Mediakritiikki on taito, joka on välttämätöntä kaikille, jotka kuluttavat massamediaa. Se auttaa meitä ymmärtämään uutisia, raportteja ja muita viestejä paremmin ja oikein. Mediakritiikin parissa työskentely auttaa meitä arvioimaan, mitkä viestit ovat paikkansapitäviä ja mitkä eivät ole.
Tulemme varmasti kohtaamaan mediatiedon monimutkaisuuden vuodesta toiseen. Monenlaisten mediaviestien tahalliseen tai tahattomaan manipulointiin on sopeuduttava ja siksi mediakritiikki on erittäin tärkeä taito.
Mediakritiikkiin kuuluu kyky erottaa informaatio viihteestä ja paitsi osata lukea ja tulkita viestejä, myös hallita teknologiaa. Tietoa tarkastellaan usein kahdelta eri näkökulmalta: sisältö ja muoto. Kaikkien tulisi ymmärtää, että mediakritiikki ei ole vain tuomitsevaa, vaan siitä on hyötyä useilla osa-alueilla, kuten oppimisen, politiikan ja yhteiskunnallisen osallistumisen tehostamisessa.
Mediakritiikki on yhteiskuntatieteen ytimessä ja se on erittäin tärkeä taito, jonka harjoittaminen auttaa kriittisesti arvioimaan median sisältöjä. Median kriittinen analysointi ja arvostelu auttaa lukijoita oivaltamaan, mikä on journalismin hyvää ja mikä ei ole, ja kuinka valtion media vainoo muita ja suosii satunnaisia ryhmiä yhteiskunnassa. Tiedon levittämisen ihanteellisimmassa tilanteessa toimittajilla, toimittajilla ja lukijoilla olisi taitoa analysoida, punnita ja hienosäätää uutisia autenttiksi ja laadultaan vastattavaksi, jotta voidaan luottaa journalismin inhimilliseen luonteeseen vastata aitoihin tarpeisiin.
Mediakritiikista on hyötyä myös vaalikeskusteluissa. Kritiikki toimii työkaluna tiedon tarkastamiseksi. Se auttaa ymmärtämään paremmin kuka puhuu, millainen ulkoasu sanotulla on, ja missä sanoma itse asiassa piilee. Nimenomaan keskusteluun taipuvainen taito antaa mahdollisuuden perehtymiseen erilaisiin tapoihin ilmaista nykyinen näkemys aiheesta sekä osallistua vaikkapa somessa keskusteluun tai polkaisemaan palavereissa muiden argumentteja.
Jokaisen oikeutta omaan ääneen tulisi aina arvostaa ja vahvistaa. Sen takia kannustamme kaikkia meditutkijoita ryhtymään aktiivisiksi media-aktiivisuuden harjoittajiksi ja haastamaan median mielipiteitä kriittisin silmin. Mediakriitikoiden on perehdyttävä joihinkin tunnettuihin journalismiteorioihin esimerkiksi Jose Camiro Agoviin, Vilém Flusserin tai Marshall McLuhanin teorioiden avulla. Ja jotta levyarvioiden harjoittyminen olisi entistä tehokkaampaa, on suositeltavaa tutustua myös erilaisiin mielipiteenvaihtojen menetelmiin, mukaan lukien ad hominem-argumentointi, korostaminen ja edustaminen. Ajan myötä media-arvosteluista oppineet ymmärtävät laadukkaan uutisoinnin merkityksen ja arvoitukset journalisteille keskittyvien sisältöjen suhteen.
Joten jos haluat oppia mediatkritiikistä, on aloitettava perusteista ja opittava edelleen itsekritiikki tuomitsemisesta. Voit tehdä niin harjoittamalla uutiskriittisyyttä jokapäivisesss mediakokemuksessasi ja turvautumalla avaruusalusmedian tutkimiseen saadaksesi kaiken irti metodologioista ja tosiasioihin perustuvista analyysimenetelmistä. Kaiken kaikkiaan mediatutkimus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia paitsi median moraalia myös sitoutumatta hetkesss olevaan lukuprosessiin, haastamalla sitoumukset Journalismin perinteeseen, sanomalehtien nykyiseen tilanteeseen – ja jopa tulevaisuuden mediasisältöön.
Mediakritiikki on tärkeä osa digitaalisen median kulttuuria. Se kertoo meille, miten tulkita uutisia ja sitä, miten niitä käsitellään. Kaikessa mediassa esitetyn informaation lukemisessa on erittäin tärkeää kyseenalaistaa se ja oppia lukemaan sen sanoman välillä olevia enteitä. Tavoitteena on herättää kriittinen keskustelu siihen liittyvien teemoista ja antaa mahdollisuus laajemman kuvan saamiseen.
Toisaalta mediakriittinen ajattelutapa auttaa henkilöitä huomioimaan ja osallistumaan hallituksen suunnitelmiin ja toimiin. Siksi on tärkeää, että jokaisella ihmisellä on digitaalisissa yhteyksissä oikeat taidot, jotta he voivat arvioida mediasta saamiaan inforuutua.
Mediakritiikin harjoittamisen taidoilla voidaan edistää kansalaisten tietoisuutta siitä, mistä asioista media puhuu, ja mista he saavat todellista tietoa. Suurimpana hyötynä olisi tiedonhallinnan parantaminen sen sijaan, että tiedonhankinta perustuisi pelkkiin vahvistettuihin ennakkoluuloihin. Tiedonhallinnan parantaminen avaa myös uusia mahdollisuuksia, joilla arvostella asioita asianmukaisesti ja tehdä oikeita oletuksia mediatulvan hallitsemiseksi.
Kuten näette, mediakriittinen ajattelutapa tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden lukea informaatiota, analysoida sitä ja pysyä mukana muuttuvassa maailmassa. Se toimii myös vastalääkkeen muuttumattomille uskomuksille eikä anna meidän menettä vertamme yhteiskunnassamme.
