviointi. Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildén piti tammikuussa 2019 Pulssi-hankkeen tapahtumassa esityksen itsearvioinnin mahdollisuuksista. Hän kirjoitti samasta aiheesta myös jutun SeOppi-lehteen.

Kohtio-seminaarin posterissa esittelimme hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen, pajapäivien sekä kehitystyön lomassa rakentunutta arviointikulttuurin työstämisen mallia.

Kun opiskelijoiden kanssa on mietitty omaa roolia aktiivisena oppijana, esiin on noussut seuraavat vaiheet:

  • Ennen kurssia
    • oma lähtötaso (tiedot ja taidot)
    • oma tavoite kurssille (työskentely- ja arvosanatavoite)
    • omien opintojen aikataulutus
  • Kurssin aikana
    • opintojen alkaminen
    • oman ryhmän/yhteisön/verkoston löytäminen
    • välietapit ja oppimisen aikainen palaute
    • sisällön oppiminen
    • opiskelutaidot – tarvitsenko tukea taidoissa, joiden avulla osaamiseni tuodaan esiin
    • kurssin tavoitteet vs. mitä ymmärrän nyt
    • oman tavoitteen tarkistus
    • saadun palautteen työstäminen omasta näkökannasta
    • osaamisen näyttö ja oppimisen arviointi
  • Kurssin jälkeen
    • kokonaisuuden reflektointi, pääsinkö tavoitteeseen
    • uuden kurssin alussa edelliseen kurssipalautteeseen palaaminen

Posterin rattaat kuvaavat ajatusta, että vaikka kurssi itsessään on aikajanalla lineaarinen ja kulkee jakson alusta jakson loppuun, niin oppimiseen kuuluu syklejä eli toiminta eri kohdissa vaatii useampaa “rattaan pyörähdystä” ennen etenemistä.

Arvioinnin kannalta suurimman rattaan keskellä ovat sekä opettaja, yksittäinen opiskelija että opiskelijan oma vertais-/opiskelijaryhmä. Palautteen antamisen hetki pysäyttää opiskelurytmin hetkeksi, jolloin erilaisilla menetelmillä tarkastellaan yhdessä saavutettuja tietoja ja taitoja.

Monipuolinen arviointi tukee opiskelua ja kuljettaa oppimista eteenpäin. Arviointiosaamisesta muodostuu opiskelijalle osa jatkuvan oppimisen taitoja. Hän oppii arvioimaan itseään, antamaan palautetta vertaisille sekä vastaanottamaan itse arviointipalautetta niin, että kykenee sen avulla ohjaamaan omaa toimintaansa uudella tavalla.

Lopuksi:

“luova älykkyys ei ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tulosta. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden tuottamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Se on kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien älyllisten proteesien välillä saa syttymään ja kasvamaan” (Hakkarainen ym. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä, 2014)

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavia

Itsearvioinnilla reaaliesseen sudenkuoppien kimppuun (Pulssi)

Arviointipalautteen yhtenä keskeisenä päämääränä on johtaa muutokseen. Palautteen avulla oppija havaitsee esimerkiksi sen, että jokin virhe toistuu yhä uudelleen. Nettilukiossa, jossa opettajan sanallinen välitön palaute ei ole opiskelijan saatavilla, vaan dialogi on lähinnä kirjallista, kiinnitettiin Pulssi-hankkeen pilotissa erityistä huomiota ohjeistuksiin.

Nettilukiossa opiskelija tuottaa portfoliotyyppisen näytön omasta osaamisestaan. Osaamisen näyttö koostuu oppimispäiväkirjasta ja arvioitavista tehtävistä. Reaaliaineissa tärkeä tehtävämuoto on essee. Esseevastauksissa toistuu usein samoja ongelmia, joista keskeisimmät liittyivät jäsentelyyn, käsitemäärittelyyn, lähteiden merkitsemiseen ja lähdekritiikkiin sekä kielenhuoltoon.

Reaaliaineissa esseen ohjeistuksen ja esseelle asetettujen tavoitteiden selkeyttäminen oli yksi toimenpide. Käteväksi apuvälineeksi esseetuotosten parantamiseen kehitettiin itsearviointilomake. Edelleen esseiden tasot vaihtelevat, mutta selkeästi pahimmat puutteet ovat vähentyneet itsearvioinnin avulla. Opiskelijat ovat myös tulleet itse tietoisiksi reaaliesseen rakenteesta.

Opiskelija täyttää itsearvioinnin esseen kirjoittamisen jälkeen. Opettaja antaa sanallisen palautteen itsearvioinnista esseen arvioinnin yhteydessä ja peilaa opiskelijan omia havaintoja esseen arviointiin. Itsearviointi on opiskelijaa itseään varten eli se ei ole arvioitava tuotos. Itsearviointi helpottaa myös opettajan palautteen antoa, sillä hän voi kohdentaa oman palautteensa niihin asioihin, joita opiskelija ei itse ole havainnut ja toisaalta hän voi myös vahvistaa opiskelijan havaintoja ja neuvoa, mitä jatkossa kannattaa tehdä.

Esseen itsearvioinnissa opiskelija pohtii esseen valmisteluun sekä kirjalliseen tuotokseen liittyviä asioita. Itsearviointi muokataan esseen tehtävänannon ja ohjeistuksen mukaiseksi. Esimerkiksi tällaisia aiheita opiskelija pohtii:

  1. Aiheen valinta
  2. Esseen rakenne
  3. Esseen jäsentely
  4. Esseen rajauksen ja käsittelyn vastaavuus
  5. Aiheen käsittely
  6. Teoriatieto ja asiasisältö
  7. Tiedonkäsittely
  8. Esseen mitta ja oikeakielisyys
  9. Lähteet
  10. Yleisarvio
Kysymysten avulla opiskelija kertaa systemaattisesti oman esseensä tuottamisen ja lopputuloksen. Hän voi vielä itsearvioinnin jälkeen muokata esseetään. Itsearvioinnin tarkoituksena on toimia yhtenä oppimisen vaiheena.

 

LINKKI: Halutessasi voit kopioida itsearviointipohjan käyttöösi.

Tuotu lähteestä: Pulssi

Oppimisanalytiikan lupauksia arvioinnin avuksi (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Leena Vainio on tehnyt Suomen eOppimiskeskuksen koordinoimassa Poluttamo-hankkeessa pian julkaistavan selvityksen Oppimisanalytiikan askeleet koulussa. Julkaisu on parhaillaan taitossa. Pääsin lukemaan sen ennakolta ja kommentoimaan lukio-opettajan näkökulmasta 30.10.2018 ITK-webinaarissa. [Linkitän julkaisun tähän.]

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan: ”oppijoista ja heidän toimintaympäristöistä kerättävää tietoa, mittaamista, analysointia ja raportointia, jonka pohjalta yritetään ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä.”

Analytiikka ei ole siis pelkkää tilastollista aineistoa, jolla kuvataan tapahtunutta vaan dataan yhdistyvällä tekoälyllä tehdään erilaisia toimenpiteitä, kuten päätelmiä ja ennakointeja. Data voi kertyä useista erilaisista lähteistä, vaikka oppimisen kohdalla tällä hetkellä alustavasti oppimisanalytiikaksi nimetyt järjestelmät ovat lähinnä sähköisiä oppimisympäristöjä, joissa käsitellään vain kyseisen järjestelmän sisällä syntynyttä dataa.

Raportissa kuvaillaan ensin oppimisanalytiikkaa yleisesti ja mitä se tarkoittaa koulujen kannalta. Sitten esitellään keskeisimmät suomalaisen 1-2 asteen koulutuksen käyttämät analytiikkatietoa tuottavat ympäristöt. Lopuksi raportissa pohditaan kriittisesti oppimisanalytiikan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä annetaan suosituksia, kuinka lähteä liikkeelle oppimisanalytiikan kanssa.

Parhaimmillaan teknologia voi tuoda opiskelun, opettamisen ja ohjaamisen avuksi erilaisia automaattisia toimintoja, joiden avulla muistetaan asioita, huomataan ongelmia ennen niiden pahenemista, löydetään vahvuuksia ja uusia suuntia. Analytiikka voi auttaa henkilökohtaistamaan oppimista luomalla adaptiivisesti toimivan, oppijan etenemisen tahtiin mukautuvan rakenteen. Oppimisanalytiikka voi olla myös puolueeton oppimisen tuki, joka ei anna alitajuisesti vinoutunutta tai tunteenomaisesti pärstäkertoimella vääristynyttä palautetta. Pahimmillaan oppimisanalytiikka voi olla kaikkialla vaaniva kyttäyskoneisto, joka toimii mekanistiseen tapaan kontollin ja vallan välineenä.

Erityisen tärkeää ovatkin oppimisanalytiikan kohdalla laillisuus ja eettisyys. Laillisuus ei riitä, vaan eettisiä kysymyksiä on pohdittava inhimillisen sivistyksen ja kasvatustavoitteiden kautta. Raportissa pohditaan ansiokkaasti myös oppilaitosjohdon roolia analytiikan käyttöönotossa. Tarvitaan ymmärrystä, osaamista ja suunnitelmallisuutta, jotta hyödyt tulevat käyttöön.

Oppimisanalytiikkaa ei myöskään kannata demonisoida, sillä ilman teknologiaakin opettaja kerää dataa oppilaistaan ja opiskelijoistaan, tietoisesti tai tiedostamatta ja tämäkin data vaikuttaa toimintaan. Hyvänä esimerkkinä tutkimus, jossa sama kouluaine annettiin opettajille arvioitavaksi joko nimettynä tytön tai pojan kirjoittamaksi. Pelkkä sukupuolitieto vaikutti opettajien antamaan arviointiin ja palautteeseen.

Poimin Leena Vainion raportista sitaatin, joka mielestäni on hyvä ohjenuora oppimisanalytiikan käyttäjille:

“Ensin on mietittävä, mitä ongelmaa datalla lähdetään ratkaisemaan. Vasta sen jälkeen on mietittävä, millä menetelmillä toimitaan.”

Lisätietoja aiheesta löytyy myös OKM:n Oppimisanalytiikkajaoksen sivustoilta.

ITK-webinaarissa ensin Leena Vainio esitteli raportin pääkohtia, sitten minä kommentoin arjen tulokulmasta ja lopuksi Ville Venäläinen katsahti lähitulevaisuuteen koneälyn kautta. ITK-webinaarin tallenteet ja esityksemme ITK-webinaarin diapaketti: