Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Data ja visualisoinnit oppimisen ja ohjauksen tukena (eOppimiskeskus)

Teksti: Kari A. Hintikka
Kuva: Markus Kitola

Digitalisaation myötä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla syntyy nykyään niin paljon dataa, että ihmismieli ei hahmota sitä perinteisin keinoin, kuten vaikkapa tulostettuina paperilistoina. Samalla digitalisaatio tarjoaa uudentyyppisiä työkaluja. Niiden avulla datasta voidaan nähdä kokonaisuuksia sekä asioiden välisiä suhteita ja merkityksiä, joiden esiinsaaminen on lähes mahdotonta perinteisin keinoin.

Data ja sen visualisointi ovat tulleet arkeen esimerkiksi liikuntasovellusten ja älykännyjen myötä. Sovellusten avulla ihmiset voivat helposti seurata edistymistään, suhteuttaa suorituksiaan olosuhteisiin ja tehdä liikuntasuunnitelmia.

Toisena esimerkkinä ovat internetin ruokavalio-palvelut. Niissä haetaan päivittäistä kaloritarvetta varten tiedot ruokien ravintoarvoista esimerkiksi Fineli.fi:sta. Ihmisen kokoon suhteutettuna on helppo laatia päivittäiset ateriat.

Verkko-oppimisympäristöjen suosion myötä data ja sen analysointi on alkanut yleistyä myös oppimisessa, opetuksessa ja oppilaanohjauksessa. Opiskelijan digitaalisten jalanjälkien analysointia kutsutaan oppimisanalytiikaksi.

Oppimisanalytiikan hyödyntämisellä on paljon etuja. Opetus ja ohjaus voidaan kohdentaa niitä eniten tarvitseviin oppilaisiin. Mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Analytiikalla voidaan jopa ennakoida opiskelumenestystä ja keskustella ennakkoon opiskelijan kanssa millaisia tuloksia hän tavoittelee.

Matematiikassa oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa automaattisesti solmukohdittain ViLLEn analytiikkatyökalujen avulla

Oppimisanalytiikalla ja visualisoinneilla voidaan myös analysoida kurssin tai ryhmän sisäistä dynamiikkaa. Ketkä ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai kääntäen, onko paljon yksin opiskelevia ja pitäisikö asiaan tarttua.

Luonnollisestikaan digityökalut eivät korvaa opetusta tai henkilökohtaista oppilaanohjausta, mutta ne tarjoavat runsaasti työkaluja olemassa olevan tilanteen hahmottamiseen ja opetuksen ja ohjauksen suunnittelun tueksi.

Oppimisanalytiikkaa on tutkittu Suomessa muutama vuosi, pääasiassa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluissa. Yksittäiset oppilaitokset ovat tehneet analyyseja Excelilla, mutta pidemmän päälle valmistyökalut helpottavat varsinaista analysointia.

Moderneissa suomalaisissa oppimisympäristöissä alkaa olla myös analysointi- ja visualisointityökaluja. Esimerkiksi matematiikassa oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa automaattisesti solmukohdittain ViLLEn analytiikkatyökalujen avulla (ks. kuva).

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus

Suomen eOppimiskeskus ry järjestää vuonna 2018 yhdessä Otavan Opiston ja Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen kanssa perusasteen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstölle suunnatun koulutuskokonaisuuden, joka tarjoaa digitaalisia valmiuksia ja itsenäistä soveltamistaitoa oppimisanalytiikan hyödyntämiseksi oman kurssin sähköistyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ideoita jo käytössä olevien oppimateriaalien ja menetelmien nykyaikaistamiseen jatkuvan arvioinnin suuntaan. Tarjolla on lisäksi uudentyyppistä tietoa ja mahdollisuuksia arvioida ja ohjata oppijan osaamisen kehitystä sekä uusia henkilökohtaisen oppilaanohjauksen menetelmiä ja välineitä.

Koulutus koostuu kahden opintopisteen laajuisesta perusosasta sekä neljän opintopisteen syventävästä osasta, jotka sisältävät asiantuntijoiden vetämiä pajapäiviä, itsenäistä työskentelyä sekä webinaareja.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutusblogista >>>

Tuotu lähteestä: eOppimiskeskus