Käsityöstä datalouhintaan – visualisoinnit opon työn ja digiloikan tukena (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Kuvat: Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeen yhtenä tavoitteena oli visualisoida opiskelijan henkilökohtaista opinto/osaamispolkua. Visuaalinen HOPS ja HOKS eli VOPS rakennettiin kolmessa oppilaitoksessa: KK Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto.

Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti joulukuussa 2015.

Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti joulukuussa 2015.

VOPS:in perusajatus on, että opiskelija näkee ajantasaisen visualisoinnin opintojensa etenemisestä sekä kokonaisuudessaan että yksittäisten kurssien suhteen. VOPS:in avulla myös opettaja tai ohjaaja voivat keskustella tulevaisuuden suunnitelmista ja opintopolun etenemisestä opiskelijan kanssa.

Poluttamon VOPS:eja muunnettiin lennossa yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä. VOPS:ien kehitysjaksolle osui niin oppimisanalytiikan nousu, GDPR, KOSKI-integraatio, uusi OPS kuin ammatillisen reformikin.

VOPS:it kasvoivatkin opiskelijan ja ohjaajan yhteistyökaluista yleisemmäksi esimerkiksi oppilaitosten digitalisaatiosta ja digiloikasta pysyvän murroksen keskellä.

Poluttamon alussa Otavan Opistolla opiskelija täytti HOPS-lomakkeen Word-muodossa, jota läheteltiin edestakaisin. Ohjaajat kaivoivat käsin eri järjestelmistä tietoja opiskelijan opintojen etenemisestä. VOPS:in myötä HOPS-lomake täytetään nyt verkossa. Data haetaan automaattisesti opiskelijan kaikista suorituksista, jolloin etenemisen hahmottaminen on helpompaa.

Digiloikka, kuten kaikki muukin oppiminen on kerroksellista. Kun oppilaitos on ensin ottanut käyttöön vaikkapa tabletit, voidaan opetella videoiden tallentamista, muokkausta ja jakamista. Tämän jälkeen voidaan kehittää uudentyyppisiä opetus- ja ryhmätyömuotoja jne.

Myös Opiston VOPS osoittautui digiloikaksi. Kun Opiston VOPS:in alkuperäinen idea oli saatu teknisesti toteutettua, niin datavirtojen käyttö alkoi herättää uutta ajattelua, jopa pidemmälle kuin hankkeessa alunperin ajateltiin.

Nyt opiskelijalle suunnitellaan uudenlaista koontinäkymää, josta opiskelija näkee VOPS:iakin laajemmin missä tilanteessa opinnot ovat.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.

Ajattelu yksittäisen kurssin datan näyttämisestä johti ideaan myös kurssien osasuoritusten visualisoinnista. Samaa visualisointitapaa käyttää esimerkiksi Turun yliopiston ViLLE-oppimisympäristö.

Alkuperäisen VOPS:in yksi tavoite oli näyttää ns.”abistatus” eli onko opiskelijalla valmiudet yo-kirjoituksiin. Tämäkin idea jalostui pidemmälle Opiston oppimisanalytiikka-osaamisen kehittymisen myötä.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.

Poluttamon ja VOPS:in myötä Otavan Opisto on päässyt automatisoimaan HOPS-prosessia, visualisoimaan aiemmin hyödyntämätöntä dataa ja luomaan uudenlaisia näkymiä opiskeludataan opiskelijalle ja ohjaajalle. Nämä ovat kuitenkin vain näkyvä osa.

VOPS-kehittämisen varsinaisia vaikutuksia ovat mm. opiskelijan ja ohjaajan parempi, ajantasainen ymmärrys opintojen etenemisestä, jolloin ohjaajilla jää enemmän aikaa varsinaiseen ohjaukseen.

Poluttamon VOPS-työkalu oli Otavan Opistolla datavisualisoinnin ensi askel. VOPS:in ideat ovat jo nyt johtaneet kerroksellisesti uusiin ja vieläkin monipuolisempiin ratkaisuihin ja Opisto on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Voi olla että nykymuotoista VOPS:ia ei kolmen vuoden päästä edes tarvita, mutta se oli digiloikan vauhdinoton kannalta keskeinen.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo-seminaari – analytiikkaa, visualisointeja ja ohjausta toisen asteen opiskelijan tueksi (Poluttamo)

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Helsingissä 21.11.2018. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.

Tervetuloa mukaan!

Aika
21.11.2018 klo 8.30-16.00

Paikka
Taitotalo
Valimotie 8, Helsinki

Ohjelma

8.30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja Poluttamon tuotoksiin tutustuminen

9.00 Tilaisuuden avaus

9.10 Tekoäly ja oppiminen – Anu Passi-Rauste, HeadAI

9.50 Datan visualisointi ja sen merkitys – Juuso Koponen, Koponen+Hildén

10.30 Siirtyminen työpajoihin

10.45-12.00 Työpajat

Opiskelijan oppimisympäristö ja oppimisanalytiikka teknisesti Miten HOPS visualisoidaan?
Onko visuaalisoidusta HOPSista / HOKSista hyötyä?
Miten opo innostui oppimisanalytiikasta ja mitä datasta voisi löytyä omaan työhön?

12.00 LOUNAS (omakustanteinen)

13.00 Opiskelijan digituettu opinpolku, jossa on sallittua tehdä virheitä ja oppia niistä – Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

13.45 Multimodaalisuus jokaisen oppijan tukena oppimateriaaleista ePortfolioon – Merja Saarela, HAMK

14.30 Työpajat

Koe oppimisanalytiikka! Tavoitematriisit ja oman opiskelutavoitteen asettaminen omilla työvälineillä Toisen asteen opiskelijoiden Vertaisvalmennus-menetelmä
Kylmä keikka
– tiedä tai tuhoudu!
Educational escape room -tyylinen tiedonhallintataitojen peli toisen asteen opiskelijoille ja muillekin tietoa tarvitseville
Osaamismerkit opetuksen tukena Multimodaaliset työvälineet

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 11.11.2018 mennessä lomakkeella >>>

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton – tervetuloa mukaan!

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä (Poluttamo)

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti ja kuvat: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeessa kehitetään datan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat hahmottamaan opintojen etenemistä.

Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisointeja. Niistä opiskelija näkee helposti opintojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa.

Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilotissa kokeiltiin Googlen työkaluja opintojen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itselleen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keskinäiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aikana suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opiskelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osaalueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.

Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotissa nimetyn ohjaajansa kanssa.

Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Hangoutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskustelu oli mahdollista käydä chatin avulla.

Ryhmächat jouduttiin perustamaan jokaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suosittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.

Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajanhallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konkreettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan.

Osa opiskelijoista on kertonut ottaneensa kurssisuunnitelman käyttöön muillakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määräajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokeilussa oli mukana viisitoista opiskelijaa.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

ITK-workshop: Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa (Poluttamo)

Poluttamo on mukana Hämeenlinnassa 11.-13.4.2018 järjestettävässä ITK2018 – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa.

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi – 11.-13.4.2018, Hämeenlinna

Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa -workshop

Aika: 11.4.2018 klo 10-17
Ilmoittautuminen

Koe ja oivalla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa osaamisen kasvattamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Tule mukaan osallistumaan ja keskustelemaan pedagogiikan ja ohjauksen tulevaisuudesta. Fasilitaattorit ovat itse olleet kehittämässä ja pilotoimassa menetelmiä aidoissa tilanteissa omien opiskelijoidensa kanssa. Lisäksi pääset kokeilemaan Vive-VR-maaliruiskusimulaattoria. Päivästä saat osaamismerkin.

Työpaja on tarkoitettu opetushenkilöstölle, opoille, suunnittelijoille sekä oppilaitosjohdolle.

Työpajat
Kukin osallistuja voi valita kolme työpajaa kuudesta. Työpajoja on käynnissä aina kaksi rinnakkain.

  1. Multimodaalisuudesta oppimisessa ja portfolioissa
  2. Merkityksellistä osaamista osaamismerkeillä
  3. Vertaisvalmennuksella suuntia tulevaisuuteen
  4. Tee tutkinnon osaa monimuotoisesti ViLLEssä ja tutustu analytiikkaan
  5. Kylmää kyytiä -escape room – tiedonhallintataidot kuntoon
  6. Opintojen visualisoinnilla ryhtiä opiskeluun

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

Tervetuloa mukaan!

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Vuosi 2017 alkaa olla pulkassa (Poluttamo)

Vau, mikä hankevuosi! Monet sellaiset asiat, jotka kolme vuotta sitten hankehakemusta kirjoitettaessa olivat vielä unelmia ja haaveita, alkavat hiljalleen muotoutua oikeiksi käytänteiksi.

Oman polun löytyminen, sen kiemuroiden seuraaminen ja uusien alkujen mahdollisuus on tänä päivänä jotain muuta kuin se aikoinaan hankkeen suunnitteluvaiheessa oli. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle haulle, osaamisperusteiselle opintojen etenemiselle, henkilökohtaisesta tarpeesta lähtien.

Poluttamo-hankkeella on luotu pohjaa, jolla reformi voidaan myös ihan käytännössä toteuttaa. Visuaaliset HOPSit, oppimisanalytiikka ja näitä hyödyntävä ohjaus, erilaiset mentoroinnin menetelmät ja kaiken sitova sähköinen ePortfolio. Siinä on meidän kokonaishaave “Jepen” tuetulle opiskelumatkalle.

Hanketyössä ei aina kaikki asiat luista, joskus pilotit myöhästyvät, koodi ei valmistu, tai yksinkertaisesti tuntuu, ettei aika riitä siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Meillä täällä koordinaatioissa on kuitenkin ollut aina vahva usko, että asiat saadaan ratkaistua. Ja näin on aina onnistuttukin tekemään. Uskomattomat hanketoimijamme ovat keksineet uusia polkuja eteenpäin, joista osa on osoittautunut paremmiksi reiteiksi kuin ne alkuperäiset, joita yhdessä reittikarttaan piirrettiin.

Ilman todellista yhteistyötä ei näitä asioita saataisi vietyä eteenpäin. Oppimisanalytiikkaan on muodostunut osaajaverkosto, joka tutkii, arvioi, selvittää ja jakaa tietämystään kaikkien käyttöön. Erityisesti Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE-tiimille lämpimät kiitokset tästä vuodesta. Olette olleet meille supertärkeitä kumppaneita.

On aika kiittää kaikkia Poluttamon yhteistyötahoja; verkostoja, serkkuhankkeita, Suomen eOppimiskeskuksen jäseniä ja muita kumppaneita. Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2018.

Teksti: Kaisa Honkonen


Tuotu lähteestä: Poluttamo

Poluttamo mukana SeOppi 2/2017 -lehdessä (Poluttamo)

Poluttamo-hankkeen etenemisestä SeOppi-lehdessä:

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017 (Poluttamo)

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta


Tuotu lähteestä: Poluttamo

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä (Poluttamo)

Jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa HOPSin, jonka mukaisesti opinnot hiljalleen etenevät. Teknologian kehittymisen myötä HOPSista on tullut opintojen tiekartta, roadmap, joka hakee tietoa oppilaitoksen erilaisista varannoista. Tai siis voisi hakea. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty erilaisia visuaalisia HOPS-malleja toiselle asteelle, joiden tavoitteena on selkeyttää opiskelijan kuvaa siitä, missä opintojen suhteen olla menossa ja mihin ollaan suuntaamassa.

Lainsäädännön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mitä tietoja kerätään, miten, kenen toimesta, miten tietoja käytetään ja mihin analysoitu tieto päätyy?

COSS ry:n koostama selvitys keskittyy tuomaan esiin seikat, joita henkilökohtaistaisprosessissa tulisi huomioida.

Tuotu lähteestä: Poluttamo

Otavan Opiston VOPS pilottikäyttöön (Poluttamo)

Otavan Opisto on ottamassa pilottikäyttöön visuaalista HOPSia eli VOPS:ia. Sitä on demottu konseptitasolla aiemminkin avoimesti internetissä, mutta parhaillaan sitä ollaan integroimassa ”Muikku”-verkko-oppimisympäristöömme ja aidoksi työkaluksi.

VOPSin eri toiminnallisuuksia (www-selaimessa välilehtiä) on testattu muutamalla testiopiskelijalla ja saatujen kokemusten perusteella on vielä kesän ja alkusyksyn aikana viimeistelty nettilukiossa VOPSin toiminnallisuuksia. VOPSin ulkoasusta on pyydetty kommentteja ohjaustiimin jäseniltä ja esimerkiksi omalta välilehdeltään löytyvän HOPS-lomakkeen tekstiä on muokattu toiveiden mukaan.

Muikku-kuva

Näkymä testiopiskelijan Opiskelusuunnitelmani-sivusta Otavan Opiston VOPS:issa.

”HOPS-lomake” -välilehdellä tehdään opintosuunnitelmaan keskeisesti vaikuttavia valintoja. Näihin kuuluvat mm. opiskelijan suomen kielen valinnat, matematiikan laajuus, ylimääräiset kielet, katsomusaine sekä luonnontieteiden valinnat. Lisäksi välilehdellä määritellään opintojen tavoite (lukion päättötodistus tai ylioppilastutkinto tai molemmat). ”HOPS-lomake” -välilehdellä ei ole vielä mahdollista tehdä yo-kirjoitusvalintoja, mutta lukiovalinnat ovat jo kunnossa.

VOPSin ”Opiskelusuunnitelmani”-välilehdellä näkyvät opiskelijan ”HOPS-lomakkeelle” täyttämät valinnat sekä nettilukiossa tällä hetkellä saatavilla olevat uuden OPSin mukaiset kurssit. Tällä välilehdellä on merkitty erilaisilla symboleilla erityyppiset kurssit (lukion valtakunnalliset pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät). Opiskelijalle näytetään myös suunnitellut ja jo suoritetut kurssit arvosanoineen. VOPS ilmoittaa myös jo suoritettujen kurssien määrän ja suoritettujen pakollisten kurssien määrän. Tällä välilehdellä on mahdollista tehdä vielä valinnaisainevalintoja tai valita pakollisista aineista syventäviä kursseja.

Verkko-ohjaajan on mahdollista nähdä opiskelijan ”HOPS-lomake” ja ”Opiskelusuunnitelmani”-sivu ”Ohjaamo”-työkalun kautta. Ohjaajalla ei vielä ole mahdollisuutta muokata opiskelijan tekemiä valintoja ja tämän toiminnon mahdollisuutta tarkastellaan myöhemmin. Ohjaamossa ohjaajan näkymä jäi maksatuskaudella vielä hieman keskeneräiseksi, mutta se ei estä VOPSin käyttöönottoa.

Ensimmäiset oikeat opiskelijat saivat VOPSin käyttöönsä viikolla 40. Innokkaana odottelemme opiskelijoiden kommentteja uutukaisesta. Saatujen palautteiden perusteella teemme tarvittaessa muutostöitä ennen kuin annamme VOPSin isomman opiskelijajoukon käyttöön.

Tuotu lähteestä: Poluttamo