Sosiaalinen media




Tilaa Avoinvirta sähköpostiisi

Sähköposti:

Palvelun tarjoaa FeedBurner

Kohti aktiivista avoimuutta: Varaa aikaa avun saamiseen

Kategoriat: 
Tags: 

Kun aikataulutat projekteja, muista varata aikaa sidosryhmien mielipiteiden kuulemiseen ja kuulemasi soveltamiseen. Jotta voisit aidosti ottaa muilta apua vastaan, aikataulusi on sallittava muutosten tekemisen suunnitelmiin.

Mieti viime aikaisia projektejasi. Onko käynyt niin, että olisit periaatteessa mielelläsi ottanut muilta inputtia vastaan, mutta jätit kysymisen liian myöhään, etkä kehdannut enää vaivata muita hätiköivällä aikataululla? Kysy apua ajoissa, vaikka keskeneräisen suunnitelman perusteella.

Aktiivisen avoimuuden toimintamalliin kuuluu läsnäolo ja vuorovaikutus verkostoissa hankkeiden aikana ja niiden välillä.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Tapahtumatwiittaus yleistyy - hashtagit vilisivät Twittervirrassa tänäänkin

Kategoriat: 
Tags: 

Tieto- ja viestintätekniikan ja media-alan väki näyttää jo ottaneen visertämisen rutiiniksi tapahtumissa.

Esimerkiksi tänään saattoi Twitterin kautta seurata strategisen huippuosaamisen keskusten tulosten arviointia SHOK summit -tapahtumassa (#SHOKsummit), Internet-foorumia (#FIF12) ja Yleisradion vierailua Metropoliassa (#ylepv). Sonera piti yrityskumppaneilleen seminaarin (#soneralive).

Poimintoja Twiittivirrasta













Internetfoorumista oli tarjolla nettilähetys.

Watch live streaming video from fif2012 at livestream.com

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Verkostoanalyysi tekee vuorovaikutuksen näkyväksi

Kategoriat: 

Ole sitä mitä sanot olevasi. Se on hyvä nyrkkisääntö, kun avoimissa verkostoissa voidaan tietoa eri ohjelmien avulla analysoimalla selvittää asioita, joita ei silmämääräisesti hahmota.

Teemo Tebestin Datajournalismi-blogissa julkaisema verkostoanalyysi pyrkii osoittamaan, että Twitterissä jo 7000 seuraajaa haalinut tähtitoimittaja Tuomas Enbuske ei ole verkostoitunut niin räyhäkkäästi kuin kirjoittaja odottaa.

“@TuomasEnbuske:n seuraamien henkilöiden joukossa ei esiinny sitä ns. vaihtoehtoista kapinalinjaa edustavia henkilöitä, jonkalaiseksi hän on itsensä Twitterissä profiloinut.”

Tebestin mukaan Enbusken 300 seurattavaa edustavat yhteiskunnan sopuisaa kermaa ja valtaeliittiä. Missä kapina ja toisinajattelijat? Analysoidulla itsellään on väitteeseen myös vastaus: se sanoma on jo hallussa, mitäpä sitä enää verkosta hakemaan.


Verkostojen kasvattaminen on kovaa työtä

Tebest on laskenut, että Enbuske on ahkeroinut ensimmäiset kuukautensa Twitterissä parinkymmenen Twiitin ja noin 80 seuraajan päivätahtia.

Jos haluaa kasvattaa nopeasti verkostoaan, mikäs sen fiksumpaa kuin olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa laajasti verkostuneiden muiden Twiittaajien kanssa. Enbuske tulee tarvitsemaan tavoittavuutta, jos aikoo ammentaa Twitteristä aineksia ensi kuussa TV5:llä alkavaan päivittäiseen Talk showhunsa.

Siinä missä Googlen Page Rank oli hakukoneiden kärkeen kiilatessaan uusi nerokas järjestelmä arvioida verkkosivujen painoarvoa sillä perusteella, kuinka linkitetyt sivut siihen linkittävät, sosiaalisessa mediassa lisää vaikuttavuutta tuo vastaavasti “social rank”. Tätä mittaamaan on syntymässä työkaluja, joista useimmin lienee mainittu Klout.

Katso, äiti, minä ja Barack Obama!

Siellähän tämänkin blogin kirjoittaja komeilee Alex Stubbin ja Barack Obaman kanssa samalla kartalla.

baracktuija

Verkostoanalyysiä Twitterissä, ks. myös Tapio Kanteleen blogikirjoitus Pystyykö kansanedustajien Twitter-yhteyksistä päättelemään jotain?”

Datajournalismi.fi -sivu kokoaa verkostoa ja oppimateriaaleja.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Pinterest ei säästä aikaasi

Kategoriat: 

Pinterest on tämän hetken mehukkain sosiaalisen median puheenaihe. Sitä käyttävät jo organisaatiotkin Unicefista Yhdysvaltain armeijaan.

pinteresttuija

Pinterest on kokoelma ilmoitustauluja, joille voi liittää netistä helposti kuvia. Kuvista tulee kauniita kollaaseja. Korvaa kuulemma naistenlehdet. Ansaintamalli – kuten usein – puuttuu vielä (WSJ: Pinterest’s Rite of Web Passage—Huge Traffic, No Revenue).

Sattumako Pinterestin kasvua siivittää?

Pinterest kasvaa nyt muita linkittämispalveluita nopeammin. Miksi? Onko Pinterestin nousukiito pelkkää sattumaa, oikeaa ajoitusta vai liittyykö siihen suunnitteluvalintoja, pohtii Ylen Vesa Metsätähti. Ainakin hänen mielestään Pinterestin käyttöliittymä on parempi kuin monella kilpailijallaan.

Sisustus, hääsuunnittelu, lahjaideat – Pinterest on oiva alusta asiakkaiden yhdistelemille tuotekuville ja ohjaa asiakkaita nettikauppoihin.



Pinterest taipuu haaveiluun, suunnitteluun, ideoitten levittämiseen ja opiskeluun. Aikaa se ahmaisee – mutta mistä?

Oletko jo aloittanut pinnaamisen? Jos, niin onko palvelu ensisijaisesti viihtymisen ja ajankulun paikka vai työkalu jollekin hyödylliselle?

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Mitä sä ninku teet työksesi?

Kategoriat: 

Osaatko vastata yhdellä lauseella, kun työstäsi kysytään? Ilmeisesti yhä useampi ei siihen pysty. Jyrki Lehtola väittää EVAlle kirjoittamassaan kärjistyskirjoituksessa, ettemme tiedä edes ystäviemme työpäivän sisältöä.

Harvoin enää edes tiedämme, mitä ystävämme tekevät töikseen. Tiedämme toki yrityksen nimen ja suunnilleen, mitä yritys tuottaa. Mutta mitä ystävämme tekee työpaikallaan, se on meille hämärän peitossa.

Emme kysy asiaa häneltä suoraan, koska emme halua saattaa häntä kiusalliseen tilanteeseen. Joko hän ei itsekään tiedä siihen kunnon vastausta tai sitten vastaus on sarja vastauksia ja jatkokysymyksiä, jotka päättyvät noloon hiljaisuuteen, koska tuli kuulleeksi yhden vastauksen liikaa: No siis karkeesti yksinkertaistaen mä pidän huolen Patjan pilvimäisyyden läpinäkyvyydestä.

Jos osuu ja uppoaa, 70 sivua tykitystä tietotyön alennustilasta löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuottamasta pamfletista Työväen teatteri (PDF).

Kirjoitus perustuu Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion 925-tutkimusprojektin haastatteluaineistoon.

Meemi ilakoi mielikuvilla työstä

Mielikuvat työstä ovat riemastuttaneet tässä kuussa netissä. Mitä ihmiset luulevat minun tekevän vs. Mitä todella teen -meemi leviää seinältä seinälle. Kari Haakana koosti Töissä Yle.fi:ssä-version.

Työkaveri kokosi, osuu ja uppoaa

Joutilasta aikaa? Kaivele kuusi kuvaa ja tee omasi.

Työväen teatteri, moitteetonta oleskelua

Lehtolan teksti pilkkaa tapaamme kokoontua toimistolle esittämään työntekoa, vaikka oikeasti tuottava työ tehdään ihan muulla tavoin. Turhien kokousten tuska ei ole uusi. Työpaikoilla harjoitetaan “moitteetonta oleskelua”, pilkkasi Pekka Himanen jo vuosia sitten.

Ihanteellisimmillaan tietotyöläistä tukee rikastava työyhteisö. Yhä useammalle se löytyy verkosta ja verkostoista, ei yhden ja saman organisaation seinien sisältä ja yhden toimistorakennuksen katon alta.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

(Melkein) potkut! Nettielämän ja somen yhteensovittaminen on tasapainoilua

Kategoriat: 

Kaveri kantelee. Näin päätyy suomalainen duunarin pomon puhutteluun ja pahimmassa tapauksessa kilometritehtaalle. Esimerkkejä alkaa jo olla: Riihimäellä vuorotteluvapaalla oleva virkamies avautui presidenttiehdokkaasta. Lopputulos on vielä avoin ja tapaus harkinnassa. Nainen avautui seinällään epäoikeudenmukaisuudesta työpaikalla. Työpaikka meni, kertoi Hesari.

Potkut! -linkkikokoelma tallentaa ajankuvaa. Mitä tapauksia suomalaisesta työelämän ja sosiaalisen median yhteensovittamisesta itsellesi onjäänyt mieleen? Vinkkaa, otan talteen.


Linkki: Netissä työajalla – selviytymisopas työn ja netin yhteensovittamisesta

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Aktiivinen vs. passiivinen avoimuus

Tags: 
Aktiivinen avoimuus vaatii uudenlaista osaamista ja resursseja. Missä suhteessa nettiajan avoimuus tuo uusia mahdollisuuksia, tässä joitakin ajattelun lähtökohtia. Millaisia näkökulmia omia kokemuksiasi peilaten lisäisit listaan?

(taulukkoa päivitetty 31.1. heijastamaan työversioon tehtyjä muutoksia)






























Passiivinen Aktiivinen
Tapa olla tavoitettavissa ja läsnä Palautelomake/yhteystiedot verkkosivulla
Organisaatiopainotteiden esiintyminen joukkoviestimissä
Läsnäolo asiantuntijajulkisuudessa, kuten seminaarit, työryhmät ja komiteat
Läsnäolo internetissä, ml. sosiaalinen media, sekä ‘kansalaistapahtumissa’
Ruohonjuuritason omaehtoisten aktiviteettien tukeminen (vrt. esm Mahdollista.fi)
Jatkuva vuorovaikutus ei-formaalien verkostojen kanssa
Valmistelu Keskeneräisistä asioista puhutaan vain jos joku kysyy ja kerrotaan vain mitä on lain mukaan pakko kertoa. Vain valmis asiakirja tai vastaava näytetään (pyydettäessä), ei luonnoksia. Asioista kerrotaan joka vaiheessa, heti kun valmisteluun on ryhdytty. Aloitteita valmisteltavista aiheista haetaan aktiivisesti sidosryhmiltä

Tiedonvälitys Keskitetty viestintä ja vain pakolliset kuulutukset tai vastaavat Tiedotetaan välivaiheista, näytetään luonnoksia. Projektiblogi tai vastaava. Kaikkia rohkaistaan kertomaan työstään ja tekemisestään omin sanoin. Kuvataan prosessi etukäteen ja kerrotaan, milloin kysytään sidosryhmiltä.
Raportit netissä, tiedotus raporttien ilmestymisestä uutiskirjeessä.
Kuunnellaan yleisöä, vastataan kysymyksiin, tiedonvälitys vuorovaikutteista.
Vaikuttaminen Oma-aloitteiset sidosryhmät kuullaan Asiakkaita ja muita sidosryhmiä lähestytään heille sopivin tavoin ja osallistetaan.
Verkostojen luominen Tiedonkulku on pääosin organisaation/hankkeen ja sen sidosryhmien keskinäistä eikä helposti näy muille Organisaatio/hanke luo verkostoja, joissa eri intressiryhmät kohtaavat toisensa fyysisesti ja verkossa.
Resursointi / miehitys Avoimuuteen ei panosteta voimavaroja. Aktiivinen avoimuus on tarkoituksenmukaisesti resursoitu. Mukana fasilitointitaitoisia henkilöitä, joiden päätehtävään kuuluu aktiivinen osallistaminen.


Dokumentti on lisensoitu CC-BY-lisenssillä. Sitä voi käyttää kaikkiin tarkoituksiin ja myös muokata, alkuperäisversion tekijän mainiten.

Yhteiskehittelystä GoogleDocsissa kiitokset:
Juho Lehtinen – @lehtumedia
Tarja Ollas
Juho Hartikainen – http://juhohartikainen.fi
Pertti Sundqvist @ G+
Kari A Hintikka @nethunt

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Tekijänoikeudet eivät ole mustavalkoinen kysymys

Kategoriat: 
Tags: 

Olen viime viikkoina kirjannut muistiin muutamia internetin sääntelyyn liittyviä laki- ja sopimusasioita niin, että erästä blogin lukijaa alkoi askarruttaa, onko minulla jotakin hampaankolossa tekijänoikeuksia vastaan. Ei toki. Amerikkalaisen sisältöteollisuuden piratisminvastainen taistelu on pystyttävä tasapainottamaan digitaalisen ja verkottuneen viestintäympäristön mahdollisuuksien hyödyttämisen ja uusien palvelujen kehittämisen kanssa.

Toisille tiedon vapaa levittäminen on uskonto. Omakin näkökulmani tekijänoikeuskysymyksiin on arvopohjainen: uskon avoimuuden ja jakamisen rikastavan digitaalista kulttuuriamme ja haluan levittää tietoa tekijänoikeuksien luovutuslisensoinnin mahdollisuuksista. Esimerkiksi Creative Commons -lisenssin käyttäminen itse tuottamiensa mediasisältöjen kuten valokuvien tai tekstien julkaisemisessa mahdollistaa niiden joustavan uudelleenkäytön. Avoimien lisenssien käyttöön kannattaa perehtyä (vaikkapa Tarmo Toikkasen avulla).

Käytännössä sisällön tuottajana suhtaudun tekijänoikeuksiin pragmaattisesti: ne ovat osa sitä sopimusjärjestelmää jonka varassa asiat toimivat; omalta kohdalta esimerkiksi haluan kirjoittamieni kirjojen löytyvän suomalaisista kirjakaupoista joten kustantaja kustantaa kirjani ja saa sen kirjakauppojen kautta kaupaksi ja niin edelleen. (Nyttemmin kirjat saa myös ladata netistä ilmaiseksi yksityiseen käyttöön.)

Millaisia tulokulmia tekijänoikeuksiin teillä, tämän blogin lukijoilla, on? Joukossa taitaa olla koko skaala piraateista mediamoguleihin? Se olisi ainakin hedelmällistä keskustelun kannalta!

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Suomi allekirjoitti internetsääntelysopimus ACTAn

Tags: 

Heidi Hautala (pdf) helmikuussa 2010: “LiV:n käsiteltävänä olevassa kirjelmässä on esitetty ”vaitiolopyyntö”. 

Toisin kuin Hautala ja EFFi näkevät, viranomaiset vakuuttelevat, että muutoksia lainsäädäntöön ei “pääosin” olisi tulossa: “Sopimus täydentää Maailman kauppajärjestön WTO:n ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön sääntöjärjestelmää. Sen määräykset eivät aiheuta muutoksia EU-lainsäädäntöön eivätkä pääosin myöskään kansalliseen lainsäädäntöömme,” kerrotaan ulkoministeriön 25.1. päivätyssä tiedotteessa.

UM:n tiedotteesta kuitenkin ilmenee, että seuraamuksia on tulossa. “ACTA-sopimus sisältää siviili- ja rikosoikeudellisia määräyksiä, määräyksiä tulliviranomaisten toimista sekä internetissä tapahtuvista oikeudenloukkauksista ja teknisistä toimenpiteistä.

ACTA ei ole vielä torstaisella allekirjoituksella tullut voimaan. “Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunnan hyväksyntä sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille on saatu. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle aikaisintaan syksyllä 2012,” UM tiedottaa.

Vielä ehtii varmistaa, että kansanedustajat tietävät, millainen kansainvälinen sopimus heidän hyväksyttäväkseen on tulossa. Puolassa kansalaisten protestit näkyvät kaduilla.

Actaan viittasi nimetön kommentoija tässä blogissa jo joulukuussa.

Helsingin sanomien arkistosta maininta ACTAsta löytyy piraattipuolueen eduskuntavaaliohjelmaa käsittelevästä jutusta.

“ACTA on valmisteilla oleva kansainvälinen sopimus, jossa valtiot sopivat väärennettyjen tuotteiden ja nettipiratismin vastaisista toimista. Sen vastustaminen on tärkeää puolueelle, joka ajaa muun muassa musiikin yksityisen kopioinnin laillistamista.” (HS 16.5.2010: Piraattipuolue ei innostu tuloveroista tai terveysasioista)

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.

Internet-yhtiöiden mielenilmaus torppaamassa huonon nettisensuurilain

Viime torstain internetpimennyksellä on ollut ainakin jotakin vaikutusta USA:n lainsäätäjien mielipiteisiin.

ProPublica-uutispalvelun seuranta osoittaa usean kongressiedustajan ja senaattorin vetäneen tukensa lakiesitykselle: SOPA Opera Update: Opposition Surges.

USA:n presidenttiehdokkaat ovat ilmaisseet vastustuksensa USAa kuohuttavalle tekijänoikeuslaille TV-väittelyssä, kertoo The Hill -blogi: Romney slams piracy bill authored by backer (via).

Vielä on kuitenkin liian aikaista juhlia, varoittaa Forbesin teknologiakommentaattori: PIPA Halted In The Senate But It’s Still Too Soon To Celebrate.

Samaan aikaan Euroopassa, EU digitaalisesta agendasta vastaava komissaari Neelie Kroes vakuuttaa Twitter-keskustelussa, ettei vastaavaa tulla näkemään tällä mantereella: Europe Says It Won’t Adopt ‘Bad’ Digital Policy Like SOPA.

Tämä artikkeli on tuotu lähteestä Tuhat sanaa.