Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus jatkuu syksyllä 2019!

Oppimisanalytiikka alkaa olla terminä tuttu monelle opetusalan ammattilaiselle. Käytännön osaaminen ja analytiikan tulosten konkreettinen hyödyntäminen osana omaa työtä kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ja opastusta.

Viime vuonna järjestimme oppimisanalytiikan käytöstä koulutuskokonaisuuden, jonka tarkoituksena oli sekä luoda pohjaa oppimisanalytiikan käyttöönotolle että kiinnostuneiden opettajien verkoston muodostamiselle.

Tänä vuonna saimme jatkorahoituksen Opetushallitukselta ja pääsemme jatkamaan opetustoimen henkilöstön oppimisanalytiikkaosaamisen täydennyskoulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiallisesti perusopetuksen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajille. Toki, jos tilaa on, kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan.

Uudessa kokonaisuudessa meillä on starttikurssin ja syventävän osion lisäksi konkareiden verkostotoiminta. Tarkemmin voit tutustua eri osioihin koulutuksen omilla sivuilla.

Kouluttajina Suomen eOppimiskeskus ry:n ja Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen väen lisäksi toimivat Juuso Koponen (Koponen+Hildén Oy) sekä Kari A. Hintikka Otaviasta.

Juuso Koponen on informaatiomuotoilija ja Koponen+Hildén-suunnittelutoimiston perustaja. Hän toimii informaatiomuotoilun tuntiopettajana Aalto-yliopistossa ja Lahden ammattikorkeakoulussa, ja on yksi suomenkielisen tiedon visualisoinnin perusteoksen, Tieto näkyväksi -kirjan kirjoittajista.

Kari A. Hintikka on pitkänlinjan konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, joka on viime vuosina erikoistunut oppimisanalytiikkaan, ja sen etiikkaan sekä bottien sielunelämään.

Koulutusten lähipäivien päivämäärät tarkentuvat kesän 2019 aikana. Starttikurssin ja syventävän osion koulutukset toteutetaan muutama poikkeusta lukuunottamatta pääosin Turussa Oppimisanalytiikan keskuksen tiloissa. Konkareiden tapaamispaikat sovitaan erikseen.

Mukaan voi jo ilmoittautua >>>

Lähetämme lisätiedot heti päivämäärien tarkennuttua kesän 2019 aikana.

Tervetuloa mukaan – nähdään syksyllä!

Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Erkki Kaila, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä.

Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Oppimisanalytiikan lupauksia arvioinnin avuksi (Pulssi – sykettä lukioarviointiin)

Leena Vainio on tehnyt Suomen eOppimiskeskuksen koordinoimassa Poluttamo-hankkeessa pian julkaistavan selvityksen Oppimisanalytiikan askeleet koulussa. Julkaisu on parhaillaan taitossa. Pääsin lukemaan sen ennakolta ja kommentoimaan lukio-opettajan näkökulmasta 30.10.2018 ITK-webinaarissa. [Linkitän julkaisun tähän.]

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan: ”oppijoista ja heidän toimintaympäristöistä kerättävää tietoa, mittaamista, analysointia ja raportointia, jonka pohjalta yritetään ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä.”

Analytiikka ei ole siis pelkkää tilastollista aineistoa, jolla kuvataan tapahtunutta vaan dataan yhdistyvällä tekoälyllä tehdään erilaisia toimenpiteitä, kuten päätelmiä ja ennakointeja. Data voi kertyä useista erilaisista lähteistä, vaikka oppimisen kohdalla tällä hetkellä alustavasti oppimisanalytiikaksi nimetyt järjestelmät ovat lähinnä sähköisiä oppimisympäristöjä, joissa käsitellään vain kyseisen järjestelmän sisällä syntynyttä dataa.

Raportissa kuvaillaan ensin oppimisanalytiikkaa yleisesti ja mitä se tarkoittaa koulujen kannalta. Sitten esitellään keskeisimmät suomalaisen 1-2 asteen koulutuksen käyttämät analytiikkatietoa tuottavat ympäristöt. Lopuksi raportissa pohditaan kriittisesti oppimisanalytiikan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä annetaan suosituksia, kuinka lähteä liikkeelle oppimisanalytiikan kanssa.

Parhaimmillaan teknologia voi tuoda opiskelun, opettamisen ja ohjaamisen avuksi erilaisia automaattisia toimintoja, joiden avulla muistetaan asioita, huomataan ongelmia ennen niiden pahenemista, löydetään vahvuuksia ja uusia suuntia. Analytiikka voi auttaa henkilökohtaistamaan oppimista luomalla adaptiivisesti toimivan, oppijan etenemisen tahtiin mukautuvan rakenteen. Oppimisanalytiikka voi olla myös puolueeton oppimisen tuki, joka ei anna alitajuisesti vinoutunutta tai tunteenomaisesti pärstäkertoimella vääristynyttä palautetta. Pahimmillaan oppimisanalytiikka voi olla kaikkialla vaaniva kyttäyskoneisto, joka toimii mekanistiseen tapaan kontollin ja vallan välineenä.

Erityisen tärkeää ovatkin oppimisanalytiikan kohdalla laillisuus ja eettisyys. Laillisuus ei riitä, vaan eettisiä kysymyksiä on pohdittava inhimillisen sivistyksen ja kasvatustavoitteiden kautta. Raportissa pohditaan ansiokkaasti myös oppilaitosjohdon roolia analytiikan käyttöönotossa. Tarvitaan ymmärrystä, osaamista ja suunnitelmallisuutta, jotta hyödyt tulevat käyttöön.

Oppimisanalytiikkaa ei myöskään kannata demonisoida, sillä ilman teknologiaakin opettaja kerää dataa oppilaistaan ja opiskelijoistaan, tietoisesti tai tiedostamatta ja tämäkin data vaikuttaa toimintaan. Hyvänä esimerkkinä tutkimus, jossa sama kouluaine annettiin opettajille arvioitavaksi joko nimettynä tytön tai pojan kirjoittamaksi. Pelkkä sukupuolitieto vaikutti opettajien antamaan arviointiin ja palautteeseen.

Poimin Leena Vainion raportista sitaatin, joka mielestäni on hyvä ohjenuora oppimisanalytiikan käyttäjille:

“Ensin on mietittävä, mitä ongelmaa datalla lähdetään ratkaisemaan. Vasta sen jälkeen on mietittävä, millä menetelmillä toimitaan.”

Lisätietoja aiheesta löytyy myös OKM:n Oppimisanalytiikkajaoksen sivustoilta.

ITK-webinaarissa ensin Leena Vainio esitteli raportin pääkohtia, sitten minä kommentoin arjen tulokulmasta ja lopuksi Ville Venäläinen katsahti lähitulevaisuuteen koneälyn kautta. ITK-webinaarin tallenteet ja esityksemme ITK-webinaarin diapaketti:

Kutsu: eOppimisen neuvottelukunta 23.10.2018 Otaniemessä (eOppimiskeskus)

eOppimisen neuvottelukunta kokoontuu lokakuussa oppimisanalytiikan ja saavutettavuuden teemojen äärelle.

Aika: 23.10.2018 klo 12-16
Paikka: Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Otaniementie 9, Espoo

Tilaisuudessa keskustellaan oppimisanalytiikasta oppilaitoksissa Leena Vainion tekemän haastattelututkimuksen sekä tuoreen julkaisun pohjalta. Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä osana opetusta ja ohjausta? Mitä mahdollisuuksia oppimisympäristöt tällä hetkellä tarjoavat? Miten omaa toimintaa tulisi kehittää, jotta oppimisanalytiikasta saisi enemmän irti?

Lisäksi tilaisuudessa keskustellaan oppimisen ja opetuksen saavutettavuudesta. Miten erilaiset oppijat voitaisiin huomioida paremmin hyödyntäen esim. Universal Design for Learning -viitekehystä? Miten kirjastot voisivat olla entistä vahvemmin osa elinikäisen oppimisen vahvistamista? eOppimiskeskus on mukana kahdessa uudessa syksyllä alkavassa hankkeessa, joissa näitä aiheita käsitellään.

Tilaisuuden isäntänä toimii eOppimisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Teemu Leinonen.

Ilmoittautumiset 12.10. mennessä


eOppimisen neuvottelukunta koostuu pääasiassa Suomen eOppimiskeskus ry:n päättävistä yhteisöjäsenistä, mutta sen toimintaan voivat myös muut osallistua. Neuvottelukunnan tehtävänä on ohjata Suomen eOppimiskeskuksen toimintaa.

https://www.eoppimiskeskus.fi/yhdistys/neuvottelukunta

Data ja visualisoinnit oppimisen ja ohjauksen tukena (eOppimiskeskus)

Teksti: Kari A. Hintikka
Kuva: Markus Kitola

Digitalisaation myötä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla syntyy nykyään niin paljon dataa, että ihmismieli ei hahmota sitä perinteisin keinoin, kuten vaikkapa tulostettuina paperilistoina. Samalla digitalisaatio tarjoaa uudentyyppisiä työkaluja. Niiden avulla datasta voidaan nähdä kokonaisuuksia sekä asioiden välisiä suhteita ja merkityksiä, joiden esiinsaaminen on lähes mahdotonta perinteisin keinoin.

Data ja sen visualisointi ovat tulleet arkeen esimerkiksi liikuntasovellusten ja älykännyjen myötä. Sovellusten avulla ihmiset voivat helposti seurata edistymistään, suhteuttaa suorituksiaan olosuhteisiin ja tehdä liikuntasuunnitelmia.

Toisena esimerkkinä ovat internetin ruokavalio-palvelut. Niissä haetaan päivittäistä kaloritarvetta varten tiedot ruokien ravintoarvoista esimerkiksi Fineli.fi:sta. Ihmisen kokoon suhteutettuna on helppo laatia päivittäiset ateriat.

Verkko-oppimisympäristöjen suosion myötä data ja sen analysointi on alkanut yleistyä myös oppimisessa, opetuksessa ja oppilaanohjauksessa. Opiskelijan digitaalisten jalanjälkien analysointia kutsutaan oppimisanalytiikaksi.

Oppimisanalytiikan hyödyntämisellä on paljon etuja. Opetus ja ohjaus voidaan kohdentaa niitä eniten tarvitseviin oppilaisiin. Mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Analytiikalla voidaan jopa ennakoida opiskelumenestystä ja keskustella ennakkoon opiskelijan kanssa millaisia tuloksia hän tavoittelee.

Matematiikassa oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa automaattisesti solmukohdittain ViLLEn analytiikkatyökalujen avulla

Oppimisanalytiikalla ja visualisoinneilla voidaan myös analysoida kurssin tai ryhmän sisäistä dynamiikkaa. Ketkä ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai kääntäen, onko paljon yksin opiskelevia ja pitäisikö asiaan tarttua.

Luonnollisestikaan digityökalut eivät korvaa opetusta tai henkilökohtaista oppilaanohjausta, mutta ne tarjoavat runsaasti työkaluja olemassa olevan tilanteen hahmottamiseen ja opetuksen ja ohjauksen suunnittelun tueksi.

Oppimisanalytiikkaa on tutkittu Suomessa muutama vuosi, pääasiassa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluissa. Yksittäiset oppilaitokset ovat tehneet analyyseja Excelilla, mutta pidemmän päälle valmistyökalut helpottavat varsinaista analysointia.

Moderneissa suomalaisissa oppimisympäristöissä alkaa olla myös analysointi- ja visualisointityökaluja. Esimerkiksi matematiikassa oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa automaattisesti solmukohdittain ViLLEn analytiikkatyökalujen avulla (ks. kuva).

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus

Suomen eOppimiskeskus ry järjestää vuonna 2018 yhdessä Otavan Opiston ja Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen kanssa perusasteen, toisen asteen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstölle suunnatun koulutuskokonaisuuden, joka tarjoaa digitaalisia valmiuksia ja itsenäistä soveltamistaitoa oppimisanalytiikan hyödyntämiseksi oman kurssin sähköistyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä ideoita jo käytössä olevien oppimateriaalien ja menetelmien nykyaikaistamiseen jatkuvan arvioinnin suuntaan. Tarjolla on lisäksi uudentyyppistä tietoa ja mahdollisuuksia arvioida ja ohjata oppijan osaamisen kehitystä sekä uusia henkilökohtaisen oppilaanohjauksen menetelmiä ja välineitä.

Koulutus koostuu kahden opintopisteen laajuisesta perusosasta sekä neljän opintopisteen syventävästä osasta, jotka sisältävät asiantuntijoiden vetämiä pajapäiviä, itsenäistä työskentelyä sekä webinaareja.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutusblogista >>>

Tuotu lähteestä: eOppimiskeskus

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi (2+4 op) (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Oppimisanalytiikan avulla voidaan tunnistaa opiskelun esteitä jo varhaisessa vaiheessa, lisätä opintosuorituksia ja suunnata opettajan ajankäyttöä rutiinitöistä opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Analytiikalla voidaan analysoida parhaiten edistyviä opiskelijoita ja omaksua heiltä toimintatapoja muille. Lisäksi oppimisanalytiikalla voidaan tarjota aiempaa tarkemmin oppijoille oikea-aikaisesti yksilöllisiä tukivaihtoehtoja ja vähentää opintojen keskeyttämisiä.

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutuksen tavoitteena on

  • antaa opettajille digitaalisia valmiuksia ja itsenäistä soveltamistaitoa oppimisanalytiikan hyödyntämisestä oman kurssin sähköistyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
  • nykyaikaistaa opettajan käytössä olevia oppimateriaaleja ja menetelmiä jatkuvan arvioinnin suuntaan. Analytiikan avulla opettaja saa hiljaisen tiedon rinnalle uudentyyppistä tietoa ja mahdollisuuksia arvioida ja ohjata oppijan osaamisen kehittymisessä.
  • datan visualisoinnin avulla ottaa käyttöön uusia henkilökohtaisen oppilaanohjauksen menetelmiä ja välineitä.

Koulutus jakaantuu kahteen moduuliin, joista ensimmäiseen (2 op) osallistuvat kaikki opettajat. Ensimmäisen moduulin tarkoitus on antaa yleiskuva mistä on kyse sekä hands-on kokemus, miten dataa voidaan hyödyntää.

Toinen moduuli on syventävä osa (4 op), joka on tarkoitettu opettajille, jotka haluavat hyödyntää oppimisanalytiikkaa omassa työssään.

SeOppi ja Otavan Opisto vastaavat yleisen osan toteuttamisesta ja Oppimisanalytiikan keskus syventävästä osasta.

Koulutukseen osallistuvat luovat sähköisen kurssin omaan opetukseensa ja jaettavaksi muille opettajille. Opettajat voivat käyttää omia aineistojaan ja sovelluksia tai Otavan Opiston tarjoamia avoimia oppimateriaaleja kymmeniin perus- ja toisen asteen kursseihin (CC).

Oppimisanalytiikan keskuksen ViLLE tarjoaa kymmeniä tuhansia valmiita tehtäviä sekä yli 100 tehtäväeditoria, joilla voidaan tuottaa jatkuvaa arviointia tukevia uusia tehtäviä. ViLLEssä tehdyt ja tuotetut aineistot ovat maksutta halukkaiden käytössä.

Data oppimisanalytiikan pohjana – perustaso (2 op)

Koulutusosiossa opitaan oppimisanalytiikan perusteet osana pedagogista työtä.

  • Digitaaliset jalanjäljet (MyData) sekä oppimisympäristöjen ja mobiililaitteiden tuottama data
  • Datan jalostaminen informaatioksi ja tiedoksi työkaluja hyödyntäen (esim.Google Maps, Excel)
  • Datan visualisoinnin esitystapoja ja työkaluja
  • Oppilasdata, oppilashallintajärjestelmät ja tietosuoja
  • Oppimisanalytiikan perusteita: datan analysointi
  • Erilaiset opiskelurytmit
  • Opiskelijoiden oppimisprofiilit, kuten pudokkaat, verkkaiset ja nopeimmin oppivat sekä erityyppiset aineistot
  • Keskeyttämisriskien tunnistaminen
  • Oppimisympäristön tuottaman datan hyödyntäminen, kuten automaattihälytykset

Koulutus toteutetaan hands-on-tyyppisinä tehtävinä, osa yhteisissä asiantuntijoiden vetämissä pajapäivissä ja osa itsenäisenä työskentelynä, jota tuetaan viikottaisilla verkkoklinikoilla.

Kohderyhmät: Perusaste, toinen aste ja vapaa sivistystyö
Laajuus: 2 op

Oppimisanalytiikka omassa työssäni – syventävä kokonaisuus (4 op)

Koulutusosion tarkoituksena on oppia, kuinka oppimisanalytiikkaa hyödynnetään osana oman pedagogisen työn suunnittelua ja toteutusta.

  • Avointen oppimateriaalien valinta
  • Avointen tehtävien valinta
  • Valitun oppimisympäristön työkalujen evaluointi ja kokeilut
  • Oman kurssin suunnittelu analytiikan mahdollisuuksia hyödyntäen
  • Käytettävien analytiikka-työkalujen valinta
  • Avointen oppimateriaalien käyttö
  • Avointen tehtävien käyttö
  • Opiskelijoiden edistymisen monitorointi ja ohjattu käytännön soveltaminen

Osallistujat kokeilevat oppimisanalytiikan hyödyntämistä omassa opetuksessaan.

Koulutus toteutetaan hands-on-tyyppisinä tehtävinä, osa yhteisissä asiantuntijoiden vetämissä pajapäivissä, osa itsenäisenä työskentelynä, jota tuetaan viikottaisilla verkkoklinikoilla.

Kohderyhmät: Perusaste, toinen aste ja vapaa sivistystyö
Laajuus: 4 op

Sisällöllisiä painotuksia tehdään ryhmä- ja oppilaitoskohtaisesti.

Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opettajien täydennyskoulutusta. Koulutus on osallistujille maksutonta.

Toteutusaikataulu: Toteuksesta sovitaan oppilaitoskohtaisesti, alkaen syksyllä 2017.

Lisätietoja: Titi Tamminen, Suomen eOppimiskeskus ry (titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi)





Tuotu lähteestä: Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa

Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? (Poluttamo)


Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? -selvitys luo käytännönläheisen katsauksen oppimisanalytiikkaan ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Selvitys keskittyy neljään pääteemaan eli

  • tiiviiseen johdatukseen oppimisanalytiikkaan eli mitä oppimisanalytiikka on?
  • mitä hyötyjä oppimisanalytiikasta voisi olla eli miksi oppimisanalytiikkaa?
  • keitä oppimisanalytiikan käyttö voisi hyödyttää eli kenelle oppimisanalytiikkaa?
  • mitä oppimisanalytiikan käyttö edellyttää eli miten oppimisanalytiikkaa?

Oppimisanalytiikka on tutkimuksen ja kehittämisen alueena varsin nuori. Ala kehittyy nopeasti ja olemme liittäneet mukaan selvitykseen myös laajahkon kirjallisuusluettelon, josta saa hyvää taustatukea syvemmälle tiedonhankinnalle.

DigiKilta-tapaaminen 19.9.2017: Alustat & analytiikka (Digikilta)

DigiKilta-hanke järjestää digitaalisia oppimisalustoja sekä oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Tampereella 19.9.2017. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä työpajoja.

Aika: 19.9.2017 klo 9-16
Paikka: Varalan urheiluopisto, Tampere

Tapahtuman tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Mistä oppimisanalytiikassa keskustellaan? (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2017 -lehdessä

Teksti: Ari-Matti Auvinen

SeOppi 1/2017 - sivu 6Oppimisanalytiikka on nopeasti kehittyvä ala. Oppimisanalytiikalla ymmärretään yleisesti oppijoista kertyvien tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia siten, että voidaan ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisen ympäristöjä. Oppimisanalytiikalla on valtavasti mahdollisuuksia oppimisen prosessien tukemisessa ja alalla tehdään monimuotoista tutkimus- ja selvitystyötä, mutta mistä kaikesta oppimisanalytiikan tutkimuksessa tällä hetkellä keskustellaan?

Mikä luo perustan oppimisanalytiikalle?

Oppimisanalytiikka perustuu laajalle määrälle dataa, joka syntyy oppijoiden toiminnasta erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Tätä valtavaa datamäärää pystytään nykyisin keräämään ja analysoimaan entistä tehokkaammin, ja oppimisanalytiikka onkin paljon velkaa erilaisille business intelligence -sovelluksille sekä jatkuvasti kehittyville muille data-analytiikan muodoille ja toimintatavoille. Kaikkea kertyvää dataa ei tarvitse analysoida ja samalla on huolehdittava siitä, että vain sellaista dataa kerrytetään, jolla on todellista oppimista tukevaa käyttöä.

Kun analysoitavaa dataa on huikeita määriä, etenkin oppimisanalytiikan haasteena on tuoda analysoinnin perusteella tehtäväraportointi niin oppijoille kuin oppimisen tukena toimiville henkilöille ymmärrettävään muotoon. Tässä työssä etenkin visualisointi (esimerkiksi visuaaliset hopsit) ovat avainasemassa.

Erilaiset oppimisen ja toiminnan ympäristöt

Monimuotoistuva oppiminen muuttaa tiedonkeräämistä oppijoista ja heidän toiminnastaan. Oppimista tapahtuu sekä suljetuissa (esimerkiksi oppilaitosten omissa) oppimisen ympäristöissä kuin myös avoimissa oppimisen ympäristöissä (esimerkiksi MOOC-kursseilla). Toinen tärkeä jaottelu on formaalin oppimisen ja non-formaalin oppimisen jako, kun non-formaalin oppimisen merkitys on jatkuvasti kasvamassa. Kolmas jaottelu koskee erilaisia oppimisen tapoja, joista jää hyvin erilaisia digitaalisia jälkiä. Tämä oppimisen moninaisuus sekä kaiken yhdestä oppijasta erilaisissa ympäristöissä ja konteksteissa kertyvän datan määrä ja laatu ovat oppimisanalytiikan keskustelun merkittäviä teemoja ja haasteita. Samalla tämä keskustelu on BigData-MyData-keskustelun aivan ytimessä, kun joudutaan hahmottamaan kaiken eri tavoilla kertyvän datan omistajuutta ja oikeuksia.

Erilaiset oppimisanalytiikan keskustelujen teemat

Oppimisanalytiikan tänäisestä tutkimuksesta voidaan tunnistaa muutamia keskeisiä temaattisia kokonaisuuksia. Käsittelen tässä sellaisia tutkimuksellisia teemoja, jotka liittyvät etenkin oppijoiden tukemiseen ja heidän oppimisprosesseihinsa. Oppimisanalytiikalla tuotetaan paljon tietoa myös oppilaitosten tarpeisiin ja luodaan mahdollisuuksia esimerkiksi oppilaitosten keskinäisiin ja oppilaitosten sisäisiin vertailuihin, mutta en seuraavassa käsittele niitä.

Ensimmäinen tutkimuksen tärkeä teema-alue on oppimisanalytiikan tuki oppijoiden itseohjautuvuudelle sekä oppijoiden omien kykyjen ja kehityksen tukemiselle. Tämä teema on myös esillä monissa alan kokeiluissa ja kehittämishankkeissa. Toinen teema on oppimisanalytiikalla oppimisen erilaisten yksilöllisten vaikeuksien ja pullonkaulojen tunnistaminen. Tämä teema liittyy myös oppimisen keskeyttämisen hallintaan, joka etenkin oppimisen monimuotoistuessa on entistä suurempi haaste. Kun oppijat toimivat monissa eri oppimisen ympäristöissä ja konteksteissa, ei oppiminen kaikissa ympäristöissä ole yhtä helppoa tai luontevaa. Kolmas teema liittyy edelliseen ja koskee oppimiseen kohdentuvien erilaisten tuki-interventioiden tyyliä ja ajoitusta – milloin ja millä tavoilla oppijat mahdollisesti tarvitsevat tukea ja minkälainen tuki toimii.

Neljäs teema liittyy oppijoiden verkostoihin – minkälaisissa verkostoissa oppijat toimivat, mitä tukea oppimisen prosessille voivat vertaiset antaa ja miten (esimerkiksi verkostoanalyysin keinoin) voidaan tukea näitä oppimiselle tärkeitä verkostoja ja niiden kautta syntyviä suhteita. Kun oppiminen on tulevaisuudessa entistä yhteisöllisempää toimintaa, niin tämän aiheen merkitys tulee jatkuvasti kasvamaan. Viides teema liittyy oppijoiden reitittämiseen erilaisiin vaihtoehtoisiin oppimisen resursseihin eli miten havaittuja oppimisen hankaluuksia tai kapeikkoja – tai liian vaatimatonta ponnistelua vaativia kokonaisuuksia – voitaisiin korvata vaihtoehtoisilla oppimisen resursseilla. Ja kuudes teema liittyy oppijoille annettavaan ja oppijoiden saamaan palautteeseen – miten oppimisanalytiikan avulla luotavaa palautetta voidaan jatkuvasti parantaa ja siten myös oppimisenkokemusta tukevoittaa.

Näiden sisällöllisten teemojen ohella erityisen tärkeiksi tutkimuksen ja keskustelun teemoiksi ovat nousseet eettiset ja tietoturvaan liittyvät kysymykset. Kun oppijoista kerätään jatkuvasti eri ympäristöissä paljon tietoja, niin onko oikein ja hyväksyttävää niitä käyttää ja yhdistellä? Kenellä pitäisi olla oikeudet niihin ja kenen luvalla tietoja saisi käyttää? Tietoturva on luontevasti myös olennainen aihe. Jos erilaisten rajapintojen avulla voidaan tietoja helposti yhdistellä, niin mitä tietoturvahaasteita tähän liittyy? Oppimisen erilaiset ympäristöt poikkeavat vahvasti toisistaan tietoturvan järjestämisen osalta.

Oppimisanalytiikan haasteet

Oppimisanalytiikan keskusteluissa ja tutkimuksissa nousee esille myös monia haasteita. Ensimmäinen suuri haaste liittyy kerättävän datan heterogeenisyyteen, ja myös siihen seikkaan, että painopiste on ollut vahvasti kvantitatiivisen datan keräämisessä ja analysoimisessa. Toinen haaste onkin oppijoiden oppimisen kokemuksen ymmärtäminen ja siitä olennaisen tiedon kerääminen ja analysointi. Kolmas haaste liittyy datan määrään ja sen liki hallitsemattomaan kasvuun – hukummeko dataan ymmärtämättä siitä riittävästi? Ja merkittävin haaste on muuntaa saatava kerätty data raportoidusta tiedosta toiminnaksi saakka – ei riitä, että tiedämme oppijan olevan opintojen keskeyttämisen vaarassa vaan meidän täytyy pystyä tarjoamaan myös ratkaisuja havaittuihin ongelmiin (esimerkiksi reitittämällä oppijaa toisenlaisiin oppimisen resursseihin tai vaihtoehtoisiin suoritustapoihin).

Kirjoituksessa keskeisenä lähteenä on käytetty Papamitsiou, Z – Economides, A (2014): Learning ​Analytics​ and ​Educational​ Data​ Mining​in Practice: A Systematic Literature Review of Empirical​ Evidence.​ Educational ​Technology ​& ​Society, 17(4), 49-64

26.4.2017 klo 15.00: Oppimisen kehittäminen analytiikan avulla (Suomen eOppimiskeskus ry:n koulutustarjontaa)

Digitaalisen oppimisen webinaarisarja

26.4.2017 klo 15.00-15.30

Oppimisen kehittäminen analytiikan avulla

Mediamaisteri & IntelliBoard

Webinaarihuoneen osoite:
https://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/eoppimiskeskus

Esityksessä käydään läpi MaisteriLMS:n oppimisen analytiikka -ratkaisua nimeltä Intelliboard. Se on Moodleen integroitava opiskelijan, opettajan ja hallinnon työkalu, joka tarjoaa kattavat ja tietoturvalliset toiminnallisuudet analytiikan ja raportoinnin osalta.

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautumalla webinaariin varmistat, että saat webinaarimuistutuksen sähköpostiisi ennen webinaaria sekä webinaarin jälkeen linkin webinaaritallenteeseen ja muihin mahdollisiin webinaariaineistoihin. Ilmoittaudu mukaan >>>

Facebook-tapahtuma

Tutustu myös muihin digitaalisen oppimisen webinaareihin.