Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä (Poluttamo)

Jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa HOPSin, jonka mukaisesti opinnot hiljalleen etenevät. Teknologian kehittymisen myötä HOPSista on tullut opintojen tiekartta, roadmap, joka hakee tietoa oppilaitoksen erilaisista varannoista. Tai siis voisi hakea. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty erilaisia visuaalisia HOPS-malleja toiselle asteelle, joiden tavoitteena on selkeyttää opiskelijan kuvaa siitä, missä opintojen suhteen olla menossa ja mihin ollaan suuntaamassa.

Lainsäädännön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mitä tietoja kerätään, miten, kenen toimesta, miten tietoja käytetään ja mihin analysoitu tieto päätyy?

COSS ry:n koostama selvitys keskittyy tuomaan esiin seikat, joita henkilökohtaistaisprosessissa tulisi huomioida.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Otavan Opiston VOPS pilottikäyttöön (Poluttamo)

Otavan Opisto on ottamassa pilottikäyttöön visuaalista HOPSia eli VOPS:ia. Sitä on demottu konseptitasolla aiemminkin avoimesti internetissä, mutta parhaillaan sitä ollaan integroimassa ”Muikku”-verkko-oppimisympäristöömme ja aidoksi työkaluksi.

VOPSin eri toiminnallisuuksia (www-selaimessa välilehtiä) on testattu muutamalla testiopiskelijalla ja saatujen kokemusten perusteella on vielä kesän ja alkusyksyn aikana viimeistelty nettilukiossa VOPSin toiminnallisuuksia. VOPSin ulkoasusta on pyydetty kommentteja ohjaustiimin jäseniltä ja esimerkiksi omalta välilehdeltään löytyvän HOPS-lomakkeen tekstiä on muokattu toiveiden mukaan.

Muikku-kuva

Näkymä testiopiskelijan Opiskelusuunnitelmani-sivusta Otavan Opiston VOPS:issa.

”HOPS-lomake” -välilehdellä tehdään opintosuunnitelmaan keskeisesti vaikuttavia valintoja. Näihin kuuluvat mm. opiskelijan suomen kielen valinnat, matematiikan laajuus, ylimääräiset kielet, katsomusaine sekä luonnontieteiden valinnat. Lisäksi välilehdellä määritellään opintojen tavoite (lukion päättötodistus tai ylioppilastutkinto tai molemmat). ”HOPS-lomake” -välilehdellä ei ole vielä mahdollista tehdä yo-kirjoitusvalintoja, mutta lukiovalinnat ovat jo kunnossa.

VOPSin ”Opiskelusuunnitelmani”-välilehdellä näkyvät opiskelijan ”HOPS-lomakkeelle” täyttämät valinnat sekä nettilukiossa tällä hetkellä saatavilla olevat uuden OPSin mukaiset kurssit. Tällä välilehdellä on merkitty erilaisilla symboleilla erityyppiset kurssit (lukion valtakunnalliset pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät). Opiskelijalle näytetään myös suunnitellut ja jo suoritetut kurssit arvosanoineen. VOPS ilmoittaa myös jo suoritettujen kurssien määrän ja suoritettujen pakollisten kurssien määrän. Tällä välilehdellä on mahdollista tehdä vielä valinnaisainevalintoja tai valita pakollisista aineista syventäviä kursseja.

Verkko-ohjaajan on mahdollista nähdä opiskelijan ”HOPS-lomake” ja ”Opiskelusuunnitelmani”-sivu ”Ohjaamo”-työkalun kautta. Ohjaajalla ei vielä ole mahdollisuutta muokata opiskelijan tekemiä valintoja ja tämän toiminnon mahdollisuutta tarkastellaan myöhemmin. Ohjaamossa ohjaajan näkymä jäi maksatuskaudella vielä hieman keskeneräiseksi, mutta se ei estä VOPSin käyttöönottoa.

Ensimmäiset oikeat opiskelijat saivat VOPSin käyttöönsä viikolla 40. Innokkaana odottelemme opiskelijoiden kommentteja uutukaisesta. Saatujen palautteiden perusteella teemme tarvittaessa muutostöitä ennen kuin annamme VOPSin isomman opiskelijajoukon käyttöön.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille – Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä (Poluttamo)

Ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-lehdessä on julkaistu Marjatta Puustisen kirjoittama artikkeli Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille – Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä:

Lapin AMKin kirjasto ja eOppimispalvelut ovat mukana Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea toisen asteen opiskelijaa oman opintopolun selkiyttämisessä, opinnoissa etenemisessä sekä ammatillisessa kasvussa ja kehittymisessä. Artikkelissa kerrotaan, miten tiedonhankintataitoihin painottuva osahanke on edennyt.

Artikkeli Kreodin sivuilla >>>


Tuotu lähteestä: Poluttamo

Toista syksyä kohden (Poluttamo)

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttava opiskelijaa hahmottamaan miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvat konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamisemerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyson lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partioilaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arviointiin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet muutamia sovelluksia ja appseja elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin:  mielenkiintoinen palvelu on Headsted (https://headsted.fi/). Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tukijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaisella on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

– Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry

Tuotu lähteestä Poluttamo

Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? (Poluttamo)


Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? -selvitys luo käytännönläheisen katsauksen oppimisanalytiikkaan ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Selvitys keskittyy neljään pääteemaan eli

  • tiiviiseen johdatukseen oppimisanalytiikkaan eli mitä oppimisanalytiikka on?
  • mitä hyötyjä oppimisanalytiikasta voisi olla eli miksi oppimisanalytiikkaa?
  • keitä oppimisanalytiikan käyttö voisi hyödyttää eli kenelle oppimisanalytiikkaa?
  • mitä oppimisanalytiikan käyttö edellyttää eli miten oppimisanalytiikkaa?

Oppimisanalytiikka on tutkimuksen ja kehittämisen alueena varsin nuori. Ala kehittyy nopeasti ja olemme liittäneet mukaan selvitykseen myös laajahkon kirjallisuusluettelon, josta saa hyvää taustatukea syvemmälle tiedonhankinnalle.

Oppijan digitaalinen jalanjälki – suositukset oppilaitoksille (Poluttamo)

Mitä oppilaitosten tulee huomioida käsitellessään opiskelijoiden henkilötietoja? Mitä oppimisanalytiikan työkalujen käyttöönottoa harkittaessa tulee huomioida?
Oppijan digitaalinen jalanjälki – suositukset oppilaitoksille

Webinaaritallenne: Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille (Poluttamo)

Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille
– Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä
Webinaaritallenne 23.5.2017

Webinaarissa esiteltiin toisen asteen opiskelijoille tehdyn tiedonhankintaan liittyvän kyselyn tuloksia ja Poluttamo-hankkeessa tekeillä olevia sisältöjä ja tehtäviä.

Esittelijöinä toimivat informaatikot Annamari Pudas ja Anitta Örn Lapin AMK:sta.

Esitysdiat


Apua sieppareille ruispellossa − oppimisanalytiikka opintojen ja opetuksen tukena (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2017 -lehdessä

Teksti: Rolf Lindén & Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto
Kuvat: ViLLE-team

SeOppi 1-2017 sivu 8J. D. Salingerin vuoden 1951 klassikko Sieppari ruispellossa kuvailee 16-vuotiaan Holden Caulfieldin elämää ja ajatusten kulkua, kun hänet erotetaan huonojen arvosanojensa takia viidennen kerran koulusta. Elämää sävyttävät aiemmat tragediat, vaikea suhde vanhempiin ja eteerinen haaveilu merkityksellisyydestä, jota kuvastaa hyvin kirjan nimeksikin valikoitunut haaveammatti siepparista, joka estää leikkiviä lapsia näkymättömiltä vaaroilta.

Vaikka ajatus viidesti koulusta erotetusta pojasta tuntuu nyky-Suomessa kärjistetyltä, kirja kuvailee hyvin hapuilevaa nuorta, joka ei saa tarvitsemaansa tukea eikä löydä etsimäänsä suuntaa elämälleen. Holden tekee saman valinnan monen nykyaikaisen vertaisensa kanssa eikä hae tarvitsemaansa tukea heiltä, jotka voivat häntä auttaa.

Nykynuorten etuna Salingerin aikakauden nuoriin on, että apua on mahdollista saada jo ennen kuin sitä pyytää, ja huonosti menestyviä pyritään erottamisten sijaan auttamaan. Sähköiset oppimisjärjestelmät keräävät systemaattisesti tietoa opiskelijan toiminnasta järjestelmässä, ja sisään- ja uloskirjautumisten ja tehtäväpalautusten ohella tietoa kertyy muun muassa vastausten oikeellisuudesta, tehtävien avaamisista ja sulkemisista sekä eri toimenpiteisiin käytetystä ajasta. Kun tietoa kerätään samanaikaisesti riittävän suurelta määrältä opiskelijoita, kerätystä datasta voidaan tiedonlouhinnan ja tilastollisten menetelmien avulla havaita toimintaa kuvaavia säännön alaisuuksia. Eräs esimerkki tällaisten säännön alaisuuksien tunnistamisesta on Lasse Seppäsen SeOppi-lehden numerossa 02/2016 kuvailema keskeyttämisriskin alaisten opiskelijoiden tunnistaminen opiskelijoiden kirjautumiskäyttäytymisen avulla. Taustalla vaikuttava ajatus on selvä – motivoituneet opiskelijat tekevät tehtäviä ja hyödyntävät tarjottua kurssimateriaalia, ja samalla kirjautuvat säännöllisesti kurssijärjestelmään.

Opettaja näkee luokkansa tuen tarpeen aihealueittain yhdellä silmäyksellä ja voi kohdentaa aikansa eniten apua tarvitseviin oppilaisiin.

Silloin, kun oppimisjärjestelmää käytetään tehtäväpalautusten ohella myös itse tehtävien tekoon, kertyvästä datasta paljastuu tietoa myös opiskelijoiden opiskelutottumuksista ja ajanhallinnasta. Osalla opiskelijoista on taipumuksia tehdä saamiaan tehtäviä öisin, jolloin säännöllinen unirytmi kärsii ja opiskelija menestyy opinnoissaan huonommin. Kun tehtävät tehdään suoraan oppimisjärjestelmään, huono toimintamalli voidaan tunnistaa ja siihen vaikuttavat ylläpitävät tekijät voidaan selvittää yhdessä opiskelijan kanssa. Ajatus on siis sama kuin Seppäsen esimerkissä, mutta erityyppinen data tarjoaa vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia.

Esimerkki eräältä Turun yliopiston kurssilta, kun kurssin alkamisesta on kulunut pari viikkoa. Kurssilta myöhemmin putoavat opiskelijat (0) alkavat erottua muista opiskelijoista.

Huonot opiskelutottumukset ja heikentynyt motivaatio heijastuvat useille kursseille samanaikaisesti, mutta opiskelijalla voi vastaavasti olla ongelmia myös yksittäisten kurssien kanssa. Tarkasteltava ajanjakso on tällöin paljon lyhyempi — olennaista tietoa opiskelijan opintomenestyksestä on yleensä tarjolla vain muutamalta viikolta kurssin alusta. Erityisesti suurilla kursseilla opettaja ei ehdi saada riittävän tarkkaa kuvaa yksittäisten opiskelijoiden taidoista, eikä opiskelija aina osaa Holdenin tavoin itse arvioida oman osaamisensa riittävyyttä. Toistuvasti luennoitavilla suurilla kursseilla voidaan kuitenkin hyödyntää aiemmilta vuosikursseilta kertynyttä dataa, jonka avulla voidaan ennustaa opiskelijan opintomenestystä meneillään olevalla kurssilla. Keskeisenä ajatuksena on, että vaikka yksittäiset opiskelijat vaihtuvatkin vuosittain, eri vuosikurssit ovat silti keskenään melko samanlaisia. Kun opiskelija lähtee kulkemaan kurssilla polkua, jollainen on jo usein aiemmin johtanut huonoon lopputulokseen, hänelle voidaan tarjota apua kurssin suorittamisessa. Tämänhetkisten tutkimustulosten perusteella kolme neljäsosaa seitsemänviikkoisen korkeakoulukurssin pudokkaista voidaan tunnistaa pelkästään tehtäväpalautusten ja saavutettujen pistemäärien perusteella luotettavasti jo muutaman viikon jälkeen, vaikka iso osa kurssin sisällöstä on edelleen opettamatta. Ennakoivia tekijöitä täydentämällä tunnistus voidaan tehdä vielä tätäkin aikaisemmin.

Yhdistämällä erilaisia analytiikalla avustettuja tukitoimia arvioimme saavuttavamme keskimääräiselle opiskelijalle noin kymmenen opintopisteen parannuksen vuositasolla. Holdenin kaltaisille nuorille on siis mahdollista saada apua ajoissa, mutta miten pidetään huolta siitä, että kiireellisesti apua tarvitsevia nuoria on alun alkujaankin mahdollisimman vähän?

Oppimisjärjestelmän päätehtävä on helpottaa opettajan arkea ja vapauttaa hänet rutiininomaisista tehtävistä oppilaiden tueksi. Turun yliopistossa kehittämämme ViLLE-oppimisjärjestelmä on rakennettu tämän ajatuksen pohjalta. Valtaosa sen tehtävistä on satunnaisesti generoituja ja automaattisesti arvioituja eli oppilas voi harjoitella opeteltavaa asiaa saman tehtävän avulla useita kertoja ilman, että tehtävä toistaa itseään. Satunnaisuus ja automaattinen arviointi mahdollistavat myös välittömän palautteen, jolloin oppilas näkee tehtävän malliratkaisun sekä tehdyn ratkaisun kannalta hyödyllistä tietoa.

Onnistumisen kokemuksia ViLLE:n opintopolun parissa alakoulussa.

Alakoulussa sähköisiä tehtäviä voidaan hyödyntää monipuolistamaan opetusta ja opettamaan lapsille huomaamattomasti laitteiden käyttöä. Parhaimmillaan sähköiset tehtävät helpottavat eriyttämistä ja tarjoavat monipuolista tietoa oppilaiden osaamisesta. ViLLE:n matematiikan ja ohjelmoinnin sähköisen opintopolun avulla opettajalla on monta tapaa eriyttää oppilaitaan. Oppilaalle asetettua vaatimustasoa voidaan eriyttää ylöspäin, tarjota alaspäin mukautettuja perustehtäviä, tai luoda oppilaalle kokonaan yksilöllistetty matematiikan oppimateriaali, joka tukee hänen erityistarpeitaan. Toisto ja järjestelmän tarjoama palautesykli vahvistavat oppilaan osaamista ja tarjoavat mahdollisuuden kerrata yhdessä opittua sisältöä.

Oppimisjärjestelmän tarjoaman automaattisen palautesyklin ohella on tärkeää, että tieto oppilaan osaamisesta kulkee myös opettajan kautta. Analytiikan ansiosta opettajalle jää tarkka tieto oikeista ja vääristä vastauksista ja jopa tieto kotitehtäviin käytetystä ajasta. Oppilaiden laskemista matematiikan tehtävistä analysoidaan ViLLE:ssä tyypillisimmät solmukohdat, eli haastavimmat aihealueet matematiikan oppimisessa. Oppilaiden laskiessa tehtäviä opettaja näkee, ketkä oppilaista tarvitsevat lisää tukea, ja millä osa-alueilla tuen tarpeet ilmenevät. Näin oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää kohdentamaan opettajan niukkoja resursseja paremmin sinne, missä niistä on eniten
apua. Automaattisesti arvioidut ja välitöntä palautetta antavat tehtävät auttavat vapauttamaan opettajan resursseja myös muilla tavoilla, sillä iso osa oppilaista pystyy etenemään välittömän palautteen avulla itsenäisesti, jolloin tarve opettajan antamalle avulle pienenee. Opettaja pystyy tällöin keskittymään sellaisten oppilaiden auttamiseen, jotka eivät selviä tehtävistä itsenäisesti.

Oppimisanalytiikka ja oppimisjärjestelmät tarjoavat yhdessä opettajalle työkalut pudokkaiden tunnistamiseen ja oppimisvaikeuksien synnyn ennaltaehkäisyyn, ja omalta osaltaan auttavat ennaltaehkäisemään Holdenin kaltaisten tapausten syntyä nykyisessä koulutusjärjestelmässä. On vaikeaa kuvitella tulevaisuutta, jossa nykyinen koulutusjärjestelmämme olisi kehittynyt yhtä paljon nykyisestä, kuin nykyjärjestelmämme on kehittynyt Salingerin aikaisesta verrokistaan ilman oppimisanalytiikan ja oppimisjärjestelmien tarjoamaa yhteistä ja johdonmukaista tukea.

Turun yliopisto on pioneeri oppimisanalytiikan ja sähköisen arvioinnin tutkimuksen saralla ja yliopistoon perustettiin syksyllä 2016 Oppimisanalytiikan keskus. Keskuksen tavoitteena on luoda tutkimuspohjainen ja oppimisanalytiikkaa hyödyntävä opetuksen kehittämisen malli taaperosta tohtoriin. Tätä varten keskus on mukana luomassa oppimisanalytiikan verkostoa, johon tarvitaan mukaan kaikki opetuskentän toimijat. Tämä verkosto kokoontuu seuraavan kerran ITK-päivillä huhtikuussa 2017 – Tervetuloa mukaan!

Webinaari: Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille (Poluttamo)

Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille
– Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä
23.5.2017 klo 14.00-14.30

Webinaarissa esitellään toisen asteen opiskelijoille tehdyn tiedonhankintaan liittyvän kyselyn tuloksia ja Poluttamo-hankkeessa tekeillä olevia sisältöjä ja tehtäviä.

Esittelijöinä toimivat projektipäällikkö Marjatta Puustinen sekä informaatikot Annamari Pudas ja Anitta Örn Lapin AMK:sta. Muutokset mahdollisia.

Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Facebook-tapahtuma

Poluttamo mukana SeOppi 1/2017 -lehdessä (Poluttamo)

Poluttamo-artikkeleita SeOppi-lehdessä: