Joulukuun webinaaritallenteita (Matleenan blogi)

Suomessa järjestetään viikottain useita maksuttomia webinaareja eli verkkoseminaareja opettajille. Niistä suurin osa myös tallennetaan, joten ne ovat katsottavissa silloin kun itselle parhaiten sopii. Tämän lisäksi mm. kesäyliopistot järjestävät edullisia webinaarisarjoja ja lisää valikoimaa löytää suuntaamalla katseet Suomen ulkopuolelle.

Tieto webinaareista on hajallaan eri oppilaitosten, verkostojen, hankkeiden ja yritysten sivuilla, mutta aktiivisena somen seuraajana oli ylläpitänyt opetusalan webinaarien listausta. Aloitin sen noin kuusi vuotta sitten PAOK-hankkeen sivulla ja sen jälkeen olen jatkanut sitä tämän blogin webinaarit-sivulla.

Vedän webinaareja lähes viikottain ja jotakuinkin yhtä usein niihin myös itse osallistun. Alla on kolmen joulukuisen esitykseni tallenteet ja diat. Kahdessa ensimmäisessä on muitakin puhujia, joten niistä saa laajemman kattauksen käsillä olleesta teemasta.

Maksuttomat verkkotyökalut arviointiin ja osallistamiseen

Digikilta on laaja verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Se järjestää kaikille avoimia webinaareja. Joulukuun kahden tunnin webinaarissa esillä oli seitsemän näkökulmaa sähköiseen arviointiin asiantuntija- ja yrityspuheenvuorojen kautta.Digikillan sivulta löydät tallenteet kustakin osuudesta erikseen. Oman osuuteni otsikkona oli Maksuttomat verkkotyökalut arviointiin ja osallistamiseen. Esitykseni diat ja lisämateriaalit löydät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta.

Digitaalisuus osana opetusta

Seminaarin päätteeksi palkittiin 21 opettajaa, jotka olivat suorittaneet kaikki kahdeksan osaamimerkkiä. Kuva: Matleena Laakso CC BY

LAMKissa järjestettiin Opettajuuden valmennusohjelma LOVE-päätöstilaisuus, missä pidin puheenvuoron teemasta Digitaalisuus osana opetusta (tallenne ja diat).

Tilaisuuden päätteeksi kerrottiin valmennusohjelmassa tehdyistä osaamisen näytöistä. LAMKissa 92 opettajaa oli suorittanut kaikkiaan 409 osaamismerkkiä. Suosituin oli tiimiopettajuus (90 kpl), toiseksi suosituin uudistava oppiminen ja uudet opetusmenetelmät (66 kpl) ja kolmanneksi suosituin tulevaisuusajattelu (60 kpl).

Hyvät ideat jakoon!

Olen tehnyt noin vuoden ajan sivutoimisesti töitä Turun yliopiston lukio-opettajille suunnatussa Scholae Futurum -hankkeessa. Sen päätöswebinaarin ja tallenne, linkit ja diat löytyvät tältä hankesivulta.Tutustu myös näihin

Suuri osa täydennyskoulutuksesta on siirtynyt verkkoon, mutta onneksi kasvokkaisiakin koulutuksia järjestetään. Tässä Alajärven ja Vimpelin lukioiden opettajat harjoittelevat mm. Padlettia, Adobe Sparkia ja Notegraphya. Kuva: Matleena Laakso CC BY. Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella (Android, iOS).

Tuotu lähteestä: Matleenan blogi

Henkilötiedot, tietosuoja ja some-palveluiden käyttöehdot opetuksessa (GDPR) (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Olen toisena kouluttajana Lapin yliopiston järjestämässä Opettajan tietoturva ja lainsäädäntö: mitä saa ja mitä ei saa tehdä 2 op -verkkokoulutuksessa. Tänään alkoi oma osuuteni ja aiheena oli henkilötiedot, tietosuoja sekä some-palvelujen käyttöehdot opetuksessa. Henkilötietojen ja tietosuojan osalta keskeisessä roolissa oli EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR (general data protection regulation).

pilvipalvelut-rekisterinpitajat

Uskoisin, että esityksestä on hyötyä laajemminkin, sillä uusi tietosuoja-asetus koskee kaikkia organisaatioita, ei vain kouluja ja oppilaitoksia:

Avaa esitys SlideSharessa


Tuotu lähteestä: LEHMÄTKIN LENTÄIS

Mobiilia ja monilukutaitoa (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Kesäloma on taakse jäänyttä elämää ja syyskauden koulutuskeikat päässeet alkuun.

Mobiililaitteet koulunkäynninohjaajan työvälineenä

Viime viikon keskiviikkona olin Pyhäjärvellä pitämässä mobiilaitteiden käytön koulutusta kunnan koulunkäynninohjaajille. Ennen en olekaan pitänyt koulutusta tälle kohderyhmälle. Tuntuu, että koulunkäynninohjaajat ovat jääneet monesti kuin paitsioon tieto- ja viestintätekniikan käytön osalta. Kuitenkin esimerkiksi nuorten sosiaalisen median palvelujen tunteminen ja mobiilisovellusten käyttömahdollisuuksien tunteminen oppimisen tukena ovat heille erittäin hyödyllistä tietoa.

Avaa esitys SlideSharessa

Monilukutaito lukion opetuksessa

Viime perjantaina kävin Keravan lukiolla pitämässä opettajille koulutuksen monilukutaidosta. Aivan kuten peruskoulun puolella myös lukioissa riittävää työtä uuteen OPS:iin sisältyvän monilukutaito-käsitteen haltuunotossa. Käsite on hyvin laaja ja sitä voi katsoa todella monesta eri näkökulmasta.

Omassa näkökulmassani painottuu se, miksi monilukutaito on tullut mukaan opetussuunnitelmiin, ja mihin monessa aihetta käsittelevässä artikkelissa viitataan: varsinkin verkossa uusia tekstilajeja piisaa loputtomiin, ja niitä ei perinteinen äidinkielen opetus yksinään tavoita. Siksi tarvitaan koulutuksen läpilyövää monilukutaidon opetusta, joka sisältää niin uudet luku- ja kirjoitustaidot että sosiaalisia taitoja sekä näiden arviointikykyä.

Avaa esitys SlideSharessa

Aiemman sosiaalista mediaa ja monilukutaitoa käsittelevän artikkelini löydät tästä.

Tuotu lähteestä LEHMÄTKIN LENTÄIS

Tulevaisuuden viestintävälineet (esitys) (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Olin keskiviikkona Kajaanissa valtakunnallisilla AMK-päivillä. Tapahtuma keräsi Kajaaniin yli 400 osallistujaa ympäri Suomea. Kainuulainen osaaminen näytti parhaat puolensa, sillä harvoin näkee isommissakaan tapahtumissa yhtä hyvin hoidettuja järjestelyjä.

Oma tehtäväni oli pitää parinkymmenen hengen työpaja aiheesta ”Tulevaisuuden viestintävälineet”. Käytännössä aiheena oli nuorten sosiaalisen median käyttö, trendit ja somen käyttö koulutusten markkinoinnissa.

Avaa esitys SlideSharessa

Taustatyönä kävin aika laajalla otannalla ammattikorkeakoulujen nettisivujen some-toimintoja sekä varsinaisia some-kanavia läpi. Keskimäärin AMKeilla on asiat paremmin hoidettu kuin yleensä koulutusalalla, mutta parannettavaa on – usein ihan perusasioissakin. Jos toisaalta pitää mainita yksi positiivinen esimerkki, niin se on ehdottomasti XAMK.

Vuorovaikutus verkko-opetuksessa (esitys) (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Pidin perjantaina Oulun seudun ammattikorkeakoululle (OAMK) koulutuksen vuorovaikutuksesta verkko-opetuksessa. Koulutuksen järjesti Creato-hanke.

Koulutuksen aiheena oli siis nimenomaan vuorovaikutus verkossa eri muodoissaan: tekstipohjaisesti, pikaviestikeskusteluina, etäyhteydellä, videoneuvotteluna, some-palveluissa, verkko-oppimisalustoilla jne. Lisäksi käytiin läpi erilaisia verkkoyhteisöllisyyden muotoja kuten verkkoyhteisöt, verkostot ja ryhmät sekä erityisesti yhteisöllistä oppimista, pedagogisia malleja ja oppimisprosessin arviointia.

Avaa esitys SlideSharessa

Sosiaalisen median tulevaisuuden näkymiä (esitys) (LEHMÄTKIN LENTÄIS)

Pidin tänään Helsingin yliopiston Palmenialle somen täydennyskoulutuskurssilaisille etänä luennon sosiaalisen median tulevaisuuden näkymistä. Kokosin tunnin pakettiin kuusi isompaa trendiä ja useita pienempiä, kas tässä:

Avaa esitys SlideSharessa

Jätin esityksestä pois kuvien ja videoiden kasvun somessa, koska se oli minua edeltävän puhujan aiheena.

Uutena suomalaiseen sosiaalisen median maisemaan viime vuonna kiilasi WhatsApp, jolla on nyt Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn (ja sen taustamateriaalin) mukaan jo n. 1,6 miljoonaa käyttäjää. Kuvaavaa on, että WhatsAppista ei ole mitään tilastoa vielä vuodelta 2013. Se tuli siis kolmanneksi suosituimmaksi some-palveluksi kuin puskista.

Twitterissä ehdittiin jo väitellä, onko WhatsApp sosiaalista mediaa lainkaan. Keskustelu löytyy tämän tweetin alta. Minusta asiassa ei ole mitään epäselvää, ja tuskin on niiden kymmenien tuhansien nuortenkaan mielestä, joille se on tärkein some-kanava. Ymmärrän, että ajatus voi tuntua oudolta, jos WhatsAppia käyttää vain tekstiviestien korvikkeena. Nuorille se on kuitenkin paljon laajempi palvelu, jonka ryhmien kautta löydetään myös uusia tuttavuuksia.

Jos blogeja katsotaan kokonaisuutena, ne olisivat kolmanneksi suosituin some-palvelu eli WhatsAppiakin suositumpia, sillä Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan 48 % 16-74-vuotiaista suomalaisista lukee blogeja. Pitää kuitenkin muistaa, että blogit pitävät sisällään useita some-palveluja kuten Bloggerin, WordPressin ja Tumblrin.

Edelleenkin haluaisin nähdä kattavan kyselyn, jossa selvitettäisiin laajasti suomalaisten sosiaalisen median käyttöä sisältäen ainakin Facebookin, YouTuben, WhatsAppin, Twitterin, Google+:n, Wikipedian, Instagramin, SnapChatin, Ask.fm:n, Kik Messengerin, LinkedInin, Google Driven, Bloggerin, WordPressin, Tumblrin, Skypen, Suomi24:n ja IRC-Gallerian. Tällä saataisiin jo jotakuinkin kattava top-lista suosituimmista some-palveluista Suomessa.

Rosvojentunnistus vaatii ihmissilmät (Tuhat sanaa)

Lontoon mellakoiden riehujat halutaan kiinni. Metropolitan police on julkaissut valvontakameroiden otoksia Flickrissä. Kuva-albumin osoitetta mainostetaan ulkomainoksin – esimerkiksi Croydonissa (kuva) – ja pyydetään soittamaan rikosvinkkinumeroon pidätysten ja syytteiden määrän kasvattamiseksi.

IMG_5510.JPG

Viranomaisia varmasti houkuttaisi painostaa Facebookia ja muita yhteisöpalveluita yhteistyöhön yliajamaan käyttäjien mahdolliset yksityisyysasetukset ja louhimaan oikeat kasvot nimineen esiin miljoonien joukosta. Hyödyt hallinnolle olisivat ilmeisiä ainakin kunhan tunnistusalogoritmi vielä nykyisestä kehittyy ja yhä useammat kansalaiset tulevat sosiaalisissa verkostopalveluissa kavereidensa merkitsemiksi.

Yhteisöpalvelujen kuvahenkilötietojen datalouhinnan ollessa vielä lain kouran ulottumattomissa – tai niin on toistaiseksi voitava olettaa – on poliisin siis tyytyminen kansalaisten aktiivisuuteen.

Useamman julkaisukanavan loukussa – mitä tästä opimme? (Tuhat sanaa)

Google+:n ilmestyminen varteenotettavien sosiaalisten verkostoitumispalvelujen joukkoon on aiheuttanut lievää pahempia verkkoviestintä-ähkyn oireita.

Facebookista ei voi luopua, se on aivan keskeinen kaikessa läpänheitossa ja asiallisten asioiden läpikäymisessä eri ihmisten kanssa.

Twitteristä ei malta luopua, se on kansainvälisyyden ja sattumahdollisuuksien areena.

Google+:aa tekee mieli testailla – millaisia verkostoja siellä on mahdollista muodostaa.

LinkedIn – no, siellä olemisesta ei ole paljoa vaivaa.

Kyselin tällä viikolla verkostoiltani eri palveluissa, ovatko he kenties oppineet käyttämällään kanavalla jotain sellaista, mitä eivät olisi voineet oppia missään muualla. Tässä Storify-koosteessa poimintoja vastauksista.

Eniten yksittäisiä vastauksia kertyi Twitterissä (ks. Flockler-kooste osasta), mutta antoisin keskustelu syntyi tällä kertaa Google+ -palvelussa.

Kategoriat:
Tags:

Ilmoittajan yhteystiedoissa näkyy jo some

Paniko joku 10 vuotta sitten merkille, mistä ja miten nettiosoitteet alkoivat yleistyä lehti-ilmoituksissa? Tätä pohdin, kun sunnuntain Helsingin sanomissa osui silmiin ajan merkkejä: Twitter- ja Facebook-logoja.

wsoyFBTwitter

WSOY:n kaunokirjallinen osasto hakee kahta kustannustoimittajaa, ja ilmoituksessa ovat Harri Virtasen yhteystiedot Twitter-tunnusta myöten.

Matkailmoituksissa Facebook-logoja oli Lomamatkojen, Matkatoimisto Hispanian sekä Vierumäen ilmoituksissa.

Omalla sarallaan uutta, mobiilisti verkottunutta työpaikkailmoittelua edusti Osuuspankki, joka lukuisin pikkuilmoituksin haki tulevaisuuden tekijöitä viivakoodilla.

op.fi_upcode

Jos seuraat kriisiä somessa: muista lähdekritiikki äläkä tuki kanavia nollainformaatiolla

Okinawalla Japanin eteläosassa kriisitilannetta paikallisen median välityksellä seuraava Yoe Uusisaari vinkkaa, mitä kannattaa muistaa, jos ei ole kriisitilanteessa, mutta seuraa sitä sosiaalisessa mediassa:

  • Sammuta retweet-refleksisi.
  • Viritä lähdekritiikkisi äärimmilleen.
  • Älä tuki kanavia. ”On mukavaa, että välität, mutta kriisin ensimmäisinä päivinä oli tuskastuttavaa etsiä tietoa kaiken alleen murskaavasta #prayforjapan – muminasta.”

Koko lista perusteluineen Yoen blogissa (Rikkinäiset puhelimet). Keskustelimme eilen jo viikon jatkuneesta katastrofista sosiaalisen median ja kriisiviestinnän näkökulmasta Sula Pinta -podcastissa.

Tanja Iikkanen on uudessa blogissaan koonnut erilaisia lähteitä katastrofin seuraamiseen.