MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle (Open Knowledge Finland)

Ke 30.8. Tallinnassa, Tallinn University Conference Centre, Narva Maantee 29
To-pe 31.8.-1.9. Helsingissä, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4


Kolmipäiväinen MyData 2017 -konferenssi vauhdittaa siirtymää yrityskeskeisestä henkilökohtaisen datan hallinnasta ja hyödyntämisestä kohti ihmiskeskeistä ja yksilöllistä datan hallintaa. Konferenssissa julkaistaan MyData Declaration, eli ihmiskeskeisen tietojenkäsittelyn teesit, jotka ovat allekirjoitettavissa konferenssin aikana.

Yksinkertaistettuna MyData -periaatteet voimaannuttavat kansalaisia/palveluiden käyttäjiä, sillä käyttäjä itse voi esimerkiksi uudelleenkäyttää itsestään kerättyä tietoa tai määritellä, miten tietoa jaetaan esimerkiksi muihin palveluihin, mainostajille, tutkijoille tai muille tiedon hyödyntäjille. MyData tulee paitsi tehostamaan julkisia palveluita, myös tuottamaan aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita ja on myös todennäköistä, että käyttäjät itse voivat esimerkiksi myydä tietoja itsestään mainostajille. MyData voimaannuttaa kuluttajakansalaisen.

MyData nivoutuu vahvasti tiedon avoimuuteen – ja on internetin suuria haasteita

World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on nostanyt henkilötiedon käsittelyn yhdeksi kolmesta suuresta internetin tulevaisuutta määrittäväksi haasteeksi. Siksi henkilötieto onkin ollut tärkeä asia Euroopan digitalisaatioagendalla ja uusi EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astumassa voimaan alle vuoden päästä. Siinä missä tietosuoja-asetus tuo itsessään kansalaisille turvaa ja uusia digitaalisia oikeuksia henkilötietoon liittyen, MyData tavallaan rakentaa tämän päälle, tuomalla lisää oikeuksia, ja määrittelemällä periaatteet ja eräänlaisen arkkitehtuurin sille miten henkilötietoa hallinnoidaan käyttäjän ja palveluiden kesken.

Myös henkilötietoon liittyvien palveluiden taloudellinen merkitys on valtava. Henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista (World Economic Forum, 2013) ja niihin liittyvien palvelujen kokonaismarkkinan on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 1000 miljardiin euroon vuonna 2020 (Boston Consulting Group, 2012).

Nokkela lukija kysyy mitä tekemistä MyDatalla on avoimen tiedon ja avoimen datan kanssa. Siinä missä avoin data viittaa kaikkien julkisesti saatavilla oleviin tietovarantoihin, MyDatassa puolestaan yksi olennainen osa on vastaavasti yksilön

Kansainvälisen Open Knowledge -järjestön (ent. Open Knowledge Foundation) perustaja Rufus Pollock tiivisti avoimen datan ja MyDatan suhteen viime vuoden konferenssissa.

Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain EU -alueella (Vickery, 2011).  Sinänsä arviot ovat suuntaa antavia, mutta kokoluokaltaan henkilötiedon taloudellinen potentiaali on näin arvioituna jopa kymmenkertainen avoimen datan potentiaaliin verrattuna. Teimme Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalle (VN TEAS) selvityksen avoimen datan taloudellisista vaikutuksista ja yksi raportin löydöksistä olikin nimenomaan se, että tarvitaan laajempaa datatalouden osaamista ja että arvo syntyy yhdistelmällä erilaisia datalähteitä.

Toki on tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain taloudellisesta merkityksestä. Yhtä kaikki, avoin data, MyData, tekoäly, big data, data-analytiikka – mm. nämä kulkevat käsi kädessä ja lisäävät toinen toisensa merkitystä ja vaikuttavuutta datataloudessa.

MyData 2017 -konferenssi – kansainvälinen yhteisö luo tulevaisuuden!

Toista kertaa järjestettävä tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä se tuo yhteen yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt tutkijat ja hallinnon edustajat. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä konferenssissa oli 670 henkeä 25 maasta, eli onnistumme mainiosti. Viime vuoden konferenssin merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä sen jälkeen MyData-verkostoja on käynnistetty useissa maissa, alunperin Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty MyData selvitys on käännetty useille kielille ja julkaistu ympäri maailmaa, ja yli 400 hengen MyData-konferenssi järjestetty Japanissa.

Tänä vuonna MyData 2017 -tapahtuma järjestetään 3-päiväisenä (30.8. – 1.9.2017) siten, että ensimmäinen päivä on Tallinnassa (tietyt teemasessiot ja akateeminen osuus), ja kaksi päivää (päätapahtuma) Helsingissä. Odotamme paikalle yli 700 henkeä – mukana on peräti yli 150 puhujaa, ja yli 40 eri sessiota!

Olemme pyrkineet pitämään lippujen hinnat maltillisena, että saadaan osallistujia erityyppisistä organisaatioista mukaan. Liput saa ostettua suoraan sivulta:  https://mydata2017.org/registration/

MyData 2017 -konferenssin järjestävät yhteistyössä Open Knowledge Finland, Aalto-yliopisto, Tallinnan yliopisto, ja ranskalainen tutkimusorganisaatio Fing. Konferenssi on yhteisöllisesti tuotettu – mukana on noin 10 palkattua henkilöä, yli 35 vapaaehtoista ja yli 50 ohjelman tuottajaa – ja se on Open Knowledge Finlandin vuoden suurin tapahtuma – tervetuloa mukaan!


Yo. tekstissä mainittuja lähteitä:

Rufus Pollock MyData 2016
https://www.youtube.com/watch?v=4SRUqQO_1CQ

MyData Declaration
https://mydata.org/declaration/

Three challenges for the web, according to its inventor, The Web Foundation (March 12, 2017)
https://webfoundation.org/2017/03/web-turns-28-letter/ 

Boston Consulting Group. (2012). The Value of Our Digital Identity. Liberty global Policy Series. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.libertyglobal.com/PDF/public-policy/The-Value-of-Our-Digital-Identity.pdf.

Koski, H., Honkanen, M., Luukkonen, J., Pajarinen, M., & Ropponen, T. (2017). Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. VNK.  Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18703

Vickery, G. (2011). Review of Recent Studies on PSI Re-Use and Related Market Developments. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nsgic.org/public_resources/Vickery.pdf.

World Economic Forum. (2013). Unlocking the Value of Personal Data: From Collection to Usage. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www3.weforum.org/docs/WEF_IT_UnlockingValuePersonalData_CollectionUsage_Report_2013.pdf.

The post MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? (Open Knowledge Finland)

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia.

Lähde: https://www.europeandataportal.eu/sites/default/files/re-using_open _data.pdf

Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista.

Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – www.databusiness.fi -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa.

Lähde: https://twitter.com/avoindatafi/status/879965329954398208

Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä.

Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän!

The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData hyötykäyttöön kouluissa (Poluttamo)

Puhuttaessa MyDatasta tai suomennettuna omasta datasta tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilötiedon hallintaan ja käsittelyyn. Käytännössä se henkilötieto, jota pystyt itse hallitsemaan on MyDataa.

Oppijasta kertyy yhden koulupäivän aikana runsaasti dataa erilaisiin järjestelmiin. Nykyisellään tuon datan, kuten myös tietotekniikan ja digitaalisten oppimissisältöjen hyödyntäminen kouluissa on tehotonta.

Oppilaitoksissa keskustelu henkilötiedon hallinnasta ja hyödyntämisestä on vasta alkamassa ja asian merkityksellisyyteen ollaan heräämässä. Osana Poluttamo-hanketta on tavoitteena selvittää, miten MyData-lähestymistapaa voitaisiin hyödyntää oppimisessa yleensä ja erityisesti sujuvan siirtymisen mahdollistamisessa seuraavaan koulutukseen. Näin luodaan Poluttamon sloganista tuttu oma digipolku oppimiseen.

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry ja Otavan Opisto tekevät yhteistyössä Poluttamo-konsortion oppilaitosten kanssa selvitystä MyDatan käytöstä oppilaitoksissa ja sen juridisista näkökulmista.
Käytännön työ on jo hyvässä vauhdissa ja tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen.