Käsityöstä datalouhintaan – visualisoinnit opon työn ja digiloikan tukena (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Kuvat: Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeen yhtenä tavoitteena oli visualisoida opiskelijan henkilökohtaista opinto/osaamispolkua. Visuaalinen HOPS ja HOKS eli VOPS rakennettiin kolmessa oppilaitoksessa: KK Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto.

Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti joulukuussa 2015.

Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti joulukuussa 2015.

VOPS:in perusajatus on, että opiskelija näkee ajantasaisen visualisoinnin opintojensa etenemisestä sekä kokonaisuudessaan että yksittäisten kurssien suhteen. VOPS:in avulla myös opettaja tai ohjaaja voivat keskustella tulevaisuuden suunnitelmista ja opintopolun etenemisestä opiskelijan kanssa.

Poluttamon VOPS:eja muunnettiin lennossa yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä. VOPS:ien kehitysjaksolle osui niin oppimisanalytiikan nousu, GDPR, KOSKI-integraatio, uusi OPS kuin ammatillisen reformikin.

VOPS:it kasvoivatkin opiskelijan ja ohjaajan yhteistyökaluista yleisemmäksi esimerkiksi oppilaitosten digitalisaatiosta ja digiloikasta pysyvän murroksen keskellä.

Poluttamon alussa Otavan Opistolla opiskelija täytti HOPS-lomakkeen Word-muodossa, jota läheteltiin edestakaisin. Ohjaajat kaivoivat käsin eri järjestelmistä tietoja opiskelijan opintojen etenemisestä. VOPS:in myötä HOPS-lomake täytetään nyt verkossa. Data haetaan automaattisesti opiskelijan kaikista suorituksista, jolloin etenemisen hahmottaminen on helpompaa.

Digiloikka, kuten kaikki muukin oppiminen on kerroksellista. Kun oppilaitos on ensin ottanut käyttöön vaikkapa tabletit, voidaan opetella videoiden tallentamista, muokkausta ja jakamista. Tämän jälkeen voidaan kehittää uudentyyppisiä opetus- ja ryhmätyömuotoja jne.

Myös Opiston VOPS osoittautui digiloikaksi. Kun Opiston VOPS:in alkuperäinen idea oli saatu teknisesti toteutettua, niin datavirtojen käyttö alkoi herättää uutta ajattelua, jopa pidemmälle kuin hankkeessa alunperin ajateltiin.

Nyt opiskelijalle suunnitellaan uudenlaista koontinäkymää, josta opiskelija näkee VOPS:iakin laajemmin missä tilanteessa opinnot ovat.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.

Ajattelu yksittäisen kurssin datan näyttämisestä johti ideaan myös kurssien osasuoritusten visualisoinnista. Samaa visualisointitapaa käyttää esimerkiksi Turun yliopiston ViLLE-oppimisympäristö.

Alkuperäisen VOPS:in yksi tavoite oli näyttää ns.”abistatus” eli onko opiskelijalla valmiudet yo-kirjoituksiin. Tämäkin idea jalostui pidemmälle Opiston oppimisanalytiikka-osaamisen kehittymisen myötä.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.

Poluttamon ja VOPS:in myötä Otavan Opisto on päässyt automatisoimaan HOPS-prosessia, visualisoimaan aiemmin hyödyntämätöntä dataa ja luomaan uudenlaisia näkymiä opiskeludataan opiskelijalle ja ohjaajalle. Nämä ovat kuitenkin vain näkyvä osa.

VOPS-kehittämisen varsinaisia vaikutuksia ovat mm. opiskelijan ja ohjaajan parempi, ajantasainen ymmärrys opintojen etenemisestä, jolloin ohjaajilla jää enemmän aikaa varsinaiseen ohjaukseen.

Poluttamon VOPS-työkalu oli Otavan Opistolla datavisualisoinnin ensi askel. VOPS:in ideat ovat jo nyt johtaneet kerroksellisesti uusiin ja vieläkin monipuolisempiin ratkaisuihin ja Opisto on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Voi olla että nykymuotoista VOPS:ia ei kolmen vuoden päästä edes tarvita, mutta se oli digiloikan vauhdinoton kannalta keskeinen.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

ePortfolioiden multimodaaliset ominaisuudet II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela ja Maija Kerkola, Hämeen ammattikorkeakoulu

Jokainen meistä on erilaisten kyvykkyyksien ja älykkyyksien osa-alueiden yhdistelmä. Parhaat oppimistulokset mahdollistuvat suunnittelemalla koulutus esteettömästi saavutettavaksi ja huomioimalla opetuksessa opiskelijoiden erilaisuus (Universal Design for Learning – UDL). Oppimistuotokset voidaan dokumentoida ePortfolioon multimodaalisina. Dokumentoidussa aineistossa data voi olla useassa muodossa, äänin, kuvin, tekstein, graafeina, kohomerkein jne. Tällainen monimediainen aineisto voidaan myös jakaa monikanavaisesti. Multimodaalinen aineisto mahdollistaa opiskelijan ainutlaatuisten vahvuuksien osoittamisen hänen tavallaan. Lisäksi ePortfolioissa hyödynnetään osaamisen dokumentoimisessa nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamia multimodaalisia ominaisuuksia, ja näin saadaan tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien näyttämiseen.

Multimodaalisuus ja UDL – monia tapoja tuoda oma osaaminen esiin

Esteettömällä saavutettavuudella viitataan kaikille saavutettaviin oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Lisäksi sillä viitataan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuteen hyödyntää omaa ainutlaatuista lahjakkuus- ja oppimispotentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla. UDL-näkökulmasta erilaisuus voidaan huomioida

  1. oppimiseen sitouttamisessa käyttämällä monenlaisia keinoja kiinnostuksen ja motivaation herättämiseksi,
  2. esittämällä opiskeltava aines useammalla tavalla, ja
  3. tarjoamalla tehtävänannoissa opiskelijalle monenlaisia toiminta- ja ilmaisutapoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluasteesta riippumatta hyväksymme ja varmistamme eri tavoin tietoa vastaanottavien ja tuottavien opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella. Tämä edellyttää oppilaitoksissa usealla tasolla tapahtuvia toimenpiteitä, joilla luodaan arjen oppimisympäristöihin maaperää multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntämiselle. Tällaisesta toiminnasta löytyy hyvä esimerkki Otavan Opistolta, jossa rakennetaan multimodaalisuutta hyödyntäen kaikille soveltuvaa opetusta seuraavanlaisesti:

  • Lukiopsykologian materiaaleihin on tehty monimutkaisimmat ohjeet myös äänitteinä ja suunniteltu tehtäväksi ne myöhemmin lisäksi visuaalisina tekstin ja puheen tukemana. Monimutkaisin tarkoittaa tässä prosessimaista esseen ohjeistusta, jossa edetään kolmen vaiheen kautta varsinaiseen esseen kirjoittamiseen. Toteutusympäristö on portfoliotyyppinen opiskelu. Aineisto ohjaa opiskelijaa, joka opiskelee verkossa itsenäisesti ja voi tarpeen mukaan pyytää opettajalta tukea.
  • Lukiopsykologian oppimateriaaleihin on tehty tekstisisällön lisäksi videotallenteet.
  • Koko henkilöstölle on tarjolla Digioppija Otavan Opistolla -koulutus kaksi kertaa lukuvuodessa. Siinä nostetaan esiin oppilaitoksessa käyttökelpoisia multimodaalisia työtapoja ja sovelluksia. Tavoitteena on osata hyödyntää itse multimodaalisia työtapoja ja osata vinkata niitä omille opiskelijoille.

Jos oppilaitokset, niiden opetus ja oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille multimodaalisia vaihtoehtoja oppimistuotostensa rakentamiseen, on opiskelijan mahdollista rakentaa itselleen monipuolisesti osaamista dokumentoiva ePortfolio.

Opiskelijan osaamisen osoittaminen II-asteelta korkea-asteelle siirryttäessä

Korkea-asteella aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan opiskelijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksymistä osaksi opintoja ja tutkintoa. Mikäli aikaisemmat opinnot on suoritettu korkeakoulussa, voidaan ne hyväksilukea suoraan todistuksella. Mutta II-asteella hankittua osaamista ei voi korkea-asteella hyväksilukea pelkällä todistuksella, vaan silloin opiskelijan on annettava näyttö omasta osaamisesta. Etenkin juuri nivelvaiheessa oppilaitoksesta toiseen, opiskelijan pitää pystyä jotenkin kuvaamaan oma osaaminen. Tässä oman osaamisen näkyväksi tekemisessä ePortfolio on hyvä väline osoittamaan olemassa oleva osaaminen. Se on henkilökohtainen digitaalinen oppimisympäristö verkossa (Personal Learning Environment, PLE).

II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi sijoittuu pääasiassa opiskelijan opintojen alkuvaiheeseen. On tärkeätä, että opiskelijalla jo oleva osaaminen tunnistetaan heti opintojen alkuvaiheessa, jotta osaaminen voidaan huomioida opiskelijan korkea-asteen opintojen suunnittelussa. Tavoite on, että kenenkään ei tarvitse opiskella toiseen kertaan asioita, jotka hän jo osaa – on taidot sitten opittu millä kouluasteella tahansa, töissä tai harrastuksissa.

Kaikilla kouluasteilla opitaan paljon uusia asioita ja taitoja, mutta usein kaikkea opittua on vaikea muistaa. Siinä ePortfolio helpottaa, koska se voi toimia tallennuspaikkana, jonne opiskelija kerää näytteitä omasta osaamisesta systemaattisesti opintojen alusta asti. Henkilökohtaisesta ePortfoliosta voi koota hyvinkin persoonallisen ja sitä voi aina tarvittaessa helposti esitellä ja jakaa monikanavaisesti myös esim. rekrytointitilanteissa.

Erityisen tärkeätä olemassa olevan osaamisen tunnistaminen on myös opiskelijan motivaation ylläpitämiseksi. Tuskin kukaan motivoituu opiskelemaan samoja asioita useaan kertaan. Lisäksi varhainen osaamisen tunnistaminen on keino nopeuttaa opintoja. Sen sijaan, että opiskelija käyttäisi aikaansa samojen asioiden opiskeluun useaan kertaan, voi hän siirtyä suoraan haasteellisempiin opintoihin, ja siten jouduttaa tutkinnon valmistumista.

ePortfoliossa voi kuvata omaa osaamista sisällyttämällä sinne esim. tekstiä, kuvia tai videoita. Se on mahdollisuus, joka helpottaa mm. ICT-alan osaamisen näkyväksi tekemistä. Opiskelijalla voi olla vaikeuksia kuvailla sanoin “osaan ohjelmoida”, mutta ePortfolioon hän voi liittää näytteen omista koodaustaidoistaan. Pätkä itse tuotettua koodia kertoo jo paljon osaamisen tasosta korkea-asteen opettajalle.

ePortfoliota voidaan hyödyntää myös opiskelijan opetukseen liittyvissä erityisjärjestelyissä. Sinne opiskelija voi tallentaa esim. omia kokemuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä tai sinne voi tallentaa asiantuntijoiden suosituksia henkilökohtaisista opetusjärjestelyistä. Sitä kautta ne välittyvät II-asteelta korkea-asteelle ja ovat apuna uusien opintojen suunnittelussa. Silloin päästään nopeammin aloittamaan opinnot tarvittavin tukitoimin, kun ei tarvitse lähteä alusta asti pohtimaan ja suunnittelemaan opiskelijan henkilökohtaisia opetusjärjestelyjä.

Multimodaaliset ratkaisut luovat perustan opetuksen saavutettavuudelle ja osaamisen osoittamiselle

Yhteenvetona voidaan sanoa, että multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntäminen oppimateriaaleissa, oppimisympäristöissä ja oppimistehtävien annoissa luo kaikille soveltuvalle saavutettavalle opetukselle toimivia puitteita. Multimodaalisten oppimistuotosten dokumentointi ePortfolioon monipuolistaa entisestäänkin monikäyttöisten ePortfolioiden käyttöarvon II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa. Nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamat ratkaisut tuovat tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen ja vahvuuksien näyttämiseen.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Nettilukiossa hahmoteltiin opiskelijan jatko-opintopolkua tulevaisuusohjauksen työkaluilla (Poluttamo)

Suunnistuskartta matkalleni - kuva kartasta ja suurennuslasistaPolku tulevaisuuteen -pilottiryhmässä kokeiltiin erilaisten ohjausharjoituksien tekemistä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Pilottiryhmä kokoontui maalis-huhtikuussa yhteensä 5 kertaa 1,5 tunnin mittaisiin tuokioihin. Pilottiryhmään ilmoittautui yhteensä 15 Otavan Opiston nettilukion opiskelijaa.

Polku tulevaisuuteen -pilotin tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Tavoitteena oli, että pilotin päättyessä jokaisella olisi vähintään 1-2 varteenotettavaa koulua mietittynä.

Tapaamisissa tehtiin yhdessä ja yksin mm. Tulevaisuusohjauksen työkalupakin ja Omannäköinen elämä -kirjan harjoituksia. Opiskelijat saivat tehdä myös AVO-ammatinvalintatestin ja tutustuimme yhdessä Opintopolku.fi-palvelun käyttöön.

Jokaisella tapaamiskerralla käsiteltiin yhtä omaan osaamiseen ja/tai uraohjaukseen liittyvää aihetta. Opiskelijat tekivät tehtäviä, jotka sitten purettiin yhdessä. Tapaamisten teemat olivat: Me ollaan sankareita kaikki (haaveet ja kutsumusammatti), Hyvä minä! (luonteenvahvuudet, taidot, tulevaisuuden osaaminen), Hanki elämä! (Get a life -simulaatio, oman tulevaisuuden pohtiminen, tutustuttiin erilaisiin opintopolkuihin), Opintopolkuni (Avo-ammatinvalintaohjelma ja opintopolku.fi-palvelu), Hyvää opiskelumatkaa! (suunnistuskartan tekeminen ja aiempien aiheiden kertausta).

Lähitapaamisiin suunnitellut harjoitukset soveltuivat yllättävän hyvin myös etäohjaukseen. Esimerkiksi Tulevaisuusäänestys-harjoituksessa käytimme hyväksi AC:n äänestystyökalua. Opiskelijat voivat kommentoida harjoituksia chatin välityksellä tai puhumalla. Osa kommenteista kerättiin Padlet-seinälle. Kaikkia tehtäviä ei tarvinnut yhteisesti kommentoida vaan opiskelijat työskentelivät itsekseen oman pöydän ääressä esim. laatimalla suunnistuskartan opintoja varten paperille tai tekemällä ammatinvalintatestin netissä. Ohjaajina meille oli tärkeää huomata, että verkkotapaamisessa voi välillä olla hiljaisen työskentelyn aikaa. Yhteen tapaamiseen saimme mukaan pari vierailijaa kertomaan omista opintopoluistaan.

Jokainen AC-tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Tämä on kohtuullisen pitkä etäohjaustuokio. Teimme kaikille tapaamiskerroille karkean ohjelmarungon ja kerroimme jo alussa, mitä kaikkea on tänään ohjelmassa. Keräsimme tähän dokumenttiin myös opastukset harjoitusten tekemiseen ja jaoimme materiaalin opiskelijoille tilaisuuden jälkeen. Näin harjoituksia oli mahdollista kokeilla myöhemminkin, jos ei voinut osallistua itse tilaisuuteen.

Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta harjoitusten teosta. Ryhmän kokoontumisten välillä olisi voinut heidän mielestään olla vapaamuotoista yhteydenpitoa esimerkiksi FB-ryhmässä. Meillä on tarkoitus jatkaa toimintaa uuden ryhmän kanssa ensi syksynä. Ehkäpä otamme silloin ryhmän toiminnan tueksi jonkun somekanavan.

Teksti: Saara Kotkaranta
Kuva: Pixabay/bluebudgie

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Nettilukiossa hahmoteltiin opiskelijan jatko-opintopolkua tulevaisuusohjauksen työkaluilla (Poluttamo)

Suunnistuskartta matkalleni - kuva kartasta ja suurennuslasistaPolku tulevaisuuteen -pilottiryhmässä kokeiltiin erilaisten ohjausharjoituksien tekemistä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Pilottiryhmä kokoontui maalis-huhtikuussa yhteensä 5 kertaa 1,5 tunnin mittaisiin tuokioihin. Pilottiryhmään ilmoittautui yhteensä 15 Otavan Opiston nettilukion opiskelijaa.

Polku tulevaisuuteen -pilotin tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Tavoitteena oli, että pilotin päättyessä jokaisella olisi vähintään 1-2 varteenotettavaa koulua mietittynä.

Tapaamisissa tehtiin yhdessä ja yksin mm. Tulevaisuusohjauksen työkalupakin ja Omannäköinen elämä -kirjan harjoituksia. Opiskelijat saivat tehdä myös AVO-ammatinvalintatestin ja tutustuimme yhdessä Opintopolku.fi-palvelun käyttöön.

Jokaisella tapaamiskerralla käsiteltiin yhtä omaan osaamiseen ja/tai uraohjaukseen liittyvää aihetta. Opiskelijat tekivät tehtäviä, jotka sitten purettiin yhdessä. Tapaamisten teemat olivat: Me ollaan sankareita kaikki (haaveet ja kutsumusammatti), Hyvä minä! (luonteenvahvuudet, taidot, tulevaisuuden osaaminen), Hanki elämä! (Get a life -simulaatio, oman tulevaisuuden pohtiminen, tutustuttiin erilaisiin opintopolkuihin), Opintopolkuni (Avo-ammatinvalintaohjelma ja opintopolku.fi-palvelu), Hyvää opiskelumatkaa! (suunnistuskartan tekeminen ja aiempien aiheiden kertausta).

Lähitapaamisiin suunnitellut harjoitukset soveltuivat yllättävän hyvin myös etäohjaukseen. Esimerkiksi Tulevaisuusäänestys-harjoituksessa käytimme hyväksi AC:n äänestystyökalua. Opiskelijat voivat kommentoida harjoituksia chatin välityksellä tai puhumalla. Osa kommenteista kerättiin Padlet-seinälle. Kaikkia tehtäviä ei tarvinnut yhteisesti kommentoida vaan opiskelijat työskentelivät itsekseen oman pöydän ääressä esim. laatimalla suunnistuskartan opintoja varten paperille tai tekemällä ammatinvalintatestin netissä. Ohjaajina meille oli tärkeää huomata, että verkkotapaamisessa voi välillä olla hiljaisen työskentelyn aikaa. Yhteen tapaamiseen saimme mukaan pari vierailijaa kertomaan omista opintopoluistaan.

Jokainen AC-tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Tämä on kohtuullisen pitkä etäohjaustuokio. Teimme kaikille tapaamiskerroille karkean ohjelmarungon ja kerroimme jo alussa, mitä kaikkea on tänään ohjelmassa. Keräsimme tähän dokumenttiin myös opastukset harjoitusten tekemiseen ja jaoimme materiaalin opiskelijoille tilaisuuden jälkeen. Näin harjoituksia oli mahdollista kokeilla myöhemminkin, jos ei voinut osallistua itse tilaisuuteen.

Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta harjoitusten teosta. Ryhmän kokoontumisten välillä olisi voinut heidän mielestään olla vapaamuotoista yhteydenpitoa esimerkiksi FB-ryhmässä. Meillä on tarkoitus jatkaa toimintaa uuden ryhmän kanssa ensi syksynä. Ehkäpä otamme silloin ryhmän toiminnan tueksi jonkun somekanavan.

Teksti: Saara Kotkaranta
Kuva: Pixabay/bluebudgie

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Webinaaritallenne: Oppimisanalytiikka opiskelijaprofiloinnissa (Poluttamo)

Webinaaritallenne 29.5.2018

Mitä tietoja tarvitaan opiskelijaprofiilien luomiseksi? Miten tiedosta luodaan asiakasymmärrystä lisäävät profiilit? Miten opiskelijaprofiileista saatua tietoa voidaan hyödyntää oppilaitoksessa?

Asiantuntijoina Mia Pesonen (Otavan Opisto) & Lasse Hirsjärvi.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka opiskelijaprofiloinnissa (Poluttamo)

Mitä tietoja tarvitaan opiskelijaprofiilien luomiseksi? Miten tiedosta luodaan asiakasymmärrystä lisäävät profiilit? Miten opiskelijaprofiileista saatua tietoa voidaan hyödyntää oppilaitoksessa?

29.5.2018 klo 14.00-14.45
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Webinaarissa tarkastelemme Nettilukion opintonsa päättäneiden ja nykyisten opiskelijoiden profiileja ja persoonia. Kerromme, kuinka ne luotiin ja millaisia opiskelijapersoonia oppilaitoksessa opiskelee. Lisäksi kerromme kehittämisehdotuksia profiileille ja pohdimme kuinka profiileja voidaan hyödyntää oppilaitoksen eri toimijoiden keskuudessa.

Kuvakaappaus Nettilukiolaisen monet kasvot -julkaisusta - Klaara Kettunen ja Olli Oppimummo

Kuvakaappaus Nettilukiolaisen monet kasvot -julkaisusta.

Opiskelijatietoa saimme oppilashallintojärjestelmän sisältämästä datasta sekä haastattelemalla verkko-ohjaajia. Tutkimuksen perusteella saimme luotua kuusi erilaista opiskelijaprofiilia: Tavoitteelliset, Varttuneemmat, Kotiäidit, Nuorisolukiosta Nettilukioon siirtyvät, Alaikäiset ja Keskeyttäjät. Kerätyn tiedon perusteella profiilien ominaisuuksista saatiin selville mm. todennäköisimmät valmistujat ja keskeyttäjät. Lisäksi tutkimus auttoi ymmärtämään, mikä on opiskelijan pohjimmainen tarve opiskella Nettilukiossa.

Tutkimuksen tekijät ja webinaarin asiantuntijat:
Mia Pesonen (Otavan Opisto)
Lasse Hirsjärvi

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Webinaariosallistujan ohjeet

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti ja kuvat: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeessa kehitetään datan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat hahmottamaan opintojen etenemistä.

Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisointeja. Niistä opiskelija näkee helposti opintojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa.

Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilotissa kokeiltiin Googlen työkaluja opintojen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itselleen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keskinäiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aikana suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opiskelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osaalueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.

Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotissa nimetyn ohjaajansa kanssa.

Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Hangoutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskustelu oli mahdollista käydä chatin avulla.

Ryhmächat jouduttiin perustamaan jokaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suosittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.

Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajanhallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konkreettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan.

Osa opiskelijoista on kertonut ottaneensa kurssisuunnitelman käyttöön muillakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määräajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokeilussa oli mukana viisitoista opiskelijaa.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Nettilukio – aina auki (Opeblogi)

Vanhan kamun kanssa rupatellessa ohimennen tuli juttua jälkikasvusta ja opintoreiteistä. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun tieto Nettilukion mahdollisuuksista synnytti ahaa-oivalluksen. Samankaltainen juttutuokio oli erään lukio-opettajan kanssa pari kuukautta takaperin.

Kaikilla nuorilla lukio-opiskelu ei etene suunnitellusti. Elämään tulee urheilua, töitä, muuttoja, sairauksia. Kesken jääneet lukio-opinnot eivät ihan äkkiä vanhene, vaikka nyt onkin opetussuunnitelmien uudistuksen siirtymävaihe.

Otavan Opiston Nettilukiossa on kaksi linjaa, kuten kaikissa aikuislukioissa: aineopiskelu ja tutkintotavoitteiset lukio-opinnot. Aineopiskelijana voi opiskella kuka vain, ks. tarkempaa tietoa kurssimaksuista yms. aineopiskeluun liittyvästä. Tutkintotavoitteinen opiskelu on maksutonta. Lukio-opintojen lisäksi puuttuvan peruskoulun päättötodistuksen voi opiskella aikuisten perusopetuksen mukaisesti Nettiperuskoulussa.

Kun nuorisoasteen lukiossa opintonsa aloittanut jatkaa opintojaan Nettilukiossa, hän siirtyy aikuislukion opetussuunnitelmaan. Vanhat opinnot luetaan hyväksi ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma rakennetaan siitä, mihin opiskelija oli aiemmissa opinnoissa päässyt (erotodistus pitää kaivaa esiin tai hankkia siitä lukiosta, jossa opinnot jäivät kesken). Ihan kaikkea ei välttämättä voida lukea hyväksi, mutta valtaosa. Ehkä suurin ero opinnoissa on, että taito- ja taideaineita Nettilukiossa, kuten aikuislukioissa yleensäkään, ei ole samassa mittakaavassa kuin päivälukioissa.
Nettilukio on aina auki, on ollut jo 20 vuotta! Nettilukio on yksi Otavan Opiston oivallisista tulevaisuusaskelista. Tähän juttuun ei nyt mahdu muistella muita upeita polkuja, joita 1990-luvun lopulta alkaen Otavan Opisto rakensi oppimisen uusia ulottuvuuksia varten. Yhden kurkkauksen löytää osoitteesta https://metodix.fi/. 20-vuotisjuhlien muisteluksissa Nettilukion historiaa ja ihmisten kokemuksia.
Nettilukioon haetaan opiskelijaksi osoitteesta http://www.nettilukio.fi/ kohdasta Haku sähköisellä lomakkeella. Haku-sivulla kerrotaan, että hakijan tulee olla 18-vuotias. Aikuislukiot voivat ottaa rehtorin erityispäätöksellä myös nuorempia opiskelijoita (tällöin hakemuksella täytyy olla perusteet).
Opiskelu Nettilukiossa vaatii kykyä ohjata itseään. Pääosa kursseista opiskellaan portfoliotyyppisesti itsenäisinä verkko-opintoina Muikku-ympäristössä. Kursseilla on ohjaava oppimateriaali, erilaista lisäaineistoa ja oman osaamisen edistymistä indigoivia harjoituksia. Osaaminen näytetään oppimispäiväkirjan ja palautettavien portfoliotehtävien avulla. Opintojen tueksi on tarjolla erilaisia ryhmiä, verkkotapahtumia ja monipuolinen ohjauksen tuki sekä jokaisella kurssilla opettajan apu. Itsenäisen opiskelun lisäksi jaksoittain on tarjolla ryhmäkursseja verkossa.
Kannattaa tutustua! Nettilukio, Nettiperuskoulu, aineopiskelu ja Muikku-ympäristö (avoimia oppimateriaaleja).

Tuotu lähteestä: Opeblogi

Oppimisanalytiikkaa oppimassa (Poluttamo)

Poluttamon yhtenä teemana on oppimisanalytiikka (learning analytics). Menetelmänä – tai menetelmäkokonaisuutena – se Suomessa on vielä varsin uusi, mutta oletettavasti lähivuosina yleistyy nopeasti. Viime huhtikuun ITK-konferenssissa pidettiin ensimmäinen epävirallinen kokoontumisajo.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppilaan digitaalisia jalanjälkiä niin suorituksissa, edistymisessä, arvioissa kuin digioppimisympäristössäkin. Jalanjäljet voivat olla niin määrällisiä kuin laadullisia. Tätä dataa voidaan hyödyntää monin tavoin: niin etenemisen seuraamisessa, henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä kuin setvimällä, missä kohden MOOC-kurssi menee monella oppilaalla vaikeaksi ja voisiko oppimateriaalia kehittää.

Oppimisanalytiikan yleisesimerkkinä on pidetty Netflixin tuottamaa House of Cards -sarjaa. Netflix tiettävästi analysoi katsojien käyttäytymistä tarkkaan, kuten mitä kohtia ihmiset katsovat uudelleen ja minkä hahmon ilmaantuessa kohtaukseen pikakelataan. Näin sarjaa voidaan käsikirjoittaa lennosta katsojien mieltymysten suuntaan.

Otavan Opistossa olemme muutaman vuoden ajan kokeilleet ennakoida digijalanjäljistä, mitä valintoja uusi opiskelija mahdollisesti tekee suhteessa aiempien opiskelijoiden tekemiin valintoihin. Poluttamossa yhtenä tavoiteenamme on, että voisimme visualisoida helposti ymmärrettävästi opiskelijalle, millaisia valintoja muut ovat aiemmin vastaavassa tilanteessa tehneet. Näin opiskelija näkisi monisyisen kurssitarjottimen yhtenä kokonaisuutena sekä vaihtoehtoja jatko-opinnoille.

Harva nykyään edes miettii, kuinka paljon arkisista toimista tallentuu digitaalisesti. Niitä voidaan hyödyntää niin osana motivaatiota nousta päivittäin rappuja kuin valita päivällisen ainekset tai seurata mihin työaika todellisuudessa kuluu. Oppimisanalytiikka voi tuottaa paljon uusia näkökulmia siihen, mitä opiskelussa ja opettamisessa todellisuudessa tapahtuu. Samalla on kuitenkin itsestäänselvyys, että datan käsittely ja ylipäänsä tallentaminen edellyttää huolellisuutta. Suomessa esimerkiksi täysin käsittelemätön kysymys on, omistaako opiskelija itse tuottamansa digitaaliset jalanjäljet tai saako hän ne halutessaan itselleen?

Teksti: Kari A. Hintikka