Datakansalaisen verkkokoulutusmateriaali – Euroopan tietosuoja-asetus (Open Knowledge Finland)

New Digital Rights MOOC, eli Datakansalaisen Verkkokoulutusmateriaali opettaa kansalaisille heidän digitaalisia oikeuksiaan nykypäivän tietoyhteiskunnassa. Sen ensimmäinen opetus-moduuli opettaa kansalaisille Euroopan tietosuoja-asetuksesta, eli GDPR:stä (General Data Protection Regulation). Projektia rahoittavat Internet Society sekä Eurooppatiedotus ja sitä työstää Open Knowledge Finland.
Sisältö tulee olemaan kaikille avointa, suomeksi ja englanniksi.
  1. Johdanto – omien tietojen kartoitus
  2. Euroopan tietosuoja-asetuksen tärkeimmät:
    1. Suostumus
    2. Pääsy omiin tietoihin
    3. Datan liikkuvuus
    4. Oikeus tulla unohdetuksi
  3. Digitaaliset oikeudet sosiaalisessa mediassa ja markkinoinnissa
  4. Digitaaliset oikeudet jokapäiväisessä elämässä (liikenne, koulutus, sähkö, vesi)
  5. Erityistapauksia (lapset, kuolema, algoritmit)
  6. MyData – tietosuojaoikeuksien sovellus käytännössä

Sinun oivalluksiasi tarvitaan! Liity keskusteluun Facebookissa tai Slackissa. Projektinhallinta tehdään Trellossa.

Jäseneksi Slackiin ja Trelloon pääset lähettämällä sähköpostia – Raoul Plommer tai Teemu Ropponen, osoitteeseen: etunimi.sukunimi@okf.fi.

Hankeasiakirjat Google-Drivessa

The post Datakansalaisen verkkokoulutusmateriaali – Euroopan tietosuoja-asetus appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData-periaatteilla luodaan GDPR:n pykälistä palveluita (Open Knowledge Finland)

MyData on eettisesti kestävä lähestymistapa henkilötiedon keräämiseen ja käyttöön. MyData 2018 -konferenssi kokoaa maailman johtavat asiantuntijat Helsinkiin 29.-31. elokuuta.

Euroopan unioni näyttää tietä muulle maailmalle yksityisyydensuojan ja digitaalisten oikeuksien edistämisessä, kun EU:n tietosuoja-asetus GDPR astuu voimaan perjantaina 25. toukokuuta.

”Tietosuoja-asetus on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Lainsäädäntö yksin ei kuitenkaan riitä takaamaan oikeudenmukaista tietoyhteiskuntaa tai ruokkimaan innovatiivista uutta liiketoimintaa ja teknologiaa. Tarvitaan uusia käytäntöjä ja työkaluja, joilla oikeudet toteutetaan käytännössä. Siksi tarvitsemme MyDataa”, selittää Antti Poikola, Aalto-yliopiston tutkija ja yksi kansainvälisen MyData-verkoston perustajista.

MyDatan keskeinen tavoite on, että ihmiset voisivat paremmin hallita datajälkiä, joita jättävät jälkeensä päivittäin. MyData-periaatteet auttavat kansalaisia hyödyntämään heitä itseään koskevaa tietoa. Siten MyData-malli vahvistaa digitaalisia ihmisoikeuksia ja avaa mahdollisuuksia uudelle, ihmiskeskeiselle ja käyttäjiä kunnioittavalle datataloudelle.

”Verkon villistä lännestä pitää päästä tilanteeseen, jossa eettinen henkilötiedon käyttö on myös yrityksille aina kannattavin toimintatapa”, Poikola korostaa.

MyData-periaatteita toteuttavat palvelut helpottavat käyttäjien arkea hyödyntämällä tietoa useista eri lähteistä. Esimerkiksi aktiivirannekkeista ja ruokaostoksista kertynyttä dataa ja terveystietoa yhdistelemällä voidaan tarjota päivittyvää tilannekuvaa ja räätälöityä neuvontaa.

Jättitapahtuma pureutuu tietosuoja-asetuksen ensivaikutuksiin

Tietosuoja-asetuksen ensivaikutuksia yrityksille ja kansalaisille punnitaan elokuussa, kun kolmatta kertaa järjestettävä MyData-konferenssi tuo henkilötiedon ammattilaiset ympäri maailmaa Helsinkiin. Esiintyjäkaartiin kuuluu yli sata kotimaista ja kansainvälistä huippuasiantuntijaa mm. Googlelta, BBC:ltä ja F-Securelta.

”MyData-konferenssiin arvioidaan saapuvan yli 800 henkilöä yli 30 maasta. Mukana on liike-elämän johtajia, yrittäjiä, teknologian kehittäjiä, juristeja, yhteiskuntatieteilijöitä ja aktivisteja. GDPR:n lisäksi keskiössä ovat uusi liiketoiminta, tekoälyn ja henkilötiedon etiikka, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä henkilötiedon yhteiskunnalliset vaikutukset”, kuvailee MyData-konferenssin projektijohtaja Viivi Lähteenoja.

Tänä vuonna tapahtuman pääkumppani on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja sen järjestävät Open Knowledge Finland ry ja Aalto yliopisto yhteistyössä ranskalaisen ajatuspajan Fingin kanssa.

Lisätietoja:

Viivi Lähteenoja
Projektijohtaja, MyData 2018
Open Knowledge Finland ry
viivi@mydata.org
+358 50 375 8274

Antti ‘Jogi’ Poikola
Ohjelmapäällikkö, MyData 2018
Aalto-yliopisto
jogi@mydata.org
+358 44 337 5439

www.mydata2018.org

MyData-konferenssi järjestetään kolmatta kertaa 29.-31.8.2018 Helsingin Kulttuuritalolla. Konferenssi on maailmanlaajuisen MyData-verkoston lippulaivatapahtuma, joka kokoaa monialaisen yleisön oppimaan toisiltaan ja rakentamaan toimivaa datataloutta ja reilua tietoyhteiskuntaa.

Open Knowledge Finland ry on vuonna 2012 perustettu yhteisölähtöinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä ja avoimen yhteiskunnan kehittymistä.

Aalto-yliopisto on monitieteinen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden.

Fing on riippumaton ranskalainen voittoa tavoittelematon tutkimusorganisaatio, joka löytää, luo ja jakaa uusia ja käytännöllisiä ideoita, jotka ennakoivat digitaalisia muutoksia.

The post MyData-periaatteilla luodaan GDPR:n pykälistä palveluita appeared first on Open Knowledge Finland.

Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki (Open Knowledge Finland)

Täysistuntojen pöytäkirjat, kansanedustajien puheenvuorot ja valiokuntien asiantuntijalausunnot ovat nyt tarjolla vapaasti käytettävänä koneluettavassa muodossa. Data on saatavilla osoitteessa avoindata.eduskunta.fi. Aineisto tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti sovelluskehittäjille, tutkijoille ja datajournalisteille. Avatut tiedot ovat tältä vaadikaudelta, pääosin alkaen vuodesta 2015. Äänestystietoja on tarjolla jo 1990-luvulta lähtien. Meneillään on myös toinen hanke, jossa muokataan vuosien 1907-2000 aineistoja avattavaan muotoon. Hankkeen odotetaan julkaisevan tuloksia jo tämän vuoden aikana.

Kansanedustajien henkilötiedot jätettiin pois rajapintaan nyt avattavista aineistoista koska se sisältää mm. kansanedustajien sukulaissuhteita kuvaavia tietoja. Asiaan vaikuttaa EU:n uuden tietosuojakäytännön kannalta vielä eduskunnassa ratkaisemattomia linjavetoja. Poissaolotiedot ovat mukana, mutta pdf-asiakirjoina. Pääosin data on rakenteisessa JSON-muodossa.

Aineiston käyttäminen edellyttää sitoutumista eduskunnan määrittelemiin käyttöehtoihin. Data on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssillä, mikä tarkoittaa, että aineistoa saa käyttää vapaasti mihin tahansa käyttötarkoitukseen, muokata ja edelleen julkaista muokattuja tuotoksia, mutta aineiston lähteeseen pitää viitata.

Palaset liikahtavat kohdilleen vähitellen

Eduskunnan datan avaus on pitkän prosessin tulos. Eduskuntatiedotus lienee avannut keskustelun avoimen datan yhteisön kanssa ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 Nettiajan kansalaisyhteiskunta -verkoston tapahtumassa. Kun avoimen datan ilmiö herätti vilkkainta keskustelua vuosikymmenen alussa, eduskunta ei juossut trendin perässä, vaan oli lähdössä uusimaan kokonaan keskeisiä tietojärjestelmiään. Ja kuten joskus tapana on, projektit venyvät. Eduksi/Vaski-nimellä tunnetun hankkeen myötä uuden järjestelmän käyttöönotto venyi vuoteen 2015 saakka. Tuotos näkyi yleisölle muun muassa uusien verkkosivujen muodossa, mutta toive rajapinnasta ei konkretisoitunut.

Vuoden 2016 alussa eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjät avoimen datan ja avoimen demokratian tilaisuuteen, jossa eri toimijat jakoivat kokemuksiaan päätösdatan avaamisesta ja hyödyntämisestä. Tilaisuuden varsinainen anti oli eduskunnan avoimen datan testirajapinnan julkistaminen. Rajapinnan kautta sai määräajan kyseltyä varsinaista tuotantojärjestelmän dataa, mutta yhteisön palaute rajapinnan toteutuksesta oli kriittinen. Testirajapinta tarjoili datan muodossa, joka herätti jatkokäytön kannalta enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.

 

Kansalaiset voivat valvoa edustajien työskentelyä niin yleisölehteriltä kuin rajapinnan kautta. Molemmat mahdollisuudet vaativat pienen kynnyksen ylittämistä, mutta ovat avoinna kaikille ja palvelevat erilaisia tarpeita.

Eduskunnan projektiryhmän ja sen IT-toimittajan, GoForen keskusteluissa huomattiin seuraavaksi, että rajapinnan ensimmäinen versio oli suunniteltu väärien periaatteiden mukaan. Se oli liian suoraviivaisesti kiinni tuotantojärjestelmissä. Toteutus piti suunnitella uusiksi. Oman haasteensa tehtävään toi, ettei eduskunnalla ole yhtä datavarastoa, jonka päälle uusi rajapinta rakennetaan, vaan ainesto kootaan useista eri järjestelmistä ja niiden välillä liikkuvasta tiedosta. Lisäksi uudesta rajapinnasta päätettiin tehdä eduskunnan ensimmäinen pilvipalvelu, jonka hyväksyttäminen talon johdossa oli oma asiansa.

Nyt keväällä 2018 eduskunnan kirjasto kutsui kehittäjäyhteisön tilaisuuteen, jossa uusi viittä vaille valmis rajapinta esiteltiin. Se on esitelty jo talon sisällä, ja avoin yleisötilaisuus on suunnitteilla vielä ennen kesää, kun projekti saadaan lopullisesti päätökseensä viimeisten viilausten myötä.

Eduskunta liittyy Suomessa vielä harvalukuiseen julkisten toimijoiden joukkoon, jotka tarjoavat avointa päätöksentekodataa asianhallintajärjestelmistään. Helsingin kaupunki on toiminut edelläkävijänä Open Ahjo -rajapinnan lanseeramisella jo 2013. Kuuden suurimman kaupungin 6aika-strategia kehitti yhteisen, Helsingin mallia ja Popolo-standardia mukailevan rajapinnan, jota testikäytettiin Tampereen, Vantaan ja Oulun aineistoilla. Kansainvälisesti avointa dataa tarjoilevien parlamenttien määrä alkaa lähennellä kahtakymmentä.

Vain mielikuvitus ja tietotekniset taidot ovat rajana

Käyttötarkoituksesta riippumatta vapaasti käytettävä (lakien noudattamisesta rajapinta ei vapauta) data voi olla erityinen aarre politiikka-tekno-nörteille. Niin Suomessa kun maailmalla on kehitetty niin kutsuttuja parlamentaarisen valvonnan verkkopalveluita, jotka yksinkertaistavat ja nostavat asiakirjoista esiin vallankäyttäjien valvonnan kannalta olennaisia tietoja. Monimutkaiseksi tulkinnan vain tekee sen, että hallitus-oppositioasetelman ja eduskunnan kokouskäytäntöjen takia yksittäisessä äänestyksessä esimerkiksi ympäristölakipakettia vastaan äänestäminen ei suoraviivaisesti tarkoita, etteikö kansanedustaja pitäisi vihreitä arvoja tärkeinä, sillä voi olla että edustajan oma puoli ajaa vielä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka ovat käsittelyssä vasta seuraavassa äänestyksessä. Esimerkiksi Kansan muisti -palvelu on ollut ensimmäisiä internet-ajan vallan vahtikoirapalveluita Suomessa. Aivan viime vuosina palvelu on ollut teknisellä tauolla, mutta nyt tekemässä paluuta datan tultua saataville ensimmäistä kertaa helposti jatkokäytettävässä muodossa. Toisena esimerkkinä on Democratize-niminen sovellus, joka antaa käyttäjilleen mahdollisuuden äänestää itse eduskunnan juuri käsittelemistä asioista. Kansan muisti ja Democratize ovat tyyppiesimerkkejä päätösdataa hyödyntävistä sovelluksista, joista monet joko tarjoavat mahdollisuuksia edustajien valvontaan tai omaan henkilökohtaiseen enemmän tai vähemmän näennäiseen osallistumiseen. Lisäksi datajournalistit ovat visualisoineet kansanedustajien ja puolueiden arvoja tarkastellessaan miten päättäjien arvot jakautuvat eri asioissa, ja kuinka jakolinjat muuttuvat verrattuna perinteisiin asetelmiin.

Datajournalismista on lyhyt matka tutkimukseen, ja esimerkiksi politiikan tutkimuksessa on alettu viime aikoina hyödyntää laskennallisia menetelmiä. Yhdistettynä sosiaalisen median ja vaalikoneiden aineistoihin päätöksenteko-aineistot voivat tarjota mahdollisuuksia arvioida niin yksittäisten edustajien, puolueiden kuin hallituksen tai opposition tavoitteiden aikaansaamista kuin päätösten vastaavutta julkiseen keskusteluun tai kansalaisten arvoihin nähden.

The post Eduskunnan rajapinta valtiopäiväasiakirjoihin on nyt auki appeared first on Open Knowledge Finland.

Juniorihackathon yhdistää koodia ja kulttuuria (Open Knowledge Finland)

Peruskouluikäisten Juniorihackathon järjestetään Helsingin kaupunginmuseolla sunnuntaina 22.4. klo 11–17. Tapahtumassa museot, yritykset, kansalaisjärjestöt ja taiteilijat tekevät lasten kanssa yhdessä kulttuuriperinnöstä uutta. Kyytiä saavat vanhat valokuvat, arkistojen ääniaarteet, televisiosta tutut pätkät tai kaupungin kartta, kun 7–15 -vuotiaat kolvaavat, miksaavat, scratchaavat ja koodaavat niitä uuteen uskoon.

Tapahtuma on osa AvoinGLAM-työryhmän Avoimet juuret -projektia Opetusministeriön tukemassa Kulttuurin osallisuus ja osallistuminen -hankkeessa. Hankkeessa edistetään kokeiluja, joissa lisätään osallisuutta ja osallistumista kulttuurin ja kulttuuripalveluiden piirissä, ja laajennetaan kulttuuripalvelujen yleisöpohjaa.

Juniorihackathonin ohjelma koostuu työpajapisteistä, joita tuotetaan muistiorganisaatioiden ja muiden tekijöiden yhteisinä ponnistuksina. SonicPi-työpajassa remiksataan koodilla ääniarkistojen aineistoa. Museon Kaupunkikuvia.fi -palvelun vanhoja valokuvia kuvataan uudelleen tai sijoitetaan Wikipedian sivuille. Cryptoparty-työpajassa kartoitetaan yksityisyyden rajoja.

Lapset voivat piipahtaa yhdessä tai kahdessa työpajassa tai osallistua koko päivän hackathoniin. Hackathoniin osallistuessaan he tekevät ryhmissä teoksen tai projektin, johon he saavat apua, neuvoa ja opastusta kaikista työpajapisteistä. Teokset esitellään ja palkitaan päivän päätteeksi.
Aikuisten salongissa puhutaan vakavia tai kokeillaan itse sillä aikaa kun lapset luovat uusia sisältöjä keskenään. Tule sinäkin esittelemään toimintaasi vanhemmille ja muille kasvattajille! Myös perheen pienimmille on tekemistä.

Tule mukaan tekemään hackathonia! Työpajojen tuottamiseen voi vielä osallistua tarjoamalla aineistoaan tai asiantuntemustaan. Etsimme hackathonin työryhmille mentoreita, jotka toimivat sujuvasti sekä lasten että teknologian parissa. Keskeisiä muita vapaaehtoistehtävia ovat tekninen tuki ja koordinointitehtävät. Voit tuoda yrityksesi mukaan joko työpajoja tuottamaan tai tarjoamalla laitteita tai purtavaa. Ilmoita itsestäsi lomakkeella tai ota yhteyttä tapahtuman koordinaattori Susanna Ånäsiin, susanna.anas@okf.fi.

Lue tapahtumasta ja ilmoittaudu hackathoniin: juniorihackathon.fi

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi: goo.gl/forms/dsUT2bfMKcRxiSJq2

Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/2040022902948861/

The post Juniorihackathon yhdistää koodia ja kulttuuria appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! (Open Knowledge Finland)

 

 

Learn, think and do #opendata 360 degrees! How are the tech giant Tencent and City of Helsinki using open data to create a Helsinki city guide to the Chinese WeChat platform. How is Whim  revolutionizing transportation with their Mobility as a service thinking, using open data, open APIs. Why did the National gallery release 12000 fine art images for free reuse. And, how can YOU create a more transparent, effective, creative and well-being world. Join us for three days of open data extravaganza!  Open knowledge, open collaboration, open society!

Each year, on March 3, the international open day is celebrated across the world. This year, we are planning to be quite active and take a 360-degrees approach, and invite you to take part in some of the events. As the open data day is a Saturday, we thought it could be useful to have some program in the preceding days, too – to make sure have also the public sector and businesses involved. Hope you can pop in anytime at a time convenient for you – bring a friend, too!

Day 1: Kickoff to Open Data Day by Helsinki Loves Developers & Open Knowledge Finland

Thursday March 1, 2018 at 3-6 PM, The Shortcut Lab at Maria 01 (Door 15B)

The first meetup that will be organized as a part of Open Data Day 2018 event series in Finland on 1st – 3rd March! During this Helsinki Loves Developers & OKFI event you will get a great view what has happened during the past years in terms of open data in Finland and which are the outcomes and benefits, what is happening at the moment and which are the next steps. This event is a great place to meet and discuss with open data advocates, users and other stakeholders. The aim of the event is to promote awareness and use of open data – especially to new audiences, like the startups at Maria 01.

Meet new folks, hear cases like Whim (Mobility as a service, using open data and open APIs in transport) and Energy and climate atlas and solar energy potential (3D open data models).

15 – 15.45 What is open data? Where are we at, why should we care?

  • Open Data in a nutshell – what’s in it for me?
  • The Finnish Open Data Ecosystem is amazing!

15.45 – 17.15 Using open data for your business –

  • How Tencent and Helsinki worked together to bring a Helsinki guide to the Chinese WeChat platform
  • Whim – Mobility as a service revolutionizes public transport – using open data, open APIs, Jonna Pöllänen/MaaS Global
  • Energy and climate atlas and solar energy potential (3D) as open data – https://kartta.hel.fi/3d/atlas/ and https://kartta.hel.fi/3d/solar/ , Petteri Huuska
  • DOB for data-driven business, Jyrki Koskinen
  • How the National Gallery released 12000 artworks for free reuse

17.15 -> Dialogue and workshopping

  • What data do YOU need? How to make collaboration smoother Challenges in using open data

More cool surprises likely! The event space is The Shortcut Lab at Maria 01 – Door 15B.
Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:

Facebook: https://www.facebook.com/events/940493522793115/

Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/247800446/

Day 2: Hands-on sessions and meetups of the projects and working groups of Open Knowledge Finland

Friday March 2, 2018 at 10 AM – 7 PM at Maria 01 (Door 15E)

The day will end with the session #4 for the OKFI Strategy 2018-2023. Topics may include e.g. MyData, Lobbaus läpinäkyväksi – Transparency of Lobbying, new projects (Avoimet juuret, Wikidocumentaries, New Digital Rights), Open Science, AvoinGLAM, MyData, etc. Suggestions for specific activities are still welcome!

Schedule 

  • 10 – 12.30 Project sessions, parallel tracks
  • 12.30 – 13.30 Lunch session on ResponsiveORG and open collaboration.
  • 13.30 – 15.30 Project sessions, parallel tracks
  • 16  – 17 AvoinGLAM working group meet
  • 17 – 19 Joint Open Knowledge Strategy session
  • 19 -> Open Beers?!

Lunch and snacks are on the house! Co-create the agenda at http://okf.fi/odd-2018

The event spaces are 2 large meeting rooms at Maria 01 – Door 15E.
Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:

Facebook: https://www.facebook.com/events/172198743543043/

Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/246875734/

Day 3: Open Data Jam: Mapathons, Democrathon and Lightning Talks

Saturday March 3, 2018 at 10 AM – 4 PM at Maria 01 event space (Main door 15C, 2nd floor)

This is the official Open Data Day. For us, it would be a combination of brunch, mapathons, wikidata democrathon and other stuff we co-create! Feel free to pop by when you have a chance! The programme will include at least the following:

  • Democratic Commons Democrathon

    The Democrathon, or Democratic commons workshop, is a session with the intention of adding and improving various national, regional and/or municipal political and legislative data in Wikidata for Finland. This builds nicely on the Vaalidatahack that YLE organized about a year ago, and is based on MySociety’s Democratic Commons project, see https://www.mysociety.org/2017/11/22/democratic-commons-open-data-infrastructure-for-democracy/. We will have a visiting expert from the UK hosting the event. Tony Bowden works for mySociety, he’s the project lead on mySociety’s  EveryPolitician/Wikidata project. EveryPolitician is Tony’s brainchild coming from his deep understanding that it’s impossible to create services to hold politicians to account if you’re not starting with good quality, consistent data.
  • Three  mapathons for OpenStreetMap (OSM): Humanitarian OpenStreetMap (HOT-OSM), street views for OSM with Mapillary, and OSM mapping for local purposes.In mapathons people gather together to improve open maps. Experience in mapping is not needed, each mapathon includes guidance throughout the event. You may attend just a single mapathon or all of them – or just come to meet and chat with people in Finnish mapping communities, Humanitarian OpenStreetMap Team and OSM Finland. Most of the time is used for hands-on mapping or photographing outdoors.
    • The Mapillary mapathon takes us outdoors and allows anyone to share their street level photos to create street views or to help, for example, in OpenStreetMap editing.
    • In the Humanitarian OSM mapathon, a vulnerable area of the world is mapped, in order to support disaster risk reduction and response efforts, typically done using aerial images.
    • The OSM mapping for our local needs, for example Digitransit Journey Planner (HSL Reittiopas and opas.matka.fi) and your specific interests, utilizes aerial images and other data sources such as Mapillary photos. It is useful if you bring your own smartphone, laptop and mouse.

The event space are event space and meeting rooms on the 2nd floor of Maria 01, MAIN ENTRANCE. Call 040-5255153/Teemu or post to the event page, if you are having trouble finding the place.

Sign up:

Facebook: https://www.facebook.com/events/532955153746624/

Meetup: https://www.meetup.com/Open-Data-Finland/events/246875754/

 

The Open Data Day activities are brought to you by Open Knowledge Finland, City of Helsinki – Hel <3 Developers, Wikimedia Finland, MySociety, The Shortcut, The Shuttleworth Foundation and of course Open Knowledge International. THANK YOU <3

The post Open Data Day 2018 is here – Welcome to 3 days of #opendata learn, think and do! appeared first on Open Knowledge Finland.

Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa (Open Knowledge Finland)

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 31.1.2018

Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja.

Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen.

Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä.

“Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti.

Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun.

“Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi.

Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta:
http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut

Suora URL: https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992

Lisätietoja selvityksestä:

Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija
Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry.
leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872
http://www.iki.fi/Leo.Lahti

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja,
Open Knowledge Finland ry.
teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153

Anna Björk, YTT, analyytikko
Oxford Research Oy
anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017.
Web: www.okf.fi

Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille.
Web: www.oxfordresearch.fi

Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta.
Web: www.avointiede.fi

The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.

Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta (Open Knowledge Finland)

Open Knowledge Finland on tänään 1.12.2017 saanut huomattavan tunnustuksen Chydenius-säätiöltä.
Alla Chydenius-säätiön tiedote kokonaisuudessaan.

Chydenius-mitalit kahdelle lobbausrekisterien edistäjälle

 


Helsingin Sanomain Säätiö ja Anders Chydenius -säätiö järjestivät tänään perjantaina Tietämisen vapauden päivän seminaarin lobbauksen avoimuudesta. Päivälehden museolla (klo 14-16) järjestettävä tilaisuus liittyi Chydeniuksen aikaansaaman painovapausasetuksen (2.12.1766) vuosipäivän viettoon.


Seminaarin alussa myönnettiin Chydenius-mitali tunnustuksena kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta Chydeniuksen avoimuusperiaatteiden hyväksi. 
Chydeniuksen avoimuusmitalin saivat ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Open Knowledge Finland ry vaikuttamistoiminnan avoimuutta ja kansainvälisiä lobbausrekisterikäytäntöjä koskevan keskustelun edistämisestä.


Perusteluissa todetaan, että lobbari
rekisteri edistää keskustelua vaikuttamistoiminnasta tavalla, joka tunnistaa toisaalta demokratiaan kuuluvan sananvapauden tärkeyden ja toisaalta yhteiskunnallisen keskustelun avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksen.

ProComin osalta todetaan lisäksi, että lobbarirekisterin perustaminen on edistänyt keskustelua vaikuttajaviestintään liittyvistä eettisistä periaatteista ja alan sisäisestä itsesääntelystä. Open Knowledge Finlandin ansioista todetaan, että sen käynnistämä kampanja lainsäätäjiin suuntautuvan lobbauksen kattavasta rekisteristä on vahvistanut keskustelua kansainvälisesti parhaista avoimuuskäytännöistä.


Mitalien myöntämisestä olivat päättäneet Anders Chydenius -säätiö ja Chydenius-instituutin kannatusyhdistys. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikasen mukaan Anders Chydenius -säätiö haluaa edistää avoimuuskeskustelua, joka pyrkii huomioimaan
 sekä päätöksenteon transparenssin että tavallisten kansalaisten yksityisyydensuojan merkityksen.

Aikaisemmat mitalit avoimille innovaatioille, kansainvälisten järjestöjen toiminnalle ja tutkivalle journalismille

Chydenius-mitali myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöille.

Edellisellä kerralla saajana on tutkiva journamismi, kun taloustoimittaja Jyri Hänninen ja TV-toimittaja Minna Knus-Galán palkittiin sillä perusteella, että he ovat osallistuneet kansainvälisesti merkittävällä tavalla pääomavirtojen julkisuuden edistämiseen.

Mitali on myönnetty kaksi kertaa kansainvälisten järjestöjen vaikuttajille. Mitali on myönnetty Etyjin mediavaltuutettu Miklos Harasztille, jonka ansiot liittyvät julkisuuslainsäädännön edistämiseen Itä-Euroopassa, sekä Unescon pääjohtaja Irina Bokovalle, joka palkittiin roolistaan Unescon sananvapaustyön johtamisessa.

Ensimmäinen Chydeniuksen avoimuusmitali on myönnetty Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjälle Linus Torvaldsille, joka palkittiin avointen innovaatioiden edistämisestä.

Lisätietoja: asiamies Juha Mustonen, 040 356 3782

 


Lisätietoja lobbausrekisteriin liittyvästä Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteesta ja kampanjasta:

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland ry,
040 5255153,
 teemu.ropponen@okf.fi

Kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2653


WWW: www.lobbauslapinakyvaksi.fi


Facebook: www.facebook.com/LobbausLapinakyvaksi

Twitter: @LobbausAloite

The post Open Knowledge Finland ja ProCom palkittiin Chydenius-mitaleilla työstä vaikuttamistoiminnan avoimuuden puolesta appeared first on Open Knowledge Finland.

Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle (Open Knowledge Finland)

Photo by Micheile Henderson on Unsplash

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke on palkinnut Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän avoimen tieteellisen julkaisemisen hyväksi tehdystä työstä. Palkinto julkistettiin hankkeen päätöstapahtumassa, Avoimen tieteen foorumissa Helsingin Paasitornissa 16.11.2017. Palkinnon otti vastaan työryhmän core-henkilö Heidi Laine. Ohessa Laineen tilaisuudessa pitämä kiitospuheenvuoro kokonaisuudessaan:

Suuri kiitos ministeriölle ja kaikille asiaan vaikuttaneille tästä arvokkaasta tunnustuksesta.

Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmä edistää avointen toimintamallien omaksumista kotimaisessa tutkimuksessa.

Tämä tunnustus tuli julkaisutoiminnan avoimuuden edistämisestä, mutta me työskentelemme sen hyväksi, että tutkimuksen koko elinkaari, niin tutkimusaineistojen, lähdekoodin, julkaisujen, opetusmateriaalien kuin muidenkin resurssien osalta olisi mahdollisimman avointa.

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin on välttämätöntä. Eli kyse ei ole avoimuudesta itsetarkoituksena, vaan välineenä demokratiaan, tasa-arvoon ja yhteiskunnan tietopohjaiseen kehittämiseen.

Työryhmän monipuolisesta työkalupakista löytyy niin keskustelutilaisuuksia, lausuntoja, projekteja kuin tietopyyntöjäkin.

Viime vuosien toiminnan kohokohtiin kuuluu Leo Lahden työryhmän nimissä tekemä tietopyyntö koskien tiedekustantajille maksettavia tiedelehtien tilausmaksuja.

Rahavirtojen läpinäkymättömyys on ollut yksi suurimmista esteistä tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan huomion laajamittaiselle heräämiselle kaupallisen tieteellisen julkaisutoiminnan ongelmiin.

Leon menestyksekäs tietopyyntö loi ATT-hankkeelle momentumin kerätä kustannustietoja kattavasti tutkimusorganisaatioista ympäri maan.

Kustannusten näkyväksi tekeminen kansallisella tasolla oli paitsi pioneeritoimintaa maailman mittakaavasssa, myös painoi osaltaan FinELibin sopimusneuvotteluja tukeneiden ja yhteensä yli 3000 allekirjoitusta keränneiden Tiedon hinta – ja No deal, no review -kampanjoiden onnistumisessa. Kampanjat eivät varsinaisesti olleet osa avoimen tieteen työryhmän toimintaa, mutta niiden takana olivat työryhmäaktiivit, minkä lisäksi työryhmä tuki kampanjoita pienimuotoisesti myös taloudellisesti, verkkosivukustannusten osalta.

Muihin viimeaikaisiin avauksiin kuuluvat lisäksi muun muassa opetusministerille suunnattu avoimen tieteen tutkimusetiikkaa tukevaa vaikutusta koskeva lausunto sekä kansalaistieteen avoimuutta edistävän potentiaalinen pohdiskeleminen, ensin osana ATT-hankkeen rahoittamaa Avoin kansalaistiede -projektia ja sen jälkeen mm. Mikrohistoriawiki-projektiaihion tiimoilta.

Vaikka työryhmällä ei ole virallista jäsenistöä ja sen toiminta on avointa kaikille, on olemassa joukko nimiä, jotka toistuvat työryhmän toiminnassa ja haluaisin tuoda ne tässä esiin:

Konsta Happonen

Mikael Laakso

Leo Lahti

Joona Lehtomäki

Samuli Ollila

Maija Paavolainen*

Jessica Parland-von Essen

Tuuli Toivonen

Mikko Tolonen

Susanna Ånäs

… sekä tietysti Open Knowledgen toiminnanjohtaja Teemu Ropponen, jonka positiivinen asenne ja energian määrä jaksavat alati hämmästyttää.

Viimeksi mainittua lukuunottamatta kaikki osallistuvat toimintaan vapaaehtoisuuden pohjalta, muiden töidensä ohessa, joskus kustannuksellakin. Työryhmätoiminnan jatkuvuus on koko ajan vaakalaudalla, kun aktiivit tasapainoilevat eri suunnista tulevien vaatimusten ja velvollisuuksien ristipaineessa.

Tämä ei toki ole poikkeuksellista tiedeyhteisössä. Tieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on vuosikymmenten, ellei vuosisatojen perinteet tieteen edistämisessä vapaana kansalaistoimintana.

Nämä eivät ole uusia vaatimuksia avoimen tieteen keskusteluissa, mutta tuon ne esiin toiston uhallakin: tutkijoita pitää palkita muustakin kuin artikkelijulkaisuista ja tutkijan uran pitäisi mahdollistaa horisontin ulottaminen seuraavaa rahoitushakua pidemmälle, sekä tutkimuksen tekemisen että oman taloudellisen toimeentulon osalta.

ATT-hankkeen jälkeisessä ajassa on kriittisen tärkeää, että tieteen ruohonjuuritasoa ja erityisesti nuoria tutkijoita osallistetaan avoimen tieteen kehitykseen, enkä tarkoita vain kuulemista, vaan myös ratkaisevien päätösten tekemistä. Kiitos!

*Maijan nimi ei ollut mukana puheen alkuperäisessä versiossa, mutta se haluttiin ansaitusti lisätä tähän verkkoversioon.

The post Avoimuuden palkinto avoimen tieteen työryhmälle appeared first on Open Knowledge Finland.

MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle (Open Knowledge Finland)

Ke 30.8. Tallinnassa, Tallinn University Conference Centre, Narva Maantee 29
To-pe 31.8.-1.9. Helsingissä, Kulttuuritalo, Sturenkatu 4


Kolmipäiväinen MyData 2017 -konferenssi vauhdittaa siirtymää yrityskeskeisestä henkilökohtaisen datan hallinnasta ja hyödyntämisestä kohti ihmiskeskeistä ja yksilöllistä datan hallintaa. Konferenssissa julkaistaan MyData Declaration, eli ihmiskeskeisen tietojenkäsittelyn teesit, jotka ovat allekirjoitettavissa konferenssin aikana.

Yksinkertaistettuna MyData -periaatteet voimaannuttavat kansalaisia/palveluiden käyttäjiä, sillä käyttäjä itse voi esimerkiksi uudelleenkäyttää itsestään kerättyä tietoa tai määritellä, miten tietoa jaetaan esimerkiksi muihin palveluihin, mainostajille, tutkijoille tai muille tiedon hyödyntäjille. MyData tulee paitsi tehostamaan julkisia palveluita, myös tuottamaan aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita ja on myös todennäköistä, että käyttäjät itse voivat esimerkiksi myydä tietoja itsestään mainostajille. MyData voimaannuttaa kuluttajakansalaisen.

MyData nivoutuu vahvasti tiedon avoimuuteen – ja on internetin suuria haasteita

World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on nostanyt henkilötiedon käsittelyn yhdeksi kolmesta suuresta internetin tulevaisuutta määrittäväksi haasteeksi. Siksi henkilötieto onkin ollut tärkeä asia Euroopan digitalisaatioagendalla ja uusi EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astumassa voimaan alle vuoden päästä. Siinä missä tietosuoja-asetus tuo itsessään kansalaisille turvaa ja uusia digitaalisia oikeuksia henkilötietoon liittyen, MyData tavallaan rakentaa tämän päälle, tuomalla lisää oikeuksia, ja määrittelemällä periaatteet ja eräänlaisen arkkitehtuurin sille miten henkilötietoa hallinnoidaan käyttäjän ja palveluiden kesken.

Myös henkilötietoon liittyvien palveluiden taloudellinen merkitys on valtava. Henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista (World Economic Forum, 2013) ja niihin liittyvien palvelujen kokonaismarkkinan on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 1000 miljardiin euroon vuonna 2020 (Boston Consulting Group, 2012).

Nokkela lukija kysyy mitä tekemistä MyDatalla on avoimen tiedon ja avoimen datan kanssa. Siinä missä avoin data viittaa kaikkien julkisesti saatavilla oleviin tietovarantoihin, MyDatassa puolestaan yksi olennainen osa on vastaavasti yksilön

Kansainvälisen Open Knowledge -järjestön (ent. Open Knowledge Foundation) perustaja Rufus Pollock tiivisti avoimen datan ja MyDatan suhteen viime vuoden konferenssissa.

Avoimen datan potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia ja välillisiksi 100 miljardia euroa vuosittain EU -alueella (Vickery, 2011).  Sinänsä arviot ovat suuntaa antavia, mutta kokoluokaltaan henkilötiedon taloudellinen potentiaali on näin arvioituna jopa kymmenkertainen avoimen datan potentiaaliin verrattuna. Teimme Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalle (VN TEAS) selvityksen avoimen datan taloudellisista vaikutuksista ja yksi raportin löydöksistä olikin nimenomaan se, että tarvitaan laajempaa datatalouden osaamista ja että arvo syntyy yhdistelmällä erilaisia datalähteitä.

Toki on tärkeää muistaa, ettei kyse ole vain taloudellisesta merkityksestä. Yhtä kaikki, avoin data, MyData, tekoäly, big data, data-analytiikka – mm. nämä kulkevat käsi kädessä ja lisäävät toinen toisensa merkitystä ja vaikuttavuutta datataloudessa.

MyData 2017 -konferenssi – kansainvälinen yhteisö luo tulevaisuuden!

Toista kertaa järjestettävä tapahtuma on ainutlaatuinen, sillä se tuo yhteen yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt tutkijat ja hallinnon edustajat. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä konferenssissa oli 670 henkeä 25 maasta, eli onnistumme mainiosti. Viime vuoden konferenssin merkitystä ei kannata aliarvioida, sillä sen jälkeen MyData-verkostoja on käynnistetty useissa maissa, alunperin Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty MyData selvitys on käännetty useille kielille ja julkaistu ympäri maailmaa, ja yli 400 hengen MyData-konferenssi järjestetty Japanissa.

Tänä vuonna MyData 2017 -tapahtuma järjestetään 3-päiväisenä (30.8. – 1.9.2017) siten, että ensimmäinen päivä on Tallinnassa (tietyt teemasessiot ja akateeminen osuus), ja kaksi päivää (päätapahtuma) Helsingissä. Odotamme paikalle yli 700 henkeä – mukana on peräti yli 150 puhujaa, ja yli 40 eri sessiota!

Olemme pyrkineet pitämään lippujen hinnat maltillisena, että saadaan osallistujia erityyppisistä organisaatioista mukaan. Liput saa ostettua suoraan sivulta:  https://mydata2017.org/registration/

MyData 2017 -konferenssin järjestävät yhteistyössä Open Knowledge Finland, Aalto-yliopisto, Tallinnan yliopisto, ja ranskalainen tutkimusorganisaatio Fing. Konferenssi on yhteisöllisesti tuotettu – mukana on noin 10 palkattua henkilöä, yli 35 vapaaehtoista ja yli 50 ohjelman tuottajaa – ja se on Open Knowledge Finlandin vuoden suurin tapahtuma – tervetuloa mukaan!


Yo. tekstissä mainittuja lähteitä:

Rufus Pollock MyData 2016
https://www.youtube.com/watch?v=4SRUqQO_1CQ

MyData Declaration
https://mydata.org/declaration/

Three challenges for the web, according to its inventor, The Web Foundation (March 12, 2017)
https://webfoundation.org/2017/03/web-turns-28-letter/ 

Boston Consulting Group. (2012). The Value of Our Digital Identity. Liberty global Policy Series. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.libertyglobal.com/PDF/public-policy/The-Value-of-Our-Digital-Identity.pdf.

Koski, H., Honkanen, M., Luukkonen, J., Pajarinen, M., & Ropponen, T. (2017). Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. VNK.  Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18703

Vickery, G. (2011). Review of Recent Studies on PSI Re-Use and Related Market Developments. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.nsgic.org/public_resources/Vickery.pdf.

World Economic Forum. (2013). Unlocking the Value of Personal Data: From Collection to Usage. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www3.weforum.org/docs/WEF_IT_UnlockingValuePersonalData_CollectionUsage_Report_2013.pdf.

The post MyData 2017 -konferenssi luo perustaa reilulle, ihmiskeskeiselle ja sykkivälle datataloudelle appeared first on Open Knowledge Finland.

Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! (Open Knowledge Finland)

Varma lähestyvän syksyn merkki on, kun säätiöt ja rahastot julkaisevat omia hakuilmoituksiaan. Seuraavan 2 kuukauden aikana on ainakin 5 eri hakua, jotka voisivat olla relevantteja myös avoimen datan ja avoimuuden edistäjille.

Mm. seuraaviin hakuihin kannattaa mielestäni miettiä, kukin omista lähtökohdistaan, olisko jotain innostavaa mitä haluaisimme edistää!? Open Knowledge Finland ry on tehnyt yli 40 innostavaa projektia viimeisen viiden vuoden aikana – erittäin kiinnostavien kumppaneiden kanssa. Mitä kehittäisimme tällä kertaa?

Koneen säätiö

KIRA-digi

  • KIRA-digi tarjoaa rahoitusta kokeiluille, jotka edistävät rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Kokeilujen tavoitteena on 1) vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta, 2) mahdollistaa erilaisten mallien ja kehittämispolkujen testaaminen sekä 3) standardien ratkaisujen sovittaminen käytäntöön. Kokeiluja rahoitetaan yhteensä noin 4 miljoonalla eurolla vuosina 2016-2018.
  • Avoimen datan kulma? Paljon! On 3D-malleja, karttoja, paikkatietoa, energiaa, yms.
  • Lisätietoa: http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/hakuilmoitus.html
  • Deadline 31.8.2017

Nesslingin säätiö

  • Nesslingin Säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta sekä tutkitun ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi lajirikkauskarttaa voisi hyvin viedä eteenpäin, joskin sitä haettiin (onnistumatta) vuonna 2016. Ilmastomuutos on jatkuvasti kasvava huoli ja avoimen datan osuus sen tutkimuksessa ja ymmmärtämistä ja olennaista. Entäpä Suomen kaivosteollisuus ja sen ympäristövaikutukset?
  • Lisätietoa: http://www.nessling.fi/apurahat/avoimet-haut/
  • Deadline: 15.9.2017

Kordelinin säätiö

  • Tiivis kuvaus: Alfred Kordelinin säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.
  • Avoimen datan kulma? Esimerkiksi avoimen tieteen tai demokratian saralla (esim. faktantarkistus, vaalit, tutkittu tieto päätöksentekoon, päätöksenteko kansantajuiseksi, tms.) voisi löytyä sarkaa.
  • Lisätietoa: https://kordelin.fi/apurahat-2/
  • Deadline: 31.8.2017

Kokeilu- ja kehittämishankeavustus kulttuuritoimijoille

Muita hakuja

On hyvä huomata, että relevantteja hakuja on luultavasti tulossa myös Helsingin Innovaatiorahastolta ja 6Aika-hankkeelta. Vaikka näiden painopisteet eivät ole tiedossa vielä, kannattaa niitä miettiä jo nyt, kun on rutkasti aikaa.

Jatketaanko keskustelua?

Suosimme avointa keskustelua. Jatketaan keskustelua avoimesti esimerkiksi näin:

The post Rahoitus & uudet projektit: Isoja ideoita avoimesta datasta?! appeared first on Open Knowledge Finland.