Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa (Open Knowledge Finland)

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 31.1.2018

Tutkimustiedon avoin saatavuus ja tutkimuksen läpinäkyvyys ovat tieteellisen prosessin kulmakiviä, ja tieteen avoimuuden tukeminen on keskeinen tavoite niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tiedelinjauksissa. Suurten kansainvälisten tiedekustantajien toimissa avoimen tieteen edistämiseksi on kuitenkin vielä runsaasti parantamisen varaa, arvioi tuore “Opening Academic Publishing” -selvitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin avoimen tieteen periaatteita kansainvälisten tiedekustantajien toiminnassa ja kehitettiin systemaattiset kriteerit kustantajien avoimuuden vertailuun. Suuret kustantajat vaikuttavat voimakkaasti alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, mutta systemaattisia välineitä avoimuuden arviointiin ei ole ollut aiemmin saatavissa. Tuore selvitys kiinnittää huomiota avoimuuden keskeisiin osa-alueisiin, sekä parantaa mahdollisuuksia järjestelmällisesti seurata ja kehittää avoimen tieteen kannalta keskeisiä toimintamalleja.

Selvityksen toteuttivat Open Knowledge Finland ry ja Oxford Research Oy ja se koski yhdeksää suurta tiedekustantajaa. Kustantajien avoimuus vaihteli 30-70% välillä tavoitetasoon verrattuna. Erot kustantajien välillä ovat huomattavia ja jäivät usein jälkeen tavoitetasosta. Selvitys auttaa tunnistamaan avoimuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita kaikkien kustantajien toiminnassa.

Avoimuuden arviointi merkittävää tutkimuksen vaikuttavuudelle ja kustannuksille

Kustantajien toiminta voi tukea avoimen tieteen periaatteita monella tavalla, ja selvityksessä pyrittiin kattamaan avoimen tieteen kannalta merkittävimmät osa-alueet.  Selvityksen rungon muodostavat seitsemän kriteeriä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla: Kustantajia arvioitiin mittaamalla avoimen julkaisemisen osuutta ja hintaa, lisenssiehtoja; rinnakkaistallennukseen, avoimiin viittauksiin ja tiedonlouhintaan osoitettua tukea, sekä avoimuuden arvioinnin kannalta oleellisten tietojen saatavuutta. Lähes kaikilla arvioiduilla osa-alueilla havaittiin puutteita kustantajasta riippuen.

Hinnoittelun kirjavuus ja läpinäkyvyyden puute vaikeuttivat arviointia. Suurten tiedekustantajien käytännöt myös vaihtelevat lehtikohtaisesti ja aloittain esimerkiksi avointen lisenssien ja hinnan osalta. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevissa selvityksissä.

“Osa uudemmista kustantajista soveltaa avoimen tieteen periaatteita koko toimintaansa yksittäisten lehtien sijasta. Tämän toivoisi yleistyvän myös perinteisempien julkaisijoiden toiminnassa”, toteaa selvitystyötä koordinoinut akatemiatutkija Leo Lahti.

Panostukset avoimen tieteen periaatteisiin heijastuvat lisenssisopimusten hintoihin, mutta voivat samanaikaisesti lisätä tutkimuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiasteikko mahdollistaa nyt tältä osin kustantajien systemaattisen vertailun.

“Lisenssisopimusten avoimuus, johon neuvottelijat ovat Suomessakin jo sitoutuneet, tulee entisestään helpottamaan kustantajien avoimuuden ja kokonaiskustannusten vertailua, parantaisi tutkimuslaitosten neuvotteluasemaa ja voisi tuoda merkittäviä säästöjä“, Lahti arvioi.

Raportti “Opening academic publishing” on ladattavissa osoitteesta:
http://avointiede.fi/keskeiset-julkaisut

Suora URL: https://avointiede.fi/documents/10864/12232/OPENING+ACADEMIC+PUBLISHING+.pdf/a4358f81-88cf-4915-92db-88335092c992

Lisätietoja selvityksestä:

Leo Lahti, Dosentti / Akatemiatutkija
Turun yliopisto & Open Knowledge Finland ry.
leo.lahti@iki.fi / +358 40 5655 872
http://www.iki.fi/Leo.Lahti

Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja,
Open Knowledge Finland ry.
teemu.ropponen@okf.fi / +358 40 5255153

Anna Björk, YTT, analyytikko
Oxford Research Oy
anna.bjork@oxfordresearch.fi / +358 44 203 2013

Open Knowledge Finland ry. (OKFI) on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta, avoimen tiedon hyödyntämistä, sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Yhdistyksen Open Science -työryhmä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön avoimuuspalkinnolla avoimen tieteen ansiokkaasta edistämisestä vuonna 2017.
Web: www.okf.fi

Oxford Research Oy on pohjoismainen, vuonna 1995 perustettu yritys, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Latviassa. Yrityksen toiminnan ydintä on akateemisen osaamisen, strategisen näkemyksen ja viestinnän yhdistäminen. Oxford Research Oy tuottaa päätöksentekoa tukevia selvityksiä mm. ministeriöille, aluehallinnoille, asiantuntijaorganisaatioille, kunnille ja kaupungeille.
Web: www.oxfordresearch.fi

Avoin tiede ja tutkimus -hanke 2014–2017 oli opetus- ja kulttuuriministeriön hanke tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena oli, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, tukea avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan sisäistämistä tutkijayhteisössä sekä lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta.
Web: www.avointiede.fi

The post Tiedekustantajien avoimuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa appeared first on Open Knowledge Finland.

Peruskouluyhteistyön kehittäminen käytännössä (Yksilöllisyyttä opintopoluille)

Peruskoulun ja ammattiopiston opinto-ohjaajien säännölliset yhteistyöpalaverit, joissa ammattiopisto on aktiivinen koolle kutsujana, on havaittu erittäin hyväksi käytännöksi. Saimaan ammattiopistossa yhteistyöpalavereja järjestetään 3-4 kertaa lukuvuoden aikana ja ne ovat selkeästi lisänneet vuoropuhelua oppilaitosten välillä sekä sujuvoittaneet peruskoululaisten siirtymistä ammatillisiin opintoihin.

Yhteistyöpalaverit tarjoavat hyvän mahdollisuuden molemmin puoliseen ajankohtaisten asioiden ja muutosten tiedottamiseen, esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvät muutokset ja eri alojen soveltuvuus- ja pääsykoekäytänteiden muutokset. Yhteistyöpalavereissa keskustellaan mm. tapahtuneista ja tulevista muutoksista, ammatillisen koulutuksen tavoitteista, sujuvien opintotaitojen edellyttämistä taidoista ja työelämän vaatimuksista. Lisäksi kuullaan, mitä peruskoulu odottaa ammatilliselta oppilaitokselta oppilaan ohjauksen tueksi ja perusopetuksen näkökulmaa päättövaiheen oppilaiden valmiuksista. Sujuva peruskouluyhteistyö on erittäin tärkeää myös opiskelijoiden jälkiohjauksessa syyslukukauden alkaessa. Yhteistyöpalavereita on hyödynnetty myös eri koulutusalojen sekä yhteisten tutkinnon osien esittelytilaisuuksina.

Peruskoulun opinto-ohjaajille on järjestetty toiminnallisia tutustumispäiviä eri aloille, jolloin opinto-ohjaajille on tarjottu mahdollisuus kokeilla eri koulutusalojen opintoja aidossa ympäristössä oikeiden työtehtävien parissa. Tutustumispäivien tavoitteena oli selkiyttää peruskoulun opoille, miten samankaltaisten alojen (esim. ICT-asentaja/datanomi ja Hotelli-, ravintola- ja cateringala/Elintarvikkeiden valmistaja) työtehtävien vaatimukset ja edellytykset poikkeavat toisistaan.

Useat alat ovat nopeasti muuttuvia aloja, joten peruskoulun opoille on tarpeellista konkretisoida ja osoittaa käytännössä alan uusia vaatimuksia ja välittää todellista tietoa, jotta opiskelijoiden ohjaus ”väärälle alalle” vähenisi. Tutustumispäivistä saatiin positiivista palautetta ja tapahtuma koettiin hyödylliseksi, opot saivat vastauksia kysymyksiinsä ja moni asia selkiytyi. Samankaltaisia tutustumispäiviä kaivattiin myös muille aloille. Peruskoulun opojen mielestä erityisen ilahduttavaa oli, että ammattiopiston kolmannen luokan opiskelijat ohjasivat opoja erilaisissa työtehtävissä, mm. tietokoneen kasaamisessa. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa omasta opiskelustaan.

Tuotu lähteestä: Yksilöllisyyttä opintopoluille

Toista syksyä kohden (Poluttamo)

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttava opiskelijaa hahmottamaan miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvat konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamisemerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyson lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partioilaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arviointiin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet muutamia sovelluksia ja appseja elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin:  mielenkiintoinen palvelu on Headsted (https://headsted.fi/). Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tukijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaisella on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

– Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry

Tuotu lähteestä Poluttamo

ResponsiveOrg Finland – verkostoajan organisaatioita ja työtä uudistamaan (Open Knowledge Finland)

“Kaikki on ja olemme kaikki verkostoituneita.

Jännite ennustettavuuteen optimoitujen organisaatioiden ja ennakoimattoman maailman välillä on saavuttanut hajoamispisteen.

Tarvitsemme uuden lähestymistavan.”

ResponsiveOrg manifesti

Tuntuuko sinustakin siltä, ettei organisaatiossasi ja työssäsi hyödynnetä verkostoajan mahdollisuuksia?

ResponsiveOrg Finland on avoimesti toimiva, oppiva ja tekevä verkosto, joka pyrkii kiihdyttämään työn ja organisoitumisen uudistumista. Toimimme paikallisena hubina globaalisti toimivalle ResponsiveOrg-verkostolle. Kutsumme luomaan ja edistämään toimintatapoja, joiden avulla organisaatiot voivat kehittää responsiivisuuttaan muutoksille, ihmisille, tulevaisuuksille ja verkosto-organisoitumiselle.

Yksittäisten, ajassa elävien organisoitumisen ja työtä koskevien lähestymistapojen sijaan meidän kannattaa siirtää fokus yhdistävään tekijään: verkostoaikaan ja sen mahdollisuuksiin. Verkostoajan organisoitumiseen viitataankin monilla käsitteillä: puhutaan muun muassa kompleksisuudesta, leanista, agilesta, palvelumuotoilusta, tealista ja systeemi- sekä verkostoajattelusta.

Kun kaikki liittyy kaikkeen, kaipaamme koherentteja, toisiinsa liittyviä toimintatapoja, jotka yhdessä tekevät organisaatioista ja työstä verkostoitunutta. Näitä ei ole kukaan kyennyt vielä määrittelemään tyhjentävästi, ja koemme, että tässä on paikka yhteiselle oppimiselle sekä tekemiselle.

Käsienheiluttelun ja ylhäältä annettujen määräysten sijaan haluamme edistää ihmislähtöisiä työtapoja, joissa yhteisöt hyödyntävät osallistuutta ja dialogia tehdessään verkostoajan organisoitumisesta ja työtavoista itselleen merkityksellisiä. Dialogia kaivataan yhtälailla meidän verkostoajan kehittäjien ja tekijöiden välillä, että voimme sanoittaa ja edistää teemoja yhdessä hyödyntäen toistemme vahvuuksia.

Haluamme mahdollistaa monia näkökulmia yhteen tuovan avoimesti toimivan (Open) verkoston, jossa voi oppia ja luoda responsiivisia toimintatapoja.

Yhteisön tavoitteena on olla oppimis- ja tekemisverkosto (Learn & Do Network), joka tähtää ymmärryksen lisäämiseen ja vaikuttamiseen.

Teemme tätä edistämällä eteenpäinkytkentää (Feed Forward) kehittämällä avoimesti käytettävää (Commons) osaamista ja toimintatapoja, kirjoittamalla blogikirjoituksia sekä järjestämällä tapaamisia, työpajoja ja myöhemmin mahdollisesti tapahtumia tai konferensseja.

ResponsiveOrg Finlandin toimintaa fasilitoi verkostoaikaan syntynyt Open Knowledge Finland ry. Yhdistyksellä on useamman vuoden kokemus muutoksen ja muutosta edistävien yhteisöjen aktioimisesta, yhteentuomisesta ja tukemisesta mm. avoimen datan, MyDatan ja avoimen yhteiskunnan saroilla.

ResponsiveOrg Finland järjestää ensimmäisen verkostotapaamisensa elokuussa. Tule kuulolle ja osallistu:

Facebook: https://www.facebook.com/groups/ResponsiveOrgFI/
Twitter: https://twitter.com/ResponsiveOrgFI
WWW: http://responsiveorg.fi

Lisätietoja:

@OKFFI
@mikaelseppala
@akisaariaho

The post ResponsiveOrg Finland – verkostoajan organisaatioita ja työtä uudistamaan appeared first on Open Knowledge Finland.