Maantiedon oppiaine digitalisoitiin Tampereen seudun alakouluissa (DigiKilta)

Digitalisaatio on muuttanut monta osa-aluetta yhteiskunnassamme, eikä peruskoulu ole mikään poikkeus. Vaikka helmitauluilla laskemisesta on kulunut pitkä aika, perinteinen kirja on sitkeästi pysynyt yleisimpänä oppimateriaalina. Tähän on pian tulossa Pirkanmaalla muutos, ja tulevaisuudessa ehkä koko maassa.

Mediamaisteri on yhdessä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa toteuttamassa ennennäkemätöntä verkko-oppimisen hanketta. Aivot yhdessä käyttöön -hankkeessa lähdettiin selvittämään, miten kokonaisen oppiaineen opetussuunnitelman digitalisoiminen onnistuu. Aiheeksi valittiin ympäristöoppi, ja tavoitteena on täysin digitaalisen oppimateriaalin luominen 3 – 6 luokille vuoteen 2021 mennessä. Ensimmäisenä hankkeessa tuotettiin 4. luokan Eurooppa -oppimateriaalit, jotka otettiin käyttöön alkuvuodesta.

Hanke tähtää opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin tuottamiseen, joka tukee niin oppimisen kuin opettamisen kehittämistä. Lisäksi edelleen muokattavien materiaalien odotetaan tuovan kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Hankkeessa yhdistyy innovatiivisuus ja intohimo verkko-oppimiseen, ja Mediamaisteri on ylpeänä mukana luomassa tulevaisuuden koulua.

Kuin oppikirja, mutta verkossa

Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen oppimateriaali tulee käsittämään koko ympäristöopin opetussuunnitelman digitaalisessa muodossa. Materiaali löytyy verkko-oppimisympäristöstä, jota Tampereen seudulla kutsutaan Repuksi. Reppu on Mediamaisterin tuottama oppimisympäristö, joka pohjautuu moodle -teknologiaan.

Mediamaisteri on toiminut hankkeen teknisenä asiantuntijana sekä pääyhteistyökumppanina sisällöntuotannossa. Hankkeen aineisto on eräänlainen interaktiivinen diasarja, joka on tuotettu H5P-nimisellä sisällöntuotantotyökalulla. H5P:llä pystytään luomaan valmiiden pohjien päälle interaktiivista ja aktivoivaa sisältöä. H5P-sisältöpohjat toimivat sapluunana, jonka päälle opettajat voivat luoda ja kehittää laadukasta sisältöä edelleen. H5P-oppimateriaali on visuaalista ja mukaansatempaavaa, aktivoivat tehtävät innostavat ja mittaavat opittua.

Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P diasarjasta, teemana kartat.
Esimerkki 4. luokan Eurooppa -H5P-diasarjasta, teemana kartat.
Kuva: Mediamaisteri

Yhteistyön voimaa

Kokonaisen oppiaineen digitalisointi on ollut jättimäinen projekti, ja se on vaatinut kaikilta osanottajilta sitoutumista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut sujuva yhteistyö.

Työskentely Aivot-hankkeen parissa on ollut todella mielenkiintoista. Usein isot projektit ovat haastavia, mutta tämä hanke on hyvän yhteistyön ja yhteisen tavoitteen takia ollut yllättävän sujuvaa. Hienointa on ollut tiedonjako, ja avoimuus projektissa.

Alexandra, Mediamaisterin graafinen suunnittelija

Kun digitaaliset aineistot on valmiiksi rakennettu opetussuunnitelman mukaisiksi, opettaja voi joko käyttää niitä opetuksessaan sellaisenaan, tai muokata niitä omien painotustensa mukaan. Aineistot toimivat avoimen lähdekoodin mukaan, ja ne ovat yhteisöllisesti edelleen muokattavissa. Näin ollen maailman ja samalla faktatiedon muuttuessa ei tarvita uusia kirjoja kaikille oppilaille, vaan muutokset voidaan tehdä digitaalisiin versioihin, joita kehittää yhdessä eteenpäin.

Syksyllä käyttöön uudet oppimateriaalit

Kun koulut avasivat ovensa syksyllä 2019, toteutetut Aivot yhdessä käyttöön -oppimateriaalit julkaistiin Tampereen, sekä Tampereen seutukuntien alueella neljäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa käyttöön. Julkaistuista materiaaleista tullaan keräämään palautetta ja aineistoja kehitetään sen perusteella eteenpäin.

Laakereille ei ole jääty lepäilemään muutenkaan, vaan uusia oppimateriaaleja tuotetaan kovaa vauhtia. Tulevan lukuvuoden aikana niitä julkaistaan myös muiden vuosiluokkien käyttöön sitä mukaa kun ne valmistuvat ja läpäisevät tarkistuskierrokset niin ulkoasujen, kuin sisältöjen osalta.

Aivot-oppimateriaaleista ollaan tuottamassa myös yhteen paikkaan koottuja julkisia versioita, jotta oppilaiden vanhemmat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan materiaaleihin entistä helpommin.

Vastaisuudessa yhä suurempi osa peruskoulutuksesta on verkko-oppimista, ja Mediamaisteri on intohimolla mukana muokkaamassa tulevaisuuden koulua muuttuviin tarpeisiin.

Lue lisää Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen esitteestä sekä Mediamaisterin blogista.


Yläpalkin kuva: Michael Gaida, Pixabay

Tuotu lähteestä: DigiKilta

Ammatillisen digitukimalli (Poluttamo)

Digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen sujuvoittaa työntekoa. Poluttamo-hankkeessa on luotu mallia, jossa digituen rakentaminen lähtee perusasioiden miettimisestä, jotta digivälineistä ei tule entisen toimintatavan päälle liimattu lisätyö.

Jari Välkkynen kertoo seuravassa videossa opintojen visualisoinnin merkityksestä opintojen ohjauksessa.

Seuraavien kysymysten avulla koulutuksen järjestäjä voi pohtia, millaisin järjestelyin oppimisen digituki voidaan rakentaa.

1. Miten koulutuksen järjestämisen rakenne tukee yksilöllisiä polkuja oppilaitoksessanne?
2. Miten ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden mukainen oppiminen varmistetaan oppilaitoksessa ja työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa?
Miten opiskelija järjestetään tekemään riittävä määrä käytännön työskentelyä ja reflektoimaan oppimaansa?
Miten digivälineillä tuetaan opiskelijan osaamisen hankkimista?
Miten työhön liittyvän taustatiedon ja ammattisanaston oppiminen järjestetään työvaltaisessa oppimisessa?
Miten digiaineistot ja -tehtävät rakennetaan, jotta ne ovat samat osaamisen hankkimispaikasta riippumatta?
3. Miten opettajan työaikaa rauhoitetaan työelämässä oppimisen ohjaamiseen ja sekä oppilaitoksessa että työelämässä oppivat opiskelijat kokevat opettajien olevan saavutettavissa?
4. Miten opiskelijat perehdytetään digivälineiden käyttöön osaamisen hankkimisen tukena?
5. Miten yksilöllistä etenemistä osaamisen hankkimisessa seurataan virtaviivaisesti?
6. Minkälaista tukea tarvitaan opettajille?
7. Miten opiskelijan huoltajat ja työelämän edustajat perehdytetään uuteen koulutuksen järjestämisen malliin.

Seuraavassa videossa Anu Konkarikoski kertoo digitaalisten välineiden ja oppimisanalytiikan käyttöön otosta Moodlessa.

Digituetunmallin opas on tällä hetkellä taitossa ja julkaistaa pikimmin.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo-digitukimalli ammatilliselle jakoon (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Jari Välkkynen, Anu Konkarikoski & Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Kuvat: Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Sähköiset kokeet ja arvioinnin digitaaliset apuvälineet mahdollistavat sellaista, mitä vanhoilla keinoilla oli hankalaa toteuttaa. Toisaalta opettajan arviointiajattelua ei korvaa mikään teknologia. Keskeistä on se, että opettajalla on selkeä ajatus siitä, mitä arvioidaan ja miksi.

Poluttamo-hanke on hujahtanut kolmessa vuodessa loppumetreille. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen reformin jalkautus on täydessä vauhdissa. On aika summata, mihin olemme päässeet ja kutsua oppilaitokset kautta maan parastamaan Poluttamo-mallia.

Opiskelijalla on mallissamme oppimisen paikasta riippumaton sisältö, jolloin opintojen aloittaminen ja suorituspaikka ovat entistä joustavammat. Niistä hyötyvät koko tutkinnon työelämässä tekevät opiskelijat kuin hekin, jotka hankkivat osaamista hyvin tuetusti oppilaitoksessa opetushenkilöstön lähiohjauksessa tai eivät aina kykene tulemaan kouluun, vaan tekevät itsenäistä, etäohjattua työskentelyä kotona.

Käytännön oppimista ja teoriaa yhdistävä tehtävistö ohjaa opiskelijaa havainnoimaan, dokumentoimaan ja reflektoimaan omaa oppimista ja liittämään kulloiseenkin työtehtävään tarvittava taustatieto. Opettajien usein kaipaama ammattisanaston harjaannuttaminen tapahtuu tehtävien lomassa.

Kuluneiden vuosien aikana opiskelun digitukea koskeva ajattelumme on kehittynyt eteenpäin some-välineiden alkuaikojen käytöstä, jolloin moni opettaja hämmentyi laajan sovellusvalikoiman viidakossa ja IT-päälliköt repivät hiuksiaan mitä moninaisimpien ilmaisohjelmistojen ja sovellusten apupyyntöjen kanssa. Reformin myötä entistä korostuneemmat yksilöllisen etenemisen polut pakottavat hyödyntämään opiskelijan digipolussa myös oppilaitoksen järjestelmiä, jotta niin opiskelijat, opetushenkilöstö kuin opinto-ohjaajatkin voivat seurata osaamisen hankkimisen etenemistä. Tämän lisäksi olemme halunneet myös säilyttää vuosia kehitetyn, ensin yleisesti Bloggerissa, sittemmin esim. Instagramissa tai Pinterestissa muodostuvan opiskelijaa työnhaussa auttavan portfolion tekemisen. Tämäkin on reformin mukaista: opiskelijaa tulee ohjata kokonaisvaltaiseen urasuunnitteluun ja koulutuksen järjestäjiä palkitaan siitä, että opiskelija on työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin.

Keväällä 2018 Ammattiopisto Tavastian johtoryhmä päätti, että organisaatiossamme Poluttamo-tuloksia jalkautetaan tulevien vuosien aikana Moodle-ympäristöön. On tärkeää, että tutkinnon osien etusivut ovat visuaaliset, yhtenäiset ja jaottelu yhtenevä opiskelijahallintajärjestelmän ammattitaitovaatimusten jaottelun kanssa. Tätä varten on luotu yhtenäiset Moodle-pohjat tutkinnon osittain ja tehty tehtävistön esimerkkirakenne ko. pohjaan sekä kytketty tehtävien seurantatyökalu automaattisesti päälle visuaalista osaamisen hankkimisen etenemisen seurantaa varten. Lukuvuoden 2018-19 aikana vaiheistetaan ja tuetaan käyttöönottoa ja jaetaan tiimeissä vastuita, jolloin ei tarvitse olla mikään digihörhö päästäkseen alkuun.

Teoria-aineisto, tehtävät ja osaamisen kehittymisen seuranta löytyvät Tavastian Moodlen moduuleista tiiviiden ja kuvaavien otsikoiden alta.

Olemme myös rakentamassa yhteyttä opiskelijan Moodlen ja Wilman välille siten, että kun opettaja saa tutkinnon osan osakokonaisuuden tehtävät ja viimeisetkin tarkistuspisteet hyväksyttyä Moodlessa, tieto opiskelijan valmiudesta edetä näyttöön siirtyy automaattisesti opiskelijan HOKS:iin Wilmassa. Vaikka toimitaan oppilaitoksen suljetussa ympäristössä, opetushenkilöstöä kannustetaan jatkamaan monipuolisten tietoturvallisiksi luokiteltujen sovellusten käyttöä ja esim. keskeistä ammattikirjallisuutta – digitaalisesti ohjeistettuna.

Taideteollisuusalan perustutkinnon verhoiluala on ensimmäisenä levittämisalanamme aloittanut uusien tutkinnon perusteiden mukaisten tehtäväkokonaisuuksien luomisen Moodleen. Saman mallin mukaan muita alakohtaisia tiimejä kannustetaan tekemään pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa Moodlessa on laajasti multimodaalisia ja upotettuja sisältöjä, kuten valokuvia, ääntä, videoita, kolmansien osapuolten oppimateriaaleja sekä jäsennys-, tentti- ja pelityökaluja. Näin alussa sallitaan opettajille peruskäyttö. Odotamme innolla hyödynnettäväksi myös avoimien oppimateriaalien kansallista ratkaisua, jonka kehittämisestä ministeriö tiedotti lokakuussa 2018.

Tutkinnon osaa vastaavan kurssin etusivu on Tavastiassa standardoitu. Moodlen grid-etusivulla kuvien taakse on jäsennelty ammattitaito- vaatimuksia vastaaviin moduuleihin kuin opiskelijan HOKS:ssa opiskelijahallintajärjestelmä Wilmassa. Väripalkissa “Osaamisen kehittyminen” sininen pala muuttuu vihreäksi, kun opiskelija saa kokonaisen moduulin valmiiksi. Sen alla on yksittäisiä tehtävien hyväksyttyä suorittamista kuvaava väripalkki.

On tärkeää, että opiskelijalla on yhtenäinen oppimisprosessi ja oppimisen digituki on opiskelijan hallussa jo ennen uuteen työelämässä oppimisen työyhteisöön menemistä. Näin voi keskittyä työelämässä oppimisen paljouteen: miten tämän työpaikan työyhteisössä toimitaan, miten otan haltuun ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen jne.

Myös oppilaitoksessa toteutettavan opetuksen järjestelyiden rakenteet ja aikataulut vaikuttavat mallimme käyttökelpoisuuteen. Poluttamo-hankkeen pilottialalla Pintakillassa on siirrytty järjestelmään, jossa opiskelijan lukujärjestyksessä lukee päivittäin 8.10-14.30 “Ammatilliset tutkinnon osat”. Tällöin opittava asia määräytyy asiakas- ym. meneillään olevien käytännön töiden kautta ja opiskelija määrittelee opettajan ohjauksessa, mitä taitoa kulloinenkin työ kartuttaa. Pintakillan opetus perustuukin taitojen opettamiseen, jotka kerryttävät tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Eri taidoista on myös vuosittain syventäviä teemapäiviä, johon kutsutaan kaikki ko. ammattitaitovaatimuksissa lisää osaamista tarvitsevat tutkinnosta riippumatta.

Olemme syksyn mediamylläkästä poiketen sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa edelleen oppii, kunhan luovutaan vanhoista rakenteista ja otetaan digin tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön sekä huolehditaan opettajien osaamisesta. Pitää myös muistaa huolehtia siitä, että jos opiskelija ei pysty suoriutumaan tehtävistä työpaikalla ja kotona, hän tulee opettajan jämäkkään ja huolehtivaiseen huomaan oppilaitokseen tekemään samoja asioita, joita osa opiskelijoista pystyy tekemään työpaikalla.

Samalla kannattaa huolehtia siitä, että opetushenkilöstölle on osoitettu järkevä määrä työaikaa kuhunkin hoidettavaan työtehtävään ja työt on mahdollista järjestää tiimissä siten, että opiskelija kokee opettajien olevan saavutettavissa ja saa riittävästi harjaannusta hankkiessaan itselleen osaamista.

Julkaisemme Poluttamon loppumetreillä yksityiskohtaisemman digitukimallin ja toivotamme opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon tulevinakin vuosina tervetulleeksi tutustumaan kehittämistyöhömme, joka jatkuu hankkeen päättymisestä riippumatta.

Tapaa tekijöitä Poluttamo-loppuseminaarissa 21.11.2018 Helsingissä ja 27.-28.11.2018 Digioppimisen areenalla Jyväskylässä.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Challenges for learning analytics (Poluttamo)

Article first published on SeOppi 2/2017.

Text: Lasse Seppänen, Häme University of Applied Sciences (HAMK)

Learning analytics is becoming very popular in student administration. Study performance and students in danger of dropping out can be monitored. If a student’s activity level decreases at some point during the school year, the monitoring of only grades and courses passed would reveal this, in the worst case, as late as the following year.

Our study monitored weekly logins to the learning platform. In the fall of 2016, the Adaptable Learning Paths project at HAMK University of Applied Sciences constructed a system that monitors students’ weekly logins and sends the study advisor weekly messages about students with reduced login rates. The target group was initially the students of computer sciences, but other students were included later.

In computer studies, if a student is to drop out, it most often takes place during the first year, or, alternatively, the student is not able to complete his or her final thesis at the end of the studies. The early detection of the potential drop-outs among first-year students is very important. The thesis process was modified in 2017 to structure it so that it would not be easy to leave it incomplete.

In computer sciences, the learning platform Moodle is in active use. Moodle is in frequent use in all studies during the first two years, and in practice, students must log in daily or almost daily. The algorithms we developed are based on this fact.

The standard working day at HAMK consists of two parts separated by the lunch break. It is natural to think that students would log in to Moodle at least twice each day, achieving a minimum of 10 logins per week. However, students are required to complete a great deal of group work and one group member may submit the work of all others as well. This may lower the login frequency of group members even if they are active in their studies.

Monitoring weekly logins, we first put the threshold at four logins. We thought it a logical conclusion that if a student logs in to Moodle only 0 – 3 times a week, all cannot be well. Later, we tentatively raised the threshold to eight logins and noticed we obtained a great deal of data concerning students who were doing just fine. We then lowered the threshold to six. That gave us a smaller quantity of data in emails, which was easier to manage. It is likely that we will study further the appropriateness of this threshold as well.

We applied the same threshold in our monitoring of the activity of online evening students and observed that the same value does not function properly. For example, we set the threshold at six for the last week of September, and the system generated alarms concerning 24 students. Of these students, only five had zero logins and eleven had 3 – 5 logins. We saw a clear difference between evening students and daytime students: evening students do more during one online session.

Challenges due to the upcoming Data Protection Regulation

The upcoming Data Protection Regulation will bring challenges to the use of learning analytics. Any list containing names of students can be classified as a personal data register – and this is in essence what the weekly email from the learning analytics system entails. The view has been proposed that analytics could be used if they do not impact any single student. However, the whole point of this analytics is that the study advisor be able to contact a single student and to do this easily. In addition, the system profiles students. We must give thought to how we make the system work in compliance with the regulation so that we may continue to support students who are encountering difficulties.

Sources

Oppimisanalytiikan keskus [Learning Analytics Centre]. Mitä on Oppimisanalytiikka? [What is learning analytics?] www.learninganalytics.fi/fi/oppimisanalytiikka

Seppänen, L. Learning analytics call out for action, SeOppi 02/2016

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Oppimisanalytiikka opon apuna (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Maija Kerkola, HAMK

Oppimisanalytiikka opon apuna - kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaMuistan, kuinka vielä muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajana, opona, kiertelin syysloman lähestyessä pitkin koulun käytäviä ja etsin ”kadonneita lampaita”. Välineet, joilla olisin voinut tunnistaa opinnoista mahdollisesti pudonneet opiskelijat, olivat vähissä. Käytännössä minä omiin näköhavaintoihin perustuen etsin opiskelijoita, joita en ollut koululla mielestäni nähnyt viime viikkoina. Kiertelin kyselemässä opettajilta ja muilta opiskelijoilta, onkohan tätä ja tätä opiskelijaa näkynyt. Läsnäolopakkoa kun ei ammattikorkeakoulussa tunneta. Minulla oli vain huoli, että joku on nyt pielessä, ja riski opiskelijan opintojen keskeyttämiseen kasvaa. Tällaisen välittävän ohjauskulttuurin takana on holistinen malli. Se tarkoittaa, että ollaan aidosti kiinnostuneita jokaisesta opiskelijasta. Erityisen tärkeäksi koen, että putoamassa olevat opiskelijat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa

Opiskelijan opintojen edistymisen seuranta on opon työtä. Ennen opiskelijat, opettajat ja ohjaajat tapasivat kasvotusten luokkahuoneissa ja koulujen käytävillä, mutta opetuksen siirryttyä verkkoon, on myös ohjaus siirtynyt verkkoon, ja oppimisanalytiikka on opon uusi työkalu.

Kertyvän datan ansiosta opo saa joka viikko sähköpostiinsa raportin opiskelijoista, jotka eivät ole kirjautuneet, tai ovat kirjautuneet vain huolestuttavan vähän Moodle-oppimisalustalle. Tavoitteellinen opiskelu kun edellyttää useita kirjautumisia viikossa. Viikoittain siis ”kellot alkavat soida”, opossa herää huoli, että jollakin opiskelijalla on riski
pudota. Näin ohjauksessa on päästy ennaltaehkäiseviin toimiin.

Onkin tutkittu, että opiskelijoiden ohjauksella on kauaskantoisia seurauksia (Helander ja Kemppi 2006, 24–25). Ohjauksen tärkeyden puolesta kirjoittavat myös Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Raimo Vuorinen ja Maarit Virolainen. He viittaavat tehtyihin tutkimuksiin ja toteavat, että ohjaus vähentää opiskelijoiden keskeyttämisiä ja nopeuttaa valmistumisaikoja. Lisäksi heidän näkemyksen mukaan ohjaus on yksi tehokkaan koulutusjärjestelmän indikaattori. Ohjauksella vahvistetaan opiskeluun sitoutumista ja selkeytetään henkilökohtaisia opintopolkuja. (Vuorinen ja Virolainen 2017, 7.)

Ohjauksen siirryttyä digiaikaan opon työkaluja ovat mm. sähköposti, Skype, WebEx, chat, WhatsApp ja Snapchat. Niiden avulla hän ryhtyy tavoittamaan opiskelijaa. Opon työ sisältää paljon tiedottamista ja neuvontaa. Hän antaa opiskelijalle oikeata tietoa ja riittävästi. Opo myös esittelee erilaisia vaihtoehtoja ja arvioi eri vaihtoehtojen vaikutuksia käsillä olevaan asiaan liittyen. Tavoite on, että neuvonta auttaa opiskelijaa päätöksien tekemisessä. Opo ei kuitenkaan koskaan ole sellaisen palvelun tarjoaja, joka ratkaisee ongelman opiskelijan puolesta (Onnismaa 2007, 23–25).

Lähteet

Helander, J. & Kemppi, J. 2006. Jos meijät on istutettu tänne jotaki tarkotusta varte: puheenvuoroja hämeenlinnalaisten nuorten osallisuudesta ja hyvästä. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus.

Vuorinen, R. & Virolainen, M. 2017. Pääkirjoitus. Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakausikirja. 19 (2), 7.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

H5P-työkalut verkkokursseilla (Matleenan blogi)

Olen kevään aikana opetellut lisää H5P-työkalujen (HTML5 Package) käyttöä. Niiden avulla voi rakentaa hienoja interaktiivisia tehtäviä ja sisältöjä verkkokursseille ja verkkosivuille. H5P-työkalut ovat saatavissa WordPress-, Drupal- ja Moodle-ympäristöihin. Ne tulee asentaa niihin erikseen eli hankinta on harvoin yksittäisen opettajan päätös ja hankinnasta saattaa aiheutua kuluja.

Diat alla on tarkoitettu lähinnä koulutusteni tukimateriaaliksi ja suomenkieliseksi lähteeksi. Hyviä esimerkkejä ja ohjeita löytyy englanniksi sivulta h5p.org.

Itse olen perehtynyt työkaluihin kuopiolaisen Mobie Oy:n WordPressin päälle rakentaman oppimisympäristön kautta. Oppilaitosten OnEdu 2.0- ja yritysten eSmart-ympäristöissä H5P kuuluu aina hintaan, samoin kuin lomaketyökalu ja Mobie Zine julkaisujen tekemiseen.

Hiljattain opastin muutamaa kouluttajaa siitä, miten Mobie eSmartin avulla voi yrityksen verkkokursseja rakentaa. Esillä olivat paitsi H5P-työkalut, myös mm. Visual Composer. Toinen kouluttaja totesikin tapaamisen päätteeksi haltioituneena: ”Oonhan mä käyttänyt erilaisia oppimisympäristöjä, mutta nyt iski tämän monipuolisuus. Mä oon hämmästynyt. Ja vähän harmittaa, ettei meillä oppilaitoksessa X ole tämä käytössä.”

PS. Jos käytät Mobie OnEdu/eSmartia tai luot Mobie Zine-julkaisuja, hyödynnä tuoreita ohjeita tästä tai ota yhteyttä ja tilaa organisaatiollenne oma koulutus!

MTI testaa arvioinnin työkaluja Moodle-ympäristössä (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) / Lapin ammattikorkeakoulu osallistuu LOVO-hankkeeseen kahdella pääteemalla: kehittävä arviointi ja yhteisopettajuus sekä asiantuntijuuden (opiskelijan) brändäys personal learning environment -ratkaisuja hyödyntäen.

 

Siirrymme Lapin AMK:ssa uuteen opetussuunnitelmaan (OPS) syksyllä 2017. Pienenä ja ketteränä toimijana englanninkielinen matkailun koulutusohjelma Degree Programme in Tourism (DPT) lähti toteuttamaan uutta OPSia jo tänä syksynä. Uusin haaste on etsiä hyviä käytänteitä toteuttaa kehittävää arviointia. Opiskelija saa totutusti palautetta ja arvioinnin opintojaksoista, mutta kokonaisvaltaisemman lukukausisuunnittelun myötä oppimisen organisointi laajentuu myös oppimisprosessin arviointiin. Prosessiarvioinnissa opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan operationaalisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja reflektiivisen ulottuvuuden mukaisesti. Prosessiarviointi ei vaikuta opintojaksojen arvosanoihin, joten hieman meitä mietityttää, kuinka onnistumme motivoimaan opiskelijat palauttamaan prosessiarvioinnit, kun niiden tekeminen ei voi olla pakollista.

Opetussuunnitelmatyössä on hiottu prosessiarviointiin lomake, jonka käyttöä harjoittelimme ensimmäistä kertaa syyslukukauden puolivälissä. Ensin opiskelija arvioi matriisin avulla omaa suoriutumistaan, minkä jälkeen opettajatiimi antoi oman palautteensa opiskelijan nähtäväksi. Tein Moodlen tehtävätyökaluun kaksi palautetapaa: pdf-tiedoston annotointi sekä arviointimatriisi, joista valitsimme ensimmäiselle kierrokselle annotoinnin, koska opiskelija näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka yksiin oma ja opettajien arviointi osuvat.

Annotointi tarkoittaa sitä, että opettaja merkitsee opiskelijan palauttamaan pdf-tiedostoon omia merkintöjään. Ne voivat olla kommenttilappuja, leimoja tai erivärisiä laatikoita, joita voi piirrellä arviointilausekkeiden ympärille. Värivaihtoehdot mahdollistavat senkin, että eri opettajat voivat antaa eri palautetta vaikka eri aikaankin. Annotointityökalu ymmärtää vain pdf-tiedostoja, mutta toki opiskelija on voinut ensin tehdä arvioinnin tekstinkäsittelyohjelmalla ja tallentaa valmiin arvioinnin pdf-muodossa.

Testasin palautetoimintoja outi.oppilas-profiililla. Moodlen roolinvaihtotoiminto ei riitä tällaiseen testaukseen, koska opiskelija-roolissa palautetut tiedostot eivät näy opettajan rooliin palattaessa.

Ohjeistuksesta huolimatta osa opiskelijoista palautti arvioinnin docx-muodossa, jolloin annotointi ei onnistu. Näin ensimmäisellä kerralla olisi kannattanut siis teettää arviointi yhtä aikaa, niin että opettaja olisi ollut mukana ohjaamassa palautusta. Toinen haaste oli se, että annotointityökalussa ei ole peruutustoimintoa, joten arviointien täytyy mennä kerralla oikein. Kuvassa näkyy kuvaruutukaappaus osasta Outi Oppilaan lähettämää opettajan kommentoimaa pdf-tiedostoa, sellaisena kuin myös opiskelija sen näkee. Keltaiset korostukset ovat opiskelijan itsearviointia ja muut ovat opettajien merkintöjä. Hymiöitä tuli roppakaupalla, koska peruutustoimintoa ei löytynyt.

annotointi_outi

Vaiheistamalla arvioinnin tehtävälaatikon asetuksista saimme julkistettua tulokset kaikille opiskelijoille yhtä aikaa.

Arviointimatriisi on tekovaiheessa työläs, mutta tutustumisen arvoinen työkalu yleisemminkin varsinkin, kun antaa palautetta isoille ryhmille. Jos olet tympääntynyt kirjoittamaan palautelaatikkoon 20 kertaa samat huomautukset, kannattaa tehtävälaatikon luomisvaiheessa nähdä hieman vaivaa ja päästä sitten arvioitaessa aiempaa helpommalla.

Arviointimatriisi ei sovellu monen opettajan eriaikaiseen palautteeseen, sillä vain viimeisin palaute jää näkyviin. Matriisiin voi lisätä kohdan avointa palautetta varten, jolloin palaute tuntuu yksilöllisemmältä. Ja mikä parasta, kunhan määrittelyt ovat menneet oikein, matriisin täytön jälkeen saat automaattisesti kokonaisarvosanan.

matriisi_outi

Kokeilemme arviointimatriisia lukukauden lopussa toteutettavassa seuraavassa prosessiarvioinnissa.

Mitään rakettitiedettä kokeilumme eivät siis ole, mutta olemme ottaneet käyttöön Moodlessa olevia valmiita työkaluja, joita ei ole arjen tohinassa tullut tutustuttua. Huomasimme, että nämä samat toiminnot helpottavat muutakin arviointia.

Sosiaaliseen mediaan tai pilveen emme seikkailemaan, vaikka niitä muuten käytämmekin oppimisympäristöinä ja ohjauksessa. Opiskelijoiden arvioinnit pidetään edelleen suljetussa Moodle-ympäristössä Lapin AMK:n ohjeistuksen mukaisesti.

Outi Kähkönen, lehtori
Lapin ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI)

Kirja-arvio: Moodle 1.9 for Second Language Teaching (Signaali)

Stanford, J. (2009). Moodle 1.9 for Second Language Teaching. Engaging online language-learning activities using the Moodle platform. Birmingham. Packt Publishing.

Tämä erityisesti kieltenopettajille suunnattu opas on tervetullut lisä Moodle-aiheiseen kirjallisuuteen. Alussa kirjassa selvitetään Moodlen historiaa ja kerrotaan mm. että se on ilmainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva virtuaalinen oppimisympäristö (Virtual learning environment). Siihen viitataan myös käsitteillä LMS (learning management system) tai CMS (course management system). Moodlella oli viime vuoden lopulla noin 37 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.

On tärkeää huomioida oppimisen polku, ohjeistus, materiaalit, aktiviteetin kesto ja kognitiivinen näkökulma

Kirja lähestyy Moodlea noudattamalla seuraavia periaatteita:

  • kirjan esimerkit on tehty ESOLin (englanti toisena kielenä) pohjalta , mutta mitä tahansa kieltä voi opettaa
  • kieltenoppiminen on kommunikatiivinen tapahtuma ja opiskelija on tähti ja kaikki lähtee aina opiskelijasta, jos vain mahdollista.

Stanford toteaa myös, että on tärkeää huomioida oppimisen polku, ohjeistus, materiaalit, aktiviteetin kesto ja kognitiivinen näkökulma (HY:ssa Löfström ym. kirjoittaneet tästä paljon, esim. Löfström et al. 2006). On myös hyvä miettiä käyttääkö kohdekieltä läpi koko Moodle-kurssialueen.

Kirjassa viitataan Jacobsin ja Farrellin (2003) artikkeliin, jossa pohditaan kommunikatiivista kieltenoppimista. Stanford on yhdistänyt herrojen ajatukset Moodlen työkalujen kanssa ja taulukoinut ne selkeästi kuvaten mitkä Moodlen työkalut kulloinkin tukevat kommunikatiivisen lähestymistavan erityispiirrettä.

Kommunikatiivinen lähestyminen Moodlen työkalut
opiskelija työskentelee itsenäisesti Moodlen ulkoasun räätälöinti oman näköiseksi, kyselyt
sosiaalinen opiskelutapahtuma chatit, forumit ja wikit (HY:ssa oma wiki)
kielten kytkeminen substanssiaineeseen Moodlessa esim. ryhmien muodostaminen pääaineen tai tason mukaan
eriyttäminen onnistuu Moodlessa ;)
vaihtoehtoiset arviointimallit paljon mahdollisuuksia Moodlessa
opettajat oppijoina roolien jakaminen (opiskelija tuo sisällön)

Sitten alkaakin osio (90% kirjasta), jossa konkreettisesti esitellään työkalu ja kerrotaan miten se aktivoidaan ja mitä sillä voi tehdä.

Lähteet:

Jacobs, G. M, & Farrell, T. S. C. (2003). Understanding and implementing the CLT (Communicative Language Teaching) paradigm. RELC Journal, 34(1), 5-30.

Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L. Lehtinen, A. & Nevgi, A. (2006). Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsinki: Yliopistopaino.

Esimerkillisiä Moodle-kurssialueita (Signaali)

Moodle.org järjesti hiljattain The Cool Course Competition -kilpailun. Kilpailun tulokset julkistettiin viime perjantaina. Kurssialueita palkittiin mm. kategorioissa “Paras Moodlen aktiviteettien käyttö” ja “Paras mediatiedostojen käyttö”. Kannattaa käydä katsomassa! Saattaa olla, että osalle kurssialueista ei pääse ellei rekisteröidy samalla Moodle.org-sivuston käyttäjäksi.

Moodle menestyy lääkiksessä (Marjan blogi)

moodleMoodlen suosio on kasvanut lääkiksessä huimasti tämän lukuvuoden aikana. Syksyllä osallistuin verkkokurssin pedagoginen suunnittelu -kurssille ja siellä oli yllätyksekseni mukana kaksi opea lääkiksestä. Tänä keväänä Moodlea käytetään ainakin kahdella uudella ja kahdella vanhalla kurssilla.

Moodlea käytetään esimerkiksi

  1. kurssin yhteisenä työskentelyalueena siten, että ope jakaa sitä kautta kurssimateriaaleja ja tehtäviä
  2. tehtävän palautukseen, eli opiskelijat palauttavat tehtävätyökalulla tiedostot Moodlen kautta opelle
  3. sähköisten tenttien tekemiseen, eli opiskelija joko orientoituu kurssin aiheeseen vastaamalla väittämiin tai lukee opettajan antaman materiaalin ja vastaa sen perusteella kysymyksiin

Lisäksi ekan vuoden opiskelijoiden TVT-ajokorttikurssi toteutettiin tänä syksynä Moodlessa, eli tästä eteenpäin Moodle on tuttu myös kaikille tiedekuntamme uusille opiskelijoille.

Olen myös tosi innostunut siitä, että kaikki opet ovat suhtautuneet todella myönteisesti ajatukseen tulla jakamaan kokemuksiaan kevään IT-Medi-seminaariin. Luvassa on siis opejen autenttisia Moodle-caseja – laita päivämäärä mieleen: 14.4. klo 12 – 16.

** Muoks. Moodlesta järjestetään myös koulutusiltapäivät Meilahden kampuksella 10. ja 17.3. Ilmoittautumiset Alman kautta.