Digiloikka opetuksessa

Digiloikka on Suomen hallituksen jo vuonna 2016 lanseeraama käsite

opetuksen ja koulutuksen modernisoimisesta tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Digiloikka-projektissa on hyödynnetty myös lukuisia kansalaisjärjestöjä ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita digitietouden jalkauttamisessa. Digiloikka asetettiin yhdeksi valtakunnan kärkihankkeista tavoitteenaan tehdä Suomesta innostavan oppimisen ja teknologiaa hyödyntävän opetuksen kärkimaa koko maailmassa.

Heti termin lanseerauksen jälkeen se levisi nopeasti koulu- ja oppimisyhteisöihin aiheuttaen kiivasta keskustelua. Opettajien näkemykset vaihtelivat suuresta innosta täydelliseen hämmennykseen. Digiloikka kuulosti monien perinteisten opetusmenetelmien nimeen vannovien opettajien korvaan suorastaan pelottavalta. Digiloikan taustalla on kuitenkin vankkaa tutkimustietoa, jonka pohjalta hanketta alettiin edistämään.

Digiloikan lähtökohdat

Erilaisissa tutkimuksissa oli selkeästi havaittu suuria vaihteluja tieto- ja viestintätekniikan käytössä eri kouluissa. Tietotekniikan hyödyntämisen lähtökohdat kouluissa olivat usein täysin riittämättömät. Monissa kouluissa oli yritetty tuoda opetukseen teknologiaa avustamaan opetusta, mutta hankkeet olivat epäonnistuneet ja aiheuttaneet turhautumista.

Asiantuntijat havaitsivat, että uusi teknologia on harvoin suoraan otettavissa opetuskäyttöön. Tämä oletusarvo, että tietokoneet ja tabletit vain jaetaan oppilaille ja niiden avulla tapahtuva opetus voi alkaa saman tien, aiheutti paljon ajan ja opetusresurssien menemistä hukkaan teknologian osoittautuessa vaikeakäyttöiseksi. Oppilaiden osaamistasoa yliarvioitiin liian innokkaasti. Kävi ilmi, että monilla oppilailla ei ollut entuudestaan juuri lainkaan digiosaamista.

Digiloikan lähtökohdaksi otettiin siten teknologian luonteva valjastaminen perinteisen opetuksen tueksi. Onnistuakseen teknologian lisäämisessä opetukseen on teknologiasta tehtävä palvelija eikä johtaja. Opetus ei saa mennä teknologian asettamien rajoitusten varassa, vaan teknologiasta hyödynnetään se, mikä sopii parhaiten opetukseen. Teknologian tarkoitus on edistää vuorovaikutusta ja oppimisen tehokkuutta.

Digiloikan saavutukset

Projektin edetessä erilaiset työpajat täyttyivät opettajista, joiden oli tarpeen oppia hyödyntämään teknologiaa opetuksessa mielekkäällä tavalla. Teknologian yhdistäminen opetukseen on osoittautunut digiloikassa hyvin haasteelliseksi, mikä tosin oli odotettavissakin. Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset asiantuntijat ovat toimineet tärkeinä avustajina perusopetuksen digiloikassa. Alkuvaikeuksien jälkeen digiloikka on muuttunut opettajien keskuudessa negatiivissävytteisestä sanasta huomattavasti positiivisemmaksi.

Syksyllä 2020 hallituksen laatima loppuraportti digiloikan saavutuksista kertoo digiloikan lisänneen yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja joustavuutta. Digiloikka on mahdollistanut digitaalisten palveluiden käyttämisen opetuksessa ja madaltanut oppilaiden kynnystä hyödyntää digitaalisia välineitä oppimisen tukena. Alun perin hieman pelottavalta kuulostanut hanke saa tänä päivänä lähes yksinomaan kiitosta niin oppilailta kuin opettajilta.