Elämysmatkalla LOVO-junassa (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Kirjoitus on julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoisen tekijät -blogissa 25.9.2018

Pirjo Könni, Lapin ammattikorkeakoulu

LOVO-hankkeen tavoitteena on ollut saada käyttöön uusia menetelmiä ja työskentelytapoja sekä hyödyntää digi- ja verkkovälineitä lappilaisessa koulutuksessa. Hankkeessa kehitettiin uudenlaisia, oppimista ja osaamista tuottavia ratkaisuja.

Oppimispolkujen joustavoittamista testattiin ja digitaalisia työvälineitä hyödynnettiin osaamisen tunnustamisessa. Palautteen antoa ja arviointia kokeiltiin digitaalisissa ympäristöissä. Osallistaminen ja oppijalähtöisyys ovat olleet hankkeen keskiössä, kuten hankkeen nimikin kertoo ”Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut”.

Perunka ja Happo (Perunka & Happo 2018) toteavat, että osallistavassa pedagogiikassa korostuvat mm. yhteisöllisyys ja yhteisen tiedon rakentaminen, oppiminen senhetkiseen tarpeeseen, mielekäs oppiminen, osallisuus, vastuu ja vapaus. Kivimäen ja Koivun mukaan (Kivimäki & Koivu 2012, 19) opiskelijoilla on oikeus olla mukana suunnittelemassa opetusta sekä mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä menetelmiä ja keinoja oppimisessa käytetään. Nämä periaatteet ovat siivittäneet hankkeen kehitystyötä ja LOVO-junan etenemistä.

Kuva 1. Osallistavaa myyntipitsausta

Kiskot kutsuvat

LOVO-juna lähti taipaleelle keväällä 2016. Matka kohti hanketavoitteita alkoi harkitusti ja hiljalleen kaasua lisäillen. Lapin yliopistossa tartuttiin palautteen annon monikanavaistamiseen ja englanninkielisen akateemisten opiskelutaitojen verkkokurssin suunnitteluun. Lapin ammattikorkeakoulussa virittäydyttiin arviointimenetelmien kehittämiseen, opetuksen käänteistämiseen ja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Ammattiopisto Lappiassa käynnistettiin sähköisten osaamiskansioiden kehittämistyö. Lapin koulutuskuntayhtymä REDUssa alettiin suunnitella yhteistä verkko-oppimisympäristöä ja virtuaalisia osaamismerkkejä. Tornion kansalaisopistossa puolestaan ryhdyttiin testaamaan erilaisia verkko-oppimisalustoja.

Kuva 2. Kiikarit esiin.

Kehitystyötä on tehty syklimallilla. Erilaisia toimintamalleja on testattu ja arvioitu pitkin matkaa. Tarvittavien korjausliikkeiden jälkeen on pyöräytetty käyntiin uusi kierros. Parhaimmillaan on päästy useampaankin sykliin.

Hyppäsin junan kyytiin syyskuussa 2017 Lapin ammattikorkeakoulun pilottien koordinoijaksi, jolloin alettiin olla lähes luotijunan nopeuksissa. Jo käynnistyneet pilotit rullailivat omilla, hyväksi havaituilla raiteillaan. Uusiakin raiteita availtiin. Lapin ammattikorkeakoulussa pilotoitiin vuoden 2017 aikana sähköistä arviointijärjestelmää sekä opiskelijoiden osallistamista opintojaksojen suunnittelussa, oppimistehtävien ja nettitentin laadinnassa.

Innostusta, elämyksiä ja oivalluksia

Toimintavuoteni aikana olen saanut osallistua hankkeen ohjausryhmän kokouksiin, joissa koko projektin kulku on kirkastunut. On ollut ilo seurata innostusta ja tekemisen meininkiä. Innostuksella on tapana tarttua, joten siitä kiitos kaikille matkaseuralaisille.

Opettajaurani aikana olen matkustellut monenlaisissa junissa. Kaikissa junissa olen saanut eväitä omaan työhöni, joistakin enemmän ja toisista vähän vähemmän. Tässä reissussa olen hämmästellyt oivalluksia, joita kehittäjäopettajat ovat ideoineet ja pilotoineet.

Nykyaikaisissa junissa on kiinnitetty huomiota myös viestintään. Informaatiovajeesta ei ole tarvinnut kärsiä LOVO-junassakaan. Hankkeen viestinnässä on korostunut avoimuus ja läpinäkyvyys. Kehittäjäopettajat ovat esitelleet pilottiensa työn tuloksia blogeissa, facebookissa ja twitterrissä sekä omien organisaatioidensa nettisivuilla. Hankkeen omasta blogista (www.lovo.fi) löytyvät mm. pilottikuvaukset, tapahtumat ja linkit webinaaritallenteisiin.

Yksi osoitus tulosten levittämisestä ja kokemusten jakamisesta on Innostusta verkkotyöskentelyyn -julkaisu (toim. Arkko-Saukkonen & Saloniemi 2018), joka on saatavilla niin sähköisenä kuin painettunakin versiona. Julkaisussa on 25 artikkelia, joista oppimisesta kiinnostuneet voivat ammentaa vinkkejä ja ideoita. Olen lukenut molempia versioita useampaan otteeseen. Jokaisella lukukerralla inspiroidun jostakin ratkaisusta tai menetelmästä, jota haluaisin kokeilla omassa opetuksessani.

Tässäpä muutama oivallus, jotka ovat liikauttaneet mieltäni.

– Voisinko hyödyntää mobiilisovelluksia ja erilaisia äänisovelluksia palautteen annossa ja ohjauksessa?

– Entäpä, miten saisin osallistettua opiskelijoitani opintojakson toteutussuunnitteluun, oppimistehtävien ja nettitenttien laadintaan?

– Rohkaistuisivatko oppijat tuomaan osaamistaan näkyväksi blogeissa ja osaamismerkkien avulla?

– Miten pelillistäminen onnistuisi sovellusosaamisen opiskelussa?

Sekin on tunnustettava, että monipuolisten arviointityökalujen käytössä on vielä paljon opittavaa. Julkaisusta löytyy napakoita kuvauksia kehittäjäopettajien pilotoimista menetelmistä ja ratkaisuista sekä kokemuksia testauksista.

Pääteasemalta uusille raiteille

Lapin AMK:n kehittäjäopettajilta olen saanut piristäviä viestejä, joissa he kertovat voivansa hyödyntää hankkeen tuloksia omassa opetuksessaan. Ja mikä parasta, hanke näyttää jäävän elämään muissakin yhteyksissä. Opettajat voivat käyttää laatimiansa materiaaleja ja kehittämiänsä menetelmiä esim. osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.

Nyt tämä viiden lappilaisen oppilaitoksen yhteinen ponnistus uusien verkko-oppimisratkaisujen kehittämiseksi eri koulutusasteilla on loppusuoralla. Junan vauhtia voisi verrata jo resiinakyytiin. Saavumme pääteasemalle syyskuussa 2018, jonka jälkeen koittaa hankkeen loppuraportoinnin hetki. Mielenkiinnolla odotan, jatkuuko matka uudessa osallistavassa junassa ja jos jatkuu, millaisin virityksin.

Kuva 3. Matka jatkuu, välineet vaan vaihtuvat

Lähteet

Kivimäki J. & Koivu M. 2012. Osallistava pedagogiikka. Käytännön työkaluja opetustyöhön. Tampereen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kehittämishanke. Viitattu 29.8.2018.

Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Viitattu 29.8.2018.

KUVAT: Maria Makkonen, kuvataiteen opiskelija Lapin ammattikorkeakoulussa

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Lopussa kiitos seisoo (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Helena Aho ja Sirpa Purtilo-Nieminen
Lapin yliopisto

Avoimen yliopiston Academic Study Skills –pilotille hankkeen jatkoaika tuli todelliseen tarpeeseen. Jatkoaika mahdollisti sen, että pystyimme keskittymään vielä alkuvuoden ajan kurssisisältöjen lopulliseen valintaan, kirjoittamiseen sekä käännöstöiden teettämiseen. Viimeisten toimintakuukausien aikana olemme saattaneet todeta, että saimme paljon valmista ja hyödyllistä aikaan. Ehdimme loppukeväällä järjestää pikaisella aikataululla myös suunnittelemamme testikurssin.

Testikurssille ilmoittautui viisi opiskelijaa. Valitettavasti kuitenkin vain yksi opiskelija osallistui tehtävien tekemiseen ja palautekeskustelutilaisuuteen. Pilottikurssilaisten kato lienee johtunut päättyvästä lukuvuodesta sekä samaan aikaan käynnistyneestä Academic Career Skills –kurssista.

Palautetta saimme yhteisessä keskustelutilaisuudessa, lisäksi opiskelijalla oli mahdollisuus kommentoida, kysyä ja antaa palautetta kurssiympäristön keskustelualueella.  Saimme pilottiopiskelijalta arvokasta palautetta ja huomioita kurssin jatkokehitystä varten. Opiskelijan kommentit kohdistuivat lähinnä kurssiympäristön toiminnallisuuksiin, eikä niinkään kurssin materiaaliin, asiasisältöön tai tehtäviin. Kurssimateriaali on uudistettu myös sisällöllisesti, joten toivoimme myös sitä koskevaa palautetta. Tulevien kurssitoteutuksien jälkeen kerättävän palautteen muodoissa ja tavoissa tulee siis huomioida erityisesti kurssin sisällöt ja se, miten kurssimateriaali ja -tehtävät ohjaavat opiskelutaitojen kehittymistä.

Yhden opiskelijan tekemä testaus ei anna vielä kattavaa kuvaa kurssin toimivuudesta, vaan joudumme totuttuun tapaan keräämään opiskelijapalautteen kurssin jälkeen. Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista vertailla uuden Academic Study Skills –kurssin palautetta suomenkielisen vastineensa saamaan palautteeseen.

Joka tapauksessa, olemme oppineet uutta kurssia työstäessämme. Heti hankkeen alusta saakka oli selvää, ettemme voisi suoraan kopioida englanninkielistä kurssia vanhasta tutusta Akateemiset opiskelutaidot –opintojaksosta. Vaikka teemat ja tavoitteet ovat yhteneväiset, oli otettava huomioon erilainen kohderyhmä. Ulkomailta Suomeen muuttaneella henkilöllä voi olla hyvin erilainen kokemus opiskelutavoista, opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta tai opiskelijan asemasta omassa oppilaitoksessaan.

Oman opintopolun tai opiskelutaitojen pohdiskelu saattaa eri kulttuuritaustasta johtuen olla jopa hämmentävää.  Todennäköisesti tulevien kurssien tuutorit joutuvat ohjaaman opiskelijoita kysymyksissä, jotka johtuvat juuri oppimisen erilaisista kokemuksista sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.

Academic Study Skills –kurssin tärkeä osa on omien opiskelutaitojen ja opiskelukyvyn tunnistaminen ja kehittäminen. Näitä asioita harjoitellaan pienillä pohdintatehtävillä. Kurssia varten tuotettiin esimerkiksi kaksi stressinhallintaan liittyvää videota, joiden avulla opiskelija voi pohtia tilanteita, jotka tuottavat stressiä, ja toisaalta tapoja, joiden avulla stressiä voi yrittää hallita.  Kurssimateriaalin jatkokehittäminen voisi suuntautua juuri tähän aihepiiriin.

Hankeajan päättyessä saamme tämän kurssin siihen vaiheeseen, että voimme esittää syksyllä kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle kurssin ottamista osaksi opetussuunnitelmaa. Tämän jälkeen kurssi voidaan toteuttaa ensimmäisen kerran virallisesti ja avoimena kaikille halukkaille osallistujille. Tämä toteutuu arvion mukaan keväällä 2019.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Yhteistyösopimus Avoimet ammatilliset opinnot -palvelun ylläpitämiseksi allekirjoitettu 5.6. (Kokemuksia kehittämistoiminnasta)

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelun kehittäneet oppilaitokset ovat 5.6. allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen palvelun ylläpitämiseksi hankkeen päättymisen jälkeen. Innovatiivista palvelussa on se, että se kokoaa yhteen usean eri oppilaitoksen avointen verkko-opintojen ja oppimateriaalien tarjonnan. Opinnot löytyvät palvelusta monin eri tavoin – teemoittain, aloittain ja nyt myös tutkinnoittain ja tutkinnon osittain opintojen linkittyessä ePerusteisiin!

Tällä hetkellä kaikille avoimia opintoja tarjoaa kymmenkunta ammatillista oppilaitosta ympäri Suomea opintojen ja niitä tarjoavien oppilaitosten määrän kasvaessa koko ajan. Tulevana lukuvuonna palvelu täydentyy usean uuden ammatillisen oppilaitoksen avointen verkko-opintojen tarjonnalla. Palvelun valtakunnallista käyttöönottoa testataan 1.4. alkaneessa Avoimet ammatilliset opinnot -hankkeessa.

Yhteistyöstä kuluneina vuosina kiittäen ja kumartaen projektipäällikkö Kilpinen

Tuotu lähteestä: Kokemuksia kehittämistoiminnasta

Ääni ratkaisee verkko-opinnoissakin (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Hanna Vuojärvi & Päivi Rasi, Lapin yliopisto

Jos LOVO-hankkeen aikana tekemämme palautteenannon pedagogiikan kehittämistyön opit tiivistäisi yhteen ajatukseen, se olisi tämä: henkilökohtaisella äänipalautteella on väliä. Toteutimme kahden vuoden tutkimusjakson aikana kaksi design-perustaisen tutkimuksen periaatteita noudattelevaa tutkimussykliä, joissa otimme käyttöön ja edelleen kehitimme uudenlaisen formatiivisen ja eriaikaisen äänipalautteen menetelmän. Annoimme verkko-opiskelijoille palautetta kesken oppimisprosessin äänitiedostojen välityksellä. Käytimme äänipalautteen tallentamiseen Internetistä saatavaa maksutonta Vocaroo –sovellusta.

Tutkimuskokeiluista kerätyt aineistot paljastavat, että palaute jää yliopisto-opinnoissa usein numeroina annetun arvioinnin varaan. Pelkän numeron perusteella opiskelijoiden on kuitenkin vaikea hahmottaa omaa osaamistaan suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Äänen erityinen lisäarvo palautekanavana näyttää olevan siinä, että opiskelijat kokevat sen hyvin henkilökohtaisena ja inhimillisenä tapana saada palautetta omasta oppimisesta. Äänipalaute inhimillistää opettajaa, jota opiskelijat eivät verkkokurssin aikana tapaa kasvokkain kertaakaan.

Opettajan antamat kehut menevät äänen kautta paremmin perille kuin sivulauseena tekstissä. Korjaava palaute loiventuu puhuttuna motivoivaksi ja oppimista edistäväksi. Äänipalaute myös avasi opiskelijoille käytännössä sitä, miten opettaja työskentelee juuri heidän oppimistehtäviensä arvioinnin ja edistämisen parissa. Mielenkiintoista oli se, miten toisessa tutkimussyklissä testaamamme äänipalautteen ja lyhyen tekstipalautteen yhdistelmä oli itse asiassa se, joka tuntui opiskelijoista parhaalta ratkaisulta.

Opettajan näkökulmasta oli hyödyllistä nähdä, miten opiskelijat reagoivat saamaansa äänipalautteeseen tehtäviä täydentäessään ja muokatessaan. Palaute näytti vievän oppimista eteenpäin, mikä motivoi jatkamaan samankaltaisen pedagogisen menetelmän käyttöä myös jatkossa. LOVO-hankkeen aikana kehitetty äänipalautteen menetelmä jää pysyväksi osaksi Digitaalisen median käyttö opetuksessa ja oppimisessa -opintojaksoa.

Äänipalautteen käyttöä voisi laajentaa myös muihin kuin puhtaasti verkkotyöskentelyyn pohjautuviin opintojaksoihin. Eriaikaisella äänipalautteella voisi olla paikkansa esimerkiksi seminaarityöskentelyä tai opiskelijoiden ohjausta tukemassa. Kaiken kaikkiaan tekemässämme kehittämistutkimuksessa oli tärkeää huomata, miten tärkeä ohjauksen väline ääni on—käyttäkäämme sitä verkossakin!

Hannan ja Päivin kirjoittama artikkeli löytyy myös LOVO-hankkeen uudesta julkaisusta!

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Osaamisen hankkiminen ja osoittaminen verkkoratkaisuin (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Kirjoittaja: Anu Suopanki

Työskentelen Lapin koulutuskeskus REDUssa sosiaali- ja terveysalan lehtorina. Viime vuosina olen kehittänyt ammatillista osaamistani verkkopainotteiseen opetukseen ja ohjaukseen liittyvissä tehtävissä mm. osallistumalla Open Badge sähköisiin osaamismerkkeihin liittyviin koulutuksiin (merkkien avulla osaamisen osoittaminen, merkkien suunnittelu ja hallinnointi, osaamismerkit henkilöstön osaamisen tunnistamisessa). Verkko-oppimisympäristöjä olen ollut mukana luomassa Terveys ja työkyky -opintoihin sekä ammatillisiin opintoihin.


Optima verkko-oppimisratkaisuna

Lapin koulutuskeskus REDU:ssa on Optima -oppimisympäristö ollut käytössä jo pitkään. LOVO -hankkeen myötä Optimaan lähdettiin luomaan Terveys ja työkyky -työtilaa tutkinnon osan osaamistavoitteiden mukaisesti. Terveys ja työkyky -työtilassa välilehdet rakennettiin sisältökohtaisesti niin, että osaamistavoitteista nousseet pääteemat johtivat työtilan välilehtien materiaalia ja oppimistehtäviä.

Ajatuksena oli, että itseohjautuvat opiskelijat voivat hankkia osaamista täysin itsenäisesti Optiman opiskelumateriaalin avulla. Sama sisältö käytiin myös oppitunneilla läpi niiden opiskelijoiden kanssa, joilla ei ollut valmiuksia koko kokonaisuutta itsenäisesti opiskella, tai muusta syystä halusivat osallistua lähiopetukseen. Terveys ja työkyky -työtilaa tehtiin kohdennettuna eri aloille sisältäen toisiinsa nähden hieman eri näkökulman.

Verkko-oppimisympäristöä opiskelun yhtenä vaihtoehtona kokeiltiin myös sairaanhoidon ja huolenpidon tutkinnonosassa olevan sisätauti-kirurgisen potilaan/asiakkaan hoitaminen ja lääkehoito -osion sisällä erityisesti sisätautien hoitotyön ja lääkehoidon osalta. Optimaan rakennettiin itsenäistä opiskelua tukeva työtila materiaaleineen, ohjeineen ja tehtävineen.

Terveys ja työkyky -työtila Optimassa muovautuu varmasti kaiken aikaa opiskelijoiden ja opetuksen tarpeiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä osaamisen hankkimiseen tulee yhä enemmän opiskelijalähtöinen näkökulma, joten myös osaamisen tunnustamisen on hyvä muuttua muutoksen mukana. Sisätautien hoitotyön verkko-oppimisympäristö vaatii myös varmasti kaiken aikaa muutosta lähemmäksi reformia.

Sähköiset osaamismerkit

Aluksi sähköisiä osaamismerkkejä alettiin suunnitella sairaanhoidon ja huolenpidon sisätauti-kirurgisen potilaan/asiakkaan hoitaminen ja lääkehoito -osion sisällön mukaisesti.

Organisaation markkinointisuunnittelija laati perusmerkin organisaation silloisen värimaailman mukaiseksi. Tästä merkistä muokattiin sitten käyttöä varten sopivia merkkejä symboleja ja tekstiä vaihtamalla. Sisätautien hoitotyöhön laadittiin ns. pikkumerkkejä eri sairauksiin liittyen.

Niiden ohelle luotiin metamerkki myönnettäväksi sitten, kun kaikki pikkumerkit on saavutettu.

Saavuttaakseen pikkumerkin opiskelijan täytyi hankia osaamista Optiman sisätautien hoitotyön työtilan mukaisesti mm. suorittamalla erilaisia oppimistehtäviä. Osaamismerkkejä suunniteltiin sisätautien hoitotyöhön yhteensä kuusi; viisi pikkumerkkiä ja yksi metamerkki. Myöhemmin Lapin koulutuskeskus REDUlle luotiin graafikoiden toimesta organisaatiomuutoksen myötä tulleen uuden värimaailman mukaiset sähköiset osaamismerkkimallit.

Sähköisiä osaamismerkkejä testattiin myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon toisessa tutkinnonosassa. Opiskelijat loivat Open Badge Passport -tilin, johon he voivat kerätä osaamismerkkejä. Käyttötestaus jatkuu verkkopainotteisen ryhmän kanssa kevään ja syksyn 2018 ajan.

Uusia osaamismerkkejä kehitetään tutkintouudistuksen suuntaisesti eri tutkinnon osiin ja niiden osiin tarpeen mukaisesti. Käyttökokemuksia pyritään jakamaan yhä laajemmin, jotta tietoisuus sähköisten osaamismerkkien merkityksestä lisääntyisi. Tulevien hankkeiden sisällä osaamismerkeille on mahdollista luoda vakiintunut toimintatapa ja mahdollisesti myös valtakunnallisesti yhtenäinen toimintatapa.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Webinaareja tarjolla! (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

LOVO-hanke tarjoaa kaksi webinaaria oppimisen ja osaamisen arviointiin liittyen! Asiantuntijoina: Pekka Peura ja Matleena Laakso. Ilmoittaudu mukaan! Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille.

 

Sähköiset työkalut oppimisen ja osaamisen arvioinnissa 21.2.2018 klo 13-15
Asiantuntijana Matleena Laakso (www.matleenalaakso.fi
)

Verkkokoulutuksessa perehdytään laajaan valikoimaan verkon maksuttomia sovelluksia, joita voi hyödyntää arvioinnissa. Kokeilemme itse useita sovelluksia ja kuulet esimerkkejä, miten muut ovat niitä käyttäneet. Tällaisia ovat erilaisten koe- ja kyselytyökalujen ohella mm. sovellukset, joilla tehdään sähköisiä julkaisuja ja erilaisia videoita. Myös erilaisilla yhteisen tuottamisen sovelluksilla voidaan tuoda oppimisprosessi näkyväksi ja arvioida sitä pitkin matkaa. Moni sovellus sopii arvioinnin lisäksi myös osaamisen kartoittamiseen opintojakson alussa tai osallistujien aktivointiin opetuksen aikana työskenneltiin sitten verkossa tai kasvotusten.

Vaikka koulutukseen on mahdollista osallistua mobiililaitteella, on suositeltavaa osallistua pc-koneella, jolloin Adobe Connect -videoneuvottelun ulkopuolisten palveluiden kokeileminen onnistuu joustavammin.

Ilmoittaudu tästä linkistä

Osaamista ja oppimista tukeva arviointi verkko-opetuksessa 14.3.2018 klo 13-15. Asiantuntijana Pekka Peura. 

Arvioinnilla on kaksi laajempaa tehtävää: kannustaa ja ohjata opiskelijoiden oppimista sekä antaa luotettavaa kriteeripohjaista tietoa opiskelijoiden osaamistasosta arviointihetkellä. Näitä kahta ei voida tehokkaasti toteuttaa samanaikaisesti ja samoilla työkaluilla niiden erilaisen luonteen (toinen on jatkuvaa, toinen tapahtuu tietyllä hetkellä) sekä erilaisten tavoitteidensa takia. Kuitenkin nykyinen tapamme tehdä arviointityötä kaikilla kouluasteilla alakoulusta korkeakouluun pohjautuu toimintatapoihin, joilla näitä arvioinnin kahta erilaista tehtävää yritetään toteuttaa samanaikaisesti. Se ei ole järkevä tapa toimia.

Parempi toimintatapa olisi erottaa nämä kaksi arvioinnin tehtävää erilleen siten, että myös opiskelijat ymmärtävät nämä kaksi arvioinnin tehtävää sekä milloin kumpaakin ollaan soveltamassa heidän opintojensa tukena. Koulutuksessa käydään läpi tarkemmin arvioinnin molemmat tehtävät, milloin ja miten kumpaakin tulisi soveltaa sekä mitä työkaluja opettajilla on näiden toteuttamiseen sekä kontakti että verkko-opetuksessa.

Referenssivideoita arvioinnin kehittämisestä, joita Pekka Peura on tehnyt opettajien käyttöön:

Arviointikulttuurin muutos osa 1 – havaintoja nykytilasta: https://youtu.be/LS4i7G8cVRU

Dynaaminen itsearviointi Google Sheetsilla osa 1 – työkalun esittely ja käyttö: https://youtu.be/kW7McP_0H7o

Oppimisen edellytykset ja niiden tukeminen – osa 1: https://youtu.be/nW2uDOdbs7E

Ilmoittaudu tästä linkistä

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Pääsykoe osana osallistavaa verkko-opetusta (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

TaM Panu Pohjola, kuvataiteen lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Pohjoisen tekijät -blogissa

 

Olen LOVO hankkeen aikana päässyt syventymään verkko-opetuksen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja osallistamisen lisäämiseen verkko-opetuksessa. Hankkeen ulkopuolinen, mutta siihen liittyvä, ITK2017 konferenssivierailu Hämeenlinnaan avasi aika paljon uusia näkymiä näihin aiheisiin.

Lähdin konferenssiin tutkimaan ennen kaikkea digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia opetuksessa sekä mediaelementtien tuottamista verkko-opetukseen, mutta varsinainen jalokivi tipahti syliin lähes sattumalta kun valitsin kahden ennalta ruksitun ohjelman väliin sopineen Satakunnan ammattikorkeakoulun esityksen.


SAMK verkkopääsykoe

Pekka Kuisma ryhmineen esitteli pääsykokeen verkkototeutusta. SAMK:n pääsykoe on 5 opintopisteen avoimen korkeakoulun kurssi, jonka hakijat suorittivat verkossa. Avoimen korkeakoulun opinnoista sai jokainen kurssin suorittanut hakija todistuksen ja oppilaitos luonnollisesti sitä kautta rahoitusta valintakokeen järjestämiseen.

Uudistus oli vaatinut sitoutumista oppilaitoksen johdolta, tietohallinnolta, hakijapalveluilta, viestinnältä, kirjastolta ja oppitoimistolta. Kolme opettajaa on kiinnitettynä vuoden ympäri tuottamaan tähän pääsykoe/avoimeen kurssiin sisältöä ja suunnitelmia jo siitäkin syystä, että pääsykoe tulee vaihtua joka kerralla. Sen täytyy luonnollisesti olla hyväksi luettava myöhemmin ja sen on mitattava opiskelijan halua ja kykyä suoriutua opinnoista sujuvasti ja menestyksekkäästi.

Opettajaryhmä toimii myös yhteyshenkilönä tukiryhmiin, tuottaa markkinointimateriaalia ja arviointiohjeita tuhannen pääsykoe suorituksen arviointiin jokaisella pääsykoekerralla. Pääsykoekurssi oli rakennettu niin, että alkupään kysymykset ovat helpompia, koukuttavia monivalintakysymyksiä, joiden arviointi on automatisoitu, mutta loppupään hankalammat esseet pitää lukea ja pisteyttää. Koska loppupään tehtävillä on arvioinnissa suurempi painoarvo, on arviointiohjeiden oltava hyvin tehtyjä, koska käytännössä koko opetushenkilöstö osallistuu arviointiin osallistujien suurien määrien takia.

Opettajaryhmä tuottaa myös ebook materiaalin, koska se on oltava kaikkien hakijoiden saatavana.


Pääsykoe hakijan näkökulmasta

Koe/kurssi etenee siten, että opiskelija tekee itselleen avoimen moodlen tunnukset, joilla kirjautuu opintojaksolle. Hän saa ohjeet ja materiaalin ja kun on niihin tutustunut voi testata koetta, että pääsee systeemistä selville. Kun koe alkaa, alkaa myös ajastettujen kysymysten nopeatempoinen suorittaminen lunttauksen tms. väärinkäytösten välttämiseksi. Hakija nauhoittaa myös hakuvideon, jonka lopussa näyttää henkilötodistuksensa kameralle.

Kaikkea tätä varten opettajaryhmä joutuu huolehtimaan myös tarkan ohjeistuksen tekemisestä sidosryhmien kanssa ja avulla mm. avoimen moodlen osalta.

Vetämääni LOVO pilottiin tämä toi uuden vaatimustason, toisen kierroksen muutoksiin vaikutti siis osaltaan myös ajatus sen käyttämisestä kuvataiteen pääsykokeena ja/tai avoimen korkeakoulun kurssina.


Verkkomuotoinen pääsykoe Lapin ammattikorkeakoulussa

Keskustelin messujen jälkeen oman pilottiryhmäni kanssa osallistamisten tärkeimmistä elementeistä, joita tärkein on, että sisältö koetaan itselle tärkeäksi tai ainakin henkilön ison tavoitteen kannalta pakolliseksi. Muodolla ei ollut isoa merkitystä.

Kun tätä vertaa niihin ongelmiin joita opintojen etenemisen tieltä joutuu tutorina raivaamaan kuten esim. tietotekniikan taitamattomuus, haluttomuus itsenäiseen työskentelyyn tai terveydelliset ongelmat, niin ajattelen, että verkossa järjestettävä pääsykoe voisi testata tiedon lisäksi ainakin nuo kaksi ensimmäistä kohtaa. Kun pääsykokeeseen ei enää tarvitsisi matkustaa, niin hakijamäärät voisivat nousta ja sitä myöden sisään päässyt ryhmä pitäisi olla tasokas.

Jos yhdistämme aikaisemman koulumenestyksen, joka on korreloinut myös myöhempään opintomenestykseen ja mahdolliset työnäytteet, niin avoimen korkeakoulun verkko kurssi palvelee varmasti kaikkia toimialoja myös Lapin ammattikorkeakoulussa.

Julkisuudessa on keskusteltu myös siitä, että verkossa suoritettavalla pääsykokeella voisi hakea mihin hyvänsä korkeakouluun, kokeen suorituspaikasta riippumatta. Tämä poistaisi päällekkäisyyden aiheuttamia poissaoloja pääsykokeista, sekä tietenkin kokelailta matkoja ympäri Suomen.

Tämä vaatisi ainakin uuteen järjestelmään siirryttäessä enemmän suunnittelua ja markkinointia kuin mitä hakuun nyt käytetään. Verkkopääsykoe antaa myös viestin siitä, että opintoja voi suorittaa paikkavapaasti, mutta tämähän ei pitäisi olla Lapin ammattikorkeakoululle ongelma, onhan yksi strateginen painopisteemme etäisyyksien hallinta.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Johdon neuvotteluhuone (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Lahja Karjalainen, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu

Tein Moodle-työtilaan toteutuksen, joka simuloi pienen liiketoimintaa harjoittavan Digi&Data Oy:n ulkoisen laskentatoimen prosessia ja sen kytkeytymistä päätöksentekoon yrityksen tilikauden aikana. Ulkoinen laskentatoimihan huolehtii taloudellisen tiedon tuottamisesta liiketoiminnasta yrityksen sidosryhmille päätöksentekoa varten. Opiskelijoiden tehtävänä oli laatia kirjanpito tilikaudelta ja tilikauden päättyessä tilinpäätös ja tilinpäätösasiakirjat Netvisor–kirjanpito-ohjelmalla.  Lisäksi he laativat henkilöstökertomuksen, tekivät tilintarkastuksen, analysoivat liiketoimintaa sekä laativat lehdistötiedotteet sekä suomen että ruotsin kielellä. Tilinpäätös allekirjoitettiin, vahvistettiin ja päätös voitonjaosta tehtiin ryhmien valmistelemissa ja pitämissä Digi&Data Oy:n osakeyhtiölain säädösten mukaisissa hallituksen kokouksissa ja yhtiökokouksissa.

Toteutus pyrki simuloimaan niitä tilanteita, jossa opiskeltavia tietoja ja taitoja tullaan käyttämään työelämässä.  Johdon neuvotteluhuoneen tavoitteena oli motivoida opiskelijoita oppimaan tehtävillä, jotka kytkeytyvät tulevaan työhön ja haastavat opiskelijoita ajattelemaan ja ratkaisemaan ongelmia alan ammattilaisten tapaan.

Yhtenäinen projektille varattu työtila Moodlessa auttoi siinä, ettei tieto ei leviä ympäriinsä. Kaikki projektiin liittyvä tieto, tehtävät, suunnitelmat, ajankäyttö, valmiit dokumentit jne. löytyivät yhdestä paikasta,  jonne kaikki pääsevät sekä katsomaan, lisäämään omat työnsä että tarkastelemaan toisten töitä.

Opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa on aina eritasoisia osaajia. Kun osallistujat suunnittelivat yhdessä tehtävät ja aikataulutukset Gantt-kaavioita hyödyntäen, se antoi kaikille kokonaiskuvan tehtävistä ja niiden aikatauluista. Aikataulu ja projektin lopetus sovittiin jo aloituspalaverissa.  Projekti pilkottiin osiin, jossa jokaisella oli omat tehtävänsä. Tehtävät oli selkeästi listattu, vastuutettu ja niillä oli selkeät prioriteetit eli kaikki tiesivät mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuka on siitä vastuussa.

Työtilassa hyödynnettiin Kanban-taulua, jonka  avulla kaikille hahmottuu kokonaisuus, jota ollaan tekemässä. Perusidea Kanbanissa on  työn visualisointi, käynnissä olevan työn määrän rajoittaminen sekä pyrkimys jatkuvaan kehittämiseen.  Kanbanissa työt järjestellään käyttäen Kanban-taulua. Taulussa on omat sarakkeensa kuvaamassa eri työnvaiheita, joiden kautta tehtävät kulkevat. Tämä visuaalisuus pyrkii tekemään prosessiin pesiytyneet pullonkaulat näkyviksi ja auttaa tiimiä tunnistamaan kohtia, joissa työn etenemistä voidaan kehittää.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

Kansalaisopisto verkossa (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Tuija Rantamaa, Tornion kansalaisopiston kieltenopettaja

Kokemuksia Peda.net-ympäristön hyödyntämisestä kansalaisopiston kielten opetuksessa.

Kansalaisopistomme on valinnut tänä vuonna oppimisympäristökseen Peda.net – ympäristön. Tämä ympäristö vaikutti läpikäydyistä vaihtoehdoista käytännöllisemmältä ja tarpeeksi kattavalta oppilaiden ja opettajien käytettäväksi. Mielestäni ympäristö suokin opettajalle paljon erilaisia mahdollisuuksia materiaalin työstämiseen ja esille laittamiseen. Samoin se suo opiskelijoille monipuolisuuden ja helppouden opiskeluun. Opiskelijat pääsevät vain muutamalla klikkauksella tarkastelemaan omaa kurssiaan. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä asia opiskelijoiden kiireisessä elämässä.

Kurssirakenteen luominen ja esiintuominen ympäristössä onnistuu hyvin ja kurssin sisällön saa selkeästi esiin. Pidän kursseillani ympäristöä enimmäkseen materiaalipankkina, koska oppilailla on oppikirjat, jota seuraamme ja käymme ensisijaisesti läpi. Luomistani materiaalipankeista löytyy lisäharjoituksia, linkkejä esim. kielioppiympäristöihin, uutisiin opettamissani kielissä ja muihin digisovelluksiin, joissa oppilaat voivat harjoitella lisää opiskelemaansa kieltä omalla ajallaan. Lisäksi olen lisännyt kulttuuritietoutta linkein (musiikki, videot) ja kuvin. Eniten ympäristön työkaluista omassa käytössäni ovat tiedosto-, tehtävä-, teksti-, kuva-, kuvagalleria- ja ilmoitustaulutoiminto. Viimeisin on erittäin tärkeä, koska kaikki eivät ehdi aina tunneille, mutta kuitenkin ovat kiinnostuneita, mitä tehtäviä seuraavalle tunnille annettiin.

Ympäristön käyttäminen ei ole osoittanut tuovan sen suurempia haasteita omaan työhöni. Alku on aina hankalaa ja aikaa vievää, mutta rutiinit lisäävät varmuutta ja nopeuttavat toimintaa. Kaikkein haastavinta ovat linkittäminen ja lisättävien materiaalitiedostojen muotojen sopivuus ja käytännöllisyys. Ajatuksen tulee olla mukana, varsinkin tiedostojen jako-oikeuksien määrittämisessä. Kaikkea ei voi, eikä ole hyödyllistä materiaalipankkiinkaan lisätä.

Se, mikä korostuu eniten tässä muutoksen tilassa, on laaja-alainen tietoteknisten taitojen hallinta. Vaikka TVT -taitoja on hiottu pikkuhiljaa muutaman vuoden, ei kaikkea näytä oppivan ja sisäistävän ihan heti. Harjoittelu ja kokeileminen ovat ensiarvoisen tärkeää ja tuottaa pidemmän päälle varmaankin toivottua tulosta.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut

SeOppi 2/2017 (Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut)

Joko olet tutustunut Suomen eOppimiskeskus ry:n julkaisemaan SeOppi-lehteen? Viimeistään nyt olisi siihen hyvä aika, sillä myös LOVO on siellä esillä! Lapin ammattikorkeakoulusta Lauri Kantola, Ari Pikkarainen ja Anu Pruikkonen artikkelillaan: Developing distance learning in computer aided design.

Tuotu lähteestä: Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut