Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! (Open Knowledge Finland)



Learn, think and do #opendata 360 degrees! How are the tech giant Tencent and City of Helsinki using open data to create a Helsinki city guide to the Chinese WeChat platform. How is Whim  revolutionizing transportation with their Mobility as a service thinking, using open data, open APIs. Why did the National gallery release 12000 fine art images for free reuse. And, how can YOU create a more transparent, effective, creative and well-being world. Join us for three days of open data extravaganza!  Open knowledge, open collaboration, open society!

Each year, on March 3, the international open day is celebrated across the world. This year, we are planning to be quite active and take a 360-degrees approach, and invite you to take part in some of the events. As the open data day is a Saturday, we thought it could be useful to have some program in the preceding days, too – to make sure have also the public sector and businesses involved. Hope you can pop in anytime at a time convenient for you – bring a friend, too!

Day 1: Kickoff to Open Data Day by Helsinki Loves Developers & Open Knowledge Finland

Thursday March 1, 2018 at 3-6 PM, The Shortcut Lab at Maria 01 (Door 15B)

The first meetup that will be organized as a part of Open Data Day 2018 event series in Finland on 1st – 3rd March! During this Helsinki Loves Developers & OKFI event you will get a great view what has happened during the past years in terms of open data in Finland and which are the outcomes and benefits, what is happening at the moment and which are the next steps. This event is a great place to meet and discuss with open data advocates, users and other stakeholders. The aim of the event is to promote awareness and use of open data – especially to new audiences, like the startups at Maria 01.

Meet new folks, hear cases like Whim (Mobility as a service, using open data and open APIs in transport) and Energy and climate atlas and solar energy potential (3D open data models).

15 – 15.45 What is open data? Where are we at, why should we care?

  • Open Data in a nutshell – what’s in it for me?
  • The Finnish Open Data Ecosystem is amazing!

15.45 – 17.15 Using open data for your business –

  • How Tencent and Helsinki worked together to bring a Helsinki guide to the Chinese WeChat platform
  • Whim – Mobility as a service revolutionizes public transport – using open data, open APIs, Jonna Pöllänen/MaaS Global
  • Energy and climate atlas and solar energy potential (3D) as open data – and , Petteri Huuska
  • DOB for data-driven business, Jyrki Koskinen
  • How the National Gallery released 12000 artworks for free reuse

17.15 -> Dialogue and workshopping

  • What data do YOU need? How to make collaboration smoother Challenges in using open data

More cool surprises likely! The event space is The Shortcut Lab at Maria 01 – Door 15B.
Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:



Day 2: Hands-on sessions and meetups of the projects and working groups of Open Knowledge Finland

Friday March 2, 2018 at 10 AM – 7 PM at Maria 01 (Door 15E)

The day will end with the session #4 for the OKFI Strategy 2018-2023. Topics may include e.g. MyData, Lobbaus läpinäkyväksi – Transparency of Lobbying, new projects (Avoimet juuret, Wikidocumentaries, New Digital Rights), Open Science, AvoinGLAM, MyData, etc. Suggestions for specific activities are still welcome!


  • 10 – 12.30 Project sessions, parallel tracks
  • 12.30 – 13.30 Lunch session on ResponsiveORG and open collaboration.
  • 13.30 – 15.30 Project sessions, parallel tracks
  • 16  – 17 AvoinGLAM working group meet
  • 17 – 19 Joint Open Knowledge Strategy session
  • 19 -> Open Beers?!

Lunch and snacks are on the house! Co-create the agenda at

The event spaces are 2 large meeting rooms at Maria 01 – Door 15E.
Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:



Day 3: Open Data Jam: Mapathons, Democrathon and Lightning Talks

Saturday March 3, 2018 at 10 AM – 4 PM at Maria 01 event space (Main door 15C, 2nd floor)

This is the official Open Data Day. For us, it would be a combination of brunch, mapathons, wikidata democrathon and other stuff we co-create! Feel free to pop by when you have a chance! The programme will include at least the following:

  • Democratic Commons Democrathon

    The Democrathon, or Democratic commons workshop, is a session with the intention of adding and improving various national, regional and/or municipal political and legislative data in Wikidata for Finland. This builds nicely on the Vaalidatahack that YLE organized about a year ago, and is based on MySociety’s Democratic Commons project, see We will have a visiting expert from the UK hosting the event. Tony Bowden works for mySociety, he’s the project lead on mySociety’s  EveryPolitician/Wikidata project. EveryPolitician is Tony’s brainchild coming from his deep understanding that it’s impossible to create services to hold politicians to account if you’re not starting with good quality, consistent data.
  • Three  mapathons for OpenStreetMap (OSM): Humanitarian OpenStreetMap (HOT-OSM), street views for OSM with Mapillary, and OSM mapping for local purposes.In mapathons people gather together to improve open maps. Experience in mapping is not needed, each mapathon includes guidance throughout the event. You may attend just a single mapathon or all of them – or just come to meet and chat with people in Finnish mapping communities, Humanitarian OpenStreetMap Team and OSM Finland. Most of the time is used for hands-on mapping or photographing outdoors.
    • The Mapillary mapathon takes us outdoors and allows anyone to share their street level photos to create street views or to help, for example, in OpenStreetMap editing.
    • In the Humanitarian OSM mapathon, a vulnerable area of the world is mapped, in order to support disaster risk reduction and response efforts, typically done using aerial images.
    • The OSM mapping for our local needs, for example Digitransit Journey Planner (HSL Reittiopas and and your specific interests, utilizes aerial images and other data sources such as Mapillary photos. It is useful if you bring your own smartphone, laptop and mouse.

The event space are event space and meeting rooms on the 2nd floor of Maria 01, MAIN ENTRANCE. Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:




The Open Data Day activities are brought to you by Open Knowledge Finland, City of Helsinki – Hel <3 Developers, Wikimedia Finland, MySociety, The Shortcut, The Shuttleworth Foundation and of course Open Knowledge International. THANK YOU <3

The post Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa (Open Knowledge Finland)

Julkaisuvapaa 31.1.2018

Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja.

Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen.

Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä.

“Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti.

Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun.

“Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi.

Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta:

Suora URL:

Lisätietoja selvityksestä:

Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija
Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry. / +358 40 5655 872

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja,
Open Knowledge Finland ry. / +358 40 5255153

Anna Björk, YTT, analyytikko
Oxford Research Oy / +358 44 203 2013

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017.

Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille.

Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta.

The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta (Open Knowledge Finland)

Open Knowledge Finland on tänään 1.12.2017 saanut huomattavan tunnustuksen Chydenius-säätiöltä.
Alla Chydenius-säätiön tiedote kokonaisuudessaan.

Chydenius-mitalit kahdelle lobbausrekisterien edistäjälle


Helsingin Sanomain Säätiö ja Anders Chydenius -säätiö järjestivät tänään perjantaina Tietämisen vapauden päivän seminaarin lobbauksen avoimuudesta. Päivälehden museolla (klo 14-16) järjestettävä tilaisuus liittyi Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen (2.12.1766) vuosipäivän viettoon.

Seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali tunnustuksena kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta Chydeniuksen avoimuusperiaatteiden hyväksi. 
Chydeniuksen avoimuusmitalin saivat ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Open Knowledge Finland ry vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.

Perusteluissa todetaan, että lobbari
rekisteri edistää keskustelua vaikuttamistoiminnasta tavalla, joka tunnistaa toisaalta demokratiaan kuuluvan sananvapauden tärkeyden ja toisaalta yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksen.

ProComin osalta todetaan lisäksi, että lobbarirekisterin perustaminen on edistänyt keskustelua vaikuttajaviestintään liittyvistä eettisistä periaatteista ja alan sisäisestä itsesääntelystä. Open Knowledge Finlandin ansioista todetaan, että sen käynnistämä kampanja lainsäätäjiin suuntautuvan lobbauksen kattavasta rekisteristä on vahvistanut keskustelua kansainvälisesti parhaista avoimuuskäytännöistä.

Mitalien myöntämisestä olivat päättäneet Anders Chydenius -säätiö ja Chydenius-instituutin kannatusyhdistys. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikasen mukaan Anders Chydenius -säätiö haluaa edistää avoimuuskeskustelua, joka pyrkii huomioimaan
 sekä päätöksenteon transparenssin että tavallisten kansalaisten yksityisyydensuojan merkityksen.

Aikaisemmat mitalit avoimille innovaatioille, kansainvälisten järjestöjen toiminnalle ja tutkivalle journalismille

Chydenius-mitali myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöille.

Edellisellä kerralla saajana on tutkiva journamismi, kun taloustoimittaja Jyri Hänninen ja TV-toimittaja Minna Knus-Galán palkittiin sillä perusteella, että he ovat osallistuneet kansainvälisesti merkittävällä tavalla pääomavirtojen julkisuuden edistämiseen.

Mitali on myönnetty kaksi kertaa kansainvälisten järjestöjen vaikuttajille. Mitali on myönnetty Etyjin mediavaltuutettu Miklos Harasztille, jonka ansiot liittyvät julkisuuslainsäädännön edistämiseen Itä-Euroopassa, sekä Unescon pääjohtaja Irina Bokovalle, joka palkittiin roolistaan Unescon sananvapaustyön johtamisessa.

Ensimmäinen Chydeniuksen avoimuusmitali on myönnetty Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjälle Linus Torvaldsille, joka palkittiin avointen innovaatioiden edistämisestä.

Lisätietoja: asiamies Juha Mustonen, 040 356 3782


Lisätietoja lobbausrekisteriin liittyvästä Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteesta ja kampanjasta:

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry,
040 5255153,




Twitter: @LobbausAloite

The post Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle (Open Knowledge Finland)

Photo by Micheile Henderson on Unsplash

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke on palkinnut Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän avoimen tieteellisen julkaisemisen hyväksi tehdystä työstä. Palkinto julkistettiin hankkeen päätöstapahtumassa, Avoimen tieteen foorumissa Helsingin Paasitornissa 16.11.2017. Palkinnon otti vastaan työryhmän core-henkilö Heidi Laine. Ohessa Laineen tilaisuudessa pitämä kiitospuheenvuoro kokonaisuudessaan:

Suuri kiitos ministeriölle ja kaikille asiaan vaikuttaneille tästä arvokkaasta tunnustuksesta.

Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmä edistää avointen toimintamallien omaksumista kotimaisessa tutkimuksessa.

Tämä tunnustus tuli julkaisutoiminnan avoimuuden edistämisestä, mutta me työskentelemme sen hyväksi, että tutkimuksen koko elinkaari, niin tutkimusaineistojen, lähdekoodin, julkaisujen, opetusmateriaalien kuin muidenkin resurssien osalta olisi mahdollisimman avointa.

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin on välttämätöntä. Eli kyse ei ole avoimuudesta itsetarkoituksena, vaan välineenä demokratiaan, tasa-arvoon ja yhteiskunnan tietopohjaiseen kehittämiseen.

Työryhmän monipuolisesta työkalupakista löytyy niin keskustelutilaisuuksia, lausuntoja, projekteja kuin tietopyyntöjäkin.

Viime vuosien toiminnan kohokohtiin kuuluu Leo Lahden työryhmän nimissä tekemä tietopyyntö koskien tiedekustantajille maksettavia tiedelehtien tilausmaksuja.

Rahavirtojen läpinäkymättömyys on ollut yksi suurimmista esteistä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan huomion laajamittaiselle heräämiselle kaupallisen tieteellisen julkaisutoiminnan ongelmiin.

Leon menestyksekäs tietopyyntö loi ATT-hankkeelle momentumin kerätä kustannustietoja kattavasti tutkimusorganisaatioista ympäri maan.

Kustannusten näkyväksi tekeminen kansallisella tasolla oli paitsi pioneeritoimintaa maailman mittakaavasssa, myös painoi osaltaan FinELibin sopimusneuvotteluja tukeneiden ja yhteensä yli 3000 allekirjoitusta keränneiden Tiedon hinta – ja No deal, no review -kampanjoiden onnistumisessa. Kampanjat eivät varsinaisesti olleet osa avoimen tieteen työryhmän toimintaa, mutta niiden takana olivat työryhmäaktiivit, minkä lisäksi työryhmä tuki kampanjoita pienimuotoisesti myös taloudellisesti, verkkosivukustannusten osalta.

Muihin viimeaikaisiin avauksiin kuuluvat lisäksi muun muassa opetusministerille suunnattu avoimen tieteen tutkimusetiikkaa tukevaa vaikutusta koskeva lausunto sekä kansalaistieteen avoimuutta edistävän potentiaalinen pohdiskeleminen, ensin osana ATT-hankkeen rahoittamaa Avoin kansalaistiede -projektia ja sen jälkeen mm. Mikrohistoriawiki-projektiaihion tiimoilta.

Vaikka työryhmällä ei ole virallista jäsenistöä ja sen toiminta on avointa kaikille, on olemassa joukko nimiä, jotka toistuvat työryhmän toiminnassa ja haluaisin tuoda ne tässä esiin:

Konsta Happonen

Mikael Laakso

Leo Lahti

Joona Lehtomäki

Samuli Ollila

Maija Paavolainen*

Jessica Parland-von Essen

Tuuli Toivonen

Mikko Tolonen

Susanna Ånäs

… sekä tietysti Open Knowledgen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen, jonka positiivinen asenne ja energian määrä jaksavat alati hämmästyttää.

Viimeksi mainittua lukuunottamatta kaikki osallistuvat toimintaan vapaaehtoisuuden pohjalta, muiden töidensä ohessa, joskus kustannuksellakin. Työryhmätoiminnan jatkuvuus on koko ajan vaakalaudalla, kun aktiivit tasapainoilevat eri suunnista tulevien vaatimusten ja velvollisuuksien ristipaineessa.

Tämä ei toki ole poikkeuksellista tiedeyhteisössä. Tieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on vuosikymmenten, ellei vuosisatojen perinteet tieteen edistämisessä vapaana kansalaistoimintana.

Nämä eivät ole uusia vaatimuksia avoimen tieteen keskusteluissa, mutta tuon ne esiin toiston uhallakin: tutkijoita pitää palkita muustakin kuin artikkelijulkaisuista ja tutkijan uran pitäisi mahdollistaa horisontin ulottaminen seuraavaa rahoitushakua pidemmälle, sekä tutkimuksen tekemisen että oman taloudellisen toimeentulon osalta.

ATT-hankkeen jälkeisessä ajassa on kriittisen tärkeää, että tieteen ruohonjuuritasoa ja erityisesti nuoria tutkijoita osallistetaan avoimen tieteen kehitykseen, enkä tarkoita vain kuulemista, vaan myös ratkaisevien päätösten tekemistä. Kiitos!

*Maijan nimi ei ollut mukana puheen alkuperäisessä versiossa, mutta se haluttiin ansaitusti lisätä tähän verkkoversioon.

The post Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle (Open Knowledge Finland)

Ke 30.8. Tallinnassa, Tallinn University Conference Centre, Narva Maantee 29
To-pe 31.8.-1.9. Helsingissä, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4

Kolmipäiväinen MyData 2017 -konferenssi vauhdittaa siirtymää yrityskeskeisestä henkilökohtaisen datan hallinnasta ja hyödyntämisestä kohti ihmiskeskeistä ja yksilöllistä datan hallintaa. Konferenssissa julkaistaan MyData Declaration, eli ihmiskeskeisen tietojenkäsittelyn teesit, jotka ovat allekirjoitettavissa konferenssin aikana.

Yksinkertaistettuna MyData -periaatteet voimaannuttavat kansalaisia/palveluiden käyttäjiä, sillä käyttäjä itse voi esimerkiksi uudelleenkäyttää itsestään kerättyä tietoa tai määritellä, miten tietoa jaetaan esimerkiksi muihin palveluihin, mainostajille, tutkijoille tai muille tiedon hyödyntäjille. MyData tulee paitsi tehostamaan julkisia palveluita, myös tuottamaan aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita ja on myös todennäköistä, että käyttäjät itse voivat esimerkiksi myydä tietoja itsestään mainostajille. MyData voimaannuttaa kuluttajakansalaisen.

MyData nivoutuu vahvasti tiedon avoimuuteen – ja on internetin suuria haasteita

World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on nostanyt henkilötiedon käsittelyn yhdeksi kolmesta suuresta internetin tulevaisuutta määrittäväksi haasteeksi. Siksi henkilötieto onkin ollut tärkeä asia Euroopan digitalisaatioagendalla ja uusi EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astumassa voimaan alle vuoden päästä. Siinä missä tietosuoja-asetus tuo itsessään kansalaisille turvaa ja uusia digitaalisia oikeuksia henkilötietoon liittyen, MyData tavallaan rakentaa tämän päälle, tuomalla lisää oikeuksia, ja määrittelemällä periaatteet ja eräänlaisen arkkitehtuurin sille miten henkilötietoa hallinnoidaan käyttäjän ja palveluiden kesken.

Myös henkilötietoon liittyvien palveluiden taloudellinen merkitys on valtava. Henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista (World Economic Forum, 2013) ja niihin liittyvien palvelujen kokonaismarkkinan on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 1000 miljardiin euroon vuonna 2020 (Boston Consulting Group, 2012).

Nokkela lukija kysyy mitä tekemistä MyDatalla on avoimen tiedon ja avoimen datan kanssa. Siinä missä avoin data viittaa kaikkien julkisesti saatavilla oleviin tietovarantoihin, MyDatassa puolestaan yksi olennainen osa on vastaavasti yksilön

Kansainvälisen Open Knowledge -järjestön (ent. Open Knowledge Foundation) perustaja Rufus Pollock tiivisti avoimen datan ja MyDatan suhteen viime vuoden konferenssissa.

Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain EU -alueella (Vickery, 2011).  Sinänsä arviot ovat suuntaa antavia, mutta kokoluokaltaan henkilötiedon taloudellinen potentiaali on näin arvioituna jopa kymmenkertainen avoimen datan potentiaaliin verrattuna. Teimme Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalle (VN TEAS) selvityksen avoimen datan taloudellisista vaikutuksista ja yksi raportin löydöksistä olikin nimenomaan se, että tarvitaan laajempaa datatalouden osaamista ja että arvo syntyy yhdistelmällä erilaisia datalähteitä.

Toki on tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain taloudellisesta merkityksestä. Yhtä kaikki, avoin data, MyData, tekoäly, big data, data-analytiikka – mm. nämä kulkevat käsi kädessä ja lisäävät toinen toisensa merkitystä ja vaikuttavuutta datataloudessa.

MyData 2017 -konferenssi – kansainvälinen yhteisö luo tulevaisuuden!

Toista kertaa järjestettävä tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä se tuo yhteen yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt tutkijat ja hallinnon edustajat. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä konferenssissa oli 670 henkeä 25 maasta, eli onnistumme mainiosti. Viime vuoden konferenssin merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä sen jälkeen MyData-verkostoja on käynnistetty useissa maissa, alunperin Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty MyData selvitys on käännetty useille kielille ja julkaistu ympäri maailmaa, ja yli 400 hengen MyData-konferenssi järjestetty Japanissa.

Tänä vuonna MyData 2017 -tapahtuma järjestetään 3-päiväisenä (30.8. – 1.9.2017) siten, että ensimmäinen päivä on Tallinnassa (tietyt teemasessiot ja akateeminen osuus), ja kaksi päivää (päätapahtuma) Helsingissä. Odotamme paikalle yli 700 henkeä – mukana on peräti yli 150 puhujaa, ja yli 40 eri sessiota!

Olemme pyrkineet pitämään lippujen hinnat maltillisena, että saadaan osallistujia erityyppisistä organisaatioista mukaan. Liput saa ostettua suoraan sivulta:

MyData 2017 -konferenssin järjestävät yhteistyössä Open Knowledge Finland, Aalto-yliopisto, Tallinnan yliopisto, ja ranskalainen tutkimusorganisaatio Fing. Konferenssi on yhteisöllisesti tuotettu – mukana on noin 10 palkattua henkilöä, yli 35 vapaaehtoista ja yli 50 ohjelman tuottajaa – ja se on Open Knowledge Finlandin vuoden suurin tapahtuma – tervetuloa mukaan!

Yo. tekstissä mainittuja lähteitä:

Rufus Pollock MyData 2016

MyData Declaration

Three challenges for the web, according to its inventor, The Web Foundation (March 12, 2017) 

Boston Consulting Group. (2012). The Value of Our Digital Identity. Liberty global Policy Series. PDF-dokumentti. Saatavissa:

Koski, H., Honkanen, M., Luukkonen, J., Pajarinen, M., & Ropponen, T. (2017). Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. VNK.  Saatavissa:

Vickery, G. (2011). Review of Recent Studies on PSI Re-Use and Related Market Developments. PDF-dokumentti. Saatavissa:

World Economic Forum. (2013). Unlocking the Value of Personal Data: From Collection to Usage. PDF-dokumentti. Saatavissa:

The post MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle appeared first on Open Knowledge Finland.

Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! (Open Knowledge Finland)

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille.

Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö


  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa:
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa:
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa:
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin:

The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? (Open Knowledge Finland)

HS pääkirjoitus 7.8.2017 tarttui tärkeään aiheeseen, datan ja tiedon avoimuuteen – johon myös lukijat vastasivat [1, 2]. Timo Paukku puolestaan toi kolumnissaan (HS 10.8.2017) esiin Viron toiminnan digitalisaation mallimaana, toistaen usein kuullun vertauksen datasta uutena öljynä. Data on keskeisen liiketoiminnan resurssi ja moottori niin kutsutulle datataloudelle, johon Suomikin enenevässä määrin pyrkii. Avoimessa yhteiskunnassa datan pitäisi kuitenkin muistuttaa enemmän vettä kuin öljyä: kaikkien saatavilla olevaa perushyödykettä, joka kastelee ja virkistää laajasti eri aloilla julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla – kansalaisia unohtamatta.

Odotukset avoimen datan liiketoimintaa kohtaan ovat olleet epärealistiset – merkittävät taloudelliset vaikutukset tulossa

Suurimmat avoimeen dataan liittyvät odotukset liittyvät sen liiketoimintaa piristävään vaikutukseen. EU:ssa arvioidaan luotavan 100 000 työpaikkaa avoimen datan ympärille vuoteen 2020 mennessä.  Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain pelkästään EU-alueella. Esim. Berends et al. listaavat joitain avoimen datan vaikutuksia.

Lähde: _data.pdf

Odotukset uutta liiketoimintaa kohtaan ovat niin suuret, että ne ovat väistämättä epärealistiset. Avoimen datan merkitys liiketoiminnalle sekä laajemmin taloudelle on merkittävä, mutta ei irrallisena saarekkeena, vaan osana laajempaa kehitystä, johon kuuluvat avoimen datan lisäksi myös ilmiöt ja teknologiat kuten My Data (ihmisten itseään koskeva ns. omadata), massadata, data-analytiikka ja tekoäly. Saadaksemme hyötyä irti avoimesta datasta, on meidän perinteisen innovaatiotoiminnan lisäksi panostettava avoimen datan löydettävyyteen ja laatuun sekä datatalouden osaamiseen kaikilla koulutustasoilla. On kuiteknin syytä muistaa, että suuri osa avoimen datan vaikuttavuudesta tulee muualta kuin suoraan liiketoiminnasta. Jos ajatellaan vaikkapa leikkausjonojen pituutta, hoitoonpääsytilastoja, velkaantumista, valtion hankintoja tai avoimia lobbaustietoja, on helppo kuvitella miten hyödyllistä olisi saada dataa ja analysoida sitä eri näkökulmista.

Suomessa julkisen datan avaamista ja hyödyntämistä edistetään laajasti, hyvässä yhteistyössä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen kesken. Open Knowledge Finland ry ja kansainvälinen Open Knowledge -järjestöverkosto edistävät tiedon avaamista Suomessa ja ympäri maailmaa. Laajat julkiset hankkeet, kuten kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke, edistävät avoimeen dataan perustuvan uuden liiketoiminnan syntymistä kuudessa suurimmassa kaupungissamme – -sivustolta löytyy toista sataa avointa dataa hyödyntävää palvelukuvausta! Pääkaupunkiseudun kaupunkien erinomaiseen Helsinki Region Infoshare -palveluun, josta löytyy satoja tietoaineistoja, käydään puolestaan jatkuvasti tutustumassa ympäri maailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Open Knowledge Finland selvittivät yhdessä avoimen datan vaikuttavuutta liiketoiminnassa. Selvityksen perusteella avointa dataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tuovat markkinoille uusia tavara- ja palveluinnovaatioita suhteellisesti useammin kuin muut yritykset. Dataa uusien innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden ICT-yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–14 keskimäärin yli 17 prosenttia muita enemmän. Erityisesti liikennetietojen hyödyntäminen kiihdytti liikevaihdon kasvua. (Tämän tutkimukset sisällöistä tulossa oman kirjoitus myöhemmin.)

Talousdataa on avattu ja avataan lisää lähiaikoina

Pääkirjoituksessa ettei dataa, jonka avulla voisi seurata esimerkiksi valtion ja kuntien viranomaisten rahankäyttöä, ole ollut saatavilla. Kirjoittaja on kyllä osin oikeassa siinä mielessä, että kansainvälisissä vertailuissa nimenomaan taloustietojen avoimuuden osalta Suomen sijoittuu surkeasti, mutta juuri nyt on hyvä mahdollisuus kohentaa tilannetta. Toisaalta, kaupunkien ostodataa on avattu useissa suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsinki on avannut yksityiskohtaisen ostodatansa jo vuosia sitten (vrt. esim.  HS 28.11.2014) ja kaupunginjohtaja on arvioinut pelkästään datan avaamisen tuovan 1-2% säästöt vuosittain. Valmisteilla oleva ns. Hansel-laki avaisi koko julkishallinnon hankinnat ja ostot. Tämän seurauksena Suomi täyttäisi kansainvälisiä sitoumuksiaan, saisi verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista olisi reilumpaa ja julkinen rahankäyttö olisi ylipäätään avoimempaa.


Pääkirjoituksessa mainittiin myös, että “toistaiseksi avattu data on verotietoja lukuunottamatta harmitonta”. Avoimuus arveluttaa monia. On selvää, että avattu data ei saa loukata esimerkiksi henkilön yksityisyyttä. Sen sijaan huoli avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden mukana mahdollisesti tulevasta kritiikistä ei ole kestävä peruste tiedon panttaamiselle. Avoimen datan avulla voidaan tunnistaa hallinnon tai yritysten tehottomuutta tai epäselvyyksiä, auttaa kansalaisia ymmärtämään talouden tai ympäristön tilaa paremmin tai kehittämään palveluita, jotka esimerkiksi helpottavat metsän hoitoa tai myyntiä.

Julkisten tietovarantojemme monipuolinen ja älykäs hyödyntäminen on yhteiskuntamme etu ja kilpailuvaltti. Juuri siksi meidän on edelleen pistettävä painetta päättäjiä ja datanomistajia kohtaan. Tahdomme enemmän!

The post Avoin data osana datataloutta – sumeaa möhnää vai kirkasta lähdevettä? appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. (Open Knowledge Finland)

This blog post is part of our summer series featuring chapter updates from across the Open Knowledge Network and was written by the team of Open Knowledge Finland.

It’s been a busy start to the 5th year of Open Knowledge Finland as it coincides with the celebration of Finland’s 100 years of independence and 250+ years of Freedom of Information. We have so much to update about! We promise it is a good read!

MyData & GDPR – new digital rights coming up!

MyData 2017 Conference is being prepared as we speak. A Programme team of over 40 people is working night and day (no exaggeration, we operate from various time zones) to make the conference happen. The event, held in Helsinki and Tallinn on Aug 30 – Sep 1, will address various aspects of MyData and digital human rights – GDPR, Ethics, Consent, interoperability, and privacy.Read more details here. The program was just published live tMay 3rd, and early-bird tickets sales just started! Get your ticket and subscribe to the low-volume newsletter at!

If you would like to help with hands-on organising or with creative planning tasks, the core organising team hosts weekly Talkoot events – read more and please join us here. We would especially like to have OK chapters as communication hubs so as to get participants and volunteers for the conference and to get participants and program proposals for the conference. Last year we had visitors from 24 countries – can we do even more this year?! We award volunteers with free access to the conference – so don’t miss this opportunity!

This year’s main conference partner is the Finnish Population Register Centre. As an institution, they hold the very core personal data about every Finn; making them a vital partner. Population Register Centre is also working closely with the Ministry of Finance on a MyData-inspired pilot project and the necessary mechanisms that are needed to include MyData ideology in their services. Contact the MyData 2017 team at

P.S. If you’re wondering about the relation of MyData and open data, check out Rufus Pollock’s excellent talk at MyData 2016:

and take a peek at OK Japan, who are organising a 400-person side event in May!

Finland is 100 years! So we’re hacking our cultural heritage in May

The 3rd Hack4FI – Hack your heritage brings together artists, programmers, designers, humanists, educators and others interested in digital cultural heritage and multi-professional collaboration between 5th – 7th May 2017 at YLE (Finnish Broadcasting Corporation) to create new cultural works, services and concepts in an international and inspirational surroundings.

Participants can explore with virtual technology, remix archival films, travel through time (!) by choosing one of the hosted tracks or choose their own directions and do with the material whatever they like!  Hack4FI 2017 hackathon will be organised in co-operation with AvoinGlam network and YLE whose premises will serve as the venue for the event together with partners in the GLAM sector. We expect some 80-100 hackers again!

Follow #Hack4FI// or contact Sanna [] to get involved and for information.

Is it bedtime for democracy? We’d like to think not! [Hacking the future of democracy]

What does democracy look like in ten years? How can we increase people’s participation? Join Democracyhack to work on solutions and provoke discussion around democracy, participation and politics in future Finland! Open knowledge Finland, in conjunction with the Tulevaisuuden valtiopäivät event (Future Parliament) and the Finnish Independence Fund – Sitra are organising a democracy seminar and hackathon Democracyhack from  4th – 5th May. The hackathon is open to all, even non-Finnish speakers participants!  Contact the Democracyhack team [] for more information.

Creating a lobby register in Finland – our FOI work continues

OKFI just received a grant from The Helsingin Sanomat Foundation to work on the freedom of information. Our first task is to open the data on meetings with Finnish civil servants and members of Parliament so they can be used by journalists, researchers, activists and other non-governmental organisations. The Parliamentary visitors’ log was classified as public information by the Supreme Administrative Court on 20.12.2016, in a case, the Open Ministry took to court. The decision is crucial in helping to identify the extent of lobbying towards Parliament – and later, in other ministries, public bodies and authorities.

The next step will be creating transparency in the comprehensive and systematic collection of data through freedom of information requests, as well creating a database out of its responses. We are working together with the Data Protection Ombudsman to determine which data are not publishable (for example, family members or other representatives will not be published). Some personal guest information will be released after appropriately anonymizing the data (e.g. for statistical purposes). The data is published using the open CC-BY 4.0 license, so scientists, journalists and others can use it.

Our goal is to produce data visualisations, that concisely indicate connections between the visitors and the drafting of laws. We also aim to produce a short report about practical experiences and challenges in the systematic gathering of information based on freedom of information requests.

Monitoring hate speech in municipal elections 

As we headed towards the local elections, the topic of online hate speech once again raised its ugly head. So, we are learning and testing tools for hate speech by monitoring about 6,000 candidates, out of total 33,000 – using open data and artificial intelligence to analyse tweets and posts by the candidates. Social media posts were analysed in real time by an AI algorithm. If the messages were predicted to contain hate speech, messages were forwarded to the Non-discrimination Ombudsman. There, employees analysed the posts, and if they confirmed the content as hate speech, they contacted the political party in question (all parties had signed a European agreement against discrimination) or, in some cases, the public prosecutor. Unfortunately, some candidates will be taken to court for their racist misbehaviour.

This was a pilot project in partnership with The Finnish Non-discrimination Ombudsman, Finnish League for Human Rights, Ministry of Justice / Ethnic relations (ETNO), Academy of Finland Research projects from University of Helsinki, Aalto University and Tampere University (HYBRA, Citizens in the Making), Open Knowledge Finland, Futurice and others! Final results are due in May, the elections were held early in April. The source code is available at

Other activities and projects that may be of interest

Citizen science – recommendations to the Ministry of Education and Culture

Citizen science has most notably, been used as a method for creating observational data for life science research. Against the backdrop of current technological advancement, we need to create Citizen Science v 2.0 – open, diverse, responsible, dialogic and academically excellent. Regarding outcomes, we envision a set of concrete recommendations for national stakeholders; we will create understanding, awareness and discussion about citizen science as a scientific method and community; and we will catalyse a research agenda for a new kind of open citizen science. Contact: for more information. You can also watch a youtube video about the project here [in Finnish]:

For more information about the Citizen Science, see The European Citizen Science Association (ECSA) website.

Protesting against the rising costs of scientific publishing 

Major international scientific publishers are currently enjoying remarkable profit margins. The scientific community produces research, usually publicly funded, edits the publications as unpaid volunteers, and then buys back the scientific publications. Publishers have increased the price of publications significantly year by year although in this digital era the trend should be the opposite. Through FOI requests and court cases by OKFI, we found out just how bad the situation was.

Now, seven active Open Science enthusiasts gathered support for the cause in Finland – and as a result, some 2800 academics are declining to peer review scientific journals, until proper agreements are held, and the situation is in control. This is a pan-European topic, and collaboration here could be fruitful, also within the Open Knowledge family. Contact Heidi [] and read more here:

Government’s analysis, assessment and research activities

Open Knowledge Finland delivered its first two commissioned projects for the Government’s analysis, evaluation and research activities, coordinated by the Prime Minister’s Office.

  1. Together with ETLA (Research Institute of the Finnish Economy), we implemented a project called “cost-effective utilisation of open data”. The project’s goal was to better understand and measure the impacts of open data and the use of the necessary public registers. We studied the relationship between the use of open data in companies and their innovation production and financial success. Furthermore, we proposed 10 concrete means of increasing the impact of open data in our society. Read the report here.
  2. In partnership with the National Institute of Health and Welfare (THL) and Oxford Research, we implemented the Yhtäköyttä project (Common Knowledge Practices for Research and Decision Making). The project studied how to support evidence-based decision-making with wide participation. The objective was to design a systematic method with roles, practices, information structures and IT infrastructure that support each other. Read more about it here.

Unfortunately, information on both projects is not available in English.

MyData Muutosvoimana

MyData Muutosvoimana (“MyData as a force of change”) is a new project launched under the stewardship of Aleksi Knuutila.

The project seeks to create modes of operation for opening up Finnish public administration data by MyData principles.

Other OKFI plans in 2017

Stuff we are working on: Creative Commons, Open Data Business cases, the impact of open data…and much more. For a comprehensive insight of Open Knowledge Finland, kindly have a look at

A new board & chairman for 2017

The start of 2017 saw a few organisational shifts and rule changes in OKFI to allow for scaling and more efficient operations for the future. We will now organise two general meetings per year. We also held our autumn meeting in December and voted for the new board to lead our efforts in 2017 – making this the second time within a year the board was elected :)!

Previous vice chairman Mika Honkanen took the lead as of January 1, 2017. Best wishes to Mika! Other re-elected previous board members are Susanna Ånäs, Liisi Soroush, Jessica Parland-von Essen, Raoul Plommer, Mikael Seppälä. And, nice to have two new members of the board, Aki Saariaho and Oskari Lappalainen!

The long-term chairman Antti Jogi Poikola stepped aside as the lead – but thankfully continues as the treasurer (as an external advisor to the board) – and of course as one of the leading masterminds and visionaries on MyData. Congratulations to all!

New employees – new office!

Viivi Lähteenoja started as MyData 2017 producer (1-10/2017) and Aleksi Knuutila started as project manager for MyData Muutosvoimana (1-9/2017).

Teemu continues as full-time (executive director), just starting his third year. Sanna Marttila continues as part-time project manager (Creative Commons support -project, Hack4FI 2017 -project).

Pia Adibe’s contract was extended, as she continues to steer our HR and Finance management. Liisi Soroush, Mikael Seppälä, Aki Saariaho, Raimo Muurinen, Kari Hintikka and Salla Thure are also employed in a 1-6 month part-time jobs.

We have submitted over 10 different project proposals this year – so we sure hope some funding is coming our way. New ideas always welcome – get in touch with

We also just relocated! Our new office is at Maria 0-1 startup centre, not far from the centre of Helsinki – a former hospital that now houses well over 300 people. It is exciting to be part of the Maria 01 community, where every day is a buzz!

Read More: Blog posts in English

Rebooting nations – what would states and democracy look like if we invented them today? In a series of democracy and Democracyhack-related posts, this one looks at what we in welfare states could learn from the libertarian, tech-loving anarcho-capitalists of Liberland!

Why Design for Data? Design for Data is one of our topics at Open Knowledge Finland. If interested, join the Design for Data Facebook group.

Collaborate with Open Knowledge Finland

We have submitted over 10 different project proposals, including work with OK Germany and OK Greece – so we sure hope some exciting cross-border work is coming our way. New ideas for collaboration always welcome – get in touch!

For any further information on OKFI activities, kindly contact (international activities contact point) and/or (Executive Director). Follow OKFI at @okffi (

The post MyData 2017, Hack your heritage and other updates from Open Knowledge Finland. appeared first on Open Knowledge Finland.

Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! (Open Knowledge Finland)

Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta.

Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§).

Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.

Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data

Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä.  Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan.

Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan):

2§ Yhtiön tehtävät

2 mom:

Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja.

5 §  Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen

4 mom:

Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään.

Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.

Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta

Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.

Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja

Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia.  Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.

Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle

Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus”  -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä.

Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana.

Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.  Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.  

Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen

Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.  

Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia.  Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.

  1. sitoumus

Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään.

Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu.

Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä joka tavallaan täydentää VM:n omaa -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin.

Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää.

Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna.

Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli  julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.


Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus.




The post Valtion hankintatiedot avoimena datana – hieno edistysaskel tulossa?! appeared first on Open Knowledge Finland.

ResponsiveOrg Finland – verkostoajan organisaatioita ja työtä uudistamaan (Open Knowledge Finland)

“Kaikki on ja olemme kaikki verkostoituneita.

Jännite ennustettavuuteen optimoitujen organisaatioiden ja ennakoimattoman maailman välillä on saavuttanut hajoamispisteen.

Tarvitsemme uuden lähestymistavan.”

ResponsiveOrg manifesti

Tuntuuko sinustakin siltä, ettei organisaatiossasi ja työssäsi hyödynnetä verkostoajan mahdollisuuksia?

ResponsiveOrg Finland on avoimesti toimiva, oppiva ja tekevä verkosto, joka pyrkii kiihdyttämään työn ja organisoitumisen uudistumista. Toimimme paikallisena hubina globaalisti toimivalle ResponsiveOrg-verkostolle. Kutsumme luomaan ja edistämään toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää responsiivisuuttaan muutoksille, ihmisille, tulevaisuuksille ja verkosto-organisoitumiselle.

Yksittäisten, ajassa elävien organisoitumisen ja työtä koskevien lähestymistapojen sijaan meidän kannattaa siirtää fokus yhdistävään tekijään: verkostoaikaan ja sen mahdollisuuksiin. Verkostoajan organisoitumiseen viitataankin monilla käsitteillä: puhutaan muun muassa kompleksisuudesta, leanista, agilesta, palvelumuotoilusta, tealista ja systeemi- sekä verkostoajattelusta.

Kun kaikki liittyy kaikkeen, kaipaamme koherentteja, toisiinsa liittyviä toimintatapoja, jotka yhdessä tekevät organisaatioista ja työstä verkostoitunutta. Näitä ei ole kukaan kyennyt vielä määrittelemään tyhjentävästi, ja koemme, että tässä on paikka yhteiselle oppimiselle sekä tekemiselle.

Käsienheiluttelun ja ylhäältä annettujen määräysten sijaan haluamme edistää ihmislähtöisiä työtapoja, joissa yhteisöt hyödyntävät osallistuutta ja dialogia tehdessään verkostoajan organisoitumisesta ja työtavoista itselleen merkityksellisiä. Dialogia kaivataan yhtälailla meidän verkostoajan kehittäjien ja tekijöiden välillä, että voimme sanoittaa ja edistää teemoja yhdessä hyödyntäen toistemme vahvuuksia.

Haluamme mahdollistaa monia näkökulmia yhteen tuovan avoimesti toimivan (Open) verkoston, jossa voi oppia ja luoda responsiivisia toimintatapoja.

Yhteisön tavoitteena on olla oppimis- ja tekemisverkosto (Learn & Do Network), joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen ja vaikuttamiseen.

Teemme tätä edistämällä eteenpäinkytkentää (Feed Forward) kehittämällä avoimesti käytettävää (Commons) osaamista ja toimintatapoja, kirjoittamalla blogikirjoituksia sekä järjestämällä tapaamisia, työpajoja ja myöhemmin mahdollisesti tapahtumia tai konferensseja.

ResponsiveOrg Finlandin toimintaa fasilitoi verkostoaikaan syntynyt Open Knowledge Finland ry. Yhdistyksellä on useamman vuoden kokemus muutoksen ja muutosta edistävien yhteisöjen aktioimisesta, yhteentuomisesta ja tukemisesta mm. avoimen datan, MyDatan ja avoimen yhteiskunnan saroilla.

ResponsiveOrg Finland järjestää ensimmäisen verkostotapaamisensa elokuussa. Tule kuulolle ja osallistu:




The post ResponsiveOrg Finland – verkostoajan organisaatioita ja työtä uudistamaan appeared first on Open Knowledge Finland.