Nettilukiossa hahmoteltiin opiskelijan jatko-opintopolkua tulevaisuusohjauksen työkaluilla (Poluttamo)

Suunnistuskartta matkalleni - kuva kartasta ja suurennuslasistaPolku tulevaisuuteen -pilottiryhmässä kokeiltiin erilaisten ohjausharjoituksien tekemistä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Pilottiryhmä kokoontui maalis-huhtikuussa yhteensä 5 kertaa 1,5 tunnin mittaisiin tuokioihin. Pilottiryhmään ilmoittautui yhteensä 15 Otavan Opiston nettilukion opiskelijaa.

Polku tulevaisuuteen -pilotin tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Tavoitteena oli, että pilotin päättyessä jokaisella olisi vähintään 1-2 varteenotettavaa koulua mietittynä.

Tapaamisissa tehtiin yhdessä ja yksin mm. Tulevaisuusohjauksen työkalupakin ja Omannäköinen elämä -kirjan harjoituksia. Opiskelijat saivat tehdä myös AVO-ammatinvalintatestin ja tutustuimme yhdessä Opintopolku.fi-palvelun käyttöön.

Jokaisella tapaamiskerralla käsiteltiin yhtä omaan osaamiseen ja/tai uraohjaukseen liittyvää aihetta. Opiskelijat tekivät tehtäviä, jotka sitten purettiin yhdessä. Tapaamisten teemat olivat: Me ollaan sankareita kaikki (haaveet ja kutsumusammatti), Hyvä minä! (luonteenvahvuudet, taidot, tulevaisuuden osaaminen), Hanki elämä! (Get a life -simulaatio, oman tulevaisuuden pohtiminen, tutustuttiin erilaisiin opintopolkuihin), Opintopolkuni (Avo-ammatinvalintaohjelma ja opintopolku.fi-palvelu), Hyvää opiskelumatkaa! (suunnistuskartan tekeminen ja aiempien aiheiden kertausta).

Lähitapaamisiin suunnitellut harjoitukset soveltuivat yllättävän hyvin myös etäohjaukseen. Esimerkiksi Tulevaisuusäänestys-harjoituksessa käytimme hyväksi AC:n äänestystyökalua. Opiskelijat voivat kommentoida harjoituksia chatin välityksellä tai puhumalla. Osa kommenteista kerättiin Padlet-seinälle. Kaikkia tehtäviä ei tarvinnut yhteisesti kommentoida vaan opiskelijat työskentelivät itsekseen oman pöydän ääressä esim. laatimalla suunnistuskartan opintoja varten paperille tai tekemällä ammatinvalintatestin netissä. Ohjaajina meille oli tärkeää huomata, että verkkotapaamisessa voi välillä olla hiljaisen työskentelyn aikaa. Yhteen tapaamiseen saimme mukaan pari vierailijaa kertomaan omista opintopoluistaan.

Jokainen AC-tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Tämä on kohtuullisen pitkä etäohjaustuokio. Teimme kaikille tapaamiskerroille karkean ohjelmarungon ja kerroimme jo alussa, mitä kaikkea on tänään ohjelmassa. Keräsimme tähän dokumenttiin myös opastukset harjoitusten tekemiseen ja jaoimme materiaalin opiskelijoille tilaisuuden jälkeen. Näin harjoituksia oli mahdollista kokeilla myöhemminkin, jos ei voinut osallistua itse tilaisuuteen.

Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta harjoitusten teosta. Ryhmän kokoontumisten välillä olisi voinut heidän mielestään olla vapaamuotoista yhteydenpitoa esimerkiksi FB-ryhmässä. Meillä on tarkoitus jatkaa toimintaa uuden ryhmän kanssa ensi syksynä. Ehkäpä otamme silloin ryhmän toiminnan tueksi jonkun somekanavan.

Teksti: Saara Kotkaranta
Kuva: Pixabay/bluebudgie

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Nettilukiossa hahmoteltiin opiskelijan jatko-opintopolkua tulevaisuusohjauksen työkaluilla (Poluttamo)

Suunnistuskartta matkalleni - kuva kartasta ja suurennuslasistaPolku tulevaisuuteen -pilottiryhmässä kokeiltiin erilaisten ohjausharjoituksien tekemistä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Pilottiryhmä kokoontui maalis-huhtikuussa yhteensä 5 kertaa 1,5 tunnin mittaisiin tuokioihin. Pilottiryhmään ilmoittautui yhteensä 15 Otavan Opiston nettilukion opiskelijaa.

Polku tulevaisuuteen -pilotin tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Tavoitteena oli, että pilotin päättyessä jokaisella olisi vähintään 1-2 varteenotettavaa koulua mietittynä.

Tapaamisissa tehtiin yhdessä ja yksin mm. Tulevaisuusohjauksen työkalupakin ja Omannäköinen elämä -kirjan harjoituksia. Opiskelijat saivat tehdä myös AVO-ammatinvalintatestin ja tutustuimme yhdessä Opintopolku.fi-palvelun käyttöön.

Jokaisella tapaamiskerralla käsiteltiin yhtä omaan osaamiseen ja/tai uraohjaukseen liittyvää aihetta. Opiskelijat tekivät tehtäviä, jotka sitten purettiin yhdessä. Tapaamisten teemat olivat: Me ollaan sankareita kaikki (haaveet ja kutsumusammatti), Hyvä minä! (luonteenvahvuudet, taidot, tulevaisuuden osaaminen), Hanki elämä! (Get a life -simulaatio, oman tulevaisuuden pohtiminen, tutustuttiin erilaisiin opintopolkuihin), Opintopolkuni (Avo-ammatinvalintaohjelma ja opintopolku.fi-palvelu), Hyvää opiskelumatkaa! (suunnistuskartan tekeminen ja aiempien aiheiden kertausta).

Lähitapaamisiin suunnitellut harjoitukset soveltuivat yllättävän hyvin myös etäohjaukseen. Esimerkiksi Tulevaisuusäänestys-harjoituksessa käytimme hyväksi AC:n äänestystyökalua. Opiskelijat voivat kommentoida harjoituksia chatin välityksellä tai puhumalla. Osa kommenteista kerättiin Padlet-seinälle. Kaikkia tehtäviä ei tarvinnut yhteisesti kommentoida vaan opiskelijat työskentelivät itsekseen oman pöydän ääressä esim. laatimalla suunnistuskartan opintoja varten paperille tai tekemällä ammatinvalintatestin netissä. Ohjaajina meille oli tärkeää huomata, että verkkotapaamisessa voi välillä olla hiljaisen työskentelyn aikaa. Yhteen tapaamiseen saimme mukaan pari vierailijaa kertomaan omista opintopoluistaan.

Jokainen AC-tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Tämä on kohtuullisen pitkä etäohjaustuokio. Teimme kaikille tapaamiskerroille karkean ohjelmarungon ja kerroimme jo alussa, mitä kaikkea on tänään ohjelmassa. Keräsimme tähän dokumenttiin myös opastukset harjoitusten tekemiseen ja jaoimme materiaalin opiskelijoille tilaisuuden jälkeen. Näin harjoituksia oli mahdollista kokeilla myöhemminkin, jos ei voinut osallistua itse tilaisuuteen.

Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta harjoitusten teosta. Ryhmän kokoontumisten välillä olisi voinut heidän mielestään olla vapaamuotoista yhteydenpitoa esimerkiksi FB-ryhmässä. Meillä on tarkoitus jatkaa toimintaa uuden ryhmän kanssa ensi syksynä. Ehkäpä otamme silloin ryhmän toiminnan tueksi jonkun somekanavan.

Teksti: Saara Kotkaranta
Kuva: Pixabay/bluebudgie

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti ja kuvat: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeessa kehitetään datan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat hahmottamaan opintojen etenemistä.

Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisointeja. Niistä opiskelija näkee helposti opintojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa.

Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilotissa kokeiltiin Googlen työkaluja opintojen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itselleen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keskinäiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aikana suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opiskelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osaalueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.

Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotissa nimetyn ohjaajansa kanssa.

Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Hangoutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskustelu oli mahdollista käydä chatin avulla.

Ryhmächat jouduttiin perustamaan jokaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suosittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.

Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajanhallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konkreettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan.

Osa opiskelijoista on kertonut ottaneensa kurssisuunnitelman käyttöön muillakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määräajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokeilussa oli mukana viisitoista opiskelijaa.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017 (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta


Tuotu lähteestä: Poluttamo